Esitys Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 15.6.2016. Tukikeskuskoordinaattorit Saija Salmi ja Tina Holmberg-Kalenius, Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Esitys Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 15.6.2016. Tukikeskuskoordinaattorit Saija Salmi ja Tina Holmberg-Kalenius, Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Päihdepäivät 2019 seminaari 18 Anniina Piironen ja Tommi PesonenEHYT
Seksuaalinen kaltoinkohtelu koskettaa monia päihteiden aktiivikäyttäjiä. Seminaarissa tutustutaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun, sen vaikutuksiin ja erityispiirteisiin päihdetyössä. Lisäksi seminaarissa kuullaan Usva-hankkeen (2017-2019) kokemuksia päihteidenkäyttäjien parissa tehtävästä seksuaaliväkivaltatyöstä. Seminaarissa käsitellään seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksiottoa ja asiakkaan vakauttavaa tukea toiminnallisten harjoitusten avulla, joita seminaariin osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Jelena Zumbachin suomennetut esitysdiat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankeen ja Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa hankkeen webinaarissa 2.11.2020 Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Päihdepäivät 2019 seminaari 18 Anniina Piironen ja Tommi PesonenEHYT
Seksuaalinen kaltoinkohtelu koskettaa monia päihteiden aktiivikäyttäjiä. Seminaarissa tutustutaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun, sen vaikutuksiin ja erityispiirteisiin päihdetyössä. Lisäksi seminaarissa kuullaan Usva-hankkeen (2017-2019) kokemuksia päihteidenkäyttäjien parissa tehtävästä seksuaaliväkivaltatyöstä. Seminaarissa käsitellään seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksiottoa ja asiakkaan vakauttavaa tukea toiminnallisten harjoitusten avulla, joita seminaariin osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Jelena Zumbachin suomennetut esitysdiat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankeen ja Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa hankkeen webinaarissa 2.11.2020 Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Lapsen yksityisyys julkisessa blogissa. Isyyspakkaus-blogin kirjoittaja Tommi Koivisto. Esitetty seminaarissa Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa 14.3.2016.
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Kuritusväkivalta, sosiaalineuvos Marjo Malja/STM esitys seminaarissa 130418THL
Kasvatustarkoituksessa lapseen kohdistuva henkinen tai ruumiillinen kuritusväkivalta osana Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa, sosiaalineuvos Marjo Maljan/STM esitys seminaarissa pe 13.4.2018 klo 8.30-11 STM
Äidin raskausajan psyykkinen hyvinvointi ja sen merkitys lapsen kehitykselle:
Eeva-Leena Kataja, psykologi, perhepsykoterapeutti, väitöskirjatutkija/FinnBrain -syntymäkohorttitutkimus
Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-luento: Nuoret, päihteet ja vanhemmuus....JuhoMertanen
#Mielinauha on kampanja mielenterveyden hyväksi. Siihen liittyvällä keräyksellä tuetaan kotimaista mielenterveystyötä, mielenterveyden edistämistä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien kriisiauttamista. Lisätietoja osoitteesta mielinauha.fi.
Mielenterveysseura ja Terveystalo järjestivät kampanjaan liittyen yhdessä Terveystalon ja Finnkinon kanssa mielen hyvinvointiin liittyvät maksuttomat yleisötilaisuudet Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Turussa aiheena oli "Nuoret, päihteet ja vanhemmuus - Kuinka tukea nuorta tunnemyllerryksen ja houkutusten ristipaineissa? Mitä tehdä, jos huoli nousee?" Aiheeseen johdatteli Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, joka on työskennellyt nuorten ja aikuisten kanssa mm. mieliala-, ahdistus-, ja päihdeongelmien sekä traumojen parissa.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Esitys Sosiaalilääketieteen yhdistyksen kevätseminaarissa 2022. Teemana on kansallinen mielenterveysstrategia ja poikkihallinnollinen mielenterveyden edistäminen kunnissa. Esityksessä esitellään kaksi meneillään olevaa kehittämishanketta: Hyvän mielen kunta -hanke kehittää työkalupakkia kunnille ja MIVA-hanke tuottaa välineen kunnallisten päätösten mielenterveysvaikutusten arviointiin.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Juho Saari: Miten huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle? Kaikille evää...
Se riitely tuntuu aivoissa asti – lapsen auttaminen keskiöön väkivaltatilanteissa
1. 1
”Se riitely tuntuu aivoissa asti”
– lapsen auttaminen keskiöön
väkivaltatilanteissa
Saija Tahkola ja Johanna Matikka
Ensi- ja turvakotien liitto
Kannusta minut vahvaksi! -hanke
2. 2
Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa
15.6.20162
Fyysinen väkivalta (lievä/vakava)
* Lyöminen * Läpsiminen
* Potkiminen * Töniminen
* Ravistelu * Repiminen
* Polttaminen * Tukistaminen, luunapit
* Huumaaminen
Henkinen / emotionaalinen väkivalta
• Kuvaa lapsen ja aikuisen välisiä tapahtumia /
tilanteita
• Väkivallalla uhkaaminen /symbolinen aggressio
• Näkymättömäksi tekeminen
• Verbaalinen loukkaaminen
• Nöyryyttäminen ja halveksinta
• Pelottelu
• Eristäminen
• Korruptio
• Tunkeilevuus
Fyysinen laiminlyönti
* Hoito * Suojelu
* Ikätasoiset virikkeet * Vaatetus
* Turva ja suojelu * Ravinto ja hygienia
* Koulutus * Asuinolosuhteet
* Terveys ja terveydenhoito
* Iänmukainen valvonta ja ohjaus
Väkivalta (tekeminen) Laiminlyönti (tekemättä jättäminen)
EmotionaalinenFyysinen
3. 3
Miten aivot ohjaavat tunnetoimintaamme?
Liskoaivot
Limbinen järjestelmä
Etuotsalohko
Autonomisen hermoston,
tunteiden ja motivaation säätely
Kognitiot
Primitiiviaivot; reagoivat
ensimmäiseksi, ”pysy
hengissä- taistele tai pakene”
5. 5
Kun mörkö uhkaa
2. Etuotsalohkon osat
tutkivat onko tilanne
uhkaava
1. Tutkintapyyntö manteli-
tumakkeesta, kortisoli
kuljettaa viestiä
KILJAHDUS, HUUTO, NEG. KATSE
Autonominen hermosto
alkaa reagoida =
kehotuntemukset (hengitys
tihenee, syke voimistuu,
silmän pupillit laajenevat)
7. 7
Kun mörkö uhkaa usein
Lapsi ei saa lohtua ja turvaa, ollaan riskialueilla
Kun etuotsalohkon toiminta jää
vaille lohduttavaa stimulaatiota
Lapsi juuttuu kiihtyneeseen
tilaan, yksin selviytyminen
Juuttuminen aiheuttaa
tilan jossa pelkotila jää
muistiin lapsi jää
alttiiksi tälle
muistikuvalle
Parasympaattisen ja
sympaattisen hermoston
vaihtelut nopeita, keho
hakee tasapainoa.
Ylivireys/alivireys
8. 8
Kun mörkö selätetään
1. Etuotsalohkon osat
tutkivat uuden tilanteen
3. EI HÄTÄÄ, mantelitumake
saa uuden tunne-muistikuvan
AIKUISEN LOHDUTUS, ÄÄNEN SÄVY,
KEHON KIELI
Autonomisen hermoston
parasympaattinen puoli
aktivoituu: rentoutuminen,
hyvä olo, syke hidastuu
TURVALLISUUDEN TUNNE
9. 9
Perustarpeista huolehtiminen
Ohjaus ja kosketus
• Kannustava ohjaaminen, opastus ja säätely
• Syy-seuraussuhteiden osoittaminen
• Keskusteleminen ja perusteleminen
• Johdonmukaiset ja selkeät rajat
• Hellä kosketus, sylissä tai lähellä pitäminen
• Silittely, hieronta
• Rohkaiseva kosketus ja katsekontakti
Hyvä hoito
• Ikätason mukainen hoito, vaatetus ja ravinto
• Ikätasoiset virikkeet
• Turva, suojelu ja asuinolosuhteet
• Koulutus
• Hygienia, terveys ja terveydenhoito
• Iänmukainen valvonta ja ohjaus
• Lapsen tarpeiden ensisijaisuus
FyysinenEmotionaalinen
Läsnäolo ja kohtaaminen
• Kuvaa lapsen ja vanhemman välisiä tapahtumia /
tilanteita
• Kiinnostuminen lapsesta ja lapsen aloitteiden
seuraaminen
• Kuunteleminen, sanoittaminen, esimerkkinä oleminen
• Kannustava puhe ja palaute, vahvuuksien tukeminen
• Kiitäminen
• Lapsen stressin säätely
• Tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja
hyväksyminen
• Lapsen säätelytaitojen tukeminen
Kannustava suhde
• Kuvaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja
vuorovaikutusta
• Läheisyys, lämpö ja ilo
• Vanhempi on emotionaalisesti lapsen saatavilla
• Lapsen ”mielen” mielessä kantaminen
• Myönteinen ja positiivinen asenne ja suhtautuminen
lapseen
• Kehityksellisesti sopiva vuorovaikutus lapsen kanssa
• Kykenee tunnistamaan lapsen yksilöllisiä rajoja
• Kykenee tukemaan lapsen sosiaalista sopeutumista
• Tuntee iloa lapsesta ja hänen kanssaan olemisesta
• Sensitiivinen suhtautuminen, tilan antaminen lapselle
Kannustava kasvatus, nelikenttä
10. 10
RIIDELLÄÄN RAKENTAVASTI
• Pysy turvallisena aikuisena omasta tunteesta huolimatta
• Hengitys on ainoa tapa säädellä autonomista hermostoa -> syntyy
aikaa ja tilaa ajattelulle ja myönteiselle toiminnalle
• Kehotietoisuus -> hengitys rauhoittaa
• Tilatietoisuus -> tunnista ympäristö ja tilanne
• Opettele ensin itse -> auta sitten lasta
• Ohjaa ja auta lasta vaikeassa tilanteessa
• Reflektoi tapahtunut, säilö myönteinen tunnemuisto
• Tutkimus mindfulness menetelmien käytöstä
koulussa http://mindfulnessinschools.org/wp-
content/uploads/2013/02/misp-research-summary-5.5.2012.docx
• LINKKI VIDEOON
10 15.6.2016