Esitys Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 15.6.2016. Tukikeskuskoordinaattorit Saija Salmi ja Tina Holmberg-Kalenius, Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava
Esitys Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 15.6.2016. Tukikeskuskoordinaattorit Saija Salmi ja Tina Holmberg-Kalenius, Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava
Päihdepäivät 2019 seminaari 18 Anniina Piironen ja Tommi PesonenEHYT
Seksuaalinen kaltoinkohtelu koskettaa monia päihteiden aktiivikäyttäjiä. Seminaarissa tutustutaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun, sen vaikutuksiin ja erityispiirteisiin päihdetyössä. Lisäksi seminaarissa kuullaan Usva-hankkeen (2017-2019) kokemuksia päihteidenkäyttäjien parissa tehtävästä seksuaaliväkivaltatyöstä. Seminaarissa käsitellään seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksiottoa ja asiakkaan vakauttavaa tukea toiminnallisten harjoitusten avulla, joita seminaariin osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan.
Kuritusväkivalta, sosiaalineuvos Marjo Malja/STM esitys seminaarissa 130418THL
Kasvatustarkoituksessa lapseen kohdistuva henkinen tai ruumiillinen kuritusväkivalta osana Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa, sosiaalineuvos Marjo Maljan/STM esitys seminaarissa pe 13.4.2018 klo 8.30-11 STM
Jelena Zumbachin suomennetut esitysdiat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankeen ja Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa hankkeen webinaarissa 2.11.2020 Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Barnahus-hankkeen webinaari 12.5.2020: Mitä tehdä, kun epäilee lapsiin kohdis...THL
Esitykset:
Essi Julin, Barnahus-hankkeen erikoissuunnittelija
Taina Laajasalo, Barnahus-hankkeen johtava asiantuntija
Saara Asmundela, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos
Julia Korkman, Oikeuspsykologian dosentti (HY)/Psykologi (HUS/Barnahus-hanke), projektitutkija Åbo Akademi
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Esitykset 2.11.2020 Barnahus-hankkeen ja Turvassa-hankkeen yhteiswebinaarissa Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Päihdepäivät 2019 seminaari 18 Anniina Piironen ja Tommi PesonenEHYT
Seksuaalinen kaltoinkohtelu koskettaa monia päihteiden aktiivikäyttäjiä. Seminaarissa tutustutaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun, sen vaikutuksiin ja erityispiirteisiin päihdetyössä. Lisäksi seminaarissa kuullaan Usva-hankkeen (2017-2019) kokemuksia päihteidenkäyttäjien parissa tehtävästä seksuaaliväkivaltatyöstä. Seminaarissa käsitellään seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksiottoa ja asiakkaan vakauttavaa tukea toiminnallisten harjoitusten avulla, joita seminaariin osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan.
Kuritusväkivalta, sosiaalineuvos Marjo Malja/STM esitys seminaarissa 130418THL
Kasvatustarkoituksessa lapseen kohdistuva henkinen tai ruumiillinen kuritusväkivalta osana Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa, sosiaalineuvos Marjo Maljan/STM esitys seminaarissa pe 13.4.2018 klo 8.30-11 STM
Jelena Zumbachin suomennetut esitysdiat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankeen ja Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa hankkeen webinaarissa 2.11.2020 Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Barnahus-hankkeen webinaari 12.5.2020: Mitä tehdä, kun epäilee lapsiin kohdis...THL
Esitykset:
Essi Julin, Barnahus-hankkeen erikoissuunnittelija
Taina Laajasalo, Barnahus-hankkeen johtava asiantuntija
Saara Asmundela, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos
Julia Korkman, Oikeuspsykologian dosentti (HY)/Psykologi (HUS/Barnahus-hanke), projektitutkija Åbo Akademi
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Esitykset 2.11.2020 Barnahus-hankkeen ja Turvassa-hankkeen yhteiswebinaarissa Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Home Theater Company Texas it is important not to discount the accessories that will manage out the invite, making your home theater the all over but the shouting room for entertaining both population and friends.
Connect Labs is a marketing agency in St Kilda Victoria and we're obsessed with creating website that work using the marketing automation system HubSpot.
Build Better Games with Facebook | Bob SlinnEmily Baker
Delivered at Casual Connect Europe 2016
Facebook provides a broad range of tools and services to help developers build better games on mobile and web. Bob will illustrate how key partners have integrated various parts of Facebook’s platform to help them to build, grow and monetize their games more effectively. The talk will also explore the different technologies that developers can employ to easily reach new audiences and generate incremental revenues by bringing their games to Facebook.com.
While many homeowners put hours and hours of research into finding the perfect television for their place, few think about the need to hire a professional Mounted TV Installation service.
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Category & Network Impact from Top Chart Behavior | Calderon, TranEmily Baker
Delivered at Casual Connect Europe 2016
We’ll present a case study that explores the impact of when competitors are featured and/or charting in the app store. Using insights gleaned from Dots’ internal dashboards, combined with information from Priori Data’s app market database to measure the effect of how one’s competitors’ apps being featured, can affect one’s organic baseline.
Laste kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjall...Socca_osaamiskeskus
Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Teija Karttunen
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Similar to Perheväkivalta lasten ja nuorten näkökulmasta - tutkimuksia ja käytäntöä (20)
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Perheväkivalta lasten ja nuorten näkökulmasta - tutkimuksia ja käytäntöä
1. 1
Perheväkivalta lasten ja nuorten
näkökulmasta
–tutkimuksia ja käytäntöä
Lastensuojelun kesäpäivät
Joensuu 14.6.2016
Tiina Muukkonen
Kehittämispäällikkö
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimi
Ensi- ja turvakotien liitto
2. 2
Perheväkivalta lasten ja nuorten
näkökulmasta
Sisällysluettelo
1. Perheväkivalta lapseen kohdistuva ja lapsen kokema
2. Kansainvälinen ja kotimainen tieto ilmiöstä
3. Mitä tarvitaan seuraavaksi?
3. 3
Lasten kokema väkivalta
• Yli viidennes yhdeksäsluokkalaisista on kokenut väkivaltaa edellisen 12
kk aikana (Lapsiuhritutkimus 2013)
• Joka neljäs kertoi väkivaltakokemuksesta ikätoverien välillä
• Nuoret kokevat ja pelkäävät fyysistä väkivaltaa useammin kuin aikuiset
• Yli viidennes 9-luokkalisista kertoo kohdanneensa lievää väkivaltaa
vanhempiensa taholta ennen 14 vuoden ikää (Fagerlund 2014)
• Väkivallan ja syrjinnän kokemukset kasautuvat
• Pojilla tuntemattomien tekemää
• Tytöillä perheen sisäistä väkivaltaa
• Ulkomaalaistaustaisilla korkeampi riski
• Vähemmistöön kuuluvilla korkeampi riski syrjinnälle
• Useammalla kuin joka kymmenennellä lapsella ja nuorella on
väkivalta- kokemuksia, joista he eivät ole kertoneet kenellekään
(Kivijärvi, Myllyniemi ja Peltola 2015)
4. 4
Perheväkivalta
lasten ja nuorten näkökulmasta
– mitä siis?
• Lapsen ja nuoren todistama –vanhempaan kohdistuva
• Lapseen ja nuoreen kohdistuva perheväkivalta
• Kuritusväkivaltaa
• Kasvatuksessa käytettyä väkivaltaa ja laiminlyöntiä
• Kaltoinkohtelu: väkivaltaa ja laiminlyöntiä
• Sisarusten välistä väkivaltaa
• Kunniaväkivaltaa
• Lapsen ja nuoren itsensä tekemä väkivalta
Kohteena ja kokijana olo on lapselle yhtä vahingollista
4 16.6.2016 Muukkonen
5. 5
Lapseen kohdistunut
perheväkivalta – mitä se on?
• Miten käsitteet ovat suhteessa toisiinsa?
• Kaltoinkohtelu fyysistä, emotionaalista, aktiivista
tekemistä ja tekemättä jättämistä
• Väkivalta fyysistä ja emotionaalista
• Kuritusväkivalta tarkoitus rangaista huonosta käytöksestä
• Kasvatusväkivalta tarkoitus kasvattaa, saada lapsi tekemään
”oikein” tai lopettaa ”väärä”
• Kaltoinkohtelun muotojen välillä on jatkumo, kyse on
samasta asiasta:
o Lapsen ja vanhemman välisen suhteen tunnesäätelyn ongelmasta,
jossa tunneside joutuu koetukselle
o Vauvalle/lapselle/aikuiselle jää sisäinen epäily suhteen
turvallisuudesta ja pysyvyydestä
6. 6
Äidit ja lapsiin kohdistuva väkivalta
6 16.6.2016 Muukkonen
Ellonen & Pösö & Peltonen (2015)
- 6 % äideistä kertoo käyttäneensä vakavaa väkivaltaa vuoden
aikana
- Äidit, jotka käyttävät lievää väkivaltaa, heillä 11 %
todennäköisyys käyttää myös vakavaa väkivaltaa
- Epätyydyttävät kokemukset palveluista lisäävät riskiä
kuritusväkivaltaan: apu ollut riittämätöntä ja
epätarkoituksenmukaista
7. 7
Lapsen kokeman
perheväkivallan yleisyys
Suomalaisten asenteissa:
• LSKL Asennetutkimus 2012 /2014 (N=2016)
• vastaajista 17 % /15 % hyväksyi ruumiillisen kurituksen käytön
• 39 %/ 20% piti hyväksyttävänä lapsen tukistamista tai luunapin antamista
(LSKL, Sariola 2012)
Vanhempien kertomana:
• Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus 2012 (N=3170):
• Fyysistä kuritusväkivaltaa vuoden aikana oli käyttänyt
– 44% äideistä ja 47% isistä
• Symbolista aggressiota oli vuoden aikana käyttänyt
– 49% äideistä ja 29% isistä
• Vanhempi oli ristiriitatilanteessa kutsunut lasta tyhmäksi
– 39% äideistä, 36% isistä
Nuorten kertomana:
• Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012 (N=4855)
• Fyysistä kuritusväkivaltaa on kokenut 43% lapsista
• Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2008 (N=13 460)
• 40% on kokenut symbolista aggressiota
8. 8
Kuritusväkivalta on vähentynyt?
”Kuritusväkivalta on toimintaa, jolla aikuinen pyrkii fyysistä ylivoimaa käyttäen
aiheuttamaan lapselle kipua tai epämukavan olon, mutta ei fyysistä vammaa,
rangaistakseen tai säädelläkseen lapsen käyttäytymistä.” (Älä lyö lasta 2010)
• 35 % lapsista oli kokenut tukistamista ennen 14 vuoden ikää
• Tyrkkimistä, tönimistä, ravistelua, läimäyttelyä tai piiskaa oli
kokenut 10 % (Ellonen ym. 2008)
• Neuvolatutkimus 2008:puolet vanhemmista oli käyttänyt
tukistamista, läimäisemistä tai tönäisemistä lasta kohtaan, 83
% psykologista aggressiota (huutaminen, haukkuminen,
väkivallalla uhkaaminen)
• Tekojen vakavuutta pehmennetään sanoilla: heilautetaan,
läimäistään, läpsäistään, tönäistään, tuupataan, nippastaan
(Hentilä 2010)
9. 9
Lapsen kokema kaltoinkohtelu
Lapsen kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä pahoinpitelyä, henkistä
pahoinpitelyä ja hoidon laiminlyöntiä. Nämä kaikki voivat vaihdella
kestoltaan, vakavuudeltaan tai keinoiltaan sekä tapahtua samanaikaisesti
tai toisiinsa limittyen.
Kaltoinkohtelu voi kohdistua suoraan lapseen itseensä tai epäsuorasti
jonkun perheenjäsenen välityksellä esim. kun perheen muut jäsenet
käyttäytyvät väkivaltaisesti toisiaan kohtaan.
• Fyysistä pahoinpitelyä ovat esimerkiksi lyöminen, potkiminen,
töniminen, hiuksista repiminen, kuristaminen, kemiallinen väkivalta ja
ravistelu. Myös kuritusväkivalta.
• Henkinen pahoinpitely: pelottelua, uhkaamista, naurunalaiseksi
tekemistä, nöyryyttämistä, mitätöintiä, vähättelyä, kontrollointia,
sosiaalista eristämistä tai terrorisointia.
• Laiminlyönti: puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen
tarpeista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Laiminlyönti
vaarantaa lapsen normaalin ja terveen kasvun ja kehityksen.
(Hoitotyön suositus 2008 ja 2015)
KALTOINKOHTELU = VÄKIVALTAA?
10. 10
Vanhempiin kohdistunut
parisuhdeväkivalta lasten havaitsemana
(Huttunen ym. 2015)
● Aineistona lapsiuhritutkimus 2008, 13 459 kuudes- ja
yhdeksäsluokkalaista
● 10,6 % lapsista havainnut parisuhdeväkivaltaa
jompaankumpaan vanhempaan kohdistuvana viimeksi
kuluneen vuoden aikana
● Äitiin kohdistunutta parisuhdeväkivaltaa havaittu
enemmän kuin isään kohdistunutta
● Tytöt kertoivat havainneensa kumpaankin vanhempaansa
kohdistunutta väkivaltaa enemmän kuin pojat
13. 13
Väkivallan arviointi perheissä –
sosiaalityö, tuomioistuimet ja puhetavat
Hiitola & Hautanen (2016)
13 16.6.2016 Muukkonen
• Tutkittu lapsen asumismuodosta tehtäviä päätöksiä tuomioistuimissa kun
lapsen perheessä on väkivaltaa
• Artikkelissa tutkittu sosiaalityötä, päätöksentekoa ja puhetapoja
• väkivaltaa perheissä on tutkittu huoltoriidoissa, jotka käsitelty
käräjäoikeuksissa sekä
• sijoituksissa, joita oli käsitelty hallinto-oikeudessa.
• Sisältää 237 casea.
Väkivalta jätetään huomiotta tai kuvataan ympäripyöreästi tuomioistuimen
dokumenteissa.
14. 14
Väkivallan arviointi perheissä –
sosiaalityö, tuomioistuimet ja
puhetavat
Hiitola & Hautanen (2016) jatkkuu
Ongelmana: Lasten elämässä olevan väkivallan
systemaattisen arvioinnin puute
Väkivallan ohittamisen kolme puhetapaa
• Puhutaan konfilkteista ja riidoista
• Riskeistä
• Äitien kyvyttömyydestä huolehtia lapsen
turvallisuudesta
• Uhrin näkökulma ohitetaan usein tuomioistuimen päätöksissä.
• Pahoinpitelijää syytetään harvoin pahoinpitelystä.
• Puhetapa mahdollistaa väkivallan ohittamisen tai vähättelyn
päätettäessä lasten asumisjärjestelyistä
• Myös uhrina olevan vanhemmankokemukset, jotka tässä
tutkimuksessa olivat lähes aina äitejä, jäivät huomiotta.
14 16.6.2016 Muukkonen
15. 15
Mitä pitäisi tehdä?
Nineteen Chil Homocides 2016, Engaging with men, protecting children
2014, Stöd till barn som bevittnat våld mot mamma 2011, Älä lyö lasta
2010
• Lapsikuolemien ehkäisemiseksi: lasten näkökulma ykkössijalle
oikeuksissa
• Kansallinen ohjelma väkivallan ehkäisyyn
• Työntekijöiden ymmärryksen lisääminen vallasta ja kontrollista
perheväkivaltaan liittyen
• Vanhempien eron ymmärtäminen riskinä väkivallalle
• Yhteistyön parantaminen toimijoiden kesken
• Ei-kaltoinkohtelevan vanhemman tukeminen ja
kaltoinkohtelevan haastaminen vastuuseen
• On lisättävä suoraa tukea väkivaltaa kokeneelle lapselle ja
vanhemmalle tulokset parhaita kun kummatkin saavat tukea
Lisää suoraa väkivaltatyötä lasten kanssa!
15 16.6.2016 Muukkonen
16. 16
Pieni tilastokatsaus Ensi- ja turvakotien liiton
yhdistyksissä tehtävään väkivaltatyöhön
Asiakkaiden määrä 1.1.2016-30.4.2016
2016
Väkivaltatyön avotyö
Naiset 601
Miehet 844
Lapset 234
Turvakodit
Naiset 392
Miehet 32
Lapset 368
Lasten määrä vähentynyt
turvakodeissa ja
avopalveluissa.
2015
Väkivaltatyön avotyö
Naiset 577
Miehet 802
Lapset 251
Turvakodit
Naiset 349
Miehet 25
Lapset 430
Turvakotiin yksin tulevien
aikuisten määrä lisääntynyt.
Miesten määrä noussut
hitaasti, mutta varmasti.
16
17. 17
LAPSEN kokeman TURVALLISUUDEN/
VÄKIVALLAN ARVIOINTI
PUHEEKSIOTTO RISKINARVIOINTI
LAPSI
VANHEMPI
17 16.6.2016 ----------------
OIK.
PSYK
LASTA
NEUV
OLA MARAK
TURVAKODIT JA
AVOPALVELUT
Muukkonen
RIKOS
ILMOI
TUS
KYNNY
S
18. 18
Hei entä nuoret! Ovat myös lapsia
Turvaverkko (2011-2013)
18 16.6.2016 Muukkonen
• Perheväkivalta nuorten näkökulmasta
• Sisarusväkivalta
• Seurusteluväkivalta
• Monikulttuuristen nuorten erityiskysymykset
• Nettiauttaminen https://www.turvakoti.net/site/
Nuoren kokemus perheväkivallasta GETTOMASA
https://www.youtube.com/watch?v=fpPCYyYvHrw