Eveliina Heinon puheenvuoro Lasten suojelun kesäpäivillä 2017.

1. www.helsinki.fi/yliopisto
Venäläistaustaiset perheet Kaakkois-
Suomessa sosiaalityön näkökulmasta –
nostoja eri tutkimuksista
Lasten suojelun kesäpäivät 2017
Eveliina Heino
7.6.2017
Eveliina Heino
1

2. www.helsinki.fi/yliopisto
• Maahanmuuttajat Kaakkois-Suomessa
• Kaakkois-Suomessa asuvia venäläistaustaisia perheitä
koskevat tutkimukset
• Erilaiset maahanmuuton perusteet
• Venäläistaustaisten perheiden kohtaamat
erityiskysymykset
• Peruspalveluiden kehittämisehdotukset
7.6.2017 2
Eveliina Heino
Esityksen sisältö

3. www.helsinki.fi/yliopisto
• Kaakkois-Suomen alueella suurimmat kieliryhmät ovat venäjä,
viro, englanti, thai ja somali.
• Maahanmuuttajaväestö keskittyy Kaakkois-Suomessa
Lappeenrantaan, Kotkaan, Kouvolaan, Imatralle ja Haminaan.
• Kaakkois-Suomessa asui vuonna 2014 noin 11 500 ulkomaan
kansalaista. Vieraskielistä väestöä oli yli 16 200, joka on noin
5,2 % maakunnan koko väestöstä. Eniten vieraskielisiä asui
Kotkassa (8,3% asukkaista) ja Lappeenrannassa (6,3%
asukkaista).
• Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa koko väestöstä siten,
että suhteellisesti maahanmuuttajia on eniten työikäisissä 25–44-
vuotiaissa ja vähiten eläkeikäisissä.
(Kotouttaminen.fi)
7.6.2017 3
Eveliina Heino
Maahanmuuttajat Kaakkois-
Suomessa

4. www.helsinki.fi/yliopisto
• Venäläistaustaisten maahanmuuttajien suhteellinen osuus on
suurin (n. 60 %) suhteutettuna muihin maahan muuttaneiden
määrään.
• Maantieteellinen läheisyys Venäjän kanssa nostaa käytännöllisiä
erityiskysymyksiä: rajanylitykset ja turismi, yritysten
elinkeinopoliittiset ohjelmat ja taloudellinen yhteistyö.
• Raja-alueilla yhtäältä vaikuttavat yhä muistot sodasta, rajan
siirto sekä Viipurin menettäminen.
• Sekä Kaakkois-Suomessa että Pohjois-Karjalassa on lukuisia eri
alan Venäjä-yhteistyö- sekä monikulttuurisuuteen ja
rasisminvastaisuuteen liittyviä projekteja, joita niin yliopistot,
Ammattikorkeakoulut sekä muut julkisten, yksityisten sekä
kolmannen sektorin organisaatiot koordinoivat.
(Tilastokeskus 2013)
7.6.2017 4
Eveliina Heino
Kaakkois-Suomen erityisyys

5. www.helsinki.fi/yliopisto
(1) Postikysely 2012: Väestörekisterikeskus
toimitti 1000 henkilön satunnaisotannalla
poimitun osoitteiston.
(2) 25 venäläistaustaisen perheen haastattelut
vuosina 2012 ja 2013.
(3) Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten
äitien (6) haastattelut 2012.
7.6.2017 5
Eveliina Heino
Eri tutkimukset

6. www.helsinki.fi/yliopisto
• Tutkimuksissani käytän käsitettä venäläistaustainen perhe. Se
pitää sisällään kokonaan venäjänkieliset perheet sekä myös
kaksikulttuuriset perheet, joissa toinen puolisoista on
syntyperäinen suomalainen.
• Vanhempien ja lasten kokemukset kietoutuvat yhteen:
kielitaito, rasismin kokemukset, käyttävät peruspalveluita
laajasti.
• Muuton vaikutus perhesuhteisiin voi olla vahvistava tai
jännitteitä aiheuttava.
7.6.2017 6
Eveliina Heino
Perhenäkökulma

7. www.helsinki.fi/yliopisto
1. Avioliitto
2. Työ
3. Paluumuutto
4. Opiskelu
7.6.2017 7
Eveliina Heino
Erilaiset maahanmuuton
perusteet

8. www.helsinki.fi/yliopisto
• Integraatioetu, maailmankuvan laajeneminen,
syntyy ns. kolmas kulttuuri toimia, ovat
sillanrakentajia eri kulttuureiden välissä arkitasolla.
• Päättyvät kolme kertaa useammin eroon.
• Erityiskysymyksinä mahdollinen riippuvaisuus
suomalaisesta tai Suomessa pidempään asuneesta
puolisosta, pelko ja epätietoisuus omista
oikeuksistaan.
• Oleskeluluvan ja lasten menettämisen pelko.
7.6.2017 8
Eveliina Heino
Avioliitto

9. www.helsinki.fi/yliopisto
• Integroituminen työn kautta: sosiaaliset suhteet,
kielen oppiminen, taloudellinen riippumattomuus.
• Muiden perheenjäsenten integraatio?
- Erityisesti naiset, jotka hoitavat lapsia kotona jäävät
palveluiden ulkopuolelle.
- Haasteita löytää uusi työ.
- Palaaminen ns. ”sopeutumisen” vaiheeseen, mikäli
menettää työn.
7.6.2017 9
Eveliina Heino
Työ

10. www.helsinki.fi/yliopisto
• Inkerinsuomalaiset, amerikansuomalaiset ja
punapakolaiset sekä muut suomen kansalaiset ja
heidän jälkeläiset.
• Oikeus etuuksiin.
• Sukulaiset lähellä.
• Suomalaisten hyväksyntä ja moraalinen oikeus
muuttoon.
• Erityiskysymyksenä työllistyminen ja integraatio.
7.6.2017 10
Eveliina Heino
Paluumuutto

11. www.helsinki.fi/yliopisto
• Integraatio opiskelun kautta: sosiaaliset suhteet,
kieli, ammatti.
• Erityiskysymyksinä vaikeus tutustua suomalaisiin,
rasismi, yksinäisyys ja työllistymisen vaikeus
tutkinnon jälkeen.
• Rasismin kokemukset ja tuen puute.
7.6.2017 11
Eveliina Heino
Opiskelu

12. www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2017 12
Eveliina Heino
Erityiskysymykset
• RASISMI
• KULTTUURISTAMINEN
• TYÖLLISTYMISEN HAASTEET
• PERUSPALVELUIDEN SAATAVUUTEEN JA KÄYTTÖÖN
LIITTYVÄT HAASTEET

13. www.helsinki.fi/yliopisto
• Lähes kaikki perheet olivat kokeneet rasismia:
nimittely, huutelu, sylkeminen, fyysinen
väkivalta ja omaisuuden rikkominen kadulla,
päiväkodeissa ja kotipihalla.
• Vanhemmat olivat kokeneet rasismia hakiessaan
työharjoittelu- tai työpaikkoja, jolloin
venäjänkielisen nimen omaavat henkilöt eivät
välttämättä ole päässeet työhaastatteluun.
• Lapset ja nuoret taas päiväkodissa, koulussa ja
vapaa-ajalla.
7.6.2017 13
Eveliina Heino
Rasismin kokeminen

14. www.helsinki.fi/yliopisto
• Työministeriön sarjassa on tutkittu suomalaisten suhtautumista maahan
muuttaneisiin vuodesta 1987 lähtien (Jaakkola 2005, 2009).
• Suomalaisten suhtautumisessa maahan muuttaneisiin on tapahtunut
positiivisia muutoksia etenkin laman jälkeen. Vuonna 2003 ja 2007
suhtautuminen maahan muuttaneisiin yleensä ja suhtautuminen venäläisiin
oli esimerkiksi huomattavasti myönteisempää kuin vuonna 1993 tai 1998.
• Kielteistä suhtautumista maahan muuttaneisiin ennustivat alhainen koulutus
ja heikko työmarkkina-asema, mikä voi johtua sosioekonomisista
uhkakuvista (maahan muuttaneisiin pelätään vievän kantaväestön työpaikat,
sosiaalietuudet jne).
• Nuoret miehet suhtautuivat maahan muuttaneisiin huomattavasti
kielteisemmin kuin nuoret naiset, ja kaupungeissa asenteet olivat
suopeampia kuin maaseudulla. Lisäksi henkilökohtaiset kontaktit ennustivat
myönteistä suhtautumista ja vähensivät maahanmuuttoon liittyviä
taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia sekä terveydellisiä uhkakuvia.
7.6.2017 14
Eveliina Heino
Rasismitutkimukset

15. www.helsinki.fi/yliopisto
• Ulkopuolisuuden tunteet ja pahoinvointi.
• Luopuminen venäjän kielestä.
• Lasten kohtaama rasismi esitettiin paljon
vakavampana kuin omat kokemukset aikuisina, sillä
lapsilla ja nuorilla ei välttämättä ole aikuisiin
verrattavia puolustuskeinoja ja heille
vertaissuhteiden merkitys on erityisen
merkityksellistä.
• Venäläiseksi tai maahanmuuttajaksi
kategorisoiminen.
7.6.2017 15
Eveliina Heino
Rasismin havoittavuus

16. www.helsinki.fi/yliopisto
• Erilaisuutta ja erityisesti maahanmuuttoa lähestytään
kulttuurin käsitteen kautta.
• Yleisimmin käytössä kuin etnisyys tai rotu.
• Suomalainen integraatiopolitiikka painottuu
monikulttuurisuuden tukemiseen eli yhteiskunta
tunnustaa sen sisältämän kulttuurisen moninaisuuden,
arvostaa sitä ja tukee sen säilymistä erilaisin keinoin:
• Integraatio tavoitteena ja oikeus oman kulttuurin
ylläpitämiseen
• Oman äidinkielen ja uskonnon opettamisen tukeminen
• Maahanmuuttajajärjestöjen tukeminen
7.6.2017 16
Eveliina Heino
Kulttuuridiskurssi Suomessa

17. www.helsinki.fi/yliopisto
• Arvot ja käyttäytymismallit ovat sidoksissa aikaan ja
paikkaan.
• Ihmisen arvot ja toimintatavat kehittyvät suhteessa
sosiaaliseen ympäristöön.
• Yhteiskunnan tila ja instituutiot vaikuttavat
perheisiin (esim. lastenkasvatus, sukupuoliroolit).
• Kulttuuriset ”itsestäänselvyydet” voivat tulla
kyseenalaisiksi ja kulttuuri tulla näkyväksi
esimerkiksi silloin kuin muutetaan pois tutusta
ympäristöstä tai kohdataan eri kulttuureista tulevia
ihmisiä.
7.6.2017 17
Eveliina Heino
Miksi on tärkeää tarkastella
kulttuuria?

18. www.helsinki.fi/yliopisto
• Kaikki asiakkaan haasteet nähdään asiakkaasta johtuvina, ei huomioida muita
elämäntilanteeseen tai suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviä seikkoja – vastutetaan
ainoastaan muuttajia.
• Hyväntahtoinen kulttuurisen tunnustamisen vaatimus voi luoda jakoja eri ryhmiin ja
peittää muut epäoikeudenmukaisuudet.
• Toimii sekä työntekijöiden että asiakkaiden käyttämänä ”kaatoluokkana”.
• Estää näkemästä asiakkaan yksilöllistä tilannetta ja tuen tarjoamista.
• Luo stereotypioita ja erotteluita ihmisten välille sekä estää eroja ylittävien
toimintatapojen luomisen – kulttuurirasismi.
• Kulttuurin merkitystä yksilölle on vaikeaa tietää etukäteen, ihmisellä voi olla monia
päällekkäisiä identiteettejä.
• Ei ole olemassa täysin yhtenäistä selvärajaista kulttuuria ja kulttuuri on muuttuvaa.
• Ei anna välineitä käytännön työhön.
• Mikä on toiseen maahan muuttaneiden kulttuuri?
7.6.2017 18
Eveliina Heino
Kulttuuristamisen kritiikki

19. www.helsinki.fi/yliopisto
• Sosialisaatiota ei oteta huomioon, ihmisten toiminta
selitetään yksilöllisillä piirteillä.
• Estää tietyissä yhteisöissä levinneisiin lainvastaisiin
käytäntöihin puuttumisen esim. kunniaväkivalta,
pakkoavioliitot, tyttöjen ympärileikkaukset.
• Voi johtaa kulttuurirelativismiin, vaikka työntekijöillä on
velvollisuus puuttua erityisesti alaikäisiin lapsiin
kohdistuviin lainvastaisiin toimiin.
• Kulttuuria voidaan käyttää perustellakseen haitallisia
käytäntöjä.
7.6.2017 19
Eveliina Heino
Kulttuurinen sokeus

20. www.helsinki.fi/yliopisto
• Yleinen määritelmä: kieli, tavat, perinteet,
uskonto, arvot, käyttäytyminen, odotukset,
ennakko-oletukset (kulttuuriset skriptit).
• Käytännöllinen määritelmä:
• Sosiaalipoliittinen järjestelmä
• Perhekulttuuri:
‒ sukupuolten väliset suhteet
‒ sukupolvien väliset suhteet
‒ lapsen kasvatus ja paikka perheessä
7.6.2017 20
Eveliina Heino
Tärkeää on määritellä mitä
kulttuurilla tarkoitetaan

21. www.helsinki.fi/yliopisto
• Kulttuurin käyttäminen yhtenä mahdollisena
asiakkaan käyttäytymisen selittäjänä ei ainoana
selittäjänä.
• Asiakkaalta kysyminen.
• Omien stereotypioiden tiedostaminen.
• Pohdinta milloin kyse on kulttuurista ja milloin
muista tekijöistä esim. asiakkaan kokemasta
rasismista, elämäntilanteesta, oleskeluluvan
tyypistä, kielimuurista jne.
7.6.2017 21
Eveliina Heino
Miten kulttuuria tulisi lähestyä

22. www.helsinki.fi/yliopisto
• Työllistymisen halu ja haasteet olivat kaikkia tutkimuksia
läpileikkaava teema – sosiaalinen arvostus, autonomia,
mielekäs tekeminen.
• Kunnon kansalaisen normi liittyy Suomessa
työmarkkinakansalaisuuteen koskien sekä valtaväestöä että
maahan muuttaneita.
• Venäjänkielisten Suomessa asuvien yksilöiden koulutustaso
on eri tutkimusten mukaan korkea (Sutela & Larja 2015b, 33;
Pohjanpää ym. 2003), mutta heidän työttömyysprosentti on
isompi kuin valtaväestön keskuudessa.
• Vuoden 2014 lopussa venäjänkielisten työttömyysaste oli
30,71 % kun kaikilla vieraskielisillä se oli 26,66 % ja koko
väestöllä 13,75 % (Tilastokeskus 2016b).
7.6.2017 22
Eveliina Heino
Työllistymisen haasteet

23. www.helsinki.fi/yliopisto
• Enemmistö ei työllisistä venäjänkielisistä
maahan muuttaneista kokee olevan työkykyisiä
ja työhaluisia, ja määrittelee työllisyyden
esteiksi puutteet omassa kielitaidossa,
koulutuksessa ja työkokemuksessa sekä
työnantajien negatiiviset asenteet (Rask 2016).
• Omissa tutkimuksessani haasteeksi koettiin
vaikeus hyödyntää aiempaa osaamista, aiempien
tutkintojen pätevöittämisen vaikeus sekä
kielikurssien ja ammattikoulutuksen erillisyys.
7.6.2017 23
Eveliina Heino
Työllistymisen haasteet

24. www.helsinki.fi/yliopisto
Peruspalveluiden saatavuuteen
ja käyttöön liittyvät haasteet
7.6.2017 24
Eveliina Heino

25. www.helsinki.fi/yliopisto
• Keskinäisen vastuun järjestelmä.
• Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutuminen.
• Luottamus menetelmälliseen ja substantiaaliseen
oikeudenmukaisuuteen.
• Lapsista pidetään huolta.
• Arjen ennakoitavuus.
7.6.2017 25
Eveliina Heino
Hyvinvointivaltio sosiaalista
turvallisuutta tuottamassa

26. www.helsinki.fi/yliopisto
• Palveluiden pirstaloituneisuus: sijaitseminen
toisistaan irrallaan, koordinoimattomuus.
• Palvelutietoa on vaikeaa saada tai se on
epäselvää.
• Vähäinen tulkkien käyttö.
• Tarvitaan suomalaisia tukihenkilöitä palveluiden
saamiseksi.
7.6.2017 26
Eveliina Heino
Palveluiden saatavuus ja
käytettävyys

27. www.helsinki.fi/yliopisto
• Työntekijöiden ymmärtäväisyys ja välittäminen.
• Asiakkaan oman ymmärryksen varmistaminen.
• Lapsista pidetään huolta.
• Arjen ennakoitavuus.
7.6.2017 27
Eveliina Heino
Vuorovaikutus työntekijöiden
kanssa 1

28. www.helsinki.fi/yliopisto
• Kohtaamattomuus:
• byrokraattinen kohtelu
• ei saa palveluita tai tarjotaan vääränlaisia
palveluita
• Vääryys:
• työntekijä käyttää asiakkaan antamia tietoja
”väärin”
• apua ei saa vaikka pyytää
• saa omalle kohdalleen epäluottamusta
7.6.2017 28
Eveliina Heino
Vuorovaikutus työntekijöiden
kanssa 2

29. www.helsinki.fi/yliopisto
Kehittämisehdotukset
7.6.2017 29
Eveliina Heino

30. www.helsinki.fi/yliopisto
• Palvelutiedon välittäminen ennen muuttoa,
esim. konsulaatissa ja heti muuton jälkeen
kielikursseilla.
• Eri tahojen yhteystietojen ja venäjänkielisten
esitteiden jakaminen eri palveluista.
• Venäjänkielisen internet-portaalin kehittäminen.
• Sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kasvatusalan
luentojen järjestäminen.
• Vertaistukiryhmien järjestäminen.
7.6.2017 30
Eveliina Heino
Ymmärrettävä
palveluinformaatio

31. www.helsinki.fi/yliopisto
• Palveluiden keskittäminen fyysisesti yhteen
paikkaan tai maahan muuttaneiden
neuvontapisteiden lisääminen.
• Henkilökohtaisen neuvonnan lisääminen.
• Oman työntekijän nimeäminen:
• paneutuminen asiakkaan asioihin ja asioiden
hoitaminen ”loppuun saakka”.
• selkeät vastaukset asiakkaiden kysymyksiin ja
asioiden perusteleminen.
• Venäjänkielisen puhelinlinjan kehittäminen.
7.6.2017 31
Eveliina Heino
Palveluiden keskittäminen tai
koordinointi

32. www.helsinki.fi/yliopisto
• Peruspalveluissa olisi otettava nykyistä paremmin
huomioon sukupuolinäkökulma ja sellaisten naisten
tarpeet, jotka muuttavat Suomeen avioliiton
perusteella.
• Palveluiden tulisi naisten haavoittuvaisuutta
lisäävien tilanteiden syntymistä.
• Erillinen työskentely muuttaneen puolison kanssa,
emotionaalisen tuen antaminen naisille,
tiedotustilaisuuksien järjestäminen naisille omista
oikeuksistaan.
7.6.2017 32
Eveliina Heino
Maahan muuttaneen puolison
tukeminen

33. www.helsinki.fi/yliopisto
• Kielen opiskelun selkeämpi sitominen
ammattiin.
• Enemmän työharjoitteluita ammattiopintojen
aikana.
• Aiemman koulutuksen ja työkokemuksen
hyödyntäminen/huomioon ottaminen.
7.6.2017 33
Eveliina Heino
Työllistymiseen panostaminen

34. www.helsinki.fi/yliopisto
• Tutkimuksissa on vahvasti nähtävissä perheiden halu hoitaa
itsenäisesti omia ja perheensä asioita, oppia suomen kieltä ja
työllistyä, mikä kaikki voidaan nähdä olevan integraation osa-
alueita.
• Kuitenkin siitä huolimatta että peruspalvelut periaatteessa tukevat
integraatiota, palveluiden saavuttaminen, käytettävyys sekä
negatiivisiksi koetut kohtaamiset peruspalveluiden työntekijöiden
kanssa voivat toimia myös perheiden asettamien tavoitteiden
saavuttamisen esteinä ja ylipäänsä vaikeuttaa perheen arkea
tuottamalla perheen vanhemmille stressiä.
• Rasismi, työllistyminen sekä naisten haavoittuvainen asema ovat
erityiskysymyksiä, joita venäläistaustaiset perheet voivat joutua
kohtaamaan.
7.6.2017 34
Eveliina Heino
Lopuksi

35. www.helsinki.fi/yliopisto
Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen:
http://moninet.rovala.fi/loader.aspx?id=8e05740e-e670-4776-8936-2c1f83bf3eda
Tietoa kotouttamisesta:
http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/kotouttaminen/kotoutumista_edistavat_toimenpiteet/kot
outumissuunnitelma
Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma:
http://www.tukikeskushilma.fi/
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjintään puuttuminen):
https://www.syrjinta.fi/
Kotoutumiskaari:
https://rednet.punainenristi.fi/sites/rednet.mearra.com/files/tiedostolataukset/kotoutumiskaari%20%2
8su%29.pdf
7.6.2017 35
Eveliina Heino
Käytännön välineitä

36. www.helsinki.fi/yliopisto
Yleistä tietoa Suomesta, Suomessa asumisesta ja peruspalveluista:
• http://www.infopankki.fi/, http://www.kaapeli.fi/svs/linkit/alaotsikko11.htm, https://finland.fi/ru/
Vammaisten maahanmuuttajan palveluista:
http://www.tukikeskushilma.fi/materiaali/index.php
Lastensuojelusta:
• www.lastensuojelu.info
Oppaita lukuisista eri palveluista ja aiheista:
• http://peda.net/veraja/kuopio/vasta/oppaat
Lisäksi Suomen venäjänkielisten Yhdistysten Liiton sivujen kautta voi tilata venäjänkielisiä
materiaaleja:
http://www.faro.fi/fi/materials_fi/
7.6.2017 36
Eveliina Heino
Perheille tietoa eri kielillä

37. www.helsinki.fi/yliopisto
• Eveliina Heino & Minna Veistilä (2016) MIKÄ MUUTTUU KUN MUUTETAAN? Venäläistaustaisten perheiden tarinat integraation
vaiheistaan Suomessa. Teoksessa Jäppinen, Maija, Metteri, Anna, Ranta-Tyrkkö, Satu & Rauhala, Pirkko-Liisa (toim.) Kainsainvälinen
sosiaalityö: käsitteitä ja käytäntöjä meiltä ja muualta. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja.
• Heino, Eveliina (2016) Ymmärrystä ja tukea – kohtaamattomuutta ja pettymystä. Venäläistaustaisten perheiden institutionaalisen
luottamuksen ja epäluottamuksen rakentuminen suomalaisia peruspalveluita kohtaan. Julkaisematon käsikirjoitus.
• Eveliina Heino & Minna Veistilä (2015) INTEGRATION, RECOGNITION AND SECURITY. Discourses on social support by
families of Russian background living in Finland. Camilla Nordberg & Sirpa Wrede (toim.) Special Issue: Street-Level Engagements:
Migrated Families Encountering the Local Welfare State. Nordic Journal of Migration Research.
• Eveliina Heino (2015) Venäläistaustaisten perheiden peruspalvelukokemukset ja kehittämisehdotukset institutionaalisen luottamuksen
näkökulmasta. Janus, julkaisematon käsikirjoitus.
• Heino, E, Veistilä, M, Hännikäinen, P, Vaukonen, T, Kärmeniemi, N (2014) Vastavuoroiset ja voimaantumista tukevat käytännöt
perhetyön kehittämisessä. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotkan yksikkö.
http://hdl.handle.net/10138/42547
• Heino, E, Kärmeniemi, N, Veistilä, M (2014) Kulttuuritulkki. Toimintamallin kuvaus. Helsingin yliopiston koulutus- ja
kehittämiskeskus Palmenia. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44967
• Heino, Eveliina & Nadezda Kärmeniemi. 2013. ”Cultural interpretation as an empowering method in social work with immigrants
families”. Teoksessa Empowering Social work: Research and Practice, toim. Maritta Törrönen, Olga Borodkina, Valentina Samoylova
& Eveliina Heino. Kotka: Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, 88–117.
7.6.2017 37
Eveliina Heino
Omat tutkimukseni

38. www.helsinki.fi/yliopisto
• Anis, Merja (2008) Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus
ja tulkinnat. http://doria32-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/35938/diss2008Anis.pdf?sequence=1
• Sainola-Rodriguez, Kirsti (2009) Transnationaalinen osaaminen. Uusi terveydenhuoltohenkilöstön
osaamisvaatimus. Kuopio: Kuopion Yliopisto: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-
1302-8/urn_isbn_978-951-27-1302-8.pdf
• Turtiainen, Kati & Hiitola, Johanna (2015) Varhaisen tuen palvelut maahanmuuttajataustaisille perheille.
Ammattilaisten ja vanhempien kokemuksia. http://www.kotouttaminen.fi/files/44298/TEMjul_68_2015_web.pdf
• Väestöliitto:
• Opas maahanmuuttotyöhön: http://vaestoliitto-fi-
bin.directo.fi/@Bin/5feea19ce085993709ea3a2a4354f235/1476170168/application/pdf/5840741/Kohtaamistarinoita.pdf
• Olemme muuttaneet: http://vaestoliitto-fi-
bin.directo.fi/@Bin/7ad2225d9dfe74854b13cd51e37cb7be/1476167580/application/pdf/490819/Olemmemuuttaneet.pdf
• Olemme muuttaneet ja kotoudumme: http://vaestoliitto-fi-
bin.directo.fi/@Bin/24df365bcf9fd38c4b1f09503aa60eb5/1476167621/application/pdf/4715338/Olemme%20muuttaneet%20-
%20ja%20kotoudumme_final%202608%20%283%29.pdf
• Maahanmuuttajanaiset, kotoutuminen, perhe ja työ: http://vaestoliitto-fi-
bin.directo.fi/@Bin/82e39a836e4b5a5677c6e01452f221af/1476168215/application/pdf/386433/Maahanmuuttajanaiset_e.pdf
7.6.2017 38
Eveliina Heino
Muuta lisäluettavaa

39. www.helsinki.fi/yliopisto
KIITOS!
Eveliina Heino: eveliina.heino@helsinki.fi
7.6.2017
Eveliina Heino
39