Anu Huovisen puheenvuoro Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 14.-15.6.2016.

1. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaishuollossa
miten lapsen kokemukset näkyvät, mitä aikuisten pitäisi
tietää ja huomata?
Lasten suojelun kesäpäivät
14.–15.6.2016 Joensuu
Anu Huovinen
aluejohtaja, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, Theraplay- ja DDP-
koulutus
Pelastakaa Lapset ry

2. Lapsi väkivallan kokijana
omassa kodissaan väkivaltaa kokeneet lapset
• -> väkivallan kohteena oleminen
• -> väkivallan todistajana oleminen
• -> väkivallan ilmapiirissä eläminen
• -> traumatisoinnin uhka, mm. muistuttajat
• -> tarvitsemastaan hyvästä vaille jääminen

3. Väkivalta vaikuttaa lapseen
• Ei kaikkiin samalla tavalla: lapsen kehitystaso, väkivalta-
altistuksen kesto ja laatu, lapsen tunneside tekijään ja
uhriin, lasta suojaavat tekijät
• Suorat vaikutukset lapseen = väkivallan aiheuttamat
traumakokemukset (väkivalta perheessä on II-tyypin
traumakokemus, jossa traumatisoivat tilanteet toistuvat
ja kumuloituvat)
• Vanhemmuus = väkivallan keskellä eläminen vaikuttaa
perheen aikuisten kykyyn toimia vanhempina. Väkivallan
negatiiviset vaikutukset lapsen kehitykseen välittyvät
osittain vanhemmuuden ongelmien kautta.

4. Turvattomuuden kokemus
• Lapsen turvallisuuden kokemuksen rakentuminen =>
- tulevien tapahtumien ennakoitavuus
- lasta rauhoitetaan ja lohdutetaan
• Hyvä hoiva auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan, lapsi
ei jää yksin
• Vaikeimmat ongelmat syntyvät, kun hoivaaja itse on
ajoittain vaaran lähde – tilanne lapsen psyykelle ja
kehittymättömälle keskushermostolle ylivoimaisen
vaikeaa (kiintymyssuhdetrauma)
• Huomaa vauva! - nukahtamisen herkkä vaihe

5. Kiintymyssuhteen merkitys (Salo, Saara luento)
• lapsen ja vanhemman välille ens. vuoden aikana
- > valikoiva kiinnittyminen
= välttämätön fyysisen ja psyykkisen
kehityksen kannalta
• tunneyhteys (jo ensimmäisinä kuukausina
biologinen virittyminen toiseen ihmiseen)
- miksi? Tunnesäätelyn tarve aikuiselta

6. Tunteet ja käytös käsikädessä
• käsitys itsestä; olen huono = merkitys
käytökselle
• lapset tunnistavat huonosti henkisen väkivallan –
väkivallan normalisoituminen
• luottamuksen menetys
• ristiriitaiset tunteet vanhempia kohtaan
• viha ja koston ajatukset
• puhumattomuus

7. Tunteet ja käytös käsikädessä, jatkuu
• mielialojen tarkkailu
• traumaattiset puolustusmekanismit kuten
tosiasioiden, merkityksen ja tunteiden
kieltäminen
• katastrofiodotukset
• pakonomainen leikki
• karkailu
• päihteiden käyttö
• itsetuhoisuus

8. Väkivalta vaikuttaa tunteiden kokemiseen
• vaikeus tuntea, tunnistaa, kestää
surullinen vihainen

9. Väkivalta/ kaltoinkohtelu lapsen kokemana
Stressin/vireystilan säätely
 Uudelleen kokeminen
– Väkisin mieleen tunkevat muistikuvat – lapsi kokee, ettei pysty
hallitsemaan muistiaan
– Pahat unet ja painajaiset
 Välttäminen
– Kaiken välttäminen, mikä muistuttaa väkivaltatilanteista
– Haluttomuus puhua, tunteiden turtuminen
 Ylivireys
– Yleinen traumaoire
– Jännittyneisyys ja reagointi pieniinkin ärsykkeisiin
– Vaikeus keskittyä, Nukahtamis- ja univaikeudet

10. Perheväkivalta ”väkivaltana perheen suhteissa”
(mukailtu Oranen 2001, 23)
naisen / miehen pahoinpitely
lapsen pahoinpitely vanhemman pahoinpitely
henkinen pahoinpit sisarusten välinen
väkivallalle altistamalla väkivalta
lemmikkieläinten pahoinpitely

11. Väkivaltaa kokeneen lapsen AUTTAMISEN
KEINOJA SIJAISPERHEESSÄ
väkivaltatyötä arjessa =
lähtökohtana väkivallan vaikutusten
tunnistaminen ja huomaaminen lapsessa = >
empaattinen asenne lapseen
• Väkivaltaa ei tarvitse ”ratkaista” heti

12. Kun saat perheeseesi väkivaltataustaisen lapsen:
- Alun ”kiltteys” voi olla sopeutumiskeino, ei vielä
aitoa
- Lapsi ei ehkä luota aikuisiin (kokemus, että niin
ei kannata tehdä) => siitä seuraa mm lapsen
epäluotettavuutta, lapsi voi yrittää päättää
kaikesta ja hallita kaikkea ja kaikkia
- Tätä lasta ei ole helppo rakastaa, herättää
monenlaisia tunteita sinussa

13. Kolmiyhteys; käytös, tunteet, vaikeat elämänkokemukset
tunnekokemukset
käytös
vaikeat elämän-
kokemukset
NÄE KÄYTÖKSEN TAAKSE

14. Auttamisen keinoja, puhuminen ja muut
menetelmät
Lapsen kanssa työskentelyn tavoite?
- antaa sanoja tai auttaa lasta löytämään sanoja
tapahtuneelle
- jäsentää tunteita ja sanoja myös tunteille
- rohkaista lasta
- Ei trauman purkua tai muuta psykoterapiatyön
vaatimuksia, vaikka terapeuttista

15. Väkivallan puheeksi otosta
Lapsi kertoo, jos kokee sen mahdolliseksi:
turvallisuus ja lupa puhua
• Lapsi kertoo käytöksellään: tilanteisiin tarttuminen
• Mikä on ensisijainen tehtäväni: väkivallan
katkaisu, lapsen tukeminen – voidaanko puhua
uudelleen?
• Jos epäilet väkivaltaa/huonoa kohtelua, asian
äärelle johdattelu ”neutraalein” tehtävin usein
auttaa (esimerkit Turvataitomateriaalista)

16. Väkivaltapuheen rinnalla vakauttavaa puhetta
- Vaikeista kokemuksista puhuminen / kuuleminen
on lapselle rankkaa ja tuo turvattomuuden taas
lähelle
=> tarvitaan rinnalle vakauttavaa puhetta ”tässä
ja nyt”: esim tässä perheessä kukaan ei
lyö, me hoidamme sinua nyt, täällä aikuiset
huolehtivat lapsista
- joskus aluksi vain tätä vakauttavaa puhetta

17. Lapsen kuuleminen piirtämällä
(sijais)äidin sylissä ja keskustellen
– Yöllä tulee mörköjä sängyn alta
– Pelko että jätetään yksin
– Pieni mörkö, jota ”Maija” ei enää pelkää

19. Arkipäivän väkivaltatyötä lapsen kanssa:
• Osoita, että mitkään asiat eivät ole aikuiselle liian
pelottavia kuulla. Tartu myös lapsen vihjeisiin
väkivaltakokemuksistaan – voi olla lapsen ainut
tapa puhua pitkään aikaan.
• Kysy yksinkertaisilla kysymyksillä osana
arkitilanteita
• Älä jää yksin: yhdessä toimiminen
sosiaalityöntekijän ja lapsen vanhem-
man kanssa.
(lastensuojelun ilmoitusvelv.)

20. Arkiauttaminen (esimerkkejä)
• Tarjoa lapselle erityisen herkästi hoivaa ja
lohdutusta kiputilanteissa ; ehdi auttamaan heti
• Ihaile lasta monella tavalla: myös fyysisiä
ominaisuuksia, ei vain tekemisiä
• ”time in” ennemmin kuin ”time out”
• Turvallisuuden luominen on tekoja: aikuisen
tehtävä on auttaa lasta kaikin tavoin (vaikka
ikätasoisesti kuuluisi osata)

21. Auta lasta kiintymään ja samalla helpotat omaa
kiintymistäsi
väkivaltaa kokeneen lapsen on vaikea kiintyä ja
häneen on vaikea kiintyä
- Katsekontakti; lämmin, lempeä - lapsi lukee
katseestamme onko hän arvokas
- Hymy; lapsi keskittyy silmissä näkyvään hymyyn
- Kosketuksen voima! kosketa paljon ja herkästi,
ole sitkeä lapsen vastustuksesta huolimatta
(tarjoa aina uudelleen pieninä annoksina)
- Liike: keinuva, voimakkaat liikkeet

23. Käytetty kirjallisuus
• Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen
kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus.
• Cleaver, Hedy & Nicholson, Don & Tarr, Sukey & Cleaver, Deborah (2007) Child Protection,
Domestic Violence and Parental Substance Misuse. Family Experiences and Effective Practice.
London: JKP.
• Eskonen, Inkeri (2005) Perheväkivalta lasten kertomana. Acta Universitatis Tamperesis 1107.
Tampere.
• Eklund, Eira & Salo, Saara (2012, luentomoniste) Theraplay – koko perheen näkökulma. Theraplay –
teemapäivä, Helsinki julkaisematon.
• Forsberg, Hannele (2002) Lasten asiakkuudet ja kokemukset turvakodissa. Arviointitutkimus
Lapsen aika-projektissa. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto.
• Frønes, Ivar (1994) Dimensions of Childhood. Teoksessa Jens Qvortrup & Marjatta Bardy &
Giovanni Sgritta & Helmut Wintersberger (toim.) Childhood Matters. Social Theory, Practice and
Politics. Vienna: Avebury, 145 – 164.
• Huovinen, Anu & Marttala, Pia (toim.) (2013) Puheenvuoroja väkivallasta ja sijaishuollosta.
Pelastakaa Lapset ry:n julkaisuja 21.
• Hughes, Daniel A. (2010) Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi
vaurioituneissa lapsissa. Tampere: PT-kustannus.

24. Käytetty kirjallisuus, jatkuu
• Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere:
PT-Kustannus.
• Kirkengen, A-L (2011, luentomoniste) Kuinka lapsuudessa koettu kaltoinkohetlu ja väkivalta voi
sairastuttaa aikuisena? Helsinki, julkaisematon
• Oranen, Mikko, toim.(2001) Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä.
Helsinki: Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30.
• Oranen, Mikko & Keränen, Eija (2006) Lasten auttaminen. Teoksessa Perhe- ja lähisuhdeväkivalta.
Auttamisen käytäntöjä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto, julkaisuja 35.
• Paavilainen, Eija & Pösö, Tarja (2003) Lapset, perhe ja väkivaltatyö. Porvoo: WSOY.
• Pajulo, Marjukka & Pyykkönen, Nina (2012) Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa.
Teoksessa Jari Sinkkonen ja Mirjam Kalland (toim.) Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden
suojeleminen.
• Sinkkonen, Jari (2004) Lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu. Teoksessa Annlis Söderholm et al.
(toim.) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim, 75-86.
• Tuhkasaari, Pirjo (2007) Pelottavan vanhemmuuden tragedia. Teoksessa Schulman, Marja ym.
(toim.) Lastenpsykoterapia ja sen vuorovaikutukselliset ulottuvuudet. Helsinki: Therapeia-säätiö
• Salo, Saara, (luentomoniste) Kiintymyksen edistäminen arjessa. Kaste –hanke seminaari, Kuopio,
julkaisematon.
• Vetere, Arlene (2011, luentomateriaali) Domestic violence. Helsinki, julkaisematon.

25. Kiitos!