Lapset, joilla on kieli- ja kommunikaatiohäiriöitä johtuen kielellisistä erityisvaikeuksista tai kuuloviasta ovat haasteellisessa asemassa lastensuojelussa. Kommunikaation ongelmat tuovat haasteita niin asiakkaalle kuin muille asianosaisille ja kokonaiskuvan luominen asiakkaan tilanteesta voi olla vaikeaa. Miten huomioimme lapsen ja nuoren kommunikaatiotarpeita lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja lastensuojelullisissa toimenpiteissä?
Irja Seilola, erityisluokanopettaja, puheenjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Lapset, joilla on kieli- ja kommunikaatiohäiriöitä johtuen kielellisistä erityisvaikeuksista tai kuuloviasta ovat haasteellisessa asemassa lastensuojelussa. Kommunikaation ongelmat tuovat haasteita niin asiakkaalle kuin muille asianosaisille ja kokonaiskuvan luominen asiakkaan tilanteesta voi olla vaikeaa. Miten huomioimme lapsen ja nuoren kommunikaatiotarpeita lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja lastensuojelullisissa toimenpiteissä?
Irja Seilola, erityisluokanopettaja, puheenjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Huomaa hyvä! – positiivisen palautteen ja myötäinnon voima:
Kaisa Vuorinen, KM, erityisopettaja, kouluttaja ja tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto
Lotta Uusitalo-Malmivaara, Erityispedagogiikan dosentti, Helsingin yliopisto
A-lehdissä uskotaan, että lapset saadaan houkuteltua lukemaan, kunhan sisältö on kiinnostavaa ja se tarjoillaan lasten haluamassa muodossa. Tästä ajatuksesta syntyi valtavasti kiittävää palautetta saanut Apu Juniori, joka tarjoaa alakouluikäisille lapsille ajankohtaista luettavaa kahdesti kuussa. Lehden konsepti kehitettiin yli sadan lapsen kanssa. Mitä prosessissa opittiin?
Apu Juniorin päätoimittaja Marja Aarnipuron ja tuottaja Elisa Miininin esitys Lasten ja nuorten mediapäivä -tutkimuksen julkistustilaisuudessa 7.6.2019.
Katso tutkimus täältä: https://www.aikakausmedia.fi/tietoa-tutkimuksia/lasten-ja-nuorten-mediapaeivae/
This 1999 paper is seens as the first paper ever done on community relations and CSR for the Canadian Institute of Mining, Metallurgy and Petroleum (CIM). The paper makes the case for both CSR investment by companies and projects AND the importance of systematic and structured approaches to managing CSR activities and investments. The author is a long-standing pioneer in CSR, both from a practical and a theoretical standpoint.
Báo cáo vừa được xuất bản với bản quyền thuộc về Ủy ban Kinh Tế của Quốc hội và UNDP tại Việt Nam.Với độ dài 294 trang, báo cáo này được xem là báo cáo công phu thứ 2 trong vòng 4 năm qua( báo cáo đầu tiên là của Chương trình Việt Nam tại Đại học Harvard năm 2009).
Báo cáo Kinh tế vĩ mô được xây dựng hàng năm với cách viết “thân thiện” với Đại biểu Quốc hội và các nhà hoạch định chính sách nhằm tổng kết và đánh giá diễn biến tình hình kinh tế vĩ mô Việt Nam và thế giới, phân tích chuyên sâu một số vấn đề và chính sách kinh tế vĩ mô nổi bật trong năm, đồng thời thảo luận những vấn đề mang tính trung và dài hạn đối với nền kinh tế, từ đó đưa ra các khuyến nghị chính sách thiết thực.
This presentation explains how to identify prospective clients for your BPO or IT company. A Sales Guide for small and medium companies in the IT / ITES industry.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Huomaa hyvä! – positiivisen palautteen ja myötäinnon voima:
Kaisa Vuorinen, KM, erityisopettaja, kouluttaja ja tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto
Lotta Uusitalo-Malmivaara, Erityispedagogiikan dosentti, Helsingin yliopisto
A-lehdissä uskotaan, että lapset saadaan houkuteltua lukemaan, kunhan sisältö on kiinnostavaa ja se tarjoillaan lasten haluamassa muodossa. Tästä ajatuksesta syntyi valtavasti kiittävää palautetta saanut Apu Juniori, joka tarjoaa alakouluikäisille lapsille ajankohtaista luettavaa kahdesti kuussa. Lehden konsepti kehitettiin yli sadan lapsen kanssa. Mitä prosessissa opittiin?
Apu Juniorin päätoimittaja Marja Aarnipuron ja tuottaja Elisa Miininin esitys Lasten ja nuorten mediapäivä -tutkimuksen julkistustilaisuudessa 7.6.2019.
Katso tutkimus täältä: https://www.aikakausmedia.fi/tietoa-tutkimuksia/lasten-ja-nuorten-mediapaeivae/
This 1999 paper is seens as the first paper ever done on community relations and CSR for the Canadian Institute of Mining, Metallurgy and Petroleum (CIM). The paper makes the case for both CSR investment by companies and projects AND the importance of systematic and structured approaches to managing CSR activities and investments. The author is a long-standing pioneer in CSR, both from a practical and a theoretical standpoint.
Báo cáo vừa được xuất bản với bản quyền thuộc về Ủy ban Kinh Tế của Quốc hội và UNDP tại Việt Nam.Với độ dài 294 trang, báo cáo này được xem là báo cáo công phu thứ 2 trong vòng 4 năm qua( báo cáo đầu tiên là của Chương trình Việt Nam tại Đại học Harvard năm 2009).
Báo cáo Kinh tế vĩ mô được xây dựng hàng năm với cách viết “thân thiện” với Đại biểu Quốc hội và các nhà hoạch định chính sách nhằm tổng kết và đánh giá diễn biến tình hình kinh tế vĩ mô Việt Nam và thế giới, phân tích chuyên sâu một số vấn đề và chính sách kinh tế vĩ mô nổi bật trong năm, đồng thời thảo luận những vấn đề mang tính trung và dài hạn đối với nền kinh tế, từ đó đưa ra các khuyến nghị chính sách thiết thực.
This presentation explains how to identify prospective clients for your BPO or IT company. A Sales Guide for small and medium companies in the IT / ITES industry.
Here is the USA Eagles 2011 Rugby World Cup squad.
Follow their progress on the U.S. Embassy's blog dedicated to the USA Eagles team:
http://usrugbynz.com
http://newzealand.usembassy.gov
Robots in Museums - An Analysis of Best Practice in HRIAndreas Bischof
The Talk presents a Meta Study of 60 Papers about Social Robots in Museums. The specific scenario "Tour-Guide Robot" provides several challenges, social Robots have to accomplish for everyday life usability (e.g. "sponateneous short-term interaction"). Due to this between 1996 and 2005 more than 25 different Robots were built for museal Use.
I I evalueted these Robots concerning their attributes in Human Robot Interaction:
- How did the constructers modelled the User?
- What was the Project Goal / The Main Task of the Robot
- How could the robot 'interact' with visitors
- What results brought up the implementation in the real life environment Museum?
As conclusion the Presentation introduces three different Examples of Museum Robots to show two main principles for HRI: honesty and deception.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017. Projektipäällikkö Anna Moring, suunnittelija Jenni Kerppola-Pesu, Monimuotoiset perheet -verkosto, Kaikkien perheiden Suomi -hanke.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
1. Maahanmuuttajaperhe kouluterveydenhuollossa
erikoistutkija Minna Säävälä
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kouluterveyspäivät 19.9.2012
Ryhmä B: Apuvälineitä ja asennetta kouluterveydenhuollon tarkastuksiin
Pj ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, THL
2. Esityksen rakenne
1) Tilannekatsaus ja tausta
2) Luottamus
3) Aika
4) Kielikysymykset
5) Onnellisuusmuuri
6) Syrjinnän pelko
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 2
3. Monimuotoistuminen jatkuu
• Koko maassa vieraskielisiä nyt 5 prosenttia alle 15-vuotiaista,
vielä 2001 luku oli 2,5 %
• 14 % helsinkiläisistä peruskouluikäisistä vieraskielisiä
• Ennuste 2025: noin joka neljäs peruskoululainen vieraskielinen
• Lisäksi
o kahden kulttuurin liittojen lapset
o toinen sukupolvi
o kv-adoptoidut jne.
• merkittävä, kasvava lapsiryhmä
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 3
4. Monimuotoisuus lisääntyy
asiakaskunnassa
Epävarmuus
Sulkeutuminen Avoimuus
Jatketaan entisiä rutiineja Interkulttuurista kyvykkyyttä
kehitetään
• Heikosti toimivat palvelut • Toimivat palvelut
• Huono työhyvinvointi • Parempi työhyvinvointi
• Kasvavat terveyserot • Yhdenvertaisuus lisääntyy
5. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset
(2012)
Miten kodin ja oppilashuollon
yhteistyö toimii?
Haastattelututkimus pääkaupunkiseudun kunnassa:
•24 OH-ammattilaista
•10 oman äidinkielen opettajaa
•13 vanhempaa (somalin-, venäjän- ja kurdinkielisiä)
•Osa Etnokids-tutkimushanketta (THL & Väestöliitto,
Suomen Akatemia & EU:n Kotouttamisrahasto)
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 5
6. Luottamus: Mitä se on?
• ’Hän toimii hyväkseni, auttaa’
• Avoimuus: tieto kulkee; Kuunteleminen
• Puhalletaan yhteen hiileen: päämäärät yhteisiä
• Tuo luotetulle valtaa
• Luottamusta vanhempien ja koulun välillä
tarvitaan, jotta lapsen hyvinvointia voidaan
edistää
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 6
7. Miksi maahanmuuttajavanhemman on
vaikeaa luottaa?
• Ymmärrämmekö toisiamme?
• Tieto
• Erilaisuuden kokemus
• Syrjinnän pelko: etniset hierarkiat
• tarvitaan tavanomaista enemmän aikaa ja
vuorovaikutusta luottamuksen syntymiseen
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 7
8. Aika
• Tiedon puute, vieraskielisyys, tulkin käyttö
• Mutta: pelkkä maahanmuuttajuus ei merkitse
erityistarvetta
• 1,5-kertainen vastaanottoaika, erityisesti
ensitapaamiseen
• ’Tuntemattomaan ei voi luottaa’
• Aika on sijoitus
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 8
9. Kieli ja kommunikaatio
• Vaikeissa asioissa tulkin käyttö suositeltavaa
vaikka vanhempi vastustelisi
• Lasta ei pidä käyttää tulkkina
• Kyllä kyllä -vanhemmat
• Tiedon puute puolin ja toisin
- kysy!
• Oman äidinkielen opettajat
resurssina
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 9
10. Onnellisuusmuuri
• Halu suojella omaa perhettä, etnistä ryhmää
kritiikiltä
• Mitä syrjitympi ryhmä, sitä lojaalimpia lapset
vanhemmilleen
• Viranomainen vai palveluntarjoaja? Kontrolli vai
tuki?
• Pelko: Lastensuojelu
• Erilaiset ajattelutavat lapsesta
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 10
11. • Usein tuntuu että
maahanmuuttajataustainen perhe, he
kunnioittaa koulua ihan toisella tavalla kuin
suomalaistaustaiset.
• Erityisopettaja
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 11
12. Vallankäyttäjä vai avun antaja?
’Ylöspäin’ puhuva
Vuoropuheluun
tähtäävä
Pohjoismainen, luottamukseen perustuva hyvinvointivaltio on
vieras monelle muualta muuttaneelle
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 12
13. Syrjintä ja rasismi
• Valtaväestöön kuuluvalle vaikeaa hahmottaa ja
tunnustaa
• Vanhemmat pelkäävät lapsensa eriarvoista
kohtelua
• Ikuinen maahanmuuttajuus?
• Suomalaisuus uhkana
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 13
14. Käytännön kysymyksiä
• Huomaa hyvät asiat vanhemmissa/perheessä
• Vaikeita asioita puheeksi otettaviksi
o kiusaaminen,
o seksuaalisuus ja seurustelu,
o vanhempien kasvatuskäytännöt ja
o mielenterveys.
• Puhelimella soittamista ja tapaamista
arvostetaan
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 14
15. Lopuksi
• Pelko tekee maahanmuuttajavanhemmat
varovaisiksi, joskus torjuviksi tai vaativiksi
• Luottamus vaatii dialogia, aikaa, selittämistä,
malttia
Huomioitava samat seikat kuin muidenkin
haastavien asiakasryhmien kanssa
VÄESTÖLIITTO Minna Säävälä 15