Sokran Kemin kiertoajelun 14.3.2017 aineisto.

1. Kerää kokemuksia kentältä
Kuule nuoria
KEMIN KIERTOAJELU 14.3.2017
Kiertoajelulla tutustutaan lappilaisiin nuorten hyvinvointiin ja palveluihin liittyviin
Euroopan sosiaalirahaston rahoittamiin hankkeisiin. Kehitämme toimintaa
osallisuuden edistämiseksi niille, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

2. 2
SISÄLTÖ
2
ESIPUHE: VÄHEMMÄN ERIARVOISUUTTA JA ENEMMÄN OSALLISUUTTA 3
POHJOISEN NUORET 4
NUORTEN TILANNE ON HÄLYTTÄVÄ KEMISSÄ JA TORNIOSSA 6
KÄYNTIKOHTEET 9
1.
Erityistukea elämään
ERTU-hanke ja Arjen eväät-linja, Pohjantähti-opisto 9
2.
Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä – Soppi
Kemin Lämärit, Oulun Kärpät 46 ja Rovaniemen Kiekko 10
3.
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa ja Tolokkua elämää -toiminta
Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry 11
4.
Soku–Nuortentyöelämäosallisuudenjasosiaalisenkuntoutuksenedistäminen
Lapin ammattikorkeakoulu 12
5.
Tornion Starttivalmennus Stara
Tornion Työvoimalasäätiö 13
6.
Lapin nuorten MOP – Suuntana tulevaisuuus
Humanistinen ammattikorkeakoulu 14
7.
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
15

3. 3
K
emi–Tornio-alueen nuorten tilanne on
monella tavalla huolestuttava. Työt-
tömänä on useampi kuin joka neljäs
alueen 18–24-vuotias. Liian moni jää edel-
leen koulutuksen ulkopuolelle. Yläkoulu-
ikäisiä vaivaa yksinäisyys ja ahdistuneisuus.
Monella nuorella on kontollaan rikoksia, ja
päihteiden vuoksi tarvitaan vuodeosasto-
hoitoa.
Yläkouluikäiset nuoret kokevat keskimää-
räistä useammin vanhemmuuden puutetta.
Vanhemmat eivät tunne lastensa ystäviä
eivätkä tiedä, missä nuoret viettävät viikon-
loppuiltansa. Nuoret eivät pysty keskustele-
maan vanhempiensa kanssa asioistaan ei-
vätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.
Nämä kaikki kertovat siitä, että Kemi–Tor-
nio-alueen nuorten hyvinvoinnin lisäämi-
seksi ja tulevaisuuden huono-osaisuuden
ehkäisemiseksi on tehtävä lujasti töitä.
Maakunta- ja sote-uudistuksien jälkeenkin
kunnille jää edelleen hyvinvointia tukeva,
osallisuutta mahdollistava ja ehkäisevä työ.
Tulevaisuudessa tarvitaan nimenomaan sel-
laisia rakenteita, jotka vahvistavat nuorten
kykyä toimia ja tehdä elämästään mielekäs-
tä. Useita lupaavia toimintamalleja on par-
haillaan kehitteillä Euroopan sosiaalirahas-
ton tukemana.
Tässä lehtisessä esiteltyjen hyvien toimin-
tatapojen ja nuorten osallisuutta tukevien
toimintamallien jatkuminen kannattaa tur-
vata. Näin voidaan lisätä nuorten hyvinvoin-
tia ja osallisuutta. Samalla voidaan vähentää
nuorten koettua huono-osaisuutta, sen laa-
jempia seurauksia sekä taloudellisia kustan-
nuksia.
Vähemmän eriarvoisuutta
ja enemmän osallisuutta
Ritva Sauvola, Reija Paananen ja
Sakari Kainulainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaalisen osallisuuden koordinaatio – Sokra
ESIPUHE
Osallisuus on sitä, että ihminen kokee olevansa
merkityksellinen osa kokonaisuutta.
Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa
elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.

4. 4
NUORTEN HUONO-OSAISUUS JA OSALLISUUS MAAKUNNITTAIN (KESKIARVO 2011–2015)
Maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon (9. korkein luku) ja kerrottu sadalla.
Summamuuttujiksi on laskettu mittareiden keskiarvot. Saatu luku kertoo siis maakuntien etäisyyden
(prosentteina) keskimääräisestä.
Pohjoisen nuoret
T
utkimuksessa nuorten hyvinvointia ja
huono-osaisuutta tarkastellaan sys-
temaattisesti inhimillisestä, sosiaa-
lisesta ja taloudellisesta sekä osallisuuden
näkökulmasta. Artikkelin karttakuviin on
tiivistetty, mitä huono-osaisuuden eri ulot-
tuvuudet käytännössä tarkoittavat.
Yksinäisyys ja nuoriso-
työttömyys uhkaavat
Nuorten inhimillisen huono-osaisuuden nä-
kökulmasta Lappi on hiukan keskimääräisen
heikommalla puolella. Nuorten hyvinvointia
uhkaavat yksinäisyys ja nuorisotyöttömyys.
Myös koettu terveys on keskimääräistä hei-
kompaa, ja ahdistuneisuutta on yläkouluissa
keskimääräistä enemmän.
Sosiaalisten seurausten osalta Lappi taas
on keskimääräisen paremmalla puolella. Ri-
koksistasyyllisiksiepäiltyjä0–14-ja15–17-vuo-
tiaita on Lapissa keskimääräistä vähemmän.
Toisaalta 18–20-vuotiaiden osuudet nousevat
keskimääräistä korkeammiksi. Myös fyysisen
uhan kokemukset yläkouluikäisillä ovat ylei-
sempiä muuhun Suomeen verrattuna.
Yläkoulujen työilmapiiri hyvä
Nuorten huono-osaisuuden selkeät talou-
delliset vaikutukset ovat Lapissa keskimää-
räisellä tasolla. Talouspuolen näkyvinä
Nuorten hyvinvointi ja tulevaisuuden mahdollisuudet vaihtelevat
eri puolilla Suomea ja maakuntienkin sisällä paljon.
Lapissa nuorten hyvinvointia uhkaavat yksinäisyys ja nuoriso-
työttömyys. Myös koettu terveys on keskimääräistä heikompaa,
ja ahdistuneisuutta on yläkouluissa keskimääräistä enemmän
muuhun maahan verrattuna.
SOSIAALISET
SEURAUKSET
114,9
108,7
99,8
96,6
85,3
123
106
100
97
92
INHIMILLINEN
HUONO-OSAISUUS

5. 5
INHIMILLINEN
1. Itsemurhakuolleisuus 20–34-vuotiailla
2. Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. lk
3. Koettu terveys keskinkertainen tai huono, 8. ja 9. lk
4. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. lk
5. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. lk
6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat
7. Nuorisotyöttömät, 18–24-vuotiaasta työvoimasta
8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24-vuotiaat
9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, 8. ja 9. lk
SOSIAALINEN
1. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 8. ja 9. lk
2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17-vuotiaat
3. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0–14-vuotiaat
4. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15–17-vuotiaat
5. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 18–20-vuotiaat
TALOUDELLINEN
1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,
nuorisopsykiatria 13–17 v
2. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden
aikana alle 18-v
3. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa
saaneet 0–17-vuotiaat
4. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa
saaneet 18–24-vuotiaat
5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi
työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–24-vuotiaat
6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten
vuodeosastoilla hoidossa olleet 15–24-vuotiaatinen
OSALLISUUS
1. Koulun työilmapiirissä ongelmia, 8. ja 9. lk
2. Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan
kuulumisista, 8. ja 9. lk
3. Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun
oppitunnilla, 8. ja 9. lk
4. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön
kehittämisessä, 8. ja 9. lk
5. Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 8. ja 9. lk
6. Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9. lk (vanhemmat eivät tunne
oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppu-
iltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa
kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.
merkkeinä Lapissa on huomattavaa, että
erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avo-
käyntejä 13–17-vuotiailla on vähän, mutta
mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa
saaneita 0–17-vuotiaita selvästi keskimää-
räistä enemmän. Pitkien välimatkojen sekä
palveluiden saatavuuden vuoksi luvut liene-
vät ymmärrettäviä.
Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveys-
keskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden
15–24-vuotiaiden määrä on keskimääräistä
vähäisempi.
Osallisuus on keskimääräisellä tasolla. Po-
sitiivinen seikka on, että lappilaiset nuoret
kokevat koulujen työilmapiirissä keskimää-
räistä vähemmän ongelmia.
133
124
104
91
81
TALOUDELLISET
KUSTANNUKSET
OSALLISUUS
108
105
98,5
97,1
93,5

6. 6
Y
ksinäisyyttä, heikkoa koettua terveyt-
tä, ahdistuneisuutta ja nuorisotyöttö-
myyttä. Kemissä nämä ovat todellisia
huolenaiheita. Edellä mainittujen hyvinvoin-
tia heikentävien tekijöiden lisäksi myös kou-
lutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten
määrä sekä pitkäaikaisesti toimeentulotu-
kea saaneiden nuorten määrä on huoles-
tuttavan suuri. Lapsia ja nuoria sijoitetaan
yleisemmin kodin ulkopuolelle, ja rikollisuus
on joka ikäryhmässä huomattavasti keski-
määräisen heikommalla puolella.
Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyys-
eläkkeitä on nuorilla paljon, samoin päihde-
perusteisia vuodeosastohoitoja. Kouluissa
nuorten osallisuus on selkeästi keskimää-
räisen paremmalla puolella, mutta vanhem-
muuden puutetta koetaan enemmän. Toisin
sanoen vanhemmat eivät tunne lastensa ys-
täviä eivätkä tiedä missä nuoret viettävät vii-
konloppuiltansa. Nuoret eivät pysty keskus-
telemaan vanhempiensa kanssa asioistaan
eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa.
Koulukiusaaminen heikentää ylä-
koululaisten hyvinvointia Torniossa
Torniossa yksinäisyyden lisäksi koulukiu-
saaminen heikentää yläkoululaisten hyvin-
vointia. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti
saaneiden nuorten määrä on suuri ja nuo-
risotyöttömyys korkealla tasolla. Nuorten
inhimillinen huono-osaisuus on Torniossakin
keskimääräisen heikommalla puolella.
Torniossa nuorempia rikoksista epäil-
tyjä on keskimääräistä vähemmän, mutta
18–20-vuotiaissa taas selkeästi enemmän.
Yleisesti ottaen kuitenkin sosiaaliset vaiku-
tukset ovat Torniossa keskimääräistä vähäi-
sempiä.
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoi-
toa saaneiden määrä on Torniossa selkeästi
keskimääräistä pienempi. Myös nuorisopsy-
kiatrian avohoitokäyntejä sekä kasvatus- ja
perheneuvolan asiakkaita on vähemmän.
Sen sijaan päihteiden vuoksi vuodeosastoil-
la hoidettujen nuorten määrä on keskimää-
räistä suurempi.
Nuorten tilanne on hälyttävä
Kemissä ja Torniossa
Kemissä liian moni nuori jää ilman koulutusta ja työtä.
Torniossa myös yksinäisyys ja koulukiusaaminen
heikentävät nuorten hyvinvointia.
Inhimillinen
huono-osaisuus
Sosiaaliset
seuraukset
Taloudelliset
vaikutukset
Osallisuus
Kainuu 110 111 127 105
Pohjois-Pohjanmaa 97 97 83 99
Lappi 105 90 97 97
Kemi 133 144 113 87
Tornio 112 88 81 105
Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kemissä ja Torniossa.

7. 7
Nuorisotyöttömyyden
vähentämiseksi tulisi tehdä vielä
enemmän töitä paitsi koko Lapissa
etenkin Kemi–Tornion seudulla.
NUORISOTYÖTTÖMÄT, % 18–24-VUOTIAASTA TYÖVOIMASTA, 2015
5 %0 % 35 %10 % 15 % 20 % 25 % 30 %
Tornio
Kemi
Lappi
Koko maa
KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET 17–24-VUOTIAAT,
% VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ, 2014
0 % 12 %2 % 4 % 6 % 8 % 10 %
Tornio
Kemi
Lappi
Koko maa
TOIMEENTULOTUKEA PITKÄAIKAISESTI SAANEET 18–24-VUOTIAAT,
% VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ, 2015
1 %0 % 3 %2 % 5 %4 % 7 %6 % 8 %
Tornio
Kemi
Lappi
Koko maa

8. 8
LISÄTIETOA KEHITTÄMISTÄ TUKEVASTA HANKE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA:
ESR-rahoitus kehittämishankkeille: www.rakennerahastot.fi
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra): www.thl.fi/sokra
Kainulainen, Sakari Paananen, Reija Surakka, Anne. (2016):
Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi: bit.ly/2mcvItU
Pohjois-Suomen huono-osaisuus ja osallisuus: bit.ly/2nfYtqz
Tilastotietoa kunnista: www.sotkanet.fi/sotkanet
Nuorille parhaat palvelut seminaariraportti 2016: bit.ly/2npmf2s
Vaikutusmahdollisuuksia ei tunneta
Osallisuuden suhteen Torniossa pitäisi tehdä
töitä. Yläkoulujen oppilaat tietävät keskimää-
räistä huonommin, miten koulun asioihin voi-
si vaikuttaa ja oppilaiden mielestä opettajien
kiinnostus oppilaiden asioihin voisi olla suu-
rempaa.
Samoin kuin Kemissä, Torniossa yläkoulu-
laiset kokevat keskimääräistä enemmän van-
hemmuuden puutetta. Toisin sanoen van-
hemmat eivät tunne lastensa ystäviä eivätkä
tiedä, missä nuoret viettävät viikonloppuil-
tansa. Nuoret eivät ei pysty keskustelemaan
vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa
kotoa apua kouluvaikeuksiinsa.
Nuorten ongelmat
ovat pysyviä
Jos tarkastellaan nuorisotyöttömyyttä, nuor-
ten pitkäaikaisesti saamaa toimeentulotukea
ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuor-
ten määrää vuosien varrella, huomataan,
että tilanteet maakunnissa ja kunnissa ovat
suhteellisen pysyviä.
Kemi–Tornion-alueennuorisotyöttömyys-
luvut ovat hurjia ja muuhun Lappiinkin ver-
rattuna erittäin korkeita. Tämä luonnollisesti
lisää myös pitkäaikaista toimeentulotukeen
turvautumista. Nuorten hyvinvointiin on
syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä pit-
kittyessään ongelmat pahenevat ja usein
siirtyvät myös seuraavalle sukupolvelle.
Viimeisten saatavilla olevien tilastotie-
tojen mukaan nuorisotyöttömyyden vähen-
tämiseksi tulisi tehdä vielä enemmän töitä
paitsi koko Lapissa, etenkin Kemi-Tornion
seudulla. Myös pitkäaikaisesti toimeentulo-
tukea saaneita nuoria on näissä kaupungeis-
sa liian paljon. Lisäksi Kemissä liian moni
nuori jää edelleen koulutuksen ulkopuolelle.
Nuorten vaikutus-
mahdollisuuksia on lisättävä
Koko Lapissa nuorten hyvinvointiin on kiin-
nitettävä enemmän huomiota. Kemissä ja
Torniossa tilanne on syytä ottaa erityisen
vakavasti sekä miettiä toimenpiteitä erityi-
sesti yksinäisyyden ja nuorisotyöttömyyden
vähentämiseksi. Vaikka näillä mittareilla
nuorten osallisuus on keskimääräisellä tasol-
la, tarvitaan selkeitä toimenpiteitä nuorten
toimijuuden ja vaikutusmahdollisuuksien li-
säämiseksi.
Osallisuus on sitä, että tulee kuulluksi,
ja voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.
Nuoret tarvitsevat mielekästä tekemistä
elämäänsä ja kokemuksia siitä, että he ovat
arvokkaita ja merkityksellisiä. Nuorten hy-
vinvointiin sijoittaminen on investointi tule-
vaisuuteen.

9. 9
Meillä voi myös epäonnistua
ja tulla takaisin.
Ertu – Erityistukea elämään
KEHITÄMME
• osatyökykyisten kuten vammaisten tai muuten erityistä tukea tarvitsevien
henkilöiden kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia.
TAVOITTEENAMME ON
• vahvistaa osatyökykyisten yksilöllistä toimintakykyä
• kartoittaa ja poistaa työllistymisen ja opiskelun esteitä
• löytää uusia työpaikkoja tai opintopolkuja kohderyhmälle
• lisätä eri vammaispalvelujen henkilöstön osaamista ja kehittää yhteistyötä
HANKKEEN TAKANA
• Pohjantähtiopisto on yhteiskunnallisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton
kansanopisto, joka järjestää vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa koulutusta.
• Kehittämishankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Kemin kaupunki ja
Ammattiopisto Lappia.
1.
LISÄTIETOJA: www.pohjantahtiopisto.fi
Teija Karisaari-Kittilä, puh. 044 388 3799 tai teija.karisaari@pto.fi
Sari Karihtala, puh. 050 350 5166 tai sari.karihtala@pto.fi
Pauli Karihtala, puh. 0400 358 761 tai pauli.karihtala@pto.fi
9
KIERTOAJELUN KOHTEET
Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat hankkeet kehittävät
lappilaisten nuorten hyvinvointia ja palveluja. Hankkeissa edistetään
koulutuksen ja työelämän ulkopuolele jääneiden nuorten osallisuutta.

10. 10
SOPPI – Sosiaalista osallisuutta parantavat
palveluinnovaatiot seuratyössä
Hanke on puolivälissä. Mukana on ollut
63 nuorta, joista 30 on siirtynyt työelämään
tai koulutukseen.
2.
TARJOAMME
• nuorille mielekkäitä ja omaa osaamista vahvistavia työtehtäviä urheiluseuroissa
• työelämän perustaitojen harjoittelua sekä tukea jatkopolkujen pohdintaan
• ohjaavia keskusteluja
• tunnetta sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta
HANKKEEN TAKANA
• Kemin Lämärit ry, Rovaniemen Kiekko ry ja Oulun Kärpät 46 ry toteuttavat
yhdessä hanketta.
• Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä mukana olevien kaupunkien ja heidän
työllisyyttä tukevien toimijoidensa kanssa.
HANKKEESTA SANOTTUA
• Seuratoiminta ja sen antamat onnistumisen kokemukset ovat vahvistaneet
nuorten työelämävalmiuksia.
• Nuorten palautteesta on noussut uskon vahvistuminen tulevaisuuteen sekä
motivoituminen tarttumaan toimeen.
LISÄTIETOJA: www.keminlamarit.com
Kimmo Mäki, projektikoordinaattori, kimmo.keminlamarit@gmail.com
Janne Salmela, hanketyöntekijä, janne.keminlamarit@gmail.com
Kuvaavaa toiminnalle on toteamus:
”Kyllä kotona makaaminen saa nyt riittää.”

11. 11
3.
Hyvinvointia yhteistyöllä
Meri-Lapissa
LISÄTIETOJA: www.majakkatalo.fi
Maarit Pulkkinen, projektipäällikkö, maarit.pulkkinen@majakkatalo.fi, puh. 050 408 1922
Marika Mathlein, projektikoordinaattori, marika.mathlein@majakkatalo.fi, puh. 050 911 8490
KEHITÄMME
• Tolokkua elämää -toimintamallia, joka sovittaa yhteen eri järjestöjen nuorille tarjoamia
matalan kynnyksen toimintoja sekä julkisia palveluja.
• sähköistä hyvinvointitarjotinta, joka markkinoi ja tiedottaa järjestöjen toiminnasta.
• järjestöjen tiedontuotannon suunnitelmaa, jonka avulla tuotetaan hyvinvointi- ja
kokemustietoa kuntien hyvinvointikertomuksiin.
HANKKEEN TAKANA
• Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry
• Yhteistyökumppaneita ovat järjestöt, julkinen sektori ja koulutusorganisaatiot.
• Hankealueena ovat Meri-Lapin kuusi kuntaa eli Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola,
Tornio ja Yli-Tornio.
Hankkeen toiminta vahvistaa nuorten
hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä,
ehkäisee syrjäytymistä sekä parantaa
nuorten työ- ja toimintakykyä.
11

12. 12
SOKU – Nuorten työelämäosallisuuden
ja sosiaalisen kuntoutuksen edistäminen
4.
Nuoria tuetaan oikea-aikaisesti ja motivoidaan
oman elämän suunnitteluun yksilöllisesti
sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa.
LISÄTIETOJA: www.lapinamk.fi
Rauni Räty, projektipäällikkö, rauni.raty@lapinamk.fi
Rauno Pietiläinen, asiantuntija, rauno.pietilainen@lapinamk.fi
Kaisu Pulju, projektityöntekijä, kaisu.pulju@seitasaatio.fi
Mikko Raappana, projektityöntekijä, mikko.raappana@meriva.com
KEHITÄMME
• nuorten kohtaamispaikoiksi vakiintuneita POTKUREITA, joissa projektityöntekijät
kohtaavat nuoria ja toteuttavat yhdessä nuorten kanssa erilaisia kuntouttavia ja
osallistavia ryhmätoimintoja.
• sosiaalisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen asiakastyötä sekä toimintatapoja kunnissa
ja seutukunnalla.
• sosiaalisen kuntoutuksen TuPa-mallia, jonka maalina on koulutus- ja työelämäpolkujen
löytyminen nuorelle.
• www.duunila.fi-verkkosivustoa, jonka kautta välitetään lyhytkestoisia silpputöitä.
Sen myötä nuoret pääsevät kehittämään omia työnhakutaitojaan, saavat työkokemusta
ja palautetta suoritetuista työtehtävistä.
HANKKEEN TAKANA
• Lapin ammattikorkeakoulu Oy päätoteuttajana sekä osatoteuttajina
Meriva SR Kemissä, Seita-säätiö Sodankylässä ja Lapin yliopisto
SOKU-hankkeen tuore julkaisu Lappilaisen
nuoren tulevaisuutta tukemassa on ladattavissa
maksutta Lapin ammattikorkeakoulunnettisivuilta.

13. 13
5.
Stara-starttivalmennushanke
LISÄTIETOJA: www.tyovoimalasaatio.fi
Sami Kurt, projektipäällikkö, sami.kurt@tyovoimalasaatio.fi
Anne Kulju, projektityöntekijä, anne.kulju@tyovoimalasaatio.fi
KEHITÄMME
• matalimman kynnyksen pajatoimintaa Torniossa.
STARTTIVALMENNUS
• on elämänhallintaa tukevaa toiminnallista valmennusta.
• on suunnattu 15–30-vuotiaille, jotka ovat pudonneet tai putoamassa
yhteiskunnan toiminnoista.
• toimii non-stop -periaatteella. Valmennusviikkoon kuuluu muun muassa erilaisia
liikuntaan, hygieniaan, ruoanlaittoon, ravintoon ja kulttuuriin liittyviä aktiviteetteja.
• tähtää positiiviseen eteenpäin menemiseen.
HANKKEEN TAKANA
• Tornion Työvoimalasäätiö
Toiminnalla pyritään vastaamaan asiakkaan
tarpeisiin silloin, kun avun tarve on akuutti.
Tavoitteena voi olla esimerkiksi keskeytyneiden
opintojen jatkaminen, päihteettömän elämän
tukeminen tai myönteiset elämänmuutokset.
13

14. 14
Lapin nuorten MOP – monialaisten ohjaus- ja
palveluverkostojen koordinointihanke
6.
Tavoite on tukea nuorten siirtymisvaihetta
toisen asteen koulutukseen ja työelämään.
LISÄTIETOJA: mop.humak.fi
Jaana Karjalainen, asiantuntija, jaana.karjalainen@humak.fi, puh. 020 7621 217
Regina Pesonen, suunnittelija, regina.pesonen@humak.fi, puh. 020 7621 289
KEHITÄMME
• ohjaus-, palvelu- ja toimintamalleja, joilla tehostetaan nuorten nivel- ja
siirtymävaiheiden onnistumista.
• uudenlaisia yhteistyömuotoja ohjaajille ja oppilaitoksille
• uusia palveluista tiedottamisen malleja
JÄRJESTÄMME
• koulutusta
• vertaisfoorumeita kuntien yhteyshenkilöille
• nuorille suunnattuja tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa
• nuorisotilojen teemailtoja nivel- ja siirtymävaiheista
HANKKEEN TAKANA
• Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Toimintaa on sekä maakuntatasolla että hankekunnissa eli Muoniossa, Savukoskella,
Enontekiöllä ja Ylitorniossa
Kuntien palveluverkostoille tarjoamme
keskustelua, vertaistukea, oppimista,
kehittymistä ja verkostoitumista.

15. 15
7.
Sosiaalisen osallisuuden koordinaatio – Sokra
15
LISÄTIETOJA: www.thl.fi/sokra
Ritva Sauvola (hanketyö), ritva.sauvola@diak.fi, puh. 040 508 8933
Reija Paananen (tutkimus), reija.paananen@diak.fi
Piritta Hiltunen (palvelumuotoilu), piritta.hiltunen@diak.fi
Sakari Kainulainen (projektipäällikkö), sakari.kainulainen@diak.fi
TOIMINTAMME tähtää huono-osaisuuden vähentymiseen ja osallisuuden lisäämiseen
sovittamalla hankkeiden ja kuntien toimintaa yhteen. Tavoitteitamme ovat hankkeissa
saavutettujen tulosten kirkastaminen, levittäminen ja jalkauttaminen
SOKRASSA
• koordinoimme ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” -rakennerahasto-ohjelman
Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n sosiaalista osallisuutta edistäviä ja köyhyyttä
torjuvia hankkeita
• tuotamme päätöksentekoa tukevaa tutkimustietoa
• kannustamme päätöksentekijöitä huomioimaan erityisesti heikoimmassa asemassa
olevat kansalaiset
• autamme hankkeita verkostoitumaan sekä huomioimaan palvelujärjestelmän kehittämisen
ja oman alueensa tarpeet
• tuemme kehittämishankkeita niiden ideoinnista suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
HANKKEEN TAKANA
• Diakonia-ammattikorkeakoulu vastaa palveluistamme Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos koordinoi toimintaa valtakunnallisesti sekä vastaa
palveluista eteläisen, läntisen ja Keski-Suomen alueilla.
Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme
ja siitä, kuinka osallisuus, eriarvoisuus ja huono-
osaisuus Pohjois-Suomen alueella tutkimus-
tiedon valossa näyttäytyvät. Miten voisimme
yhteistyössä edistää osallisuutta alueellanne?

16. OSALLISTUMISESTA KIITTÄEN
ESITTEEN TOIMITUS:
Ritva Sauvola, Reija Paananen, Hanna Moilanen