Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Nuoret netissä pelaten ja somettaen Pyynikin kouluPauliina Mäkelä
Nuoret netissä pelaten ja somettaen
Mediakasvatusluento yläkoulun vanhempainillassa
Pyynikin koulu, Tampere
7.4.2016
Innostajana ja kouluttajana oli Kinda Oy:n Pauliina Mäkelä.
Järjestäjänä toimi Pyynikin koulun vanhempainyhdistys.
Sari Kehusmaa: Pirkanmaan maakuntaprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHL
Sari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Tamperella 14.11.2016. THL:n tuottama maakuntaprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Pirkanmaalla.
www.thl.fi/iomaakunnat
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
2.6.2015 Raumalla Nortamon perhekeskuksen erityistyöntekijöille sekä konsultoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille pidetyn koulutuksen diat päivitettynä Anne-Mari Borgin väitöksen: (Borg, Anne-Mari. (2015). Early detecting of children’s mental health problems [Väit. / lastenpsykiatria] Acta Electronica Universitatis Tamperensis,1570 [Print: Acta Universitatis Tamperensis : 2076] Retrieved from http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9864-0) tulosten ja katkaisupisteiden osalta sekä lisätty LT, lastenpsykiatri Hannu Westerisen päivittämän SDQ-SIMPLEX pisteytysvälineen osuutta koskevat tiedot.
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
Koulujen työelämäyhteydet yskivät:
Joka neljäs lukiolainen harkitsee välivuotta
23 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa täysin tai aika varmasti pitävänsä välivuoden kirjoitusten jälkeen. Moni haluaa lähteä ulkomaille, tehdä töitä tai miettiä vielä koulutus- ja uravalintojaan. Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta ilmoittaa lisäksi, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Tiedot käyvät ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta, johon vastasi lähes 5.000 yläkoululaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea.
Epätietoisuus koulutus- ja uravalinnoista ajaa valitsemaan välivuoden. Moni ottaa aikalisän myös silloin, jos ei saa toivomaansa opiskelupaikkaa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista lukiolaisista ilmoittaa, että työelämään liittyviä teemoja pitäisi ylipäätään käsitellä koulussa enemmän. Kovasti halutaan myös oppia käytännön työelämätaitoja.
– Lukiokoulutus ei selvästikään muodosta siltaa työelämään, ohjaus on koulusta kouluun -ohjausta. Viimeistään seuraavassa lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelmien perusteissa on työelämäosaaminen nivottava osaksi eri oppiaineita, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista.
Omat kokemukset ohjaavat valintoja
Yläkoululaiset ovat lukiolaisia hieman tyytyväisempiä koulussa tarjolla olevaan työelämätietouteen. Yläkoululainen muodostaa käsityksensä jatko-opinnoista ensisijaisesti lähipiirin, opinto-ohjaajan, TET-jakson ja kesätöiden kautta. Lukiolaiset turvautuvat näitä selvästi yleisemmin oppilaitosten nettisivuihin. Tärkein opiskelupaikan valintakriteeri on opetuksen laatu. Näin ajattelee yli 90 prosenttia vastaajista.
Kiinnostus eri toimialoja kohtaan vaihtelee sekä koulutustason että sukupuolen mukaan. Miehet ilmoittavat naisia useammin olevansa kiinnostuneita tietotekniikka-alasta, energia-alasta tai elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Naiset näkevät selvästi miehiä yleisemmin itsensä töissä sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu-, taide-, ravitsemis- tai matkailualalla.
Lisätietoja
TAT, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Pakolaisten mielenterveystyön valtakunnallisen tukirakenteen perustaminen ja osaamisen levittäminen (PALOMA2) –hankkeessa on perustettu PALOMA-osaamiskeskus. Osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveystyön parissa työskenteleville ammattilaisille ja organisaatioille.
PALOMA2-hankkeen tavoitteena on ollut myös pilotoida työkaluja pakolaistaustaisten mielenterveystyöhön.
Seminaarissa tarkastellaan pakolaistaustaisten mielenterveystyön edistämistä ammattilaisen osaamisen vahvistamisen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja niiden tunnistamisen, sekä mielenterveyden tuen ja hoidon kautta.
Tutustu PALOMA-osaamiskeskuksen toimintaan osoitteessa: www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
PALOMA2-hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.
2. Aiheet
• Miksi hyödyntää Kouluterveyskyselyn tuloksia
• Tuloksista tarkemmin
• Yleistä hyödyntämisestä
• Tukea hyödyntämiseen
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
3. Kouluterveyskyselyn tulosten
hyödyntämisen merkitys
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
Saadaan tietoa
oman kunnan
nuorten
hyvinvoinnista
Nähdään
ilmiöiden
kehityssuunta
Työn ja
toimenpiteiden
kohdentaminen
helpottuu
Saadaan
oppiaine-
kohtaista
hyötyä
Voidaan
suunnitella,
arvioida ja
kehittää työtä
Tuetaan kuntaa
velvoittavien
asiakirjojen
laadinnassa
Löydetään
paikallisia
kehittämisen
tarpeita
Osallistetaan
nuoria
?
4. Mitä tuloksia kunta ja
oppilaitos saavat?
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
6. Kuntapaketin sisältö
• Kirjoitettu raportti
• Muistitikku
– Raportti sähköisessä muodossa
– Kolme pakettia kunta- ja oppilaitoskohtaisia
indikaattoreita
• Perustulokset nuorten terveydestä ja
hyvinvoinnista
• Indikaattorit poliittisen päätöksenteon tukemiseksi
• Oppilas- tai opiskelijahuollon indikaattorit
– Kunta- ja oppilaitoskohtaiset kysymyskohtaiset
taulukot
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
8. Muistitikun sisältö
• ****_aineisto.xls
– Kuvailu vastaajamääristä vuosina 2005-2013
oppilaitoksittain
• ****_muutos.xls
– Palkkikuvat indikaattorien muutoksesta eri vuosina
• ****_vertailu.xls
– Palkkikuvat indikaattoreista sukupuolen, kunnan,
maakunnan ja koko maan mukaan vuonna 2013
• ****_taulukot.xls
– Kysymyskohtaiset taulukot vuodelta 2013
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
10. Indikaattorikuviot
• Huom! Indikaattorin taustalla voi olla yksi tai
useampi vastausvaihtoehto
• Sekä myönteisiä että kielteisiä indikaattoreita
huomioitava taulukkojen tulkinnassa
• Tällaisia usean muuttujan indikaattoreita ovat esim.
– Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
– Koulun työilmapiirissä ongelmia
– Vaikeuksia opiskelussa
– Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
11. Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
50
7
14
16
41
38
1
8
39
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
Koulutapaturma lukuvuoden aikana
Koulun työilmapiirissä ongelmia
Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa
Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri
Vaikeuksia opiskelussa
Koulukiusattuna vähintään kerran…
Lintsannut ainakin 2 päivää…
Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun…
%
Kokkola
2005 (n=511) 2007 (n=478) 2009 (n=418) 2011 (n=377) 2013 (n=437)
KOULUOLOT
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely
Vakioidut prosenttiosuudet
13. Kysymyskohtaiset taulukot
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
Kokkola. Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
THL: Kouluterveyskysely 2013
Kouluterveys 2013. Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat
Kokkola
Kokkola
Keski-
Pohjanmaa
Koko maa
Poik
a*
Tyttö
*
Yht.*
*
Poik
a*
Tyttö
*
Yht.*
*
Poik
a*
Tyttö
*
Yht.*
*
Kys 8.2 Opettajat
ovat kiinnostuneita
siitä, mitä minulle
kuuluu
Täysin samaa
mieltä 4 1 3 5 3 4 4 3 4
Samaa mieltä 45 42 44 46 42 44 45 43 44
Eri mieltä 45 49 47 44 47 45 45 48 46
Täysin eri mieltä 6 8 7 5 9 7 6 6 6
Yhteensä % 100100100100100100100100100
N 165 268 433 282 437 719 20665 27645 48310
*Luokka-astevakioidut prosenttiosuudet **Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet
***Prosenttiosuutta ei esitetä liian pienen vastaajamäärän takia #Vakioimattomat prosenttiosuudet
14. Ilon ja huolen aiheet
• Raporttiin koostetut suurimmat muutokset
edelliseen kyselyvuoteen tai aikaisempiin vuosiin
verrattuna
• Eivät suoraan kerro ilmiön yleisyyttä
• Tutustuttava tarkemmin indikaattorikuviin ja
kysymyskohtaisiin taulukoihin
Vuonna 2013 Keski-Pohjanmaan kunnilla ei selkeitä
yhteisiä ilon tai huolenaiheita, kuntakohtainen vaihtelu
suurta
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
15. Keski-Pohjanmaan tulokset verrattuna
koko maahan 2013
• Koko maan keskiarvoa enemmän
– Haittaa oppilaitosten fyysisissä työoloissa
(peruskoulu, lukio, aol)
– Puutteita hampaiden harjauksessa (peruskoulu,lukio)
– Vaikea pääsy koululääkärin ja koulupsykologin
vastaanotolle (peruskoulu, lukio, aol)
• Mutta myös koko maan keskiarvoa enemmän
– Koululounaan syöjiä (peruskoulu, lukio, aol)
– Perheen yhteisiä aterioita (peruskoulu, lukio, aol)
– Nukkumista (peruskoulu, lukio)
– Raittiita nuoria (peruskoulu, lukio, aol)
– Tupakoinnin valvontaa (lukio, aol)
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
17. Toimintasuunnitelma hyödyntämisen
pohjalla
Toimintasuunnitelma ohjaa ja selkeyttää tulosten pohjalta
tehtävää työtä
Tavoitteena on suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja
pitkäjänteinen toiminta, joka kohdistuu hyvinvoinnille
merkityksellisiin asioihin yhteinen tavoite kaikille
• Mitkä asiat ovat hyvin? Missä on vielä kehittämistä?
Mille tulokset näyttävät verrattuna olemassa oleviin
toimintasuunnitelmiin?
• Sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet
muutama tavoite riittää
• Tiedottaminen
• Miten eri tahot sitoutetaan kehittämistyöhön?
• Miten toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan?
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
18. Tulosten hyödyntäminen kunnan
päätöksenteossa
• Hyvinvointijohtamisessa erilaisten ohjelmien ja
suunnitelmien laatimisessa, esim. lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelma tai -kertomus
• Hallinto- ja strategiatyössä, eri hallintokuntien ja
poikkihallinnollisten työryhmien toimesta
• Terveyden edistämisen strategiat
• Poliittiset ohjelmat
• Kunnan oma Kouluterveysryhmä
– Voi rakentua jo olemassa olevan ryhmän pohjalle
– Vastaa tulosten välittämisestä, tiedottamisesta ja
hyödyntämisestä
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
20. Tulosten hyödyntäminen
oppilaitoksissa
• Kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen kirjataan
kunnan perusopetuksen tulos- ja tavoitesuunnitelmaan
sekä kunnan ja oppilaitosten opetussuunnitelmiin
• Toiminta pohjautuu olemassa oleviin rakenteisiin
• Toiminnalla on rehtorin ja koko kouluyhteisön tuki
• Oppilashuoltoryhmän työaikaa varataan
ennaltaehkäisevään koko kouluyhteisöön kohdistuvaan
työhön
• Toiminnasta tiedotetaan tehokkaasti
• Oppilaitoksen toimijat sitoutuvat toimintaan
Edistetään hyvinvointia koko
kouluyhteisössä
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
21. Ideoita tulosten hyödyntämiseen
• Oppitunnit: terveystieto, matematiikka,
yhteiskuntaoppi, kotitalous…
– Arvopohdinta, ennakkokäsitykset, joukkoharhat
– Tutkimustiedon lukutaito
– Tulosten vertailu: mistä mahdolliset erot johtuvat jne.
– Oppilaiden ehdotukset toiminnan parantamiseksi,
nuorten osallistaminen
• Oppilaitoksen omien tulosten käsittely
terveystarkastuksissa
• Tiedottaminen: julkistamistilaisuus, raportti kunnan
tai oppilaitoksen nettisivuille
• Vanhempainillat, esim. ”Kasvamme yhdessä”*
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
* esim. http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17908
22. Paljon tuloksia, paljon työtä,
mistä aloittaa..?
• Silmäile raportti läpi: katso kuviot, ilon/huolenaiheet
– Muutos, erot sukupuolittain ja alueittain
• Mistä asioista on noussut oma huoli?
• Mihin asioihin on yritetty vaikuttaa edellisen
kyselykerran jälkeen? Onko muutosta tapahtunut?
• Liittyvätkö tulokset tiettyihin suunnitelmiin tai jo
olemassa oleviin hankkeisiin?
• Mitkä asiat oman työn kannalta keskeisimpiä? Mihin
mahdollisuus vaikuttaa?
Tehdään suunnitelma, mihin paneudutaan
seuraavan kahden vuoden aikana ja miten
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
23. Uusia ideoita tulosten pohjalta
tehtävään työhön..?
• Tulosten visualisointi, esim. hahmokuviot
• Prosenttilukujen muuttaminen nuorten määräksi
• Eri indikaattoreiden tiedon
kokoaminen samaan
yhteyteen
• Aloittaminen ns.
puhtaalta pöydältä:
esimerkiksi nuoret voivat
katsoa tuloksia ja kertoa
mitkä tulokset ovat heidän
mielestään keskeisimpiä
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
Kouluterveyskyselyyn
osallistui v. 2013
Keski-Pohjanmaalta
lähes 3000 nuorta.
24. Mikä vaikuttaa tulosten
hyödyntämiseen ja muutokseen?
• Viestinnän selkeys! Miten viesti menee perille eri
tahoille?
– Ydinviesti, ns. hissipuhe eli tärkein asia tulisi kyetä
sanomaan lyhyessä ajassa
• Millä keinoin voi vaikuttaa? Uudet viestintäkanavat
• Mikä motivoi eri tahoja?
• Miten terveyskäyttäytyminen muuttuu?
• Nuorten käyttäytymisen muutoksessa ryhmän
voima!*
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
* Katso esimerkiksi Kylmäkoski ym.: Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38287/978-952-456-103-7.pdf?sequence=1
25. Tuki Kouluterveyskyselyn
tulosten hyödyntämiseen
• Kouluterveyskyselyn nettisivut
– Esim. ”Tulosten hyödyntäminen kouluyhteisössä”
• Muut nettisivut, esim. www.innokyla.fi
• Kouluterveyslähettiläät
• Koulutuspäivät
– Valtakunnalliset päivät, esim.
Kouluterveyspäivät
– Alueelliset koulutukset, esim. AVI-tilaisuudet
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014
26. ”Yläkouluikäisten ja nuorten
vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä.
Kouluterveyskyselyn tulokset on otettava
vakavasti ja otettava toimenpiteissä huomioon.
Kouluilla on oltava riittävästi
koulukuraattoreita ja kouluterveydenhoitajia,
jotta nuori saa apua silloin, kun hän on sen
tarpeessa.”
Aikaa lapselle! Kokkolan, Kruunupyyn ja JYTAn (Halsua, Kannus,
Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelma 2009-2012
Kokkola Hanne Kivimäki THL 12.2.2014