Pakolaisten mielenterveystyön valtakunnallisen tukirakenteen perustaminen ja osaamisen levittäminen (PALOMA2) –hankkeessa on perustettu PALOMA-osaamiskeskus. Osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveystyön parissa työskenteleville ammattilaisille ja organisaatioille. PALOMA2-hankkeen tavoitteena on ollut myös pilotoida työkaluja pakolaistaustaisten mielenterveystyöhön. Seminaarissa tarkastellaan pakolaistaustaisten mielenterveystyön edistämistä ammattilaisen osaamisen vahvistamisen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja niiden tunnistamisen, sekä mielenterveyden tuen ja hoidon kautta. Tutustu PALOMA-osaamiskeskuksen toimintaan osoitteessa: www.thl.fi/palomaosaamiskeskus PALOMA2-hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.

1. 2.6.2021
Etunimi Sukunimi 1
PALOMA-osaamiskeskus kouluttaa:
Työkaluja pakolaistaustaisten
mielenterveystyöhön

2. 2.6.2021
Etunimi Sukunimi 2

3. Valtakunnallinen PALOMA-työ
• PALOMA-hanke (2016-2018) eli pakolaisten
mielenterveystoimien valtakunnallinen
kehittämishanke
• Syntyi tunnistetusta tarpeesta, että varsinkin
pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla on enemmän ns
psyykkistä kuormaa kuin kantaväestöllä
• Hankkeessa mm kirjoitettiin yhdessä lähes 200
asiantuntijan voimin PALOMA-käsikirja, joka tarjoaa
laajan tietopaketin pakolaistaustaisten mielenterveyden
edistämiseen, tukemiseen ja hoitoon. Käsikirja sisältää
myös suosituksia ja työkaluja eri sektoreille ja toiminnan
tasoille
• Saatavilla verkosta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-
343-100-3
• Asiantuntijoiden yhteinen konsensus oli, että Suomeen
tarvitaan alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä ja
koordinaatiota pakolaistaustaisten mielenterveyden
edistämiseksi
• PALOMA2-hanke ja PALOMA-osaamiskeskus
• PALOMA-työtä rahoittaa EU:n turvapaikka-,
maahanmuutto ja kotouttamisrahasto AMIF
2.6.2021
Johanna Mäki-Opas 3

4. PALOMA2-hanke ja PALOMA-osaamiskeskus
PALOMA2-hankkeen eli Pakolaisten
mielenterveystyön valtakunnallisen tukirakenteen
perustaminen ja osaamisen levittäminen hankkeen
(2019-2021) tavoitteina on:
• Perustaa pakolaistaustaisten mielenterveystyön
osaamiskeskus osaksi erityisvastuualueiden
palvelurakennetta ja toteuttaa osaamiskeskus
toimintaa sekä pyrkiä vakiinnuttamaan se osaksi
pysyviä rakenteita
• Mukana MIELI ry sekä yliopistosairaalat ja THL
koordinoi
• Hankekaudella alueilla työskentelee PALOMA-
asiantuntija, joka toteuttaa osaamiskeskuksen
tehtäviä ja juurruttaa toimintaa
• PALOMA-osaamiskeskus
www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
• Pilotoida työkaluja pakolaistaustaisten
mielenterveyden edistämiseksi ja levittää
pilottien tuloksia valtakunnallisesti
2.6.2021
Johanna Mäki-Opas 4

5. Miksi tutkia työkalujen toimivuutta, vaikutuksia
ja vaikuttavuutta?
• Pakolaistaustaisten mielenterveystyössä käytettävistä työkaluista toiset ovat
paljon tutkittuja ja käytettyjä, toiset taas enemmän kapea-alaisempiin mutta
lupaaviin kokemuksiin perustuvia
• Tällaiset työkalut voivat olla toimivia, mutta ne tarvitsevat lisää näyttöä
• Saadaksemme ammattilaisten käyttöön lisää tutkitusti toimivia työkaluja,
tarvitaan työkalujen tutkimista, pilotointia, kokeilua ja testausta sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluissa että niiden ulkopuolella
Asiakkailla on oikeus saada vaikuttavia palveluja
Työntekijöillä on oikeus saada käyttää vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja ratkaisuja
Veronmaksajilla on oikeus siihen, että heidän rahansa käytetään parhaalla mahdollisella
tavalla
2.6.2021
Johanna Mäki-Opas 5

6. • Osana PALOMA2-hanketta tutkimme ja pilotoimme olemassa olevien
työkalujen toimivuutta ja vaikutuksia, sekä teimme myös uusia
työkaluja ja testasimme niitä
• Kehitimme, kokeilimme ja levitimme yhteensä 12 työkalua
• Valitsimme pilotoitaviksi keskenään erilaisia työkaluja, jotka sopivat
niin maahanmuuttoprosessin eri vaiheisiin kuin eri ammattilaisille
• Tänään kuulemme 6 työkalun esittelyt sekä niihin liittyvien
pilottitutkimusten tuloksia
2.6.2021
Johanna Mäki-Opas 6

7. Tänään esittelyssä olevat pilotit on julkaistu
THL:n julkaisusarjassa: Tutkimuksesta tiiviisti
Innokylässä www.innokyla.fi
PALOMA-osaamiskeskuksen verkkosivuilla ajankohtaista-
palstalla: www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
Antoisaa webinaaria kaikille!
2.6.2021
Johanna Mäki-Opas 7

8. 2.6.2021
Sonja Sahla 8
PALOMA-koulutus ammattilaisten
tukena pakolaistaustaisten
mielenterveystyössä

9. PALOMA-koulutus
• PALOMA-koulutus on laaja maksuton,
verkkopohjainen koulutus, joka antaa
hyvät perustiedot pakolaistaustaisten
asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän
hyvinvointinsa tukemiseen.
• Koulutus rakentuu 16 eri teemaisesta
videosta sekä niihin
liittyvästä tehtäväpaketista.
• Videot on tekstitetty suomeksi,
ruotsiksi ja englanniksi.
• www.thl.fi/palomakoulutus
2.6.2021
Sonja Sahla 9

10. Voidaanko henkilöstön kulttuurista kompetenssia lisätä PALOMA-
koulutuksen avulla? Miten henkilöstö kokee koulutuksen?
• Tutkimuksen tavoite: Selvittää, voidaanko verkkopohjaisen
koulutuskokonaisuuden avulla vaikuttaa henkilöstön kulttuurisen kompetenssin
kehittymiseen. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa henkilöstön kokemuksista
liittyen itsenäisesti suoritettavaan verkkokoulutukseen.
• PALOMA-koulutusta tarjottiin itsenäisesti työajalla suoritettavaksi koulutukseksi
TYKS psykiatrian henkilöstölle. Lisäksi oli mahdollisuus suorittaa laajempi
koulutuskokonaisuus (3-5 op).
• Koulutuksen yhteydessä toteutettiin kyselytutkimus ennen ja jälkeen
koulutuksen suorittamisen validoitua Cross-Cultural Competence for the
Healthcare Profession -mittaria (CCCHP) käyttäen.
• CCCHP-mittarin avulla selvitetään henkilön kulttuurista kompetenssia. (4 osa-
aluetta: motivaatio, asenteet, taidot ja emootiot. yht. 22 väittämää.)
• Lisäksi 2 kysymystä liittyen kokemuksiin koulutuksesta.
(Wesolowska ym. 2018; Wesolowska ym. 2019; Hietapakka ym. 2019)
2.6.2021
Sonja Sahla 10

11. Tutkimuksen tulokset
16 vastaajaa, joista:
81,3 % naisia
75% hoitajia (sh,mth,lh)
100% äidinkieli suomi
68,8% työkokemusta mielenterveystyöstä yli 10 vuotta
62% oli saanut koulutusta monikulttuurisuudesta
aiemmin
Tutkimukseen otettiin mukaan vain vastaajat, jotka olivat katsoneet kaikki videot, vastanneet molempiin
kyselyihin sekä antaneet suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseksi.
Lisäksi 4 vastaajaa suoritti laajemman opintokokonaisuuden(3-5 op.)
2.6.2021
Sonja Sahla 11

12. Vastaajien motivaatio lisääntyi hieman
koulutuksen suorittamisen jälkeen
• 5-portainen likert-asteikko (täysin eri-
mieltä-täysin samaa mieltä).
• Jokaisesta kysymyksestä voi saada
max.5 p.
• N=16
• Vastaajilla “korkeat lähtöpisteet”.
• Tilastollisten analyysien perusteella
(Wilcoxon) vastaajien motivaatio
kasvoi hieman koulutuksen
suorittamisen jälkeen (p=0,02). Muiden
osa-alueiden kohdalla ei havaittu
tilastollista eroa.
6/2/2021
Sonja Sahla 12

13. Kokemukset koulutuksesta
Miten tyytyväinen olit PALOMA-koulutukseen (asteikolla 0-100
pistettä)?
• Erittäin tyytyväinen 50% ( 85-100 p.)
• Melko tyytyväinen 37,5 % (65-84 p.)
• Vain vähän tyytyväinen 12,5% (0-64 p.)
Miten todennäköisesti suosittelisit PALOMA-koulutusta muille
(asteikolla 0-10 pistettä)?
• Positiivinen suosittelija 62,5%( 9-10p.)
• Neutraali 37,5% (7-8p.)
Lisätietoa: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/paloma-koulutus-ammattilaisten-tukena-
pakolaistaustaisten-mielenterveystyössä
2.6.2021
Sonja Sahla 13

14. Lähteet
• Hietapakka L, Elovainio M, Wesolowska K ym. 2019. Testing the psychometric properties of the Finnish
version of the cross-cultural competence instrument of healthcare professionals (CCCHP). BMC Health Serv
Res.19(1),1-10.
• Wesołowska K, Hietapakka L, Elovainio M, Aalto AM, Kaihlanen A-M, Heponiemi T. 2018. The association
between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreign-born nurses in
Finland. PLoS One. 13(12),1-18.
• Wesołowska K, Elovainio M, Gluschkoff K, Hietapakka, L, Kaihlanen A-M, Lehtoaro, S; Heponiemi T.2019
Psychosocial work environment and cross‐cultural competence among native and foreign‐born registered
nurses. Res Nurs Heal, 1-9.
2.6.2021
Sonja Sahla 14

15. 2.6.2021
Anu-Rohima Mylläri 15
Mielenterveystulkkauksen
täydennyskoulutus tulkeille

16. Mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutus
• Tulkkausta koskeva laatu pohjaa paljolti siihen, millaiset
ovat tulkin vuorovaikutustaidot — ennen kaikkea, miten
hyvin tulkki kykenee osoittamaan terapeuttisen tilanteen
edellyttämää empaattisuutta, hienovaraisuutta ja
yhteistyötä.
• Teknisen osaamisen lisäksi tärkeää on tulkin oma
suhtautuminen mielenterveyteen. Hoitomyönteisyys sekä
ymmärrys prosessista ja vaikeasta aiheesta mahdollistavat
hyvän työskentelyn ja auttavat potilaan oikean arvion
tekemisessä.
2.6.2021
Anu-Rohima Mylläri 16

17. Mielenterveystulkkaus eroaa perinteisestä
tulkkauksesta
• Tulkkaustoiminnan kehittäminen nähdään tarpeellisena.
(Ollila 2017). Tuoreessa selvityksessä asioimistulkkauksen
nykytilasta todetaan tarve mielenterveystulkkauksen
täydennyskoulutukselle (Karinen ym. 2020).
• Tulkit, joilla ei ole koulutusta ja kokemusta mielenterveydestä
eivät välttämättä ole yhtä päteviä tunnistamaan ja ottamaan
huomioon keskustelussa esiin tulevia kulttuurisia asioita ja
hoitosuhteeseen liittyviä kysymyksiä.
2.6.2021
Anu-Rohima Mylläri 17

18. Tutkimme ja kehitimme
• 1) Haku ja kartoitus
• 2) Moniääninen prosessi
• 3) Toteutettu koulutuskokonaisuus
• 4) Uuden koulutuskokonaisuuden vakiinnuttaminen
2.6.2021
Anu-Rohima Mylläri 18

19. tulokset/kokemukset/kehittämisehdotukset
1. Mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutus lisäsi tulkiksi
opiskelevien tietoisuutta mielenterveydestä ja
vuorovaikutuksen rakentamisesta sekä ymmärrystä siitä,
miten mielenterveystulkkaus eroaa muusta tulkkauksesta.
2. Ammatilliset taidot lisääntyivät Itsereflektion kautta ja
toimivat myös voimavarana haastavissa tulkkaustilanteissa.
3. Koulutuksen koettiin lisäävän teknistä ja henkistä valmiutta
mielenterveys- ja muihin haastaviin tulkkaustilanteisiin.
2.6.2021
Anu-Rohima Mylläri 19

20. • Mielenterveystulkkaus - luottamusta ja
turvallisuutta
- Lyhyt video asiakkaan näkökulmasta, miten hän kokee
yhteistyöluottamuksen syntymisen ja miten se hänelle
rakentuu.
- https://www.youtube.com/watch?v=ocWsPJfXXrA
2.6.2021
Anu-Rohima Mylläri 20

21. 2.6.2021
Tuire Tikkanen 21
Perhe Yhtenäiseksi –perheterapeuttista
tukea pakolaisperheille

22. Perhe Yhtenäiseksi –toimintamallin kehittäminen ja
levittäminen
• Kehitetty Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa, Iida-Maria
Bimberg
• Alunperin perheen yhdistämisen kautta tulleiden perheiden tarpeisiin,
myöhemmin käyttöä laajennettu
PALOMA2-yhteistyö: toimintamallin levittäminen OYS-ervalla (Oulu,
Kokkola, Kajaani ja Pudasjärvi)
• Ammattilaisten kouluttaminen ja ohjaus
• Ammattilaisten (5) haastattelu käyttöönoton jälkeen
• Asiakasperheiden (3) haastattelut
2.6.2021
Tuire Tikkanen 22

23. Perhe Yhtenäiseksi –perheterapeuttista
tukea pakolaisperheille
TAVOITE: perheen voimavarojen ja keskinäisen
vuorovaikutuksen vahvistaminen,
vanhemmuuden tukeminen
TEEMAT: perheen tilanne ja roolit,
kasvatustavat & perhetausta, perheen
sisäinen vuorovaikutus ja tunneilmaisu,
vanhempien parisuhde, perheen säännöt ja
tavat, perheen kotoutuminen Suomeen
MENETELMIÄ: mm. sukupuu-, kortti- ja elämänjanatyöskentely
Traumainformoitu työote
2.6.2021
Tuire Tikkanen 23

24. ”Mekin vapauduttiin sitten, perhe oli jotenkin niin
iloinen ja innokas ja lapset oli innokkaita.”
• Käyttöönotto vaatii työaikaa ja aloittaminen jännitti
• Perehtyminen uusiin käsitteisiin ja menetelmiin
• Teemoitettu runko tuki käyttöönottoa (Opas ammattilaiselle)
• Työparityöskentely koettiin hyvänä
• Eri työroolien jäsentäminen itselle ja asiakkaille
• Tarpeellinen lisä kotouttamispalveluihin
• Perhekeskeisyys
• Lapset näkyviin (lasten systemaattinen kohtaaminen)
• Perheen kotoutumissuunnitelman rinnalla
• Ymmärrys asiakkaita kohtaan lisääntyi
• Mallin hyödyntäminen jatkossa resurssien mukaan
2.6.2021
Tuire Tikkanen 24
A
M
M
A
T
T
I
L
A
I
S
E
T

25. ”Olemme saaneet tukea asioihin, joista meillä ei
ollut hajua aikaisemmin”
• Tukea vanhemmuuteen
• Ymmärrys suomalaisesta kasvatuskulttuurista lisääntyi
• Ymmärrys omasta vastuusta vanhempana lisääntyi
• Ohjausta, miten lähestyä lasta pitkän eron jälkeen
• Neuvoja psyykkisesti oireilevan lapsen tukemiseen
• Tunnetyöskentely
• Tieto tunteista ja niiden sanoittamisesta uutta
• Tukea sekä vanhempien että lasten tunneilmaisuun
• Tunnekortit osana arkea
• Vanhempien keskinäinen ymmärrys lisääntyi
• Sukupuutyöskentely koettiin merkityksellisenä
2.6.2021
Tuire Tikkanen 25
A
S
I
A
K
A
S
P
E
R
H
E
E
T

26. 2.6.2021
Tuire Tikkanen 26
PY-mallin jatko:
• Mallin jatkokehittäminen
• Mallin vaikuttavuuden
arviointi
• Yhteistyö perhepalveluiden
kanssa
LISÄTIETOJA:
• Innokylä: Perhe Yhtenäiseksi –
perheterapeuttista tukea pakolaisperheille
• Tuire Tikkanen/PALOMA-osaamiskeskus, OYS,
(tuire.tikkanen@ppshp.fi)
• Iida-Maria Bimberg/ Oulun kaupungin
maahanmuuttajapalvelut (iida-
maria.bimberg@ouka.fi)

27. 2.6.2021
Marianne Rautiokoski 27
Kiintiöpakolaisten mielenterveyden
kartoittaminen
alkuterveystarkastuksessa

28. Kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastus
• Kaikille kiintiöpakolaisille tarjotaan kunnassa mahdollisuus
alkuhaastatteluun ja -terveystarkastukseen
• Kunnat toteuttavat pakolaistaustaisten henkilöiden
alkuterveystarkastuksen eri tavoin eikä sille ole olemassa
yhtenäistä valtakunnallista mallia
• Näin ollen myös mielenterveysasioista kysytään ja niitä
kartoitetaan monin eri tavoin ja usein niin kuin
ammattilainen katsoo kunkin henkilön kohdalla
tarpeelliseksi
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 28

29. • On tärkeää, että mielenterveys otetaan puheeksi
kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa ja mahdollisen
tuen ja palvelujen tarve kartoitetaan
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on kehitetty
turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastusta
Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen
valtakunnallisessa kehittämishankkeessa eli TERTTU-
hankkeessa.
• Lähdimme tässä pilotissa testaamaan soveltuuko TERTTU-
hankkeessa kehitetty mielenterveysosio käytettäväksi myös
kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 29

30. Protect-kysely
• Yksi osa alkuterveystarkastuksen mielenterveysosiota
• PROTECT-kysely on alun perin laadittu hyödynnettäväksi
turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksessa
• Tarkoituksena selvittää erityisesti traumaattisiin kokemuksiin liittyvien
mielenterveysoireiden esiintymistä
• Soveltuu myös muiden konfliktialueilta tulevien alkuterveystarkastuksessa
käytettäväksi (turvapaikanhakijoihin rinnasteisessa asemassa olevien
henkilöt, kuten kiintiöpakolaiset)
• PROTECT-kyselyn tarkoituksena on helpottaa traumaattisista
kokemuksista kärsineiden henkilöiden (kidutuksen tai henkisen, fyysisen
tai seksuaalisen väkivallan uhrit) tunnistamista varhaisessa vaiheessa
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 30

31. Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen
psyykkistä hyvinvointia kartoittavat kysymykset
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 31

32. Lomaketta testasivat ammattilaiset
• Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmen eri kaupungin tai kuntayhtymän
alueelta. Mukana olivat Tampere, Hämeenlinna ja Lahti (Päijät-Hämeen
hyvinvointiyhtymä)
• Ammattilaiset perehdytettiin lomakkeen käyttöön joko puhelimitse tai
kasvotusten. Lomakkeen mukana oli myös kirjallinen ohje sen
käyttämistä varten
• Lomaketta testattiin yhteensä 16 kertaa kolmen eri ammattilaisen
toimesta. Käyttäjäkokemuksestaan ammattilaiset raportoivat webropol-
kyselyn avulla jokaisen käyttökerran jälkeen
• Aineistosta analysoitiin ammattilaisen kokemusta lomakkeen
käytettävyydestä
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 32

33. Tutkimuksessa selvitettiin:
• Auttoiko lomake luontevan keskustelun syntymistä
mielenterveysasioista ja nousivatko mahdolliset psyykkiset oireet esille
lomakkeen avulla?
• Syntyikö potilaalle ymmärrys tarjolla olevista mielenterveyspalveluista?
• Lisäsikö lomake luottamuksen rakentumista asiakastilanteessa ja
olivatko aiheet oleellisia tarkastuksen kannalta?
• Sujuvoituiko jatko-ohjaus ja tietojen kirjaaminen
potilastietojärjestelmään?
• Lisäksi kartoitettiin ammattilaisten toiveita lomakkeen suhteen
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 33

34. Kokemukset lomakkeen käytöstä
• Lomakkeen käyttö helpotti mielenterveysasioiden puheeksiottoa
• Suurin osa testaajista koki, että lomake helpotti tai osittain helpotti
mielenterveysasioiden puheeksi ottamista
• Mielenterveysasioista oli helpompi puhua asiakkaalle, koska kaikki
kysymykset kaikille asiakkaille olivat samoja
• Mielenterveysosio-lomake koettiin pääsääntöisesti riittäväksi
mielenterveysasioiden kartoittamisessa alkuterveystarkastuksessa.
• Osa testaajista toivoi lisäkysymyksiä liittyen nykyiseen stressiin ja
huoliin. Osa piti lomaketta liian laajana.
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 34

35. Kokemukset lomakkeen käytöstä
• Lomakkeen koettiin auttaneen ammattilaista ja asiakasta keskinäisen
luottamuksellisen asiakassuhteen luomisessa
• Testaajista 88% koki onnistuneensa luottamussuhteen rakentamisessa
tapaamisen aikana
• Lomakkeen koettiin pääsääntöisesti myös sujuvoittavan
alkuterveystarkastusta sekä kirjausten tekemistä
potilastietojärjestelmään
• Kaikissa organisaatioissa ei tunnettu Protect-kyselyä. Tämän
todettiin hankaloittavan potilastietojen kirjaamista, koska ei ole
varmuutta tunteeko seuraava potilastietojen lukija Protect-kyselyä
ja sen sisältöä
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 35

36. Kokemukset lomakkeen käytöstä
• Lomake koettiin kohtuullisen helposti käyttöön otettavaksi ja siihen
oltiin yleisesti tyytyväisiä
• Ammattilaiset kokivat lomakkeen myös auttavan jatko-ohjauksessa ja
tietojen antamisessa asiakkaalle tarjolla olevista palveluista
• Testaajien mukaan lomakkeen avulla sai kattavan tiedon asiakkaan sen
hetkisestä tilanteesta sekä tarpeista jatkopalvelujen suhteen
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 36

37. Johtopäätökset
• Lomake helpotti mielenterveysasioiden puheeksi ottamista
• Potilastietojen kirjaaminen sujuvoitui lomakkeen avulla
• Lomake hyödytti jatko-ohjausta
• Lähes kaikki lomakkeen testaajat kertoivat olevansa tyytyväisiä
lomakkeeseen ja kertoivat sen hyödyttäneen työtään.
• Vaikka lomakkeen testaajien ryhmä oli pieni voidaan pilotin tulosten
valossa kannustaa ammattilaisia ottamaan lomake käyttöön
kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa
2.6.2021
Etunimi Sukunimi 37

38. 2.6.2021
Annikka Laasanen 38
Mielenterveyden tukea kiintiöpakolaisille
Serene-alkuinfolla

39. Serene-alkuinfo, psykoedukaatio ryhmä
• Alkuinfo kiintiöpakolaisille on kehitetty Turun kriisikeskuksen Serene-
hankkeessa. Serene-toiminta jatkuu edelleen aktiivisena Turun seudulla.
• Toteutetaan yleensä tulkin välityksellä pienryhmissä kahdessa osassa (yksi osa
kestää noin 1,5‒2h). Ensimmäisen osan teemana on maahanmuuttajan
psyykkinen sopeutuminen ja toisen mielen ja kehon terveys. Löytyy ohjeet, diat
ja videot eri kielillä.
• Jaetaan tietoa ja tehdään erilaisia rentoutusharjoituksia. Vetäjästä riippuen se
voidaan toteuttaa joko ilman keskustelua tai vetäjä voi aktiivisesti pyrkiä
samaan aikaan keskustelua eri teemoista.
• Päätavoitteita: tiedon lisääntyminen maahanmuuton psyykkisistä vaikutuksista,
mielenterveyteen liittyvien stigmojen ja huolien väheneminen, avun ja tuen
hakemisen kynnyksen madaltuminen, stressinhallintakeinojen lisääntyminen.
2.6.2021
Annikka Laasanen 39

40. Miksi psykoedukaatiota?
• Pakolaistaustaisille maahanmuuttajille suositellaan psykoedukaatiota (WHO Europe 2015)
• Pakolaisuuteen liittyvien mielenterveyden riskitekijöiden takia (ks. Castaneda ym. 2017) ja
muun yhteiskuntaorientaation tueksi myös psykoedukaatio olisi tarpeen pakolaistaustaisille
maahanmuuttajille
• Se on tutkitusti vaikuttavaa, hoitoon sitouttavaa ja sitä käytetään laajasti ennaltaehkäisevänä
ja korjaavana keinona eri sairauksien hoidossa (Hämäläinen ym. 2017, Motlova ym. 2017)
• Todettu vähentävän sairaalahoitojen tarvetta ja perheiden huolta, lisäävän
ongelmaratkaisukykyä, sosiaalista toimintakykyä, tyytyväisyyttä ja elämänlaatua (Lyman ym.
2014). Kohdentaminen yksilön sijaan koko perheeseen voi helpottaa avun hakemista (Giacco
ym. 2014).
• Tieto, normalisointi, kokemusten ja tunteiden validointi sekä oma-apukeinot helpottavat
mahdollisia oireita ja stressiä vaikeassa elämäntilanteessa. Se voi vähentää stigmaa, joka on
esteenä puhumiselle ja avun hakemiselle (Shannon ym. 2015.)
2.6.2021
Annikka Laasanen 40

41. Mitä tutkittiin?
1) Hyödyllisyyttä: muutosta siinä, miten Serene-alkuinfo
vaikuttaa maahanmuuttostressiin ja mielenterveyteen
liittyvään tietoon, huolen kokemiseen, asenteisiin ja
valmiuteen toimia mielenterveyttä edistävästi?
• kyselylomake, 20 väittämää, ennen-jälkeen asetelma
2) Kehittämistarpeita: Miten alkuinfoa voisi kehittää?
• haastateltiin 8 osallistujaa alkuinfon jälkeen
Osallistujat 30 syyrialaista, ikä 17-63v, olleet Suomessa pari kk –
muutama vuosi, kaikki materiaali käännettiin arabiaksi,
luku/kirjoitustaidottomille apua kyselyn täyttämiseen.
2.6.2021
Annikka Laasanen 41

42. Tuloksia ja johtopäätöksiä
Haastatteluissa sisältö koettiin hyvänä, hyödyllisenä ja luottamusta herättävänä. Kyselystä saatiin
suuntaa antavaa tukea intervention hyödyllisyydestä: osallistujien keinot parempaan uneen ja
rentoutumiskeinot paranivat ja haastattelujen anti tuki näitä tuloksia. Jatkossa(kin)
• aktiivisen psykoedukaation osuus: sisällytetään alkuinfoihin aina myös avointa, kaksisuuntaista
keskustelua
• myötätuntoisen ja turvallisen kouluttajan avulla tuetaan keskustelua ja luottamusta
• ryhmäläisten erilaiset tarpeet (esimerkiksi ikä ja maassaoloaika) keskustelun mahdollistamiseksi
• sisältö koskettaa pakolaisten kokemusmaailmaa ja siihen luodaan ymmärrystä myös keskustellen
(validointi)
• mielenterveydestä, sen haasteista puhutaan ja keskustellaan avoimesti ymmärrettävänä osana
uutta stressaavaa elämäntilannetta (normalisointi)
• toiminnallisia keinoja, kuten helppoja, kodin arjessa toteutettavia rentoutusharjoituksia kannattaa
edelleen suosia
• osallistujien omia aikaisempia, edelleen käyttökelpoisia ja tuttuja keinoja esimerkiksi
stressinhallinnassa
• lisätä erillinen osio keinoista parempaan nukkumiseen
• mahdollisia tabu-aiheitakin (esimerkiksi itsetuhoajatuksia) voi käsitellä alkuinfossa
2.6.2021
Annikka Laasanen 42

43. 2.6.2021 43

44. Lähteet
Castaneda AE, Junna L, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Koponen P & Suvisaari J. 2017. The prevalence of potentially traumatic pre-migration
experiences in Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland: a population-based study in Finland. Journal of Traumatic Stress Disorders
and Treatment, 6 (1).
Giacco D, Matanov A & Priebe S. 2014. Providing mental healthcare to immigrants: current challenges and new strategies. Current opinion in
psychiatry, 27(4). Saatavissa https://doi.org/10.1097/YCO.0000000000000065
Hämäläinen K, Kanerva A, Kuhanen C, Schubert C & Seuri T. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Sanoma Pro Oy, Helsinki
Laasanen A, Klemettilä A, Solin P, Pasanen T & Castaneda AE. 2021. Psykoedukaatiosta tukea pakolaistaustaisten mielenterveydelle. THL:n
Tutkimuksesta tiiviisti –sarja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-650-3
Lyman D, Braude L, George P, Dougherty R, Daniels A, Ghose S & Delphin-Ritton M. 2014. Consumer and family psychoeducation: assessing the
evidence. Psychiatric Services, 65 (4).
Motlova L, Balon R, Beresin E, Brenner E, Coverdale J, Guerrero A, Louie A & Roberts L. 2017. Psychoeducation as an Opportunity for Patients,
Psychiatrists, and Psychiatric Educators: Why Do We Ignore It?. Academic Psychiatry, 41 (4). Saatavissa
https://link.springer.com/article/10.1007/s40596-017-0728-y
Shannon P, Wieling E, Simmelink-McCleary J & Becher E. 2015. Beyond stigma: Barriers to discussing mental health in refugee populations.
Journal of Loss and Trauma, 20 (3). Saatavissa https://doi.org/10.1080/15325024.2014.934629
Turun Kriisikeskus. s.a. Serene toiminta. Saatavissa https://www.mielenterveysseurat.fi/turku/serene/
WHO Europe. 2015. Mental Health and Psychosocial Support for Refugees, Asylum Seekers and Migrants on the Move in Europe. A multi-agency
guidance note. Saatavissa WHO/Europe | Migration and health - Mental Health and Psychosocial Support for Refugees, Asylum Seekers and
Migrants on the Move in Europe. A multi-agency guidance note (2015).
2.6.2021
Annikka Laasanen 44

45. 2.6.2021
Päivi Korkeala 45
Kulttuurisensitiivinen
vanhemmuuden haastattelu

46. Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu
• Puolistrukturoitu haastattelumalli
• Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille
• Perheiden kohtaaminen yksilöllisesti ja kulttuurisensitiivisesti
Mallina Kulttuurinen haastattelu (Cultural Formulation Interview, CFI)
• parantaa yhteistyötä ja luottamuksen rakentumista
• apuna diagnostiikassa
• sisältää mm. osion lapsille ja nuorille
• ei sisällä kysymyksiä vanhemmuudesta ja lasten kasvatuksesta
(psy.fi/psykiatrisia_tyovalineita)
2.6.2021
Päivi Korkeala 46

47. Haastattelussa neljä osiota
• Perheen kielellinen ja kulttuurinen tausta
• Perheen elämä Suomessa ja maahanmuuttotausta
• Lapsen ongelma vanhempien näkökulmasta ja kokemukset avusta
• Perhe, kasvatus ja vanhemmuus
Haastattelun voi tehdä osissa useamman tapaamiskerran aikana.
Sisältää varsinaisten kysymysten lisäksi apukysymyksiä.
2.6.2021
Päivi Korkeala
47

48. Päivi Korkeala 4

49. ”Ihminen, joka kysyy, sille ei ole sama, mitä meille
elämä on.”
Viisi ryhmähaastattelua (N=32)
• Lähi-itä, Venäjä, Afrikka
• Suhtautuminen oli myönteistä
• Jotkut kysymykset koettiin pelottavina, suurin osa tarpeellisina
ja ymmärrettävinä
• Parisuhteen ja perheväkivallan puheeksi ottoa toivottiin
lapseen liittyvien tapaamisten yhteydessä
• Selkokielisyys
2.6.2021
Päivi Korkeala 49

50. Mitä ammattilaisten on hyvä huomioida
vanhempia haastatellessa?
• Kohtaaminen ja hoitosuhteen alkuvaiheen merkitys
• Kiireettömyys, yksilöllisyys
• Avoin suhtautuminen, ystävällinen katsekontakti
Mikäli työntekijä kohtaa asiakkaan
”avosylin, hyväksyvästi, katsekontaktin ottaen ja rauhallisella
äänen sävyllä puhuen,
niin silloin on lupa kysyä mitä vain”.
2.6.2021
Päivi Korkeala 50

51. Lisätietoa piloteista
Ammattilaisen osaamisen vahvistaminen
PALOMA-koulutus ammattilaisten tukena pakolaistaustaisten mielenterveystyössä
PALOMA-koulutus on ilmainen, verkkopohjainen ja laaja koulutuspaketti, joka tukee
ammattilaista ja antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen.
PALOMA-koulutus ammattilaisten tukena pakolaistaustaisten mielenterveystyössä
Mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutus tulkeille
Täydennyskoulutus kehitettiin osana PALOMA2-hankketta. Tutkimukseen osallistuneet
tulkit kokivat koulutuksen lisäävän teknistä ja henkistä valmiutta mielenterveys- ja muihin
haastaviin tulkkaustilanteisiin.
Mielenterveystulkkaus eroaa perinteisestä tulkkauksesta
Ennaltaehkäisy
Perhe yhtenäiseksi -perheterapeuttista tukea pakolaisperheille
Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa kehitetty Perhe Yhtenäiseksi -
työskentelymalli vahvistaa lapsi- ja perhekeskeisyyttä maahanmuuttajapalveluissa ja -
työssä. Lisäksi malli tukee vanhemmuutta, perheen sisäistä vuorovaikutusta ja
tunneilmaisua.
Perhe yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille
2.6.2021 51
Tunnistaminen
Kiintiöpakolaisten mielenterveyden kartoittaminen alkuterveystarkastuksessa
THL:ssä Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastusta varten suunniteltu mielenterveyttä
kartoittava lomake helpottaa mielenterveys-aiheen puheeksi ottamista, sujuvoittaa
potilastietojen kirjaamista ja hyödyttää jatko-ohjausta myös kiintiöpakolaisilla.
Kiintiöpakolaisten mielenterveyden kartoittaminen alkuterveystarkastuksessa
Tuki ja hoito
Mielenterveyden tukea kiintiöpakolaisille Serene-alkuinfolla
Turun kriisikeskuksen Serene-hankkeessa kehitetty mielenterveyden koulutuspaketti on
suunnattu kiintiöpakolaisille. Se sisältää myös toiminnallisia osia kuten
rentoutusharjoituksia sekä ryhmäkeskusteluja.
Psykoedukaatiosta tukea pakolaistaustaisten mielenterveydelle
Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu –menetelmä
PALOMA2-hankkeessa kehitetyllä Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -
menetelmällä haastatellut äidit uskoivat sen olevan mahdollisesti hyödyllinen perheen
avun saamisen kannalta. Lisäksi he pitivät tärkeänä työntekijän avointa suhtautumista,
ystävällistä katsekontaktia sekä kiireetöntä tunnelmaa tapaamisen aikana.
Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu
Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän arviointi

52. 2.6.2021
Sonja Sahla 52
Yhteistyössä