Miten kuvaat toiminta-alueittain etenevän oppilaan vahvuuksia, toimintakykyä ja oppimistavoitteita? Tutustutaan toiminta-alueittain etenevän opetuksen palapelimalliin, joka antaa opettajalle vinkkejä yksilöllisen opetuksen suunnitteluun.
Pedagogiset asiakirjat, sanallinen arviointi ja monet muut oppilaasta kirjoitettavat tekstit ovat opettajan arkea. Nettikahvilassa pohditaan mm. miten kirjoittaa mahdollisimman oppilaslähtöisesti, miten asettaa realistiset tavoitteet ja arvioida niiden saavuttamista.
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.
Miten kuvaat toiminta-alueittain etenevän oppilaan vahvuuksia, toimintakykyä ja oppimistavoitteita? Tutustutaan toiminta-alueittain etenevän opetuksen palapelimalliin, joka antaa opettajalle vinkkejä yksilöllisen opetuksen suunnitteluun.
Pedagogiset asiakirjat, sanallinen arviointi ja monet muut oppilaasta kirjoitettavat tekstit ovat opettajan arkea. Nettikahvilassa pohditaan mm. miten kirjoittaa mahdollisimman oppilaslähtöisesti, miten asettaa realistiset tavoitteet ja arvioida niiden saavuttamista.
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen, MIELI Suomen mielenterveys ry:n, Takuusäätiö ry:n ja Työttömien
keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 hankkeen yhdessä tuottama paketti
käsittelee työttömyyden tai työttömyysuhan näkökulmasta terveyttä, mielenterveyttä, taloutta sekä työnhakua.
Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia TanskastaTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 6: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen: Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia Tanskasta,
Jukka Mäkelä, erityisasiantuntija, THL-
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 27.10.2016
Ylipainosta tasapainoon − kannustamisen tärkeys lapsen ja nuoren ylipainosta puhuttaessa
Asiantuntijana suunnittelija, erityisopettaja, Anne Kuusisto Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeesta
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Oppimisvaikeus tarkoittaa lukivaikeutta laajempaa käsitettä. Siihen kuuluvat:
- lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt
- keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt
- ylivilkkaus ja käytöshäiriöt
- matematiikan opiskelun erityisvaikeudet
- kielten opiskelun erityisvaikeudet
Eija Kaskiharju, Ikäinstituutti. Ilman omaishoidon tukea - uutta tietoa ja toimintaa omaisten tueksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
I presentationen behandlas åtgärder med hjälp av vilka skolgången kan stödas både i skolan och hemma. Centrala faktorer är tidigt ingripande, flexibla arrangemang, samarbete mellan olika aktörer och tillgång till stöd utanför skolan vid behov. Målet är att öka kunskapen om och förståelsen för faktorer som påverkar skolfrånvaro och möjliga åtgärder. Presentationen baserar sig på en liten guide som stöd för skolgången.
Virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan harjoittelun on todettu edistävän oppimisen lisäksi muun muassa sosiaalisissa tilanteissa selviämistä sekä tunnetaitoja. Esityksessä avataan onnistunutta kokeilua, jossa virtuaalitodellisuuden keinoin tuettiin autismikirjon oppilaiden siirtymätilanteita, toiminnan ohjausta ja suoriutumista erilaisista asiointitehtävistä. VR-harjoittelu näytti tukevan oppilaiden toiminnan ohjausta, tilan hahmottamista sekä lisäävän vuorovaikutusta ja itsevarmuutta.
Very Important Person, VIP, står i detta sammanhang för elever som behöver krävande särskilt stöd för sitt lärande och sin skolgång. Syftet med VIP nätverkets utvecklingsverksamhet är att sammanföra och fördjupa de regionala kompetensresurserna i det krävande särskilda stödet inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och påbyggnadsundervisningen.
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Toimintakykyarvio.fi on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa kehitetty palvelu toimintakyvyn kuvaamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää oppilaan, huoltajan ja oppilaan arjessa toimivien ammattihenkilöiden yhteinen näkemys oppilaan toimintakyvystä. Toimintakykyarviosta saatavaa tietoa voidaan käyttää oppimisen ja siihen liittyvän tuen järjestämisen, oppilaanohjauksen sekä esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimisen tukena.
Kuulovammaisen lapsen/oppilaan kohtaaminen ja tarpeiden huomiointi päiväkodin/koulun arjessa.
Millainen on hyvä kuunteluympäristö? Mitä on hyvä ottaa huomioon kuulovammaisen lapsen tai oppilaan kohtaamisessa, ohjaamisessa ja opetuksessa?
Vad behöver Du tänka på när Du har en elev med synnedsättning i Din klass? Hur anpassar Du Din undervisning? I Svenska Hörnan får Du verktyg och strategier som underlättar för både lärare och elever. Vi ses & hörs!
Daniel Enbacka är handledande lärare inom syn vid Valteri center för lärande och kompetens. Han jobbar med handledning och fortbildning kring synnedsättning och synhjälpmedel.
Vad behöver du tänka på när du har en elev med hörselnedsättning i din klass? Hur anpassar du din undervisning? I Svenska Hörnan får du verktyg och strategier som underlättar för både lärare och elever. Vi ses & hörs!
Eivor Larpes är handledande lärare inom hörsel vid Valteri - center för lärande och kompetens. Hon jobbar med handledning och fortbildning inom det hörselpedagogiska området.
Koulupoissaolot ja koulua käymättömien oppilaiden opetuksen järjestäminen haastavat opetusta sekä oppilashuoltoa. Oppilaiden tueksi kunnissa on kehitetty erilaisia poissaoloihin puuttumisen malleja sekä räätälöityjä opiskeluratkaisuja. Myös tuettu verkko-opetus voi toimia perusopetuksen päättövaiheen vahvistajana erityistilanteissa. Aiheesta on tekeillä opas opetushenkilöstölle ja perheille. Opas sisältää kokoavasti tietoa koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyn teoriasta ja käytännöistä.
Johanna Sergejeff ja Tiina Pilbacka-Rönkä työskentelevät ohjaavina opettajina Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa.
Daniel Enbacka är handledande lärare inom syn vid Valteri center för lärande och kompetens. Han jobbar med handledning och fortbildning kring synnedsättning och synhjälpmedel.
Esityksessä tutustutaan käytännön menetelmiin (mm. Positive Behavior Support, yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu ja Resetti), joiden avulla vahvistetaan käytöksellä oireilevan oppilaan myönteisiä ja toivottuja käyttäytymismalleja sekä oppilaan läheisten aikuisten rakentavaa reagoimista lapsen haastavaksi koettuun käytökseen.
Föreläsningen introducerar praktiska metoder (till exempel Positive Behavior Support, Collaborative Problem Solving / samverkande problemlösning och Resetti) vilka bidrar till att eleven visar ett positivt och önskvärt beteendemönster, samt ger pedagogerna kring barnet ett konstruktivt svar på barnets utmanande beteende, Barn gör rätt om de kan, Ross Greene.”
Piia Ruutu on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaava opettaja ja työnohjaaja, joka on työskennellyt koko työuransa vaativan erityisen tuen lasten ja heidän perheidensä kanssa. Hän on innovatiivinen ja lapsikeskeinen kehittäjä, joka viimeistelee tutkimustyötään psykiatrisessa hoidossa olleiden lasten koulunkäynnistä.
Misa Möller är speciallärare och jobbar som handledande lärare vid Valteri center för lärande och kompetens. Hon har arbetat med elever med utmanande beteende och funktionsnedsättningar av olika slag under hela sin yrkeskarriär. Misa är också lärare för elever med synnedsättning och skriver doktorsavhandling om synutmaningar vid traumatiska
Miten ottaa kaikki oppilaat sekä koko koulun henkilöstö mukaan liikkumaan? Miten huomioidaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuudet osallistua kaikkiin koulupäivän aikana tapahtuviin liikunnallisiin aktiviteetteihin? Iloon yli esteiden –hankkeeseen osallistuneet koulut tietävät sen ja kertovat, miten asia on heidän koulussaan saatu lentoon.
Henni Huttunen on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa työskentelevä erityisuintiin ja soveltavaan liikuntaan perehtynyt fysioterapeutti
Toimintaa, hyviä käytänteitä ja ideoita esittelemässä fysioterapeutti Henni Huttunen sekä hankkeessa mukana olevien koulujen edustajia.
Henni Huttunen on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa työskentelevä erityisuintiin ja soveltavaan liikuntaan perehtynyt fysioterapeutti.
Esitys käsittelee VIP- vaativan erityisen tuen verkoston valtakunnallista organisoitumista, sen toimijatahoja ja siinä esitellään maakunnallisen toiminnan tavoitteet sekä työskentelyn tämän hetkinen vaihe. Katso myös vip-verkosto.fi
Presentationen handlar om VIP nätverkets för krävande särskilt stöd nationella organisering, aktörer och den regionala verksamhetens mål och arbete i detta skede. Läs mera på vip-verkosto.fi
Jaakko Viitasaari on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin rehtori, jonka koko työuraa on ohjannut orientaatio lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin sekä erityisyyden näkökulmaan. Johtamisen näkökulmasta keskeistä on monialaisen työskentelyn mahdollistaminen.
Misa Möller är speciallärare och jobbar som handledande lärare vid Valteri center för lärande och kompetens. Hon har arbetat med elever med utmanande beteende och funktionsnedsättningar av olika slag under hela sin yrkeskarriär. Misa skriver doktorsavhandling om synutmaningar vid traumatiska hjärnskador.
Mitä se on? Miten koira voi auttaa oppimisen polulla ja koulunkäynnissä? Nettikahvilassa 17.4. kerrotaan koira-avusteisen opetuksen hyödyistä ja kuullaan kokemuksia koira-avusteisen pienryhmän arjesta.
Hur ska verksamhetskulturen se ut i dagens förskola? Vilka krav ställer läroplanen och vilka utmaningar behöver vi svara på med tanke på framtiden? I nätcaféet tar Josefin Holmkvist upp utmaningarna vi kan stöts på men även hur vi med hjälp av förskolans verksamhetskultur kan bemöta och förebygga de här utmaningarna.
5. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo - tietoisuustaidot
3.11.2016 Inkeri Kekäläinen ja Pia Walle
Mindfulness koulutyössä
• Tietoinen
– Tarkoituksellista tarkkaavuuden
kohdistamista nykyhetkellä
koettuihin sisäisiin ja ulkoisiin
tapahtumiin
• Hyväksyvä
– Näiden tapahtumien
tarkastelua sellaisena kuin ne
ovat – tuomitsematta ja
arvottamatta
– ”keskellä itteänsä”
Tietoinen hyväksyvä
Tietoinen
Sisäiset tapahtumat
Tiedostamaton
”autopilotti”
6. Mindfulness tutkimustietoa
3.11.2016 Inkeri Kekäläinen ja Pia Walle
Mindfulness koulutyössä
• Kohteena aluksi masennus, ahdistus,
uupuminen, pitkäaikainen kipu ym.
• Laajentunut hyvinvointiin ja työhön
• Vaikuttavuus harjoittelemalla 4 pvä/vko 30
min.
Tutkimustulosten mukaan mm.
1 Keskittymiskyvyn paraneminen ja tiedon
käsittely
2 Luova ongelmanratkaisu ja mielen
joustavuus
3 Tunneäly, vuorovaikutus ja yhdessä
onnistuminen
4 Stressinsäätely ja hyvinvointi
Harjoittelun on todettu tulevan esille
kuvantamismenetelmin. Käypähoitosuosituksiin?
7. Mindfulness-harjoitukset 1/2
3.11.2016 Inkeri Kekäläinen ja Pia Walle
Mindfulness koulutyössä
• Muodolliset harjoitukset
– Istuen, seisten, makuulla,
kävellen tai yhdistettynä
johonkin liikuntamuotoon
(pilates ym.)
• Epämuodolliset harjoitukset
– Arjen askareita tehdessä
toimitaan tietoisesti, kaikilla
aisteilla läsnä ollen
(peseytyminen, tiskikoneen
täyttö, pysähtyminen ennen
puhelimeen vastaamista ym.)
Keho
TunteetMieli
8. Mindfulness-harjoitukset 2/2
huomio yhteen kohteeseen tai laajasti
3.11.2016 Inkeri Kekäläinen ja Pia Walle
Mindfulness Koulutyössä
• Keho
– Hengitys, asento ja kehon
tuntemukset, aistimukset,
tekeminen ja toiminta
• Mieli
– Ajatusten ilmaantuminen ja niistä
päästäminen, ajatusten sisältö ja
laatu, mielikuvat
• Tunteet
– Vallitsevan tunteen tunnistaminen,
tunteen ilmaantuminen,
tunnistaminen ja seuraaminen
Keho
TunteetMieli