Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Marianna Virtanen: Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Etsi-hanke on Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan ideoima pilottihanke jossa pyritään yhdistämään YTHS:n ja Sosiaaliviraston voimavarat ehkäisemään nuorten syrjäytymistä
Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Marianna Virtanen: Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Etsi-hanke on Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan ideoima pilottihanke jossa pyritään yhdistämään YTHS:n ja Sosiaaliviraston voimavarat ehkäisemään nuorten syrjäytymistä
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Potilastietojärjestelmissä oli tuotemerkeittäin selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää.
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Pakolaisten mielenterveystyön valtakunnallisen tukirakenteen perustaminen ja osaamisen levittäminen (PALOMA2) –hankkeessa on perustettu PALOMA-osaamiskeskus. Osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveystyön parissa työskenteleville ammattilaisille ja organisaatioille.
PALOMA2-hankkeen tavoitteena on ollut myös pilotoida työkaluja pakolaistaustaisten mielenterveystyöhön.
Seminaarissa tarkastellaan pakolaistaustaisten mielenterveystyön edistämistä ammattilaisen osaamisen vahvistamisen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja niiden tunnistamisen, sekä mielenterveyden tuen ja hoidon kautta.
Tutustu PALOMA-osaamiskeskuksen toimintaan osoitteessa: www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
PALOMA2-hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.
Finland's mental health policy and its implementation: a CSO perspectiveKristian Wahlbeck
A presentation held 16.5.2024 in Helsinki at the policy dialogue meeting between Finland and the WHO European Region.
The mental health future in Finland does not look bright. Austerity measures 2025-28 will reduce benefits, increase poverty and result in financial distress in families. Reduced access to primary health care (statutory maximum waiting time increases from two weeks to three months) and increased availability of alcohol (lowered taxes and weakening of the alcohol sales monopoly) will add to the burden. In addition, government financial support to health and social care CSOs will be reduced by 34 %. As a result of the above, population mental health is facing major challenges.
Esitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
Medikalisering av neurodiversitet - på gott och ontKristian Wahlbeck
Föreläsning på Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet 10.4.2024. Skall vi diagnosticera och behandla eller skall vi genom universell utforming av skola och arbetsliv möjliggöra delaktighet personer med neurodiversitet?
Ungas psykiska hälsa 2024 - trender och bakomliggande faktorerKristian Wahlbeck
Föredrag i Mariehamn 6.3.2024 om ungas psykiska hälsa idag. Trenden är bekymmersam -unga rapporterar mera stress och ångest än tidigare. Den negativa trenden accentuerades under covid-pandemin, men har försämringen har fortsatt även efter det. Positivt är att användningen av alkohol har minskat, men helhetsbilden är dyster. Olika bakgrundsfaktorer och lösningar presenteras också.
Katsaus suomalaisten mielenterveyteen MIELI ry:n kehittämispäivässä 5.3.2024. Trendi on väestötasolla kielteinen, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Alueellinen eriarvoisuus on myös mielenterveyden osalta suuri: tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa heikompi kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Mielenterveyden heikkenemistä ei enää voi selittää kovidpandemialla, vaan kyseessä on pitkäaikaisempi ja syvempi trendi, joka on huolestuttava.
Hur kan vi stärka det psykiska välbefinnadet och vilken roll kan Lappviksområdet i Helsingfors spela i arbetet för psykisk hälsa?Föredrag 25.1.2024 för Munksnejdens Pensionärer.
Presentation at the Finnish Insititute for Health and Welfare (THL) January 18, 2024. Fossil-free mental health promotion aims at addressing two main challenges of humankind by reducing the environmental impact of human activities and by addressing deterioration of mental wellbeing. There are win-win opportunities for improving mental wellbeing associated with taking actions to reduce greenhouse gas emissions. Awareness of climate change, perception of solutions and psychological adaptation is needed for a pro-environmental behaviour. Promotion of mental health and the green transition are intrisically intertwined.
SFP:s diskussionskväll om Lappvikens framtid 10.1.2024Kristian Wahlbeck
Presentationerna från SFP:s diskussionstillfälle på Lappviken 10.1.2024:
Kristian Wahlbeck: Nuläget för Lappviksområdet
Nonni Mäkikärki: Verksamheten vid Lappviken idag
Kristina Salomaa och Andreas Slotte: Planerna på en biltunnel till Västra hamnen
Prsentation under SFP:s utflykt till Lappviken 10.1.2024. Lappviksområdets framtid avgörs under 2024. Stadsmiljön vill ta in fastighetsförädlaren NREP som majoritetsägare och grundrenovera. De nuvarande aktörerna talar för en bevarande renovering och offentligt ägande. Stiftelsen Lappviken har grundats för att garantera den nuvarande verksamheten i den psykiska hälsans tjänst.
Esitys Eduskunnan mielenterveyspoliittiselle neuvottelukunnalle 22.11.2023. Suomalaisten mielenterveys on heikentynyt. Puutteet ehkäisevässä työssä ja varhaisessa hoidossa vinouttavat koko hoitojärjestelmää. Mielenterveystyö on vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueet eivät riittävästi hyödynnä kansalaisten omia resursseja
Föreläsning vid Helsingfors Svenska Reumaförenings 75-årsjubileum 7.10.2023.
Vad är psykiskt välbefinnande och hur kan det stärkas? Finns det ett samband mellan reumasjukdomar och psykisk hälsa?
Föreläsning på Ålands landskapsregerings suicidpreventiva dag i Mariehamn 8.9.2023. Presentationen innehåller statistik om suicid i Finland och Åland, åtgärder för att förebygga suicid och hänvisning till olika kristjänster.
Esitys hallitusneuvottelijoille sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa 17.5.2023. Esityksessä nostan esille mielenterveysstrategian toimeen panon jatkamisen tärkeyden, terapiatakuun tarpeen ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen.
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Järjestöt ovat merkittävä resurssi päätösten mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnissa. Esitys MIVA-hankkeen päätöstilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä 27.4.2023.
Lapinlahden Lähteellä 30.3.23 pidetty esitys mielenterveyspalvelujen kriisistä ja ratkaisuista niihin. Esityksessä painotan peruspalvelujen kehittämistä, terapiatakuuta ja esitän tuoretta Kiurun pyöreän pöydän mallia. Esitys on osa Pro Lapinlahden 35-vuotisjuhlavuoden luentosarjaa.
Lapinlahti-yhteisö esittää Helsingin kaupungille että alueen nykytoiminnan säilyttämistä ja sen kehittämistä mielen hyvinvoinnin keskukseksi, jonka kulmakivet ovat taide, kulttuuri, ympäristö ja kestävä kehitys.
Vuodesta 2016 Lapinlahti on toiminut kaikille avoimena taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keitaana.
Sairaala-alueen nykyisten toimijoiden tavoite on suojella arvoympäristöä, jatkaa 180-vuotisen mielenterveystyön perintöä ja kehittää toimintaa, joka palvelee kaupunkilaisia muuttuvassa yhteiskunnassa.
Lapinlahdessa kulttuuri ja
mielenterveystyö yhdistyvät synnyttäen uuden, innovatiivisen ja kansainvälisesti kiinnostavan konseptin.
Lapinlahdesta kuoriutuu Helsingin uusi hyvinvointikeskus, joka vahvistaa Helsingin kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja sen kestävää kehitystä.
Den svenskspråkiga ungdomsbarometern visar att ungas psykiska välbefinnade har försämrats med alla mått mätt. Flickorna mår mycket sämre än pojkarna. Möjliga orsaker och åtgärdsekommendationer presenteras.
2. 11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck2
Tänka fritt är stort
men tänka rätt är större
Thomas Thorild 1759-1808
”Vapaa ajattelu on suurta, mutta oikein ajateltu on suurempaa”
4. 11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck4
Työmenetelmien valinta
Potilas
Voimavarat
Lapsi ja perhe
Kokemus
Tutkimusnäyttö
5. 11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck5
Sosiaali- ja terveydenhuollon
vaikuttavuusongelmat
• Uusia työmenetelmiä otetaan käyttöön ilman riittävä
näyttöä
• Tehottomiksi osoitettujen työmenetelmien jatkuva
käyttö
• Uusien, tehokkaiksi todettujen työmenetelmien
viivästynyt käyttöönotto
7. 11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck7
Näyttöön perustuvan toiminnan viisi
askelta
1. Kysymyksen muotoilu
2. Tutkimusnäytön arviointi
3. Tutkimustiedon soveltuvuuden arviointi
huomioiden potilaan yksilöllisyys ja käytettävissä
olevat resurssit
4. Lasten ja perheiden osallistaminen
päätöksentekoon
5. Oman toiminnan laadun jatkuva arviointi
8. Kyse ei ole tiettyjen näyttöön perustuvien
menetelmien käyttöön otosta,
vaan uudesta asenteesta,
joka kunnioittaa asiakkaan
näkemyksiä ja tutkimustietoa.
Tutkimusnäyttökertoo
työmenetelmänvaikuttavuudesta
keskimäärin–jamonestasyystä
voiolla niin ettäkeskimäärin
parasmenetelmä ei sovellukaan
asiakkaalle.
9. 11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck9
Näytön laatu
Korkein
Alhaisin
Satunnaistettu koe
Kohorttitutkimus
Tapaus-verrokki
Tapausselostus
10. 11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck10
Tutkimustiedon kulku
Pätevä näyttö
Systemaattiset katsaukset
Kansalliset suositukset
Paikalliset suositukset
Talon tapa
12. Missä ja miten synnymme,
kasvamme, elämme, teemme työtä
ja ikäännymme määrittää
mielenterveyttämme
13. 11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck
Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla
lapsilla on moninkertainen riski
mielenterveyden häiriöön
aikuisiällä
Great Smoky Mountains Study, Lereya et al
Lancet 2015
Mielenterveys-
ongelmien
juuret ovat
lapsuudessa
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
Normal population Maltreated Bullied
Oddsratio
13
15. Vaikuttavat toimet mielenterveyden
edistämiseksi
LAPE-kärkihanke:
“Tuen painopiste siirtyy korjaavista palveluista kaikille yhteisiin, yleisiin ja
ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon”
Tutkimusnäyttö:
Vanhemmuuden tuki edistää lasten mielenterveyttä ja hyvinvointia läpi
elämän.
Mieleterveyden edistämisellä kouluissa on keskivahva tai vahva vaikutus
oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin
11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck15
16. Mielenterveyden edistäminen on
kustannusvaikuttavaa
Talouden nobelistin James Heckmanin mukaan suurin taloudellinen hyöty
yhteiskunnan varojen käytöstä saadaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten
tukitoimista.
Yhden euron investointi tuottaa pitkällä tähtäimellä yhteiskunnallisia säästöjä
• 83 € mielenterveystaitojen opettamisessa koululaisille
• 44 € yleislääkäreiden koulutuksessa itsemurhien ehkäisyyn
• 14 € koulukiusaamisen ehkäisyssä
• 8 € lasten käytöshäiriöiden ehkäisyssä
Useat investoinnit mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin
varsin pian, mielenterveystaitojen opettaminen kouluissa ja itsemurhien
ehkäisy jo alle vuodessa. 1 € kouluohjelmiin säästää 50 € viidessä vuodessa.
11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck
European Commission/McDaid: Mental health promotion and mental
illness prevention: The economic case, 2011
16
17. Näyttöön perustuvia työmenetelmiä
lasten ja perheiden tukemiseksi
11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck
o Esimerkkejä Suomessa toteutetusta ohjelmista:
• VAVU- varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen
• Vahvuutta Vanhemmuuteen –vanhempien mentalisaatiokyvyn tukeminen
• Ihmeelliset vuodet -lasten käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyyn
• Voimaperheet –etäohjelma lapsuusiän käytöshäiriöiden hoitoon
• Lapset puheeksi -menetelmä palveluiden lapsilähtöisyyden vahvistamiseksi
• Multidimensionaalinen perheterapia (MDFT) –nuorten syrjäytymisen
ehkäisyyn
17
18. LAPE: ”Luodaan näyttöön perustuvien
varhaisen tuen ja hoidon sekä
vanhemmuustaitojen ohjaamisen
”työkalupakit” ammattilaisille. Perustetaan
valtakunnallinen vastuutaho, jonka
vastuulla on uusien menetelmien näytön
arviointi sekä levittäminen.”
Kasvun tuki –hanke luo pohjan pysyvälle,
valtakunnalliselle vastuutaholle jonka
tehtävänä olisi tuottaa ja jalkauttaa
laadukasta tietoa varhaisesta tuesta
lapsiperheille
20. ARVIOINNISTA IMPLEMENTOINTIIN JA
PYSYVÄÄN TOIMINTAAN
2015 -
Vaihe 1
Arviointiasteikko
vaikuttavuudelle
Portaalin
prototyyppi
www.kasvuntuki.fi
vaikuttaville
vanhemmuuden
tuen menetelmille
ITLA
Suomen
Mielenterveysseura
Vaihe 2
Portaaliille luodaan pysyvä
toimitus, jossa
tieteelliset katsaukset
interventioista tehdään
verkkoon ja koottavaksi
työkalupakiksi sekä
koulutuskokonaisudeksi
Helsingin yliopisto
Vaihe 4
Vastuutaho
menetelmien
seurannalle, kv-
vaihdolle sekä
juurruttamisen
tueksi
?
Vaihe 3
Pilotti:
Työkalupakin
juurruttaminen ja
seuranta
esimerkiksi osana
kuntakokeilua
Kuntaliitto, THL
22. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin
kaksi kertaa tavallisempia alimman koulutus- ja
tulotason väestöryhmissä • köyhyys
• heikot asumisolosuhteet
• matala koulutustaso
• työttömyys
• työn kontrollin vähäisyys
• kurittaminen ja hyväksikäyttö
• sosiaalisen verkoston ja
tuen vähäisyys
• syrjintä
Lähdemm.WhitehallIIjaHelsinkiHealthStudy,Laaksonen2007IntJEpidemiol
23. Näyttöön perustuvan työn johtaminen
-Hallintorajat ylittävä mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
-Lapsi-, perhe- ja mielenterveysvaikutusten arviointi
-Väestölähtöinen budjetointi
-Vaikuttavien edistävien, ehkäisevien ja korjaavien toimintamuotojen käyttö
(johdon ja keskijohdon tuki, koulutus, työnohjaus, arviointi )
-Osaamisen johtaminen
11.1.2016 Näyttöön perustuva / Wahlbeck23