Ulkomaalaistaustaiset nuoret: työ, koulutus ja identiteetti
•
0 likes•326 views
MONET-seminaari 2017: Hyvinvointia, terveyttä ja työtä kotoutumiseen, 11.5.2017, Liisa Larja, yliaktuaari, Tilastokeskus
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
More from THL
More from THL (20)
Ulkomaalaistaustaiset nuoret: työ, koulutus ja identiteetti
- 1. Ulkomaalaistaustaiset nuoret: työ, koulutus ja identiteetti Liisa Larja MONET-seminaari 2017: Hyvinvointia, terveyttä ja työtä kotoutumiseen, THL, 11.5.2017
- 2. Not in Employment, Education or Training (NEET) Työlliset Ei- työlliset Liisa Larja2 NEET-aste = NEET-nuorten osuus koko 15- 24-v. ikäluokasta 11.5.2017
- 3. Ulkomaalaistaustaiset nuoret naiset usein työn ja koulutuksen ulkopuolella 12 1010 19 11 15 0 5 10 15 20 25 30 Suomalaistaustainen Ulkomaalaistaustainen % Miehet Naiset Yhteensä 11.5.2017 Liisa Larja3 NEET-aste, eli osuus 15–29-vuotiaista, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa tai varusmiespalvelussa syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014
- 4. Koulun käynnin keskeyttäminen kaksi kertaa yleisempää nuorilla miehillä 11.5.2017 Liisa Larja4 ( ) Suluissa oleva tieto pienen Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuudet 18–24-vuotiaista nuorista syntyperän mukaan vuonna 2014, % ( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus
- 5. Syy miksi ei jatkanut opiskelua (ulkomaalaistaustaiset 15-29-v. nuoret) 11.5.2017 Liisa Larja5
- 6. Työn ja koulutuksen ulkopuolella todennäköisemmin, mikäli vanhemmilla korkeintaan perusasteen koulutus 21 14 11 20 12 7 0 5 10 15 20 25 30 Vanhemmilla korkeintaan perusaste Vanhemmilla toisen asteen koulutus Vanhemmilla korkea-asteen koulutus % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 11.5.2017 Liisa Larja6 NEET-aste, eli osuus 15–29-vuotiaista, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa tai varusmiespalvelussa syntyperän ja vanhempien koulutustaustan mukaan vuonna 2014
- 7. Suomessa NEET-nuorten osuus suurempi kuin Ruotsissa 11.5.2017 Liisa Larja7 NEET-aste, eli niiden nuorten osuus ikäluokasta (15–29-v.), jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, syntymämaan mukaan Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, vuonna 2014, % 0 5 10 15 20 25 Suomi Ruotsi EU28 "Maahanmuuttajat" "Kantaväestö"
- 8. Kuinka suomalaiseksi itsesi tunnet? Kuinka (viro):laiseksi itsesi tunnet? Etnisen identiteetin muodostamisen strategiat 11.5.2017 Liisa Larja8
- 9. Joka kolmas nuori samaistuu sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa (integraatio) 11.5.2017 Liisa Larja9
- 10. Integraatio ja sulautuminen yleistyvät asumisajan myötä 11.5.2017 Liisa Larja10
- 11. Joka kolmas Suomessa syntynyt nuori ei tunne itseään suomalaiseksi 11.5.2017 Liisa Larja11
- 12. Johtopäätöksiä －Varhainen koulunkäynnin keskeyttäminen sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen yleisempää ulkomaalaistaustaisille, erityisesti kouluiässä muuttaneille – Opinto-ohjaus? Perheen perustamisen yhdistäminen toisen asteen opintoihin? Suomen kielen opetuksen lisääminen? －Koulutus periytyy: miten heikosti koulutetut vanhemmat voivat tukea lastaan koulunkäynnissä? – Sähköinen viestintä, kielitaitovaatimukset? －Joka kolmas Suomessa syntynyt nuori ei tunne itseään suomalaiseksi – Suomalaisuuden käsitteen uudistaminen – Kiusaamisen vähentäminen 11.5.2017 Liisa Larja12
- 13. Lähteitä － ”Joka kolmas ulkomaalaistaustainen nuori samaistuu sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa” Larja, L. Tieto&Trendit, 2.3.2017 － ”Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin”, Larja, L; Sutela, H.; Witting, M.; Tilastokeskus 2.11.2015 Liisa Larja13 11.5.2017
Editor's Notes
- 15.00–15.20 Ulkomaalaistaustaiset nuoret: työ, koulutus ja identiteetti Liisa Larja, yliaktuaari, Tilastokeskus
- . Nuorten miesten osalta NEET-asteessa ei siis ollut eroa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten välillä. Ulkomaalaistaustaisten nuorten korkeamman NEET-asteen taustalla onkin nuorten ulkomaalaistaustaisten naisten aikaisempi perheen perustaminen. Kun suomalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista naisista 31 prosenttia oli hoitamassa omia lapsiaan vuonna 2014, ulkomaalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista naisista 51 prosenttia oli hoitamassa omia lapsiaan. Suomalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevissa nuorista suhteellisesti useampi (19 %) piti itseään työkyvyttömänä tai pitkäaikaisesti sairaana, kuin ulkomaalaistaustaisista (7 %). Nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista miehistä suurin osa piti itseään pääasialliselta toiminnaltaan työttöminä niin suomalaistaustaisten (72 %) kuin ulkomaalaistaustaistenkin (78 %) osalta. Vuonna 2014 NEET-status oli yleisin 20–29-vuotiaina muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa (21 %) ja harvinaisin Suomessa syntyneiden tai alle seitsemän vuotiaina muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla (7 %). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olo oli ulkomaalaistaustaisilla yleisintä 25–29 vuotiaana, kun taas suomalaistaustaisilla ulkopuolisuus jakautui tasaisemmin eri ikäryhmiin.
- Koulunkäynnin varhain keskeyttäneistä ulkomaalaistaustaisista nuorista noin tuhat oli kokonaan ilman ylemmän perusasteen tutkintoa, eli heillä oli joko jäänyt myös peruskoulu kesken tai suoritettuna oli vain entisessä kotimaassa tehty alemman perusasteen (ala-aste) tutkinto. Varhain koulunkäynnin keskeyttäneitä oli vähemmän (8 %) niiden ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa, jotka olivat syntyneet Suomessa tai muuttaneet tänne ennen kouluikää. Myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneista 18 prosenttia oli keskeyttänyt koulunkäynnin varhain. Koulunkäynnin keskeyttäminen oli harvinaisempaa suomea tai ruotsia äidinkielen tasolla puhuvilla (5 %) tai Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla (8 %), kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla nuorilla (20 %). Yleisintä koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen oli nuorilla, joiden taustamaa on Lähi-itä tai Pohjois-Afrikka (19 %) tai muu Afrikka (25 %).
- Korkeintaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla ulkomaalaistaustaisilla nuorilla korostui töissä (34 %) olemisen rinnalla se, että opiskelupaikkaa ei oltu hakemisesta huolimatta saatu (13 %). Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla yleisin syy niin ikään oli työ (30 %), mutta osa piti koulutustasoaan myös riittävänä (16 %) tai ei ollut päässyt opiskelemaan (11 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (ml. alin korkea-aste) 42 prosenttia piti koulutustaan riittävänä ja 25 prosenttia suuntautui mieluummin työelämään. Korkeintaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneista vastaajista merkittävä osa (24 %) ja toisen asteen tutkinnon suorittaneistakin 15 prosenttia ei tunnistanut mitään näistä syistä ja ilmoitti mieluummin ”jonkin muun syyn”. Muu syy oli suhteellisesti yleisempi nuorilla naisilla (24 %) kuin miehillä (13 %). Naisten osalta syy saattoi olla perheen perustaminen, sillä ”muun syyn” vastanneista naisista lähes puolet kertoi pääasialliseksi toiminnakseen lasten hoitamisen. Nuoret ulkomaalaistaustaiset miehet (39 %, naiset 21 %) ja taustamaiden osalta erityisesti aasialaistaustaiset (40 %) kertoivat työelämään siirtymisen olleen syynä sille, miksi he eivät jatkaneet opiskelua. Nykyisen koulutuksensa riittäväksi kokivat erityisesti EU, Efta ja Pohjois-Amerikka -taustaiset, joiden joukossa oli myös eniten korkeakoulutettuja.
- Sukupuolen mukaan?
- On yllättävää, että näistä nuorista, jotka ovat käyneet koko peruskoulunsa Suomessa, kuitenkin 20 prosenttia omaa eristäytymisstrategian, eli samaistuu lähinnä vain taustamaahansa eikä tunne itseään juurikaan suomalaiseksi. Loput 13 prosenttia eivät tunne itseään suomalaisiksi, mutta eivät samaistu taustamaahansakaan. Suomessa syntyneistä tai alle kouluiässä muuttaneista siis joka kolmas (20 % + 13 %), ei koe itseään juurikaan suomalaiseksi. Tulokset olivat samankaltaiset Suomessa syntyneiden ja alle 7-vuotiaina muuttaneiden välillä. Kouluikäisenä muuttaneet nuoret ovat pääasiassa uusia muuttajia, joten on luonnollista, että heillä eristäytyminen on yleisin etnisen identiteetin rakennusstrategia. Eristäytymisstrategia on hieman yleisempää ”muu afrikka”-taustaisilla nuorilla kuin muilla. Vuonna 2014 Suomessa vakinaisesti asuneista ulkomaalaistaustaisista nuorista 34 prosenttia oli Suomen kansalaisia, heistä 20 prosenttia on rakentanut etnisen identiteettinsä eristäytymisstrategialle. Etninen identiteetti ei ole vain yksilön oma valinta, vaan siitä käydään neuvotteluja ympäröivän sosiaalisen verkoston ja esimerkiksi median kanssa. Osa vastaajista kertoi kokevansa suomalaisuuden hyvin suljettuna kategoriana. syrjintäkokemusten on havaittu olevan yhteydessä eristäytymisstrategiaan etnisen identiteetin rakentamisessa. 15 prosenttia Suomessa syntyneistä tai lapsena muuttaneista ulkomaalaistaustaisista oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua vieraiden ihmisten taholta.