Lasten liikunnan edistäminen hallintokuntien yhteistyölläTHL
Yhteyspäällikkö Kirsi Naukkarinen, Opetushallitus. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 27.10.2016
Ylipainosta tasapainoon − kannustamisen tärkeys lapsen ja nuoren ylipainosta puhuttaessa
Asiantuntijana suunnittelija, erityisopettaja, Anne Kuusisto Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeesta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 24.11.2016
Koululaisten tule-ongelmat
Asiantuntijana liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kerttu Toivo Tampereen Urheilulääkäriasemalta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 8.12.2016
Move! – ensimmäisen syksyn kokemuksia
Asiantuntijana tohtorikoulutettava, LitM Mikko Huhtiniemi Liikuntakasvatuksen laitokselta Jyväskylän yliopistosta
Lasten liikunnan edistäminen hallintokuntien yhteistyölläTHL
Yhteyspäällikkö Kirsi Naukkarinen, Opetushallitus. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 27.10.2016
Ylipainosta tasapainoon − kannustamisen tärkeys lapsen ja nuoren ylipainosta puhuttaessa
Asiantuntijana suunnittelija, erityisopettaja, Anne Kuusisto Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeesta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 24.11.2016
Koululaisten tule-ongelmat
Asiantuntijana liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kerttu Toivo Tampereen Urheilulääkäriasemalta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 8.12.2016
Move! – ensimmäisen syksyn kokemuksia
Asiantuntijana tohtorikoulutettava, LitM Mikko Huhtiniemi Liikuntakasvatuksen laitokselta Jyväskylän yliopistosta
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?THL
Lasten- ja nuortentautien erikoislääkäri Marketta Dalla Valle. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016–2018 -seminaari 1.2.2016.
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu y...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Improving Land Governance for Inclusive and Sustainable Agriculture Transform...futureagricultures
Eugene Rurangwa, UN Food and Agriculture Organisation (FAO)
Presentation to the 11th CAADP Partnership Platform Meeting
Side event on Improving Land Governance for Inclusive and Sustainable Agricultural Transformation
Convened by the AU/AfDB/UNECA Land Policy Initiative
Johannesburg
24 March 2015
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?THL
Lasten- ja nuortentautien erikoislääkäri Marketta Dalla Valle. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016–2018 -seminaari 1.2.2016.
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu y...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Improving Land Governance for Inclusive and Sustainable Agriculture Transform...futureagricultures
Eugene Rurangwa, UN Food and Agriculture Organisation (FAO)
Presentation to the 11th CAADP Partnership Platform Meeting
Side event on Improving Land Governance for Inclusive and Sustainable Agricultural Transformation
Convened by the AU/AfDB/UNECA Land Policy Initiative
Johannesburg
24 March 2015
Veiliger door gezond verstand - Presentatie Safe@schools 27 mei 2014B.A.
Veiliger door gezond verstand
Naar een geïntegreerde aanpak van IT-beveiliging
ICT veiligheid is meer dan enkel een aantal producten of softwarepakketten installeren. Om echt tot een volledig plaatje te komen is het essentieel om een hele security aanpak te hebben, in verschillende stappen, van het plannen met een goede security policy en duidelijke afspraken over het implementeren van de juiste oplossingen om die afspraken te kunnen waarmaken (firewalls, antivirus, etc. ) tot het controleren en bijsturen via een audit. Dure consultants hebben voor deze logische stappen zelfs een naam verzonnen : de cirkel van Demming of PDCA ( Plan-Do-Check-Act )
Kurzpräsentation auf der Frankfurter Buchmesse 2012 von unseren indischen Kollegen
A short presentation at the Frankfurt Book Fair 2012 by our Indian colleagues
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
2.6.2015 Raumalla Nortamon perhekeskuksen erityistyöntekijöille sekä konsultoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille pidetyn koulutuksen diat päivitettynä Anne-Mari Borgin väitöksen: (Borg, Anne-Mari. (2015). Early detecting of children’s mental health problems [Väit. / lastenpsykiatria] Acta Electronica Universitatis Tamperensis,1570 [Print: Acta Universitatis Tamperensis : 2076] Retrieved from http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9864-0) tulosten ja katkaisupisteiden osalta sekä lisätty LT, lastenpsykiatri Hannu Westerisen päivittämän SDQ-SIMPLEX pisteytysvälineen osuutta koskevat tiedot.
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
Similar to Lommi: Nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan (20)
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Lehdonvirta: Näin syntyi kasiluokkalaisten esitietolomake
Lommi: Nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan
1. Nuorten hyvinvointi
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan
Osaamisen kehittämisen päivät ─ Opettajuus 2020
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 1
2. Mikä Kouluterveyskysely?
Opettajan ohjaama luokkakysely kaikkien
peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden
ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden
opiskelijoille. Vuosittain kyselyyn vastaa noin 100 000
nuorta.
Peruskoulu:
8. ja 9. luokkien oppilaat vuodesta 1996 alkaen
Lukio:
1. ja 2. vuoden opiskelijat vuodesta 2000 alkaen
Ammatilliset oppilaitokset:
1. ja 2. vuoden opiskelijat vuodesta 2008 alkaen
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 2
3. Kysely tarjoaa
Valtakunnallista seurantatietoa 14-20-vuotiaiden
terveyden, hyvinvoinnin ja kouluolojen kehityksestä
Nuorten tuottamaa tietoa
elinoloista: mm. vanhemmuus, ystävät, väkivalta
kouluoloista: mm. työolot, osallisuus, kiusaaminen
terveydestä: mm. oireet, masentuneisuus, ylipaino
terveystottumuksista: mm. liikunta, nukkuminen,
ruokailu, hampaiden harjaaminen, ruutuaika
oppilas- ja opiskelijahuollosta: mm. avun
saaminen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 3
4. Tulokset
Kunta- ja oppilaitoskohtaiset tulosraportit
(maksullisia) mahdollistavat kuntatoimijoiden oman
työn konkreettisen seurannan ja kohdistamisen
Valtakunnalliset ja maakuntatulokset THL:n
nettisivuilla
http://www.thl.fi/kouluterveyskysely
SOTKAnet indikaattoripankissa kuntakohtaiset tiedot
keskeisistä indikaattoreista
http://www.sotkanet.fi
Kouluterveyspäivät
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 4
5. Kyselyn toteuttaminen
• Kysely tehdään peruskouluissa ja lukioissa
huhtikuun kolmella viimeisellä viikolla, ammatillisissa
oppilaitoksissa maalis-huhtikuussa
• 12-sivuinen kyselylomake, joka täytetään
oppitunnilla
• Opettaja valvoo kyselyä ja sulkee nimettömät
lomakkeet kirjepussiin oppilaiden nähden
• Parillisina vuosina kyselyyn ovat osallistuneet
Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin kunnat ja
parittomina vuosina muu Suomi
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 5
6. Kyselyn toteutuksen muutos
• Kouluterveyskyselyn aineistonkeruu muuttuu
vuodesta 2012 lähtien. Kysely toteutetaan tämän
jälkeen koko Suomessa samanaikaisesti.
• Ensimmäinen laaja aineistonkeruu toteutetaan
vuonna 2013. Vuonna 2012 kyselyä ei toteuteta
ollenkaan.
• Vuodesta 2013 lähtien kunnan tuloksia on
mahdollista verrata koko Suomea kuvaavaan
aineistoon, kun aiemmin vertailutietona oli aineisto,
joka oli kerätty vain osasta Suomea.
• Kyselyn välivuosina THL tukee kuntia aiempaa
enemmän kyselyn tulosten hyödyntämisessä.
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 6
7. Uudistunut Kouluterveyskysely
• Uusia kysymyksiä kyselylomakkeessa
– mm. osallisuudesta, kiusaamisen muodoista,
seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta sekä netin
käytön aiheuttamista ongelmista ja ruudun ääressä
vietetystä ajasta
• Muutoksia tulosten raportoinnissa
– tulkintataulukot kuntaraportteihin
– kuntakohtainen indikaattorikooste poliittisen
päätöksenteon tueksi
– kunta- ja koulu-/yksikkökohtainen indikaattorikooste
oppilas- ja opiskelijahuollolle
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 7
8. Esimerkki kuntaraportin tulkintataulukosta
Vuosi 2010
verrattuna kaikkiin
Vuosi 2010 verrattuna aikaisempiin
TERVEYSTOTTUMUKSET edelliseen kyselyvuoteen kyselyvuosiin Muutos pidemmällä aikavälillä
Aamupalan syöminen arkisin yleistyi yleisempää
Koululounaan syöminen päivittäin
Hampaiden harjaaminen vähintään kahdesti päivässä
Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleisempää yleistyminen vuodesta 2004
Vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin
Myöhään valvominen kouluviikolla yleistyi yleistyminen vuodesta 2004 päättyi
Päivittäinen tupakointi vähentyminen vuodesta 2002 päättyi
Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa vähentyi harvinaisempaa
Laittomien huumeiden kokeilu yleistyi
Ero sukupuolten välillä Ero maakuntaan
TERVEYSTOTTUMUKSET vuonna 2010 vuonna 2010 Ero koko aineistoon vuonna 2010
Aamupalan syöminen arkisin pojilla yleisempää yleisempää yleisempää
Koululounaan syöminen päivittäin yleisempää
Hampaiden harjaaminen vähintään kahdesti päivässä tytöillä yleisempää harvinaisempaa harvinaisempaa
Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla pojilla yleisempää
Vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin pojilla yleisempää yleisempää
Myöhään valvominen kouluviikolla pojilla yleisempää
Päivittäinen tupakointi
Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa yleisempää yleisempää
Laittomien huumeiden kokeilu
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 8
9. Ekstrana uudet indikaattorikoosteet!
• Oppilas- ja • Poliittiseen
opiskelijahuollolle päätöksentekoon
– 11 indikaattoriryhmää, 88 – 10 keskeisintä kuntaraportin
indikaattoria indikaattoria
– Positiiviset indikaattorit
– Fyysiset työolot
– Työilmapiiri ja osallisuus
– Koulutyön kuormittavuus
– Kouluruokailu
– Kiusaaminen ja häirintä
– Sosiaaliset suhteet
– Tupakointi
– Terveystottumukset
– Koettu terveys
– Kokemus oppilashuollon tuesta
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 9
14. Mistä lähden liikkeelle
– esimerkkinä koulu tai oppilaitos
• Vertaa tuoreimpia tuloksia aiempien kyselyvuosien
tuloksiin
• Vertaa koulun / oppilaitoksen tai yksikön tuloksia
koko kunnan tai maakunnan tuloksiin
löydät keskeiset ilon- ja huolenaiheet
näet kehityksen suunnan
• Vertaa tyttöjen ja poikien tuloksia
• Vertaa eri vuoden oppilaita / opiskelijoita
voit kohdentaa toimenpiteet sukupuolen ja
opiskeluvuoden mukaan
Laadi toimintasuunnitelma ja seuraa sen toteutumista
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 14
15. Osallista nuoret tulosten käsittelyyn
• Esittele tulokset koko koululle / oppilaitokselle
• Käsittele koulu-/oppilaitoskohtaisia tuloksia oppitunnilla
• Integroi tulokset opetukseen, hyödynnä esim.
terveystiedon oppiaineessa
• Pohdi yhdessä nuorten kanssa tuloksia
kuuntele heidän kehittämisehdotuksensa
luokittain, oppilas-/opiskelijakuntaa hyödyntäen
• Vie ideat käytäntöön yhdessä nuorten kanssa soveltuvin
osin (ympäristö, toimintatavat, teemaviikot…)
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 15
16. Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
• Kyselyn toteutus maalis-huhtikuussa
• 7 103 vastaajaa
• 3 635 peruskoulun 8. ja 9. luokkalaista
• 1 532 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa
• 1 936 ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden
opiskelijaa
• Vastaajamäärät vähenivät selvästi vuodesta 2008
peruskoulussa (-518) ja lukiossa (-274), ammatillisissa
oppilaitoksissa oli sen sijaan hieman lisäystä (+136)
• Tulokset lähetetty kuntien yhdyshenkilöille
• Ei tilausta (pk/lukio): Savukoski*
• Ei tilausta (aol): Inari*, Keminmaa, Kolari*, Muonio*, Ylitornio
* vain vähän vastaajia
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 16
17. Lähde: Opiskeluterveydenhuollon opas 2006
Mistä opiskelukyky muodostuu?
Terveys ja Opiskelu-
voimavarat taidot
- kokeisiin lukeminen
- persoonallisuus - muistiinpanot
- terveys - opintosuunnitelma
- käyttäytyminen Opiskelu- - ajankäytön suunnittelu
- elämäntilanne - kokonaisuuksien
kyky
hahmottaminen
- esiintyminen
Opiskelu- Opetus ja
ympäristö ohjaus
- fyys./psyyk./sos. ympäristö - vuorovaikutus opettajan kanssa
- opiskeluyhteisöt - palautteen anto ja arviointi
- opiskeluilmapiiri - tutorointi
- integroituminen
koulu-/opiskeluyhteisöön
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 17
19. Vähintään kaksi oiretta päivittäin
30
28
27
Oireilu yhtä yleistä kuin muualla Suomessa
25
21
20
%
15
12
10 9 9
5
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden
opiskelijat
Peruskoululaisten oireilu lisääntynyt 2000-luvun alusta
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 19
20. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus
25
20 Masentuneisuus yhtä yleistä kuin muualla Suomessa
20
17
15 14
%
10
8 8
7
5
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2.
vuoden opiskelijat
Masentuneisuus hieman yleisempää kuin 2000-luvun alussa
Aol-tytöillä lisäystä lähes 4 % vuosina 2008-2010
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 20
21. Opiskelijan oireilu – monisyinen vyyhti
- kokeminen
- hallinta
SAIRAUS &
STRESSI
OIREET
KÄYTTÄYTYMINEN OPISKELU
- liikunta
- päihteiden käyttö
- ruokatottumukset
- uni ja nukkuminen
- sosiaaliset suhteet Lähde: Kunttu, K. 2006. Toimintamalleja
opiskelijoiden hyvinvointityöhön, ppt-esitys
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 21
22. Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset
– 47 % tytöistä
– 40 % pojista
– 16-19 % jättää syömättä lähes aina
• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 34 % tytöistä
– 32 % pojista
– 10-12 % jättää syömättä lähes aina
• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 60 % tytöistä
– 59 % pojista
– 28-29 % jättää syömättä lähes aina
EI MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA VUOSIEN 2006-2010 VÄLILLÄ
Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 22
23. Ei syö koululounasta päivittäin
• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset
– 31 % tytöistä
– 28 % pojista
• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 28 % tytöistä
– 26 % pojista
• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 26 % tytöistä
– 22 % pojista
• 4-6 % ei syö koululounasta edes kerran viikossa
-> Koululounaan syömättä jättäminen muualla Suomessa
hieman yleisempää
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 23
24. Harrastaa hengästyttävää tai hikoiluttavaa liikuntaa
vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa
• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset
– 36 % tytöistä
– 33 % pojista
• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 31 % tytöistä
– 29 % pojista
• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 51 % tytöistä
– 41 % pojista
-> Liikunnan harrastaminen lisääntynyt peruskouluissa 2000-luvulla
-> Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 24
25. Ruutuaika koulupäivisin
50
44
45 42
40
40
35 36
35 32
30
%
25
19
20 17
15
15
9
10
6 5
5
0
kork. 2-4 h 4-6h yli 6 h kork. 2-4 h 4-6 h yli 6 h kork. 2-4 h 4-6 h yli 6 h
2h 2h 2h
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden Ammatillisten 1. ja 2.
opiskelijat vuoden opiskelijat
Ruudun ääressä vietetty aika koulupäivisin
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 25
26. Ruutuaika
• Runsas ruutuaika on este päivittäisen liikunnan
sekä riittävän yöunen toteutumiselle.
• Runsaan ruudun ääressä istumisen on todettu
olevan varsin yleistä myös liikuntaa harrastavilla
nuorilla.
• Runsas informaatio- ja kommunikaatioteknologian
käyttö on kielteisesti yhteydessä nuorten koettuun
terveydentilaan ja oireisiin.
• Runsaan istumisen on todettu liittyvän nuorten
lihavuuteen sekä alaselän, niskan ja olkapään
kipuihin riippumatta liikunnan harrastamisen
määrästä.
17.11.2011 Anni Lommi 26
27. Ruutuaika
• Ruutuajan arvioiminen nykyään vaikeaa (ruutuja
kaikkialla, lähes jokaisella jatkuvasti taskussa)
• Ruutuajasta myös hyötyä ja iloa
• Ruutuaika nykyään välttämättömyys
• Ruutuajan rajoittaminen vaikeaa
17.11.2011 Anni Lommi 27
28. Netin käyttö aiheuttaa ongelmia vuorokausirytmiin
30
25
25
22
21
20 19
16
15
%
15
10
5
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2.
vuoden opiskelijat
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 28
29. Netin käyttö aiheuttaa ongelmia opiskeluun
35
32
30 29
25
25
20 18
%
15
15
10
10
5
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2.
vuoden opiskelijat
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 29
30. Työssäkäynti opiskelujen ohessa
• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset
– 17 % tytöistä (joista 9 % yli 10 h/viikko)
– 19 % pojista (22 %)
• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 27 % tytöistä (14 %)
– 19 % pojista (15 %)
• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 27 % tytöistä (30 %)
– 23 % pojista (31 %)
työssäkäyvien osuus lähes yhtä suuri kuin vuonna 2008
työssäkäyvien työssäolotunnit vähentyneet selvästi
vuodesta 2008
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 30
32. Pitää koulunkäynnistä melko tai hyvin paljon
• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset
– 61 % tytöistä
– 43 % pojista
• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 69 % tytöistä
– 69 % pojista
• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 79 % tytöistä
– 82 % pojista
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 32
33. Vaikeuksia opiskeluun liittyvissä asioissa, %
Opiskeluun liittyviä vaikeuksia Pk tytöt Lukio tytöt Aol tytöt Pk pojat Lukio pojat Aol pojat
Kokeisiin valmistautuminen 37 36 36 38 36 31
Omatoimisuutta vaativat tehtävät 25 36 29 26 43 19
Läksyjen tai vastaavien tekeminen 24 32 23 30 42 23
Sopivan opiskelutavan löytäminen 31 34 26 26 32 18
Kirjoittamista vaativat tehtävät 21 21 22 28 32 24
Lukemista vaativat tehtävät 19 18 23 25 27 23
Opetuksen seuraaminen 19 14 15 18 13 12
Yleisimmin vaikeuksia aiheuttivat kokeisiin valmistautuminen,
omatoimisuutta vaativat tehtävät, läksyjen teko, sopivan
opiskelutavan löytäminen
Eniten ongelmia lukiolaisilla
Eroja sukupuolten välillä
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 33
34. Koulutyöhön / opiskeluun liittyvä työmäärä liian suuri
60
53
50
42
39 39
40
%
30 27
20
15
10
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden
opiskelijat
Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa,
amislaisilla hieman harvinaisempaa kuin muualla Suomessa
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 34
35. Koulu-uupumus
16
15
14
13 13
12
10
9 9
%
8
6
5
4
2
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden
opiskelijat
Ei merkittäviä muutoksia 2006-2010
Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 35
36. Koulu-uupuneelle tyypillistä
• Opiskeluun liittyviä vaikeuksia
• Kokee, ettei saa apua opiskeluun liittyvissä
vaikeuksissa kotoa eikä koulusta
• Kokee opiskeluympäristön kiireisenä
• Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa
• Vaikeuksia opettajan kanssa toimeen tulemisessa
• Koulukiusattu
• Ei läheistä ystävää ja vaikeuksia koulukavereiden
kanssa toimeen tulemisessa (lukion tytöt)
Lähde: Puusniekka, R. Mielen hyvinvointi
Kouluterveyskyselyn tuloksissa, Kouluterveyspäivät 2009.
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 36
38. Fyysiset työolot
• Yleisimmin työskentelyä haittaavat lämpötila, ilmanvaihto,
työtuolit ja –pöydät sekä huonot sosiaalitilat
• Peruskoululaiset kokivat puutteita työoloissa vuonna 2010
aiempaa yleisemmin (61 % vastaajista)
• Peruskoulussa ja lukiossa työoloissa puutteita
keskimääräistä yleisemmin
• Vähiten työolot haittasivat ammattiin opiskelevien
työskentelyä
• Työolot haittasivat tyttöjen työskentelyä koulussa
yleisemmin kuin poikien
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 38
39. Sosiaalinen ympäristö –
työskentelyä oppilaitoksissa haittaavat
1) Työympäristön kiireisyys
• Peruskoulu 39 %
• Lukio 42 %
• Ammatillinen oppilaitos 24 %
2) Rauhattomuus
• Peruskoulu 28 %
• Lukio 18 %
• Ammatillinen oppilaitos 14 % (keskimääräistä harvinaisempaa)
3) Väkivaltatilanteet
• Peruskoulu 16 %
• Lukio 9 %
• Ammatillinen oppilaitos 10 %
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 39
40. Luokan oppilaat eivät viihdy yhdessä
30
25 24 24
22
20
15
%
15
11
10
10
5
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden
opiskelijat
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 40
41. Luokan / ryhmän ilmapiiri ei tue vapaata mielipiteen ilmaisua
30
25
25 24
20
18
16
14
%
15
10
10
5
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden
opiskelijat
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 41
42. Koulukiusattuna viikoittain
• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset
– 7 % tytöistä
– 9 % pojista
• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 1 % tytöistä
– 3 % pojista
• Ammatillisten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
– 3 % tytöistä
– 5 % pojista
-> Pojat tulevat kiusatuiksi hieman tyttöjä yleisemmin
-> Ei merkittäviä muutoksia viime vuosina
-> Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 42
43. Vuorovaikutus opettajien kanssa
• Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti
– 35 % peruskoululaisista
– 18-21 % lukiolaisista
– 18 % ammattiin opiskelevista pojista ja 26 % tytöistä
myönteinen muutos 2000-luvulla
• Opettajat eivät rohkaise ilmaisemaan omaa mielipidettä
tunneilla
– 43-44 % peruskoululaisista
– 26-29 % lukiolaisista
– 26 % ammattiin opiskelevista pojista ja 31 % tytöistä
• Opettajat eivät ole kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille
kuuluu
– 63-66 % peruskoululaisista
– 62-64 % lukiolaisista
– 42 % ammattiin opiskelevista
myönteinen muutos 2000-luvulla
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 43
44. Ei tiedä miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin
60
50 51
50
45 45
40
33
29
%
30
20
10
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden
opiskelijat
-> Yhtä yleistä kuin muualla Suomessa
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 44
45. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä
60
48 49
50
42
40 37
31
28
%
30
20
10
0
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat
Peruskoulun 8. ja 9. luokat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten 1. ja 2. vuoden
opiskelijat
THL: Kouluterveyskysely 2010 Lapissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 45
46. Osallisuuteen kasvaminen vaatii
pitkäjänteistä työtä ja aktiivisia aikuisia!
• Koulun teemapäivät & retket
» pk 33 %, lukio 30 %, aol 22 %
• Lukujärjestyksen suunnittelu
(lomat, oppituntien sijoittelu, koulupäivän alkamisajankohta, koejärjestelyt)
» pk 8 %, lukio 31 %, aol 16 %
• Järjestyssääntöjen laatiminen
» pk 7 %, lukio 4 %, aol 8 %
• Koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelman laatiminen
» pk 13 %, lukio 5 %, aol 4%
• Oppilaskuntatoiminta
» pk 13 %, lukio 16 %, aol 5 %
• Tukioppilas- ja tutortoiminta
» pk 14 %, lukio 13 %, aol 7 %
• Koulun tilojen ja piha-alueiden suunnittelu
» pk 9 %, lukio 10 %, aol 5 %
• Kouluruokailujärjestelyt
» pk 6 %, lukio 5 %, aol 9 %
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 46
47. Avun saannissa puutteita
• Ei saa apua koulusta opiskeluun liittyvissä ongelmissa
– Peruskoululaisista 29-30 %
– Lukiolaisista 19-23 % (tytöt harvemmin)
– Ammattiin opiskelevista 16-21 % (tytöt harvemmin)
• Ei saa apua kotoa opiskeluun liittyvissä ongelmissa
– Peruskoululaisista 19-22 % (tytöt harvemmin)
– Lukiolaisista 26 %
– Ammattiin opiskelevista 22-27 % (tytöt harvemmin)
10-12 % sellaisia, jotka eivät koe saavansa
apua kummastakaan
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 47
48. Palvelujen saatavuus
• Pitää kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä
vaikeana
– Peruskoulun tytöistä 15 %, pojista 14 %
– Lukion tytöistä 16 %, pojista 19 %
– Ammatillisten tytöistä 11 %, pojista 12 %
• Pitää koululääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana
– Peruskoulun tytöistä 49 %, pojista 32 %
– Lukion tytöistä 53 %, pojista 43 %
– Ammatillisten tytöistä 43 %, pojista 29 %
• Terveydenhoitajan vo:lle pääsy helpottui ammatillisissa
oppilaitoksissa, se oli myös helpompaa kuin vuoden 2010 koko
aineistossa keskimäärin
• Lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin nyt aiempaa helpommaksi
sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 48
49. Palvelujen saatavuus
• Pitää koulukuraattorin vastaanotolle pääsyä
vaikeana
– Peruskoulun tytöistä 35 %, pojista 34 %
– Lukion tytöistä 47 %, pojista 42 %
– Ammatillisten tytöistä 32 %, pojista 19 %
• Pitää koulupsykologin vastaanotolle pääsyä
vaikeana
– Peruskoulun tytöistä 62 %, pojista 54 %
– Lukion tytöistä 72 %, pojista 64 %
– Ammatillisten tytöistä 51 %, pojista 42 %
• Kuraattorin vastaanotolle pääsy arvioitiin selvästi helpommaksi
kuin vuonna 2008
• Psykologin palveluiden saatavuus heikentyi hieman toisella
asteella vuodesta 2008
• Tilanne molempien osalta kuitenkin heikompi kuin vuoden 2010
aineistossa keskimäärin
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 49
50. Huomisen hyvinvointia –
Kehys oppilashuollon kehittämiselle
• Opetushallitus on julkaissut käsikirjan
oppilashuollon kehittämisen tueksi. Huomisen
hyvinvointia – Kehys oppilashuollon
kehittämiselle (tekijät: Kristiina Laitinen ja Merja
Hallantie) on käsikirja opetuksen järjestäjille ja
kunnille, joissa oppilashuollon kehittäminen on
ajankohtaista.
• http://www.oph.fi/www.oph.fi/julkaisut/2011/huomise
n_hyvinvointia
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 50
51. Oppilaitokset opiskelukykyä edistämässä
• Tukemalla hyvien opiskelutaitojen oppimista
• Antamalla asiantuntevaa ja pedagogisesti pätevää opetusta
ja ohjausta
• Kehittämällä koulu- ja opiskeluyhteisöjen vuorovaikutusta
• Lisäämällä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta
• Tukemalla opiskelijan omia voimavaroja
– tarjoamalla apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
– toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimia
mm. liikuntamahdollisuudet, harrastustoiminta,
ergonomia, stressinhallintaryhmät
Toiminnan tulee olla sekä yksilöllistä että yhteisöllistä
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 51
52. Kouluyhteisöihin vaikuttaminen
• Koulujen toimintatavoilla/-kulttuurilla ja sosiaalisilla
säännöillä suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta
– esim. nuoren kohtaaminen, palautteen anto,
kiusaaminen
• Vaikuttaminen yhteisöjen ”terveysilmapiiriin” on
keskeistä pyrittäessä esim. vähentämään päihteiden
käyttöä, makeiden välipalojen syömistä tai
lisäämään liikuntaa
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 52
53. KIITOS!
• Kouluterveyskysely
netissä
www.thl.fi/kouluterveyskysely
• Kouluterveyskysely myös
Facebookissa
• etunimi.sukunimi@thl.fi
11.2.2012 Tutkija Anni Lommi 53