Vähän koulutetut ulkomaalaistaustaiset: koulutus, työmarkkinat ja yrittäjyys
•
0 likes•310 views
MONET-seminaari 2017: Hyvinvointia, terveyttä ja työtä kotoutumiseen, 11.5.2017, Liisa Larja, yliaktuaari,Tilastokeskus
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
More from THL
More from THL (20)
Vähän koulutetut ulkomaalaistaustaiset: koulutus, työmarkkinat ja yrittäjyys
- 1. Vähän koulutetut ulkomaalaistaustaiset: koulutus, työmarkkinat ja yrittäjyys Liisa Larja MONET-seminaari 2017: Hyvinvointia, terveyttä ja työtä kotoutumiseen, THL, 11.5.2017
- 2. Ulkomaalaistaustaisista korkeintaan peruskoulun suorittaneita yli kaksinkertaisesti 11.5.2017 Liisa Larja2 5 1 13 6 42 49 40 44 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Korkea-aste Toinen aste Ylempi perusaste Alempi perusaste tai vähemmän Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen 25-54-vuotiaan väestön koulutusrakenne vuonna 2014
- 3. Koulutusrakenne alueittain 11.5.2017 Liisa Larja3 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Helsinki Espoo ja Vantaa Muu Uusimaa ja Etelä-Suomi Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa Pohjois- ja Itä- Suomi Ulkomaalaistaustainen 25-54 -vuotias väestö, 2014 Korkea-aste Keskiaste Perusaste tai vähemmän
- 4. Koulutusrakenne maahantulon syyn mukaan Ulkomaalaistaustainen 25–54-vuotias väestö vuonna 2014 16 17 40 3 14 17 44 44 42 25 50 42 39 38 18 72 36 40 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu Yhteensä Korkeintaan ylempi perusaste Toinen aste Korkea-aste 11.5.2017 Liisa Larja4
- 5. Tutkintorakenne (koulutusalat) syntyperän mukaan 25-54-vuotias väestö vuonna 2014 0 5 10 15 20 25 30 Muu tai tuntematon Palvelualat Terveys- ja sosiaaliala Maa- ja metsätalousala Tekniikka Luonnontieteellinen Kaupall. ja yhteiskuntatiet. Humanistinen ja taideala Kasvatustiet. ja opetusala Ylioppilas Ylempi perusaste Ei ylempää perusastetta % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 11.5.2017 Liisa Larja5
- 6. Koulutus vahvasti yhteydessä työllisyyteen 40 55 74 86 32 50 70 83 37 65 68 83 (16) 41 59 62 0 20 40 60 80 100 Alempi perusaste tai vähemmän Perusaste Keskiaste Korkea-aste MIEHET Alempi perusaste tai vähemmän Perusaste Keskiaste Korkea-aste NAISET % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 11.5.2017 Liisa Larja6 Työllisyysaste koulutusasteen, sukupuolen ja syntyperän mukaan, 20–64-vuotias väestö vuonna 2014, %
- 7. Perusasteen varassa olevista moni työllistynyt yrittäjäksi 11.5.2017 Liisa Larja7 23% 14% 13% 50% 66% 73% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% perusaste keskiaste korkea-aste ulkomaalaistaustainen Ulkomaalaistaustainen 15-64 väestö, ei tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 2014 Yrittäjien osuus työllisistä Työllisyysaste
- 8. Ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä 20 % (4 000 hlöä) omaa korkeintaan perusasteen koulutuksen. － Osalla ei ole loppuun asti suoritettua perusasteen koulutusta － Pakolaistaustaisiset ja Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ja Aasia-taustaiset työllistyvät muita useammin yrittäjiksi － Kielitaito ei erottele à myös vain vähän suomea/ruotsia puhuvia － Paljon työnantajayrittäjiä － Ravitsemusala (+ kampaajia, kauppa, rakennus). Suomalaistaustaisilla maatalous (rakennus, kauppa, kuljetus) 11.5.2017 Liisa Larja8 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Yrittäjät (15-64-v.) koulutustaustan ja syntyperän mukaan, 2014 Korkea-aste Keskiaste Perusaste Alempi perusaste tai vähemmän
- 9. Korkeintaan perusasteen varassa olevien palkansaajien ammatit samanlaisia syntyperästä riippumatta Ulkomaalaistaustaiset: － Jakelu- ja palvelutyöntekijät － Teollisuustyöntekijät － Muut tuotantotyöntekijät － Toimistotyö (alemmat toimihenkilöt) Suomalaistaustaiset － Jakelu- ja palvelutyöntekijät － Teollisuustyöntekijät － Toimistotyö (alemmat toimihenkilöt) － Muut alemmat toimihenkilöt － Muut tuotantotyöntekijät 11.5.2017 Liisa Larja9
- 10. Noin 17 000 perusasteen varassa olevaa ulkomaalaistaustaista ei ole työssä eikä koulutuksessa 11.5.2017 Liisa Larja10 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Mies Nainen Ulkomaalaistaustainen 15-64-vuotias väestö, jolla korkeintaan perusasteen koulutus työssä, ei koulutuksessa työssä ja koulutuksessa ei työssä, on koulutuksessa ei työssä, ei koulutuksessa
- 11. Korkeakoulutetut: － Korkea-asteen suorittaneista ulkomaalaistaustaisista työllisistä 20 % toimii työntekijäammateissa (suomalaistaustaisista vain n. 3 %), vuonna 2014. – Ylikoulutus yleistä erityisesti kaupallisen alan tai kasvatustieteellisen tutkinnon suorittaneilla, joista vain 60 % on koulutustaan vastaavassa työssä. – Lastenhoitajia, siivoojia, ravintolatyöntekijöitä － Erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista 30–32 % on määräaikaisessa työsuhteessa (suomalaistaustaisista 13–14 %). － Erityisasiantuntijat ulkomaalaistaustaisten osa-aikatyö oli noin kaksi kertaa niin yleistä kuin suomalaistaustaisilla. － Erityisasiantuntijoina työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista 9 % on alityöllisiä (suomalaistaustaisista 2 %) 11.5.2017 Liisa Larja11
- 12. Johtopäätökset － Koulutus on voimakkaasti yhteydessä työllisyyteen － Perusasteen varassa olevat ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät hyvin verrattuna vastaavan koulutuksen suomalaistaustaisiin miehiin － Vähän koulutetuista 20 % työllistynyt yrittäjiksi à mitä tukea tälle ryhmälle? － Joka neljäs korkeintaan perusasteen suorittaneista ulkomaalaistaustaisista ei ole työssä eikä opiskelemassa, osa luku- ja kirjoitustaidottomia à perusopetuksen laajentaminen aikuisiin + keskiasteen koulutus － Korkea-asteen koulutetuista vain 67 % koulutustaan vastaavassa työssä 11.5.2017 Liisa Larja12
- 13. Lähteitä － UTH-tutkimus 2014, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_2 01500_2015_16163_net.pdf － Luukko, J. 2017. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ylikoulutus Suomessa, https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/53251 11.5.2017 Liisa Larja13
- 15. Maahanmuuton syyt 11.5.2017 Liisa Larja15 KORKEASTI KOULUTETUT
- 16. Naiset hieman paremmin koulutettuja 11.5.2017 Liisa Larja16 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Miehet Naiset Miehet Naiset Korkea-aste Toinen aste Ylempi perusaste Enintään alempi perusaste Koulutusrakenne syntyperän ja sukupuolen mukaan, 25–54-vuotias väestö vuonna 2014 Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset
- 17. Työllisyys vaihtelee koulutusalojen mukaan 11.5.2017 Liisa Larja17 77% 74% 65% 80% 76% 86% 82% 85% 86% 86% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kasvatustieteellinen Humanistinen Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen ja tekniikka Terveys- ja sosiaaliala Korkeakoulutettujen työllisyys Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset
- 18. Työllistymisen laadussa erot suurempia 11.5.2017 Liisa Larja18 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Kasvatustieteellinen Humanistinen Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen ja tekniikka Terveys- ja sosiaaliala Koulutusta vastaavassa työssä olevat korkeakoulutetut Ylikoulutettu Koulutusta vastaavassa työssä
- 19. Ulkomaalaistaustaiset ylikoulutetut työllistyvät eri ammatteihin kuin suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaisten ylikoulutettujen ammatteja: - Lastenhoitotyöntekijät - Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät - Myyjät - Toimisto- ja laitossiivoojat - Lähihoitajat Suomalaistaustaisten ylikoulutettujen ammatteja: - Sihteerit - Pankki- ja muut toimihenkilöt - Talonrakentajat - Myyjät 11.5.2017 Liisa Larja19
- 20. Yli puolet koulutusta vastaamattomissa töissä työskentelevistä kokee olevansa ylikoulutettu 11.5.2017 Liisa Larja20 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Kasvatustieteellinen Humanistinen Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen ja tekniikka Terveys- ja sosiaaliala Kokee olevansa ylikoulutettu Ylikoulutettu Koulutusta vastaavassa työssä
- 21. Taustatekijät Koulutusta vastaavassa työssä olevat ovat useimmin… - lähtöisin Pohjois-Amerikasta tai EU-alueelta. - 25-34 –vuotiaita. - suorittaneet tutkintonsa Suomessa. - muuttaneet Suomeen alle 17- vuotiaana. Koulutusta vastaamattomassa työssä olevat ovat useimmin… - ulkomailla tutkinnon suorittaneita. - lähtöisin Lähi-Idästä tai Afrikasta - asuneet Suomessa 5-10 vuotta. - tulleet Suomeen perhesyistä. - perheestä, jossa vanhemmilla on matala koulutustausta. 11.5.2017 Liisa Larja21
- 22. Johtopäätökset － Kielitaito ei ole vahvasti yhteydessä ylikoulutukseen. Yllättäen sosiaali- ja terveysalalla työllistymisen laatu on hyvä, vaikka kielitaito on kyseisellä alalla tärkeä. － Myös kasvatustieteilijät ja humanistisia aloja opiskelleet pärjäävät yllättävän hyvin – ja työllistyvät paljon korkeakouluihin opettajiksi. － Ylikoulutus johtaa erilaisiin ammatteihin ulkomaalaistaustaisilla verrattuna suomalaistaustaisiin. － Työllistymistilanne erityisen vaikea alemmilla kaupallisen alan tutkinnoilla – Tradenomit, kauppatieteiden kandidaatit – Muuntokoulutukset? 11.5.2017 Liisa Larja22
Editor's Notes
- 13.20 - 14.20 Tietoiskut ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyydestä Ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asema ja työnhaku / Tarja Nieminen, yliaktuaari, Tilastokeskus Ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen / Hanna Sutela, erikoistutkija, Tilastokeskus Vähän koulutetut ulkomaalaistaustaiset: koulutus, työmarkkinat ja yrittäjyys / Liisa Larja, yliaktuaari,Tilastokeskus
- Pk suorittaneita kaksinkertaisesti. K- suorittaneita yhtä paljon. polarisoitunut
- Melko tasainen rakenne, pääkaupunkiseudulla enemmän korkeakoulutettuja Perusasteen varassa olevia eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa
- opiskelujen vuoksi maahan muuttaneille, joista noin 40 % korkein tutkinto oli suomalainen. perhesyistä muuttaneiden korkeimmista tutkinnoista lähes 30 % oli Suomessa suoritettuja. Tässä ikäryhmässä noin 17 % perhesyistä muuttaneista oli tullut Suomeen jo alle 15-vuotiaana lapsena. Pakolaistaustaisista sekä muista syistä muuttaneista noin 20 % korkein tutkinto oli suomalainen. Muuttoikä Alle 20-vuotiaina muuttaneista, n 80 prosentilla korkein suoritettu tutkinto oli tehty Suomessa 20–29-vuotiaina muuttaneista 20 %, yli 30-vuotiaina muuttaneista vajaa 10 % Yli 10 vuotta Suomessa asuneista noin kaksi viidestä oli suorittanut toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon Suomessa, 5–10 vuotta asuneista useampi kuin joka kymmenes, mutta alle viisi vuotta asuneista vain viitisen prosenttia. **ks tämä alueittain, karkeamman aluemuuttujan mukaan
- Lukio ja pk tehty yleensä ulkomailla - kaikista (korkeimmista) tutkinnoista reilu 25 % oli suomalaista perua - terveys- ja sosiaalialan tutkinnoista sekä palvelualan tutkinnoista yli 40 % oli suomalaisia; 45 % naisten Suomessa suorittamista ammatillisista tai korkeakoulututkinnoista sijoittuikin juuri terveys- ja sosiaalialalle taikka palvelualalle; miesten suomalaisista tutkinnoista yli 40 prosenttia oli tekniikan alalta.
- Miehillä koulutus lisää työllisyyttä samaan tapaan kuin suomalaistaustaisilla. Naisilla työllistyminen on selvästi samalla tavalla koulutettuja suomalaistaustaisia heikompaa. Erityisesti korkea-koulutetut eivät näytä työllistyvän juuri keski-asteen suorittaneita paremmin. Alemman perusasteen suorittaneissa aika erilaista porukkaa – kansalaiskoulun suorittaneita suomalaisia vs. luku-kirjoitustaidottomia ulkomaalaistaustaisia. Myös suomalaistaustaisilla naisilla työllistymisvaste koulutukselle on heikompi kuin miehillä
- Sukupuolierot
- Perusasteen varassa olevista ulkomaalaistaussista yrittäjistä suurin osa majoitus ja ravitsemus alalla (+ muut palvelus, kmapaajia, kauppa, rakentaminen) Suomalaistausissta suurin osa maatalousyrittjiäa ja rakentajia (kauppa, kuljetus) Perusasteen varassa olevista ulkkariyrittäjistä 38 % työnantajayrittäjiä, suomalaisista 25 %
- Ulkomaalaistaustaiset ovat myös useammin vuokratyöntekijöitä, alityöllisiä ja tekevät työtä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Ottavat siis vastaan ns. "huonompia" töitä kuin suomalaiset. Osin selittyy ammatti/koulutusrakenteella, mutta erityisesti korkeakoulutetut ja/tai erityisasiantuntijoina työskentelevät ulkomaalaistaustaiset ovat suomalaistaustaisia huonommassa asemassa. Kasvatustieteet: työllistyvät periaatteessa ylikoulutettuinakin omalle alalle, lastenhoitajiksi. Humanistit: ylikoulutettuina työllistyvät useimmiten myyjiksi. Kaupallinen & luontek: ylikoulutettuina työllistyvät useimmiten siivoojiksi ja ravintolatyöntekijöiksi (ei siis lainkaan oma ala!!)
- UTH-tutkimuksen perusteella ulkomaalaistaustaiset 15–64-vuotiaat työlliset toimivat yrittäjinä tai yrittäjäperheenjäseninä (14 %) suurin piirtein yhtä usein kuin suomalaistaustaiset työlliset (13 %) vuonna 2014. Yrittäjyys oli yleisempää miehille kuin naisille. Tämä pätee niin ulkomaalaistaustaisiin (miehet 17 %, naiset 10 %) kuin suomalaistaustaisiin (17 % vs. 9 %). Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä ei ollut eroa myöskään siinä, kuinka suurella osalla yrittäjistä oli palkattua työvoimaa ja moniko oli niin sanottu itsensätyöllistäjä (ks. Pärnänen & Sutela, 2014). Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten yrittäjyys erosi kuitenkin toimialajakauman suhteen. Ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä noin joka neljäs (24 %) toimi majoitus- ja ravitsemustoimialalla, suomalaistaustaisista yrittäjistä vain kaksi prosenttia. Suomalaisyrittäjistä sen sijaan noin joka viides (21 %) oli maa- tai metsätalousyrittäjä, kun ulkomaalaistaustaisissa maa- ja metsätalousyrittäjiä oli äärimmäisen vähän. Jos yrittäjyyttä tarkasteltaisiinkin ilman alkutuotantoa, yrittäjien osuus suomalaistaustaisista työllisistä laskisi 11 prosenttiin, mutta pysyisi 14 prosentissa ulkomaalaistaustaisilla. Yrittäjyys oli vuonna 2014 erityisen yleistä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla työllisillä, joista 23 prosenttia oli yrittäjiä (kuvio 7.1.1): vajaa puolet tästä joukosta oli työnantajayrittäjiä, reilu puolet yksinyrittäjiä. Myös Latinalais-Amerikka- ja Itä-Eurooppa-taustaiset olivat varsin usein yksinyrittäjiä (13 %), mutta vain jokunen prosentti oli työvoimaa palkannut yrittäjä. Aasialaistaustaisille työnantajayrittäjyys taas oli lähes yhtä yleistä (9 %) kuin Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisille, mutta heille yksinyrittäjyys oli harvinaista. Pakolaistaustaiset työlliset toimivat vuonna 2014 hieman useammin yrittäjänä (18 %) kuin muut ulkomaalaistaustaiset – havaintojen pienen määrän vuoksi tulos on suuntaa antava. Työn vuoksi muuttaneista yrittäjiä oli vähiten (13 %). Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee maassaolon keston myötä (ks. luku 6), mutta niin kasvaa myös yrittäjien osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Alle viisi vuotta tai 5–10 vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten joukossa yrittäjiä oli noin yksi kymmenestä, mutta yli 10 vuotta maassa olleista ulkomaalaistaustaisista työllisistä joka kuudes toimi yrittäjänä vuonna 2014. Suomeen 20–29-vuotiaina muuttaneista ja yli 10 vuotta maassa asuneista työllisistä ulkomaalaistaustaisista joka viides (20 %) oli yrittäjä. Yrittäjien osuus kaikista alueen ulkomaalaistaustaisista 15–64-vuotiaista työllisistä oli matalin pääkaupunkiseudulla. Osuus oli vastaavasti korkein Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli taas matalin (ks. luku 6). Tämä kertonee siitä, että palkkatyön niukkuus on voinut toimia kimmokkeena yrittäjätoiminnan aloittamiseen. Myös suomalaistaustaisten työllisten joukossa yrittäjien osuus oli vähäisempi pääkaupunkiseudulla (Helsinki 9 %, Espoo ja Vantaa 10 %) kuin muualla Suomessa (14 %). Suomalaistaustaisten osalta kyse on kuitenkin pitkälti siitä, että maatalousyrittäjät asuvat lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Enintään perusasteen koulutuksen suorittaneista sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisista työllisistä noin joka viides toimi yrittäjänä vuonna 2014, mikä on enemmän kuin muissa koulutusryhmissä. Kun enintään perusasteen suorittaneet jakaa vielä ylemmän perusasteen (peruskoulu tai vastaava) suorittaneisiin ja sitä vähemmän kouluja käyneisiin, näkyy, että yrittäjien suhteellinen osuus nousi suurimmaksi enintään alemman perusasteen oppimäärän suorittaneilla: tässä ryhmässä ulkomaalaistaustaisista työllisistä jopa kaksi viidestä ja suomalaistaustaisista 28 prosenttia oli yrittäjiä. Ylemmän perusasteen suorittaneilla osuus oli 16 prosenttia syntyperästä riippumatta; keskiasteen suorittaneilla 13 prosenttia (ulkomaalaistaustaiset) ja 14 prosenttia (suomalaistaustaiset). Korkea-asteen suorittaneiden joukossa yrittäjyys oli hieman yleisempää ulkomaalaistaustaisille (13 %) kuin suomalaistaustaisille (10 %).
- Toisen asteen tutkintoja vähemmän kuin suomalaistaustaisilla; toisen asteen tutkinnot yleissivistäviä (ylioppilas) useammin kuin suomalaistaustaisilla Suomessa suoritettu erityisesti palvelualan ja sosiaali- ja terveysalan tutkintoja (naiset) ja tekniikan alan tutkintoja (miehet) Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenteessa on kuitenkin isoja eroja taustamaan mukaan (Sutela 2015). Naiset ovat useammin korkeakoulutettuja sekä ulkomaalaistaustaisissa että suomalaistaustaisissa. Miehillä korkea-asteen osuus melko sama.
- AMK tai yliopistokoulutus (opistoasteet ei mukana)! Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät kaikilla aloilla heikommin, ero on erityisen suuri kaupallisella alalla. Ulkomaalaistaustaisista parhaiten työllistyvät luonnontieteellistä ja teknillistä alaa opiskelleet. (Työttömiä on eniten humanistisella (10%) ja kaupallisella (12%) alalla. Samat alat suomalaistaustaisilla, mutta työttömyys noin 5 %.)
- OECD: noin 67 % maahanmuuttajista on koulutusta vastaavassa työssä, vaihtelee kuitenkin koulutuksen mukaan Suurin ero työllistymisen laadussa on kasvatustieteellisellä (=opettajat) ja kaupallisella alalla. Kasvatustieteellisellä ja kaupallisella alalla noin 60 % koulutusta vastaavassa työssä (suomi kasvatus 96 %, kaupallinen 83 %), sosiaali- ja terveysalalla 90% (suomi 96 %) Koulutusta vastaavissa ammateissa olevat työllistyvät melko samoihin ammatteihin kuin suomalaisetkin. Eroja ylikoulutetuissa: Kasvatustieteet: työllistyvät periaatteessa ylikoulutettuinakin omalle alalle, lastenhoitajiksi. Humanistit: ylikoulutettuina työllistyvät useimmiten myyjiksi. Kaupallinen & luontek: ylikoulutettuina työllistyvät useimmiten siivoojiksi ja ravintolatyöntekijöiksi (ei siis lainkaan oma ala!!) Täällä paljon tradenomeja, jotka ovat työttömiä tai ylikoulutettuja -> tutkinnon yleispätevyys, muuntokoulutus? Esim. kirjanpitäjä tarvitsee paljon tietoa lainsäädännöstä, tekniset laitteet ja ohjelmistot? Toisaalta näillä aloilla myös suhteessa enemmän johtotehtävissä (yritysjohtajat, vs. muilla aloilla julkinen sektori) Sosterveys-alalla ylikoulutetut työllistyvät useimmiten lähihoitajiksi. Terveys- ja sosiaalialalla (=hoitohenkilökunta) ulkomaalaistaustaiset työllistyvät lähes yhtä hyvin koulutusta vastaaviin töihin kuin suomalaistaustaiset, muilla on vaikeampaa. Vaikka kielitaito vaikuttaa työllisyyteen, niin ei ole niin vahvasti yhteydessä ylikoulutukseen. Erityisesti sosterveys-alalla tarvitaan kielitaitoa, mutta siellä moni on koulutusta vastaavassa työssä.
- Ylikoulutus on siis myös erilaista suomalaistaustaisiin verrattuna! > eri ammatit Sosterveys-alalla yleisin ylikoulutuscombo on sairaanhoitaja, joka työskentelee lähihoitajana Myös kasvatustieteilijät ”omalle” alalle -> lastenhoitaja Humanistit työllistyvät eniten myyjiksi Toimisto- ja laitossiivoojia korkeakoulutetuista 4 % (vs. suomalaisista 0,2%) Toimisto- ja laitossiivoojiksi työllistytään paljon tradenomin tai AMK-insinöörin tutkinnolla (=kaupallinen & luontek) Koulutusta vastaavassa työssä olevat työllistyvät samoihin ammatteihin (voi katsoa vielä ihan kooditasolla) Kasvatustieteilijät & humanistit opettajia, kaupallisella alalla liike-elämän asiantuntijoita ja johtajia, luontek erityisasiantuntijoita, sosterveys lääkäreitä ja sairaanhoitajia
- Tilanne on hyvin samanlainen sekä ulkomaalaistaustaisilla että suomalaistaustaisilla Ylikoulutetuista yli puolet myös kokee olevansa ylikoulutettu. Noin 40 % on kuitenkin tyytyväinen tilanteeseen. Odotukset? Tietämättömyys?
- 25-34 –vuotiaat ovat muihin ikäluokkiin verrattuna myös korkeammin koulutettuja
- Tätä voisi muokata vielä. Tarkoitus olla yhdet johtopäätökset vai omat osuuksille? Ylikoulutukseen kielitaito ei niin vahvasti yhteydessä Kasvatustietelijät ja humanistit työllistyvät opettajiksi yliopistoon – mutta eivät lukioon ja yläkouluun – olisiko kuitenkin kielikysymys? Ylikoulutus johtaa erilaisiin ammatteihin suomalaisilla vs. ulkomaalaistaustaisilla Kaupallisen alan koulutukset hankalia, vaikka siellä myös johtajia Tutkintojen yleisyys ja ”yleispätevyys” Esim. tradenomi – kirjanpitäjä – tuntemus lainsäädännöstä -> kirjanpitäjän muuntokoulutus?