Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3Työterveyslaitos
Muiden yritysten läsnäolo omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita työsuojelulle ja työturvallisuudelle. Alihankinnan, vuokratyövoiman tai ostopalveluiden käyttö tuo työpaikalle eri työnantajien työntekijöitä. Muiden yritysten työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2Työterveyslaitos
Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla. Kesä- ja kausityöntekijöiden ja vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli XI: Työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminenTyöterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu toteutettiin vuosina 2018–2019. Rahoituksesta vastasivat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Tervey¬den ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kokeiluun osallistui viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Raisio ja Tampere. Kunnat kehittivät THL:n ohjauksella kuntakohtaiset osallistavan sosiaalitur¬van mallit. Mallit otettiin kunnissa käyttöön vuoden 2018 ai¬kana.
Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3Työterveyslaitos
Muiden yritysten läsnäolo omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita työsuojelulle ja työturvallisuudelle. Alihankinnan, vuokratyövoiman tai ostopalveluiden käyttö tuo työpaikalle eri työnantajien työntekijöitä. Muiden yritysten työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2Työterveyslaitos
Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla. Kesä- ja kausityöntekijöiden ja vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli XI: Työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminenTyöterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu toteutettiin vuosina 2018–2019. Rahoituksesta vastasivat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Tervey¬den ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kokeiluun osallistui viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Raisio ja Tampere. Kunnat kehittivät THL:n ohjauksella kuntakohtaiset osallistavan sosiaalitur¬van mallit. Mallit otettiin kunnissa käyttöön vuoden 2018 ai¬kana.
Nuorten kokemuksia Suunta-ohjauksesta verkossa
Nuorisotutkimusseura/verkosto
Anu Gretschel ja Pirjo Junttila-Vitikka
Sitran Suunta-palveluinfo 26.3.2014
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMatti Rimpelä
Esitys OAJ:n ja Me-säätiön neuvottelussa, jonka teemana perusopetuksen kehittäminen lasten syrjäytymistä vähentäväksi. Arjen haasteet lahdessa me-koulupilotissa.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Verve järjesti yhteistyössä Edivan kanssa valtakunnallisen perhepäivähoidon kehittämisseminaarin 27.-28.10.2015 Oulussa. Ensimmäisenä seminaaripäivänä tarkasteltiin perhepäivähoidon ajankohtaiskysymyksiä uuden varhaiskasvatuslain kautta sekä syvennytään perhepäivähoidon johtamiseen uusimman tutkimuksen ja käytännön työmenetelmien kautta.
Toisen seminaaripäivän teemana oli työhyvinvointi ja positiivinen pedagogiikka.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
The presentation "Porfolios for system transformation" by Giulio Quaggiotto (Head of Strategic Innovation, UNDP) was held at Sitra's event Innovaatioportfolioryhmän luokkakokous on 5th of May, 2021.
2. Kuopio Health | 10.12.2019
Kuopion alueen toimijat 100 pv:n haasteessa
▪ Tavoite: Testata asiakaskeskeisen/nuorilähtöisen 100 pv innovaatioprosessin
toimivuutta kartoittamaan uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita kolmeen eri nuorten
hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeiseen ryhmään.
▪ Koordinointi Nestan 100 pv mallin mukaisesti: KuopioHealth osuuskunta
toimitusjohtaja Aki Gröhn
▪ Substanssiosaajat:
▪ Kokemusasiantuntijat (nuoret)
▪ Itä-Suomen yliopisto - nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen
▪ Savonia Ammattikorkeakoulun terveysala - Teija Korhonen, Marja-Liisa Rissanen ja Tiina
Arpola
▪ Kuopion kaupunki - hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen, Innovaatiopäällikkö Arto
Holopainen, Hyvinvoiva Kuopio Kati Vähäsarja.
▪ Testausympäristöinä hyödynnetään Kuopio alueen Living Lab -toimintaa Living Lab
projektipäällikkö Jouko Miettisen kanssa.
▪ VTT datalähtöiset ratkaisut/älykäs terveys – tutkimusprofessori Markus Forsberg
3. 100pv haaste: Design #1
Kuopion kaupunki/Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Säde Rytkönen, Pohjois-Savon hyvinvointikoordinaattori, psshp, hyte-tiimi,
sade.rytkonen@kuh.fi
Tiina Arpola, Savonia Amk, tiina.arpola@savonia.fi
Hanne-Mari Leskinen, liikunnanohjaaja, Kuopion kaupunki, hanna-mari.leskinen@kuopio.fi
17.2.20203
4. Design #1
• Kohderyhmä:
• Lukion opiskelijat - stressinhallintataidot
• Kehitetään työkaluja hyvinvointihaasteiden tunnistamiseen ja niiden ratkaisemiseen
Uutena työkaluna hyvinvointia kuvaavan datan keräämiseen ”Happy or Not”
Ehdotuksena nuorille stressinhallintakurssi parempaan jaksamiseen
Toteutus: valitaan kohdeluokka ja vertailuluokka toisesta koulusta
Toteutus: Yhteinen tapaaminen lukioryhmien kanssa joulukuussa 2019 + vanhempien
informointi Wilman kautta
Toteutusluokka:
Käydään ”kaupankäyntiä” nuorten kanssa, mikä olisi avuksi stressinhallintaan/
menestyspaineisiin
Meillä pari ehdotusta Stressinhallintakurssi ja voimauttava valokuva
Toteutetaan yhteisesti päätetty kokeilu tammikuussa -> valittu 1xvk tammikuun ajan
eli 5vk rentoutushetki ja unituokio
Vertailuluokka: Happy or not kyselyt samaan aikaan kuin toteutusluokka
Tiedonkeruu: happy or not – alkutapaaminen + tammikuussa kunkin rentoutustapaamisen
jälkeen
• Tulokset: dataa lukiolaisten hyvinvoinnista happy or not sovelluksella ja innovatiivisia työkaluja
hyvinvoinnin edistämiseen ja hyvinvointivalmennukseen
5. Kuopio Health | 10.12.2019
Mikä sinua auttaisi
stressinhallinnassa?
- millainen apu/palvelu,
missä, milloin, kenen
toteuttamana jne.
6. Kuopio Health | 10.12.2019
Kaupankäyntiä opiskelijoiden kanssa
–> opiskelijat valitsivat itse
ehdottamansa rentoutuksen
stressinhallintakurssin ja voimauttavan
valokuvakurssin sijaan
▪ opiskelijat toivoivat rentoutushetkeä 1xvk (+ unituokio)
▪ Toteutettiin tammikuun ajan eli yht 5kertaa (1xvk)
▪ Jokaisen rentoutushetken jälkeen Happy or Not kysely, myös
vertailuluokalle (Lyseo) samaan aikaan
▪ Palkintona lahjakortti
8. Kuopio Health | 12.4.2018
▪ Kuopion liikunnanohjaajan
toteuttamana Hanne-Mari Leskinen
▪ Koulun juhlasalissa/ juhlasalin
näyttämöllä
▪ Hyppytunnilla perjantaisin
(viimeinen kerta koeviikon vuoksi
seuraavan viikon maanantaina)
Rentoutushetket 1xvk
17.2.20208
10. Mikä fiilis (yhdistetyin vastausluokin)
17.2.202010
Yhdistetty erittäin huono ja huono, erittäin hyvä ja hyvä vastaukset.
Lähtötaso rentoutusluokassa oli huonompi kuin vertailuluokassa ja
lopussa rentoutusluokan tilanne oli parempi kuin vertailuluokassa.
Vertailuluokka Rentoutusluokka
11. Tulokset:
17.2.202011
▪ Helposti ja nopeasti dataa lukiolaisten hyvinvoinnista saa
”happy or not” kyselyllä
▪ Nuorten toiveet stressinhallintaan ovat ”tavallisia”:
rentoutushetkiä ja unituokio, jatkossa toiveena myös
hyvinvointiluentoja (yksittäinen maininta)
▪ Rentoutushetki hyppytunnilla 15min tuottaa jo apua
▪ Lähtötaso rentoutusluokassa oli huonompi kuin
vertailuluokassa ja lopussa rentoutusluokan tilanne
oli parempi kuin vertailuluokassa
▪ 40% vastaajista toivoi rentoutushetkiä jatkossakin
kouluajalle
▪ Yksittäisenä toiveena myös etäyhteys – ei
matkustamista jatkossa pelkän rentoutushetken vuoksi
12. Kuopio Health | 10.12.2019
Design #2
• Kohderyhmä:
• Savon koulutuskuntayhtymän opiskelijat – haasteena päihteiden käyttö
ja putoaminen opiskelurytmistä
• Kehitetään digitaalinen versio ASSIST-päihdeseulontalomakkeesta, joka
mahdollistaa välittömän päihteiden käyttöön puuttumisen (mini-
interventio) ja tarvittaessa hoitoon ohjauksen riippumatta nuoren
asuinpaikasta
✔ Laajentaa päihdeseulonnan ja mini-intervention osaksi koulu- ja
opiskeluterveydenhoitoa ja kaikkia paikallisia nuorten palveluja
✔ Vie menetelmän valtakunnallista käyttöä varten nettiin. Tällöin se saavuttaa myös
syrjäseutujen nuoret ja ne, jotka eivät pysty tai halua lähteä muiden palveluiden piiri
✔ Nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen (UEF), tutkimusprofessori Markus
Forsberg (VTT)
• Tulokset: Oletamme, että sähköinen mini-interventio vähentää ja
ehkäisee nuorten päihteiden käyttöä.
13. Kuopio Health | 10.12.2019
Missä mennään nyt?
▪ Sähköinen kysely on ollut kokeilussa, 320 KYS nuorisopolin nuorta
on sen täyttänyt, 120 myös seurannan.
▪ Tuloksissa häämöttää intervention vaikutus, ei vielä tilastollisesti
merkittävä
▪ Kysely on myös käytössä Kuopiossa nuorten
vastaanottokeskuksessa.
▪ Kysely kuitenkin iso ja raskas toteuttaa sekä sisältää laajat
psyykkiset kyselyt.
14. Kuopio Health | 10.12.2019
SOFTAN KEHITTELY ASSIST-
KYSELYN YMPÄRILLE
▪ Pyrkimys käytön helppouteen ja tietoturvaan.
▪ IT-asiantuntijan mukaan parhaiten toteutuu tabletilla. Se
antaisi samalla koulun/käyttöpisteen esim. kumuloituvan
keskiarvon päihteiden käytöstä ja psyykkisista oiremittareista.
Keskiarvo voi joko tulla tabletilta suoraan tai eri toimipisteiden
arvot voidaan yhdistää. Koulun keskiarvoa voisi vertailla esim.
kaupungin tasolla ja pohtia tarvitaanko jossain erityisiä
interventioita.
15. Kuopio Health | 10.12.2019
SOFTAN KEHITTELY ASSIST-
KYSELYN YMPÄRILLE
▪ Tarkoitus tehdä freeware ohjelma: jaetaan vapaasti ja ilmaiseksi
kaikille. Mukaan kirjalliset käyttöohjeet. Muokkaaminen sallittu vain
ohjelman tekijöille, että ei tulisi lukemattomia muunnelmia.
▪ Kyselty potentiaalisilta käyttäjiltä eri toimipisteistä Kuopiossa
halutaanko mukaan muita kyselyitä (masennus, ahdistus,
sosiaalinen fobia, itsetuhoisuus). Kaikki vastanneet ovat sanoneet
”kyllä”. THL:n tutkijan kanssa mietitty sopivia, lyhyitä kyselyitä.
Kouluterveyskyselyssä mukana olleet kyselyt voisivat olla hyviä,
lisäisi vertailtavuutta.
17. Kuopio Health | 10.12.2019
MENETELMÄN JALKAUTTAMINEN
▪ Selvitellään samalla muiden tahojen mielenkiintoa
lähteä kokeilemaan menetelmää, tarjolla kaikille
halukkaille.
▪ 2/20 seminaari, jossa esiteltiin nuorten
päihteenkäyttäjien hoitopolku. Pelkkä tunnistaminen ja
mini-interventio eivät riitä monille, tarvitaan selkeät
ohjeen hoitoonohjauksen tiimoilta. Samalla esiteltiin
menetelmä ja markkinoitiin sitä halukkaille
viranomaisille Kuopion ympäristössä.
18. Kuopio Health | 10.12.2019
MITÄ SEURAAVAKSI???
▪ Softa julkaistaan ensi viikolla. Palvelinratkaisu jätetään optioksi
mm. henkilötietosuoja syistä.
▪ 2/20 seminaarin osallistujista 20 (eri paikoista) tilasi heti softan
käyttöönsä.
▪ Jatkossa pitäisi ottaa vastaan palautetta kyselyn toimivuudesta ja
korjailla ja kehittää softaa edelleen.
▪ Kerätä tuloksia toimivuudesta.
▪ Levittää laajempaan käyttöön. Mahdollisesti myös nettiin? Vaatii
ohjeistusta siitä, mitä pitäisi tehdä jos tulee tietynlainen tulos. Miten
ja mihin hakeutua hoitoon tai saamaan apua?
▪ Tarvitaan jatkorahoitusta, ei onnistu oman työn ohella.
19. Kuopio Health | 10.12.2019
Design #3
• Kohderyhmä:
• Savonia AMK:n ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat – haasteena opiskelu- ja
vuorokausirytmin epätasapaino
• Kehitetään digitaalisia työkalukonsepteja opiskelurytmin hallintaan
✔ Opiskelijoiden vuorokausirytmi omaehtoisten opintojen suorittamisessa on kääntynyt ilta- tai
jopa yöpainotteiseksi, mikä aiheuttaa unihäiriöitä, jaksamisen ongelmia opiskelupäivän
aikana ja opintomenestyksen heikkenemistä.
✔ Netinkäytön rajoittamiseen ja vuorokausirytmin ohjaukseen pilottityökalu
✔ Yhteistyö operaattorin kanssa ja digitaalisten oppimisympäristöjen (mm. Moodle)
hyödyntäminen
✔ Toteutus: valitaan vapaaehtoinen kohderyhmä ja verrokkiryhmä.
✔ Professori Markus Forsberg (VTT, UEF), Marja-Liisa Rissanen, Teija Korhonen ja Tiina Arpola
(Savonia)
• Tulokset: dataa korkeakouluopiskelijoiden jaksamisesta ja uusia
työkalukonsepteja tukemaan opiskelijoiden jaksamista, opiskelurytmiä ja
opintomenestystä.
20. Kuopio Health | 10.12.2019
Ratkaisukonsepti: työkalut
opiskelurytmin hallintaan?
▪ Opiskelijoiden vuorokausirytmi omaehtoisten opintojen
suorittamisessa on kääntynyt ilta- tai jopa yöpainotteiseksi, mikä
aiheuttaa unihäiriöitä, jaksamisongelmia päivän aikana ja
opintomenestyksen heikkenemistä
▪ Opintoja suoritetaan viime tipassa välittämättä
oppimistavoitteesta
▪ Tukea opiskelun haasteisiin huonosti tarjolla
Taustatekijät?
Millaista tukea tarvitaan?
Onko teknologiasta apua? Käyttäytymisen ohjaamiseen tarkoitettua
teknologiaa on hyödynnetty menestyksellä mm. unihäiriöiden hoitoon,
stressin ennaltaehkäisyyn ja painon hallintaan
21. Kuopio Health | 10.12.2019
Toteutus
▪ Datan ja havaintojen keruu ja analysointi
▪ Digitaalisten oppimisympäristöjen (Moodle) käyttödata
▪ Kyselyt, workshopit
▪ Keskeisten hyvinvointihaasteiden tunnistaminen ja
ratkaisuehdotukset
▪ Opiskelijoista muodostettu asiantuntijaraati priorisoi opettajien
havainnot ja täydentää niitä
▪ Opiskelijat ideoivat havaintojen pohjalta ratkaisumalleja
▪ Tarvitaanko työkaluja ajankäytön hallintaan ja/tai käyttäytymisen
ohjaamiseen?
▪ EI – no mitä sitten #¤%&!?
▪ KYLLÄ - THE ULTIMATE LIFE APP?
22. Kuopio Health | 10.12.2019
Itä-Suomen yliopisto: soveltava
fysiikka, tietojenkäsittelytiede,
farmasia
Opettajien havainnot, joista opiskelijat äänestivät 3 tärkeintä haastetta
1. Opiskelijat ovat ensimmäisenä opiskelusyksynä uupuneita. Opettajat
näkevät väsyneitä kasvoja, opiskelijat eivät tule opetukseen mukaan.
Huolta herättää, jos opiskelija ei vaikuta motivoituneelta
opiskelutehtävien tekemiseen. Opettaja saa lisäaikapyyntöjä. Opiskelijat
kertovat väsymyksestään.
2. Moodle-oppimisympäristöstä kerätty data osoittaa, että
opiskelumateriaali avataan lähellä deadlinea ja tehtävä palautetaan
viimeisillä minuuteilla/myöhässä.
3. Opiskelijat nukkuvat liian vähän. Unen vähyys ja huono laatu
tuottaa vaikeuksia oppimiseen esimerkiksi muisti-, keskittymis- ja
mieliala- vaikeuksia ruokkivan vaikutuksen vuoksi.
23. Kuopio Health | 10.12.2019
Workshop - ryhmien
pohdintatehtävät
▪ Mistä on kyse – mitä taustatekijöitä tai juurisyitä tunnistatte
kolmelle valitulle haasteelle?
▪ Opiskelurytmin ja ajankäytön haasteet – mitä opettajat eivät
ole havainneet?
▪ Onko teknisistä apuvälineistä hyötyä?
24. Kuopio Health | 10.12.2019
Uupuminen - syitä
▪ Lukiosta tullessa kova suoritusputki päällä – ei palautumisaikaa
▪ Antaako lukio aidosti valmiuksia yliopisto-opiskeluihin – monesti iso ero
toimintatavoissa ja vaatimuksissa (oletko oppinut tekemään jo lukiossa
töitä)
▪ Onko lukiosta tullessa edellytyksiä miettiä aidosti koko tulevaisuuttaan?
▪ Fuksivuosi ja sosiaalinen paine luoda verkostoja, joka kuormittaa
▪ Tapahtumat erilaisia kuin lukiossa/alaikäisenä (päihdekulttuuri, isot
ryhmät)
▪ Monelle 1. yksin asumisen kokemus ja vastuunotto omasta taloudesta
▪ Onko alavalinta oikea? Entä jos et menestykään motivaatiosta
huolimatta?
▪ Ensikertalaiskiintiöt vaikeuttavat alan vaihtoa
25. Kuopio Health | 12.4.2018
▪ Motivaatio hukassa –
kurssia/tehtävää ei koeta
tarpeelliseksi
▪ Dominoefekti – tulee ajankäytön
haasteita, jotka kumuloituvat
▪ Epäselvät tavoitteet ja
työskentelyn aloittamisen vaikeus
▪ Ei itsekuria eikä hyviä rutiineja,
jotka auttaisivat opiskelurytmin
ylläpitämisessä
Viime tippa - syitä
26. Kuopio Health | 12.4.2018
▪ Keskitytään liikaa epäolennaiseen
▪ Liikaa ärsykkeitä, viihde liian lähellä
▪ Opiskelu ilta-aikaan häiritsee unta,
varsinkin jos hommat jäävät kesken
▪ Itseopiskelua on paljon ja sitä on
vaikea rytmittää kontaktiopetuksen
kanssa - kun istuu
luennoilla/harjoituksissa päivän, illalla
voi tulla yllätys, että aika ei riitä
muuhun
▪ Harrastukset ja sosiaaliset suhteet –
aikaa otetaan usein unesta
Liian vähän unta - syitä
27. Kuopio Health | 12.4.2018
▪ Opettele käyttämään kalenteria
▪ Äpistä ehkä apua ajankäytön
”budjetointiin” ja palautteeseen
▪ Priorisoi – miksi olen täällä ja mitä haluan
oppia (liian moni vain suorittaa opintoja)?
▪ Lukiossa pitäisi jo oppia vähän ottamaan
vastuuta omasta ajankäytöstä, mutta
riittääkö kehitysaste?
▪ Lisää itseopiskelutiloja
▪ Fuksivuonna aikataulutuskurssi tai 1.
vuonna kurssien alkaessa
aikataulutusharjoitus
Äppi vai ei – EI ensimmäisenä,
sanoivat opiskelijat!
28. Kuopio Health | 10.12.2019
Mitä opettajat eivät ole
havainneet?
▪ Opiskelijan aikataulussa pysyminen – jatkuva ajankäytön seuranta
tarpeen!
▪ Läpinäkyvyys opettajien suunnasta - opettajien pitäisi ymmärtää
seurata kurssinsa opiskelijoiden etenemistä ja jos ongelmia, reagoida
▪ Opiskelijan aikatauluissa ei ole puskuria – jos olet aikatauluttanut jotain
tärkeää ja tulee muutoksia tai virta kateissa, aikataulu ei pysy kasassa
▪ Oppilaitoksien oppimisympäristöjen ja työkalujen sujuvuus (siis ihan
arkinen toimivuus), käytetään paljon rinnakkaisia järjestelmiä
▪ Kommunikaatio kurssin opettajien kesken – toinen ei tiedä toisen
suunnitelmista
▪ Putkitutkinnot – jos jotain jää väliin ja uutta puskee koko ajan, putoat
kelkasta
29. Kuopio Health | 10.12.2019
Miten tästä eteenpäin?
▪ Ei ensimmäisenä lisää äppejä/teknologiaa – alkuun vaikka kaikki
opiskelijan sähköiset työkalut (esim. UEF:lla Lukari, Moodle,
Tuudo, Sykettä jne.) yhtenäiseen virtuaaliseen kalenteriin
▪ Tavoitteita ja vaatimuksia selkeämmiksi
▪ Positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia
▪ Opettajien ja opiskelijoiden dialogia kehitettävä
▪ 1. vuosikurssin opiskelijoilta vaaditaan taitoja, joita heillä ei
välttämättä ole - enemmän orientaatiota, suunnitteluharjoituksia
ja AIKAA opiskelujen aloittamiseen
▪ Lisää resursseja tukipalveluihin ja tukipalvelut yhteen luukkuun
30. Kuopio Health | 12.4.2018
Nuorten näkemyksiä
Hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteet
Kokemukset avusta ja toiveet siihen liittyen
31. Kuopio Health | 10.12.2019
Otosmäärät
▪ Syvähaastattelut 34 kpl 16-29-
vuotiaita nuoria
▪ Haastattelijat 21 kpl Savonia-
ammattikorkeakoulun
sosiaalialan opiskelijoita. Myös
he vastasivat osaltaan kyselyyn.
▪ Lisäksi järjestettiin työpaja,
johon osallistujia oli yhteensä
25: mukana oli laaja edustus niin
nuorisotyöstä, sosiaali ja
terveysalalta sekä
seurakunnasta. Myös Wellness-
tradenomiopiskelijat olivat
työpajoissa yksinä toimijoina.
32. Kuopio Health | 10.12.2019
Nuorten toiveet tuesta
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut/muut palvelut:
▪ helppo saavutettavuus ja palveluissa ”pitäminen”, pidetään huolta,
kun ei itse pysty, (kullekin yksilöllisen tarpeen mukaan) ”että voi
horjahtaa sisälle
▪ markkinointi ja tiedottaminen: some, ilmoitustaulut
▪ ei vain chatteja vaan ihmisiä, nuorille tiloja, ei vaan koulu
”Ulko- ja sisätiloja. Ulkotiloissa voisi olla pöytiä ja oleskelualueita ja sisätiloissa
olisi pöytiä, laturipaikkoja, löhötuoleja/sohvia, kahvitarjoilua. Tiloissa olisi
kameravalvonta ja tarpeen mukaan vartija tulisi paikalle, jos tiloissa tulisi
häiriötä. Muutoin tiloissa oleminen olisi vapaata, eikä aikuisten valvontaa
tarvittaisi”
▪ sosiaalisen median hyödyntäminen: esimerkiksi facebook, whatsapp,
työtilit
▪ auttajilla tulisi olla omakohtainen kokemus samoista pulmista kuin
nuorilla on / kokemusasiantuntija työparina/ jalkautuminen nuorten
pariin
33. Kuopio Health | 10.12.2019
Nuorten toiveet tuesta
Koulutus
▪ perusopetukseen 1-9 lk enemmän tietoa hyvinvointi-,
mielenterveys- ja päihdeasioista, sekä mistä apua saa: lapsille,
nuorille, ja aikuisille
▪ parempaa opinto-ohjausta oppimistyylien huomiointi
▪ luotettavia aikuisia kouluihin: koulupsykologit, pikapsykologi
(nopeasti edes kerran tapaamaan), kuraattorit
Muuta
▪ elämänohjausta (ajanhallinta, talous) myös vanhemmuuteen ja
vanhempien tuki lapsesta aikuisuuteen
▪ kaikille mahdolliset edulliset ja saavutettavat kilpailuksettomat
harrastusmahdollisuudet
34. Kuopio Health | 10.12.2019
Nuorten kokemukset tuen
saamisesta
▪ palveluita tarjolla (työterveyshuolto, ja opiskeluterveydenhuollon
palvelut) MUTTA avunsaanti hidasta, jonoja: chat, kriisipuhelimet hyviä
mutta jonoja sielläkin, pompotellaan paikasta toiseen
▪ vaihtelevat palvelut: lääkkeitä heti / ei heti lääkkeitä, masennuksen ja
muiden ongelmien tunnistaminen hidasta, ei ohjata eteenpäin
▪ tieto palveluissa ei kulje, puutteet kirjaamisessa ja asiakkaalle
tiedottamisessa
▪ autettavaa vastuutetaan liikaa suhteessa voimavaroihin hoidon
jatkuvuus hoidettavan vastuulla
▪ palveluiden räätälöimättömyys, nuori ei ”sovi” palvelupaketteihin
(nuori on liian huonovointinen esim. nuorisovastaanotolle ja liian
hyväkuntoinen psykiatrian polille)
35. Kuopio Health | 12.4.2018
Ammattilaisten näkemyksiä
Hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteet
Kokemukset avusta ja toiveet siihen liittyen
36. Kuopio Health | 10.12.2019
Tulokset: Haasteet
▪ Kuopiossa paljon mielenterveysongelmia
▪ kaveritaidottomuus, yksinäisyys, kiusaaminen,
masennus, päihteet, pelaaminen, itsetuhoisuus,
unirytmi, arjen hallitsemattomuus, kuka minä olen,
olenko riittävä
▪ yhteiskunnallinen haaste suorituspaineet
▪ vanhempien jaksamattomuus, vanhemmuuden
puute: arjessa tukemattomuus
▪ mistä apua saa, tieto avusta sirpaloitunutta,
tiedon saannin haasteet
▪ nuoruusiän muutos vaikeaa, auttajilta puuttuu
kärsivällisyys?
▪ some tuo ulkonäköpaineita
▪ perheiden tuloerot, taloudelliset pulmat,
yhteiskunnan jakautuneisuus,
kyky/kykenemättömyys unelmoida paremmasta
elämästä
▪ ”hyvin nuoret hengailee Kuopiossa yksin, ei
pääkaupunkiseudulla”
37. Kuopio Health | 10.12.2019
Tulokset: Yhteistyö
▪ Matalan kynnyksen apu ja tuki : face to face, web,
some
▪ saatavuus/saavutettavuus (esim. kouluihin),
luottamuksellisuus
▪ turvallinen, luotettava aikuinen
▪ palveluista tulee olla tietoa/tiedottaminen, niin
nuoret, aikuiset: vanhemmat, opettajat + eri alojen
työntekijät
▪ palveluiden tulisi olla koordinoituja: prosessit
johdettuja, yhteistyölle esimiesten tuki,
▪ nuorten näkökulma esille aito kiinnostus
▪ yhteinen tahtotila; eniten kyse asenteesta,
suunnitelmallisuus (puuttuu siis nyt) nuorten
omiminen, kuka auttaa ja miten tulee auttaa, ”väärin
auttaminen” valikoivuus (etenkin kun haasteellinen
nuori eli jolla monia pulmia)
▪ nuori ja vanhempi keskiöön
▪ yhteinen kieli niin nuorten ja ammattilaisten kuin
ammattilaisten välillä (ei oman alan slangia)
yhteinen ymmärrys
▪ olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen
38. Kuopio Health | 10.12.2019
Aitoa yhteistyötä eri alojen välille, jota
vaikeuttaa lait ja asetukset:
▪ Hoitosuositukset (vrt väärin auttaminen)
▪ Yhteisiä työpajoja nuorille ja vanhemmille
▪ Somessa viestimiseen ja somen käyttöön
ammattilaisille apua nuorilta -> nuorille
onnistumisen kokemuksia
Jatkotoimenpide-ehdotukset
39. Kuopio Health | 12.4.2018
▪ Usko, toivo, rakkaus, ei AINA raha,
ei bisnestä eikä kokeiluja ihmisillä
▪ Turvallisia, rohkeita aikuisia,
yhteisiä toimintafoorumeja,
työnkiertoa
▪ ”helpommin saa anteeksi kuin
luvan”
MEILLÄ ON TURHIA IHAN ITSE ERI
ALOILLA RAKENNETTUJA RAJA-
AITOJA
Asennemuutosta tarvitaan
40. Kuopio Health | 10.12.2019
Ehdotetut kokeilut
KOULU
▪ Mielenterveys kansalaistaidoksi 1-9lk -ja koko elämän ajan (jatkuva oppiminen), oppiaine (vai
implisiittisesti koko ajan), opsissa on (terveystieto)mutta käytännön toteutukset vaihtelee, tunnetaitojen
opettaminen/oppiminen, kouluihin monialaista yhteistyötä, pakollinen psykologikäynti 1x/v
NUORISOTOIMI
▪ nuorisotilat enemmän auki
▪ harrastamisen mahdollisuus myös kotiin; bändi kotiin, jos ei nuori heti pysty lähtemään bänditilaan,
JALKAUTUVAA TYÖTÄ
MIELENTERVEYSPALVELUT
▪ resursseja nuorten mielenterveyspalveluihin, aliresurssointi on reaaliteetti
▪ konkreettinen mielenterveydentalo
▪ ammattilaisten tekemää konkreettista hyvinvoinnin ja mielenterveystoiminnan esittelyä kertomalla 1-9lk
+ opiskelijakunnat, muutakin toimintaa kuin biletystä, jos oppitunneilla, niin opettajien tulee olla mukana
▪ kaikki palvelut sisältävä kännykkäsovellus avun hakemiseen
▪ oma sosionomi (tai mikä tahansa ammattilainen), oma taho kunnassa, josta saisi apua
41. Kuopio Health | 10.12.2019
Hackathonista nousseita ratkaisuja
Fixing your mental health
• Tarkoituksena opetella
tekemään Arjen
askareita yksi pykälä
kerrallaan ahdistumatta
liikaa
https://www.youtube.com/w
atch?v=Hbwg8Ed1100&feat
ure=youtu.be
42. Kuopio Health | 10.12.2019
Ääniseikkailu vuorovaikutus- ja
tunnetaitojen kehittämiseen
▪ Osallistava ja hauska peli
lapsille tunnetaitojen
opetteluun.
▪ Pelissä ei keskitytä ruudulla
tapahtuvaan vaan
kuunnellaan äänitarinaa ja
ohjausta
▪ Tehdään tehtäviä pelin
ohjeistuksen mukaan.
▪ https://drive.google.com/fil
e/d/1SAuMxVQYO-
4u30THNodpbC3Yv6_hTr32
/view?usp=sharing