Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Virtuaaliklinikka - tulevaisuuden toimintamalli

3,524 views

Published on

Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.

Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.

Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

Virtuaaliklinikka - tulevaisuuden toimintamalli

  1. 1. Virtuaaliklinikka – tulevaisuuden toimintamalli
  2. 2. 2 1. ALKUSANAT Suomen ikääntyessä terveydenhuollon kustannusten sekä hoitohenkilös-tön määrän kasvu on nähty lähes väistämättömänä totuutena, johon tulee sopeutua. Vähemmän on keskusteltu siitä, kuinka nykyisiä toimintatapoja muuttamalla ja teknologiaa hyödyntämällä voitaisiin nämä kysymykset enna-koivasti ratkaista. Terveydenhuolto on yksi viimeisiä sektoreita yhteiskunnas-sa, jota teknologia ei vielä ole mullistanut. Ennaltaehkäisy, uudet toimintatavat ja helppokäyttöiset sähköiset palvelut nousevat yhä tärkeämmäksi tekijäksi tulevaisuuden terveysongelmien rat-kaisijana. Ihmisen osallistuminen omaan hoitoprosessiinsa, ja hänen itse ko-koamansa terveystiedon liittäminen osaksi tätä prosessia, on tähän asti ollut lähes käyttämätön resurssi. Suomen perusterveydenhuollon toimivuudessa ja lääkäripalveluiden saata-vuudessa on ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää uusia avauksia. Noin 80 prosenttia terveydenhuollon toiminnasta liittyy pitkäaikaissairauksiin, ja 10–15 prosenttia terveys- ja sosiaalisektorin asiakkaista käyttää yli 80 pro-senttia voimavaroista. Keväällä 2013 vain 15 prosenttia suomalaisista asui kunnassa, jossa lääkärin vastaanotolle pääsi alle kahden viikon odotusajalla. Peräti kolmanneksella odotusaika oli viisi viikkoa tai enemmän. Verrattuna aiempiin vuosiin tilanne oli THL:n Jonottamatta hoitoon -raportin mukaan huonontunut entisestään. Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vai-kuttavuutta. Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa. Lyhyesti: mikä virtuaaliklinikka? Lääkärissäkäynti on pitkään noudattanut samaa kaavaa: potilas varaa ajan vastaanotolle, matkustaa terveyskeskukseen, kirjoittaa perustietonsa lomak-keeseen, odottelee lääkärin vapautumista, kertoo mikä vaivaa, lääkäri tutkii ja määrää hoidon. Tulevaisuudessa tapaaminen voidaan aloittaa niin, että potilaalla on mukanaan omiin terveystietoihin ja oireisiinsa perustuva arvio omasta tilanteestaan. Lääkäri konsultoi ja keskustelee potilaan kanssa tältä pohjalta yksilöllisestä hoito- ja palvelusuunnitelmasta. Käynti ammattilaisen vastaanotolla ei olisi koskaan tarpeeton. Mikäli tervey-teen liittyvä oire olisi hoidettavissa neuvonnan ja omahoidon keinoin – kuten joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 % oireista on – ihminen ohjataan vir-tuaaliklinikan älykkyyden toimesta, pohjautuen henkilökohtaisiin tietoihin ja sen hetken tilanteeseen, suoraan sopivimman palvelun ääreen, ilman vastaanottokäyntiä. Tai jos oire saman tilannearvion perusteella vaatii am-mattilaisen konsultaatiota, ihminen pääsisi hoitajan, yleislääkärin tai erikois-lääkärin vastaanotolle tai laboratoriotutkimuksiin nopeasti, ilman pakollista ensimmäistä käyntiä terveyskeskuksessa. Virtuaaliklinikka on sähköisen asioinnin kanava, joka nopeuttaa terveysoirei-den arviointia ja oikeanlaiseen palveluun ohjausta. Virtuaaliklinikan toimin-tamallissa ihmiselle tarjotaan käyttöön luotettavaa terveystietoa tarjoavia tietolähteitä ja helppokäyttöisiä työkaluja, jotka kannustavat terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon. Virtuaaliklinikan kautta ihminen voi ohjatusti teh-dä omasta terveydestään ja toimintakyvystään alustavan arvion, jossa hyö-dynnetään ihmisen itse keräämiä terveystietoja sekä potilastietojärjestelmän tietoja. Virtuaaliklinikka auttaa näin tunnistamaan jo alkavia oireita, ja ohjaa tarvittaessa ihmisen eteenpäin joko neuvonnan ja omahoidon palveluiden piiriin tai terveydenhuollon ammattilaisen luo. SISÄLLYS 1 Alkusanat 2 Lyhyesti: mikä virtuaali- 2 klinikka? Virtuaaliklinikka on 3 tulevaisuuden visio … ja toimintamalli, jonka 3 toimivuutta on kehitetty kokeiluilla 2 Virtuaaliklinikan palvelut 5 3 Miksi virtuaaliklinikkaa 7 tarvitaan? Koska ihmiset haluavat 7 Ammattilaiset ja terveyden- 7 huoltojärjestelmä hyötyvät Terveysteknologia niveltyy 8 osaksi arkea 4 Muutos on jo käynnissä 9 Lähteet 9
  3. 3. 3 Virtuaaliklinikan toimintamallin myötä ihmisen tarpeet ja terveydenhuollon tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Oikea-aikaiseen hoitoon hakeutumi-nen ja pääsy helpottuvat, kun ihmisestä on jo olemassa hänen itsensä tekemä ja hänen omiin tietoihinsa perustuva esiselvitys ja oirearvio. Tarjoamalla luo-tettavaa tietoa ja kunnon välineet itsestä huolehtimiseen on terveydenhuol-lon painopistettä aidosti mahdollista siirtää sairauksien hoidosta omahoidon ja toimintakyvyn ylläpitämisen suuntaan. Terveydenhuollossa koetaan tällä hetkellä ongelmana, että ihmiset diag-nosoivat itse itsensä Googlen avulla. Tämä voi johtua siitä, ettei perustervey-denhuolto tarjoa kovin paljon niille, joilla on alkavia oireita tai jotka ovat vasta riskissä sairastua. Virtuaaliklinikka sijoittuu tähän väliin, tarjoten myös kevy-empiä vaihtoehtoja lääkärin vastaanotolle, mutta luotettavampaa tietoa kuin internetin keskustelupalstat. Ja niille, joille terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotto on oikea tapa ede-tä, nykyinen yksipuolinen ja ajanvaraukseen perustuva lääkärissä käynti muut-tuu virtuaaliklinikan toimintamallissa vuorovaikutteiseksi kohtaamiseksi alan ammattilaisen kanssa. Ihminen osallistuu tasavertaisena kumppanina oman hoitonsa suunnitteluun. Virtuaaliklinikka on tulevaisuuden visio Tässä paperissa esitelty toimintamalli on visio tulevaisuuden tavasta käyttää terveydenhuollon palveluita. On tärkeää huomata, että toimintamalli ei ole vielä valmis tai sellaisenaan käytössä. Virtuaaliklinikan toimintamallin mahdollistaa ennen kaikkea ihmisen kasvava halu vaikuttaa omaan terveyteensä tai toimintakykyynsä, ja ottaa vastuuta sen seurannasta ja ylläpitämisestä. Mallin mahdollistaa hyvä palveluohjaus, jon-ka myötä erikoissairaanhoidon palvelut kohdentuvat paremmin niitä eniten tarvitseville, mutta joka huomioi myös ne, jotka ovat vasta riskissä sairastua. Hyvällä ohjauksella merkittävä osa terveydenhuollon asiakkuuksista voi jäädä kokonaan syntymättä. Olennaisena muutoksen mahdollistajana ovat käyttäjän tarpeista lähtevät, elämää helpottavat sähköiset terveyspalvelut. Olisivatko suomalaiset valmiita käyttämään tässä toimintamallissa kuvatun kaltaisia palveluita? Sitran Talo-ustutkimuksella 2013 teettämän kyselyn mukaan suuri enemmistö haluaisi käyttää enemmän sähköisiä palveluita terveydenhuollossa, jos niitä vain olisi tarjolla. Kännykällä tai tabletilla on mahdollista hoitaa lähestulkoon jo kaikki muut tarpeet omaa tai läheisen terveyttä lukuun ottamatta. Muutosta tukee se, että ihmisillä on tulevaisuudessa käytettävissä enemmän omaa terveyttään koskevaa tietoa kuin aikaisemmin. Yhä useampi meistä seuraa nyt jo omaa terveyttään tai toimintakykyään erilaisten sovellusten ja sensorei-den avulla saadakseen tietoa siitä, mitä vaikutuksia elämäntapamuutoksilla on tai miten omaa hyvinvointia voisi lisätä. Pienempänä, mutta nousevana ilmiönä omaa perimää koskevan tiedon selvittämisen kynnys madaltuu, kun menetelmi-en hinnat laskevat ja geenitestien kaltaiset palvelut arkipäiväistyvät. Virtuaaliklinikan toimintamallissa ihmisen itse keräämä hyvinvointitieto, ym-päristötieto, geenitieto sekä terveydenhuollon järjestelmien virallinen potilas-tieto yhdistyvät kokonaisuudeksi, joka rakentaa ihmisen terveydestä nykyistä paljon tarkemman kuvan. … ja toimintamalli, jonka toimivuutta on kehitetty kokeiluilla Sitran tehtävänä on nostaa kansalais- ja tulevaisuusnäkökulmat esiin tervey-denhuoltoa uudistettaessa. Sitra on vuodesta 2011 lähtien ollut mukana ke- Suuri enemmistö haluaisi käyttää enemmän sähköisiä palveluita terveyden-huollossa, jos niitä vain olisi tarjolla.
  4. 4. 4 hittämässä käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluita terveyden, toimintakyvyn ja omahoidon edistämiseksi. Näissä kokeiluissa on koekäytetty virtuaaliklinikan toimintamallin joitakin osia, ja kehitetty tätä kautta mallin toimivuutta. Vir-tuaaliklinikan toiminnan kannalta Taltioni-terveystilillä on hyvin merkittävä rooli. Toimintamallia on työstetty yhdessä kokeilukumppanien kanssa. Tärkeimmät kokeilukumppanit ovat olleet Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Ter-veyspalvelut -liikelaitos, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Forssan kaupunki, Kuopion kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Lahden kaupunki, Oulun kaupunki, Tampereen tekninen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ja Lääkäriseura Duodecim. Kuntaliitto on ollut merkittävä yhteistyökumppani mallia levitettäessä valtakunnallisesti. HÄMEENLINNASSA on alkuvuodesta 2014 lähtien kehitetty palve-lukokonaisuutta, jossa kuntalaisille tarjotaan käyttöön sähköinen terveystarkastus ja -valmennus, tutkittuun tietoon perustuva yksi-löllinen palaute, älykkäät oirearviointilomakkeet ja mahdollisuus omien terveystietojen sähköiseen tallentamiseen. Sähköisten palve-luiden ”älykkyyden” toimittaa Duodecim. EKSOTESSA on 2013 lähtien kehitetty hyvinvointiasemien kon-septia ja avattu kuntalaisten käyttöön kolme hyvinvointiasemaa. Hyvinvointiasemat tarjoavat terveysasemia kevyempiä palveluita, mutta laajentavat saman katon alla tarjottavaa valikoimaa sosiaali-palveluilla ja hyvinvointia tukevalla toiminnalla, kuten eri järjestö-jen neuvontatuokioilla. KUOPIOSSA koekäytetään sähköisten palveluiden valikoimaa, jonka tavoitteena on edistää terveys- ja hyvinvointitietojen yhteis-käyttöä ensi vaiheessa äitiysneuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja kotihoidon asiakkaiden sekä Marevan-potilaiden keskuudessa. YTHS testaa vuoden 2014 ajan virtuaalilääkäripalvelua, jossa lääkäri tutkii potilaan videokuvan välityksellä. Suuremman terveyspalvelu-yksikön pienemmissä toimipisteissä, joissa lääkäripalveluita ei ole tarjolla päivittäin, etälääkärin videokonsultaatio lisää tarjolla olevia palveluita. Virtuaaliklinikan toiminnan kannalta Taltioni-terveys-tilillä on hyvin merkittävä rooli.
  5. 5. 5 2. VIRTUAALIKLINIKAN PALVELUT Virtuaaliklinikka on ihmisten portti terveydenhuollon palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaaliklinikkaa ei käytetä tapaturmissa tai muissa yllättävissä vahingoissa, jolloin terveydenhuollon ammattilaista tarvitaan kiireellisesti. Virtuaaliklinikan avulla ihmiset voivat saada ratkaisun suureen osaan – joi-denkin arvioiden mukaan jopa 80 %:n – terveyteen tai hyvinvointiin liittyvis-tä kysymyksistä. Virtuaaliklinikan palveluita voi käyttää mobiililaitteilta, tietokoneilta tai terve-ydenhuollon matalan kynnyksen toimipisteiden kautta. Esimerkkejä matalan kynnyksen palveluista ovat apteekkien terveyspisteet tai ostoskeskusten terveyskioskit. Virtuaaliklinikka on joukko sähköisiä palveluita, joita käytetään sekä tervey-denhuollon ammattilaisten että tavallisten ihmisten toimesta. Nämä sähköi-set palvelut ovat: ■ vahva tunnistautuminen; ■ älykkäät oirekyselyt; ■ sähköinen terveystarkastus; ■ laaja henkilökohtaisen tiedon ja tutkimustiedon käyttäminen; ■ tietojen perusteella annettava suositus jatkotoimista; ■ luotettavan ohjeistuksen antaminen; ■ sähköinen resepti(n uusinta); ■ etäyhteys ammattilaiseen; ■ virtuaalinen valmentaja ■ ja tilanteeseen sopivien muiden kuin terveyden-huollon palveluiden ehdottaminen. Virtuaaliklinikan avulla ihmiset voivat saada ratkaisun suureen osaan terveyteen liittyvistä kysymyksistä.
  6. 6. 6 Virtuaaliklinikan palvelut perustuvat samaan lääketieteelliseen tietoon kuin mitä terveydenhuollon ammattilaiset nykyään työssään käyttävät. Käynnissä on parhaillaan kehitys, jossa tätä tietoa jalostetaan, tiedon hyödyntämisen käyttökohteita tulee lisää ja syntyy uutta tietoa, kuten biopankkien genomi-tiedot. Virtuaaliklinikan palvelut hyödyntävät tietolähteenä myös ihmisen itse ke-räämää tietoa (niin sanottu terveystaltio, englanniksi Personal Health Record PHR). Tämä tieto voi olla vaikkapa liikuntasuoritteita, verenpainemittauksien tuloksia, painotietoja tai rokotustietoja. Näiden tietojen yhdistäminen terve-ydenhuollon ammattilaisten keräämiin potilastietoihin antaa tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan ihmisen terveydestä. Virtuaaliklinikan käyttäminen esimerkiksi mobiililaitteelta on helppoa. Palve-lu on suojattu vahvalla tunnistautumisella, joka tekee virtuaaliklinikan käyt-tämisestä turvallista. Ihminen itse hallitsee sitä, kuka hänen puolestaan voi asioida, ja kuka mitäkin henkilökohtaista tietoa saa käyttää. Käyttäjä aloittaa virtuaaliklinikan käytön tekemällä oman tarpeensa mukaisen valinnan seu-raavista vaihtoehdoista: ”Epäilen olevani sairas”, ”Haluan tietoa terveydestäni” tai ”Haluan tehdä sähköisen terveystarkastuksen”. Kun käyttäjä epäilee olevansa sairas, virtuaaliklinikan palvelu esittää sarjan kysymyksiä. Annetut vastaukset ohjaavat jatkokysymyksiä. Kun virtuaalikli-nikka on saanut tilanteen arviointiin tarvittavat tiedot, palvelu lähettää tiedot analysoitavaksi. Vastauksen perusteella virtuaaliklinikka neuvoo käyttäjää ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, ohjaa sopivien palve-luiden pariin, tai antaa ohjeita tilanteen parantamiseen. Kun käyttäjä haluaa tietoa oman hyvinvointinsa tai toimintakykynsä ylläpitä-miseen tai parantamiseen, virtuaaliklinikka auttaa käyttäjää löytämään oikeat ja luotettavat tiedot. Tätä toiminnallisuutta vastaa Suomessa käytössä olevat Terveyskirjasto.fi -sivusto ja Käypä hoito -suositukset. Kun käyttäjä on kiinnostunut omasta terveydentilastaan, hän voi tehdä sähköisen terveystarkastuksen vastaamalla virtuaaliklinikan esittämiin kysy-myksiin. Sähköisessä terveystarkastuksessa hyödynnetään sekä potilastie-tojärjestelmiin talletettua tietoa että käyttäjän itse tekemiä mittaustuloksia. Virtuaaliklinikka analysoi tiedot lääketieteen viimeisimpiä tutkimustuloksia hyödyntäen, ja antaa käyttäjälle arvion hänen terveydentilastaan. Tuloksen lisäksi arvio voi sisältää ehdotuksen valmennusohjelmasta, jolla voidaan ennaltaehkäistä jonkin riskitekijän vaikutus. Näin palvelu tarjoaa jotain myös niille, jotka eivät ole sairaita, mutta joilla on riski sairastua ja halu voida paremmin.
  7. 7. 7 3. MIKSI VIRTUAALIKLINIKKAA TARVITAAN? Koska ihmiset haluavat Moni meistä on jo nyt hyvin kiinnostunut oman terveytensä hoitamisesta ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Tulevaisuudessa tällaisia ihmisiä on toden-näköisesti vielä enemmän. Terveys ja hyvinvointi ovat isoja megatrendejä. Syvällisempi ymmärrys siitä, millaiset valinnat lisäävät hyvinvointiamme ja auttavat meitä voimaan entistä paremmin, on tarve, joka yhteiskunnassa tulee vain korostumaan. Olemme elämän monella muulla osa-alueella jo tottuneet hoitamaan rutii-ninomaiset asiat itse. Ammattilaisten ja maallikoiden välinen suhde tasoittuu viimeisenä terveydenhuollossa, jossa hierarkkisista rakenteista ollaan vähitel-len siirtymässä ihmiskeskeisempään, siis ihmisen omaa kokemusta, asiantun-tijuutta ja toimintaa korostavaan malliin. Ihmisellä on kyky huolehtia omasta ja läheistensä terveydestä ja toimintaky-vystä, kunhan hänellä on siihen tarvittavat resurssit. Virtuaaliklinikan toimin-tamalli tarjoaa isomman roolin sille suurelle joukolle, joka haluaa tarkkailla terveyttään, pitää itsestään huolta – ja sairastuessaankin tuntea oman hoito-prosessinsa ja vaikuttaa siihen. Ammattilaiset ja terveydenhuoltojärjestelmä hyötyvät Terveydenhuollon ammattilaisen työ on jo muuttunut, ja se tulee muuttu-maan entisestään. Ammattilaiset, ennen kaikkea lääkärit, on perinteisesti koulutettu siihen, että he ovat tiedon ja osaamisen keskiössä. Virtuaaliklini-kan toimintamalli vauhdittaa terveydenhuollon ammattilaisten roolin muut-tumista neuvoa-antavaan suuntaan, samalla kun terveydenhuollon palvelui-den painopiste siirtyy korjaavista toimista ehkäiseviin. Tämä on myönteistä terveydenhuollon ammattilaisten kannalta. Tässä pape-rissa kuvatut älykkään oirearvion ja sähköisen terveystarkastuksen kaltaiset palvelut mahdollistavat sen, että terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät Terveydenhuollon hierarkkisista rakenteista ollaan vähitellen siirtymässä ihmis-keskeisempään malliin.
  8. 8. 8 keskittymään siihen työhön, jota ei ole mahdollista automatisoida tai siirtää ihmisen itse hoidettavaksi. Automaatio myös avustaa terveydenhuollon am-mattilaista tekemään työnsä paremmin. Virtuaaliklinikka edistää terveyspalveluiden oikea-aikaista kohdentumista ihmisen tarpeisiin. Virtuaaliklinikan edustamaan ajatteluun siirtymällä on mahdollista vahvistaa ja kasvattaa sitä osaa väestöstä, joka jo on aktiivisesti kiinnostunut omasta terveydestään. Tämä muuttaa pitkällä tähtäimellä terve-ydenhuollon toimintaa. Ammattilaisten arvokas aika kohdentuu entistä tar-kemmin niille, joiden tarve on suurin ja joille omahoidon palvelut eivät riitä. Terveysteknologia niveltyy osaksi arkea Kuluttajille suunnattu terveysteknologia tekee tuloaan terveydenhuoltoon kuten kännykät kaksi vuosikymmentä sitten viestintään. Jo pitkään on ollut arkipäivää seurata verenpainetta, sykettä tai verensokeriarvoja helppokäyt-töisen laitteiston avulla. Tänä päivänä vaatteisiin tai kehoon langattomasti kytketty – tai jopa ihonalainen – sensori välittää mittaustietonsa puhelimeen ja ilmoittaa, mikäli elintoiminnoissa tapahtuu jotain poikkeavaa. Virtuaaliklinikan toimintamalli rakentuu sen oletuksen ympärille, että älykäs teknologia tulee niveltymään entistä paremmin osaksi arkea myös tervey-denhuollossa ja yleistymään käytössä. Tämä mahdollistaa sen, että vastuu omasta terveydestä tai toimintakyvystä siirtyy ammattilaiselta ihmiselle. Sa-malla terveydenhuollon palvelurakennetta on mietittävä pitkällä tähtäimellä, ja aidosti tulevaisuuden asiakkaan näkökulmasta. On hyväksyttävä, että vai-kuttavuus tulee pitkällä tähtäimellä ja investoinnit teknologiaan kannattavat, kun palvelut sitä kautta saadaan kohdennettua entistä paremmin. Teknologiasta on puhuttu paljon, mutta vähemmän siitä, miten terveyden-huolto voisi tai miten sen tulisi hyödyntää ihmisen itse keräämää terveys- ja hyvinvointitietoa – unohtamatta geenitietoa, jonka selvittämisen keinot tule-vat koko ajan ihmistä lähemmäs. Tämä data ja datan omistajuus henkilökoh-taisella terveystilillä on virtuaaliklinikan toimintamallin ytimessä. Terveys- ja hyvinvointitiedot, jotka täydentävät potilasjärjestelmien tietoja, mahdollistavat tarkemman diagnostiikan ja sairauksien ennalta ehkäisyn. Terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäminen myös vahvistaa ihmisen ääntä terveydenhuollossa. Terveyden tai toimintakyvyn seuraamisen sekä aktiivi-sen osallistumisen mielekkyyttä lisää, jos omalla panoksella on terveyden-huollon järjestelmän ja sen ammattilaisten tunnustama lisäarvo. Älykäs teknologia tulee niveltymään entistä paremmin osaksi arkea myös terveydenhuollossa ja yleistymään käytössä.
  9. 9. 9 4. MUUTOS ON JO KÄYNNISSÄ Virtuaaliklinikan palveluista on jo nykyään olemassa laaja, mutta hajanainen joukko. Duodecimin päätöksenteon tukiohjelmisto on laajasti ammattilaisten käytössä. Suomalainen Kanta-palvelu kerää sähköisessä muodossa potilastie-toja, sähköisiä reseptitietoja, lääketietoja ja tarjoaa mahdollisuuden kansalai-selle katsoa itsestään kerättyjä tietoja. Kanta-palvelun käyttö laajenee koko ajan ja sen käyttöön on velvoitettu sekä julkisen että yksityisen terveyden-huollon kaikki toimijat. Erilaisia omahoidon sähköisiä palveluita on käytössä lukuisia, esimerkiksi yleisten kansantautien kuten diabeteksen hoitoon, verenohennuslääkkeiden käytön ohjaamiseen tai verenpaineen mittaustulosten seurantaan. Lisäksi löytyy koko ajan kasvava määrä liikuntaan kannustavia palveluita. Suomessa on käytössä omien hyvinvointitietojen tallentamiseen ja hallintaan kaikille suomalaiselle ilmainen palvelu Taltioni. Tässä paperissa kuvattu virtuaaliklinikan toimintamalli on riippumaton terve-ydenhuollon järjestämistavasta. Ihmisestä kerättyjen tietojen käyttäminen virtuaaliklinikan kuvaamalla ta-valla ei nykyisellään ole mahdollista Kanta-palveluun tallennettujen tietojen osalta. Tämä perusoikeus tulisi korjata niin, että kaiken ihmisestä kerättävän tiedon hallinta ja omistajuus palautetaan ihmiselle itselleen. Muutos on aloi-tettava siitä, että Kanta-tietojen käyttö sallitaan ja mahdollistetaan tervey-denhuollon järjestelmien ulkopuolella. Virtuaaliklinikan palvelut eivät ole minkään yhden toimijan hallinnassa, vaan parhaiten tässä paperissa kuvattu toimimalli toteutuu ekosysteemissä, jossa toimii sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita. Osa virtuaaliklinikan palveluista on kansainvälisesti levitettävissä, ja osa palveluista voidaan to-teuttaa käyttämällä kansainvälistä palvelua. LÄHTEET Riikka-Leena Leskelä et al., Paljon sosiaali- ja terveyspalve-luja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen Lääkärilehti 48/2013. THL:n Jonottamatta hoitoon -raportti, 2013. Oliver Wyman: “The volume- to-value revolution. Rebuilding the DNA of Health from the Patient In”, 2013. Green, LA. Fryer, GE Jr. Yawn, BP. Lanier, D. Dovey, SM (2001). ‘The ecology of medical care revisited.’ New England Journal of Medicine, 344(26): 2021–2025 Círculo de Empresarios, A sustainable health system, 2012 sitra.fi/omahoito @SitraFund #terveys #virtuaaliklinikka #huomisensote KUVITUKSET KAISA LEKA

×