Lapinlahti-yhteisö esittää Helsingin kaupungille että alueen nykytoiminnan säilyttämistä ja sen kehittämistä mielen hyvinvoinnin keskukseksi, jonka kulmakivet ovat taide, kulttuuri, ympäristö ja kestävä kehitys.
Vuodesta 2016 Lapinlahti on toiminut kaikille avoimena taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keitaana.
Sairaala-alueen nykyisten toimijoiden tavoite on suojella arvoympäristöä, jatkaa 180-vuotisen mielenterveystyön perintöä ja kehittää toimintaa, joka palvelee kaupunkilaisia muuttuvassa yhteiskunnassa.
Lapinlahdessa kulttuuri ja
mielenterveystyö yhdistyvät synnyttäen uuden, innovatiivisen ja kansainvälisesti kiinnostavan konseptin.
Lapinlahdesta kuoriutuu Helsingin uusi hyvinvointikeskus, joka vahvistaa Helsingin kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja sen kestävää kehitystä.
Rakennusfoorumit ovat Rakennustietosäätiö RTS:n noin kymmenen kertaa vuodessa järjestettäviä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia. Marraskuun Rakennusfoorumin aiheena oli SENIORIT VOIMAVARANA
Onko senioreilla ja rakentamis- ja kiinteistöalalla muita liittymäkohtia kuin kynnyksettömyys, tukikaiteet ja palveluasuminen? Millainen on aktiivisen seniorin ympäristö? Voisivatko seniorit olla ympäristölleen taakan sijaan voimavara? Kimmo Rönkä toi esille oman näkemyksensä asiasta. Katso lisätietoja: https://www.rakennustieto.fi/index/rakennustieto/rakennusfoorumit.html
Rakennusfoorumit ovat Rakennustietosäätiö RTS:n noin kymmenen kertaa vuodessa järjestettäviä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia. Marraskuun Rakennusfoorumin aiheena oli SENIORIT VOIMAVARANA
Onko senioreilla ja rakentamis- ja kiinteistöalalla muita liittymäkohtia kuin kynnyksettömyys, tukikaiteet ja palveluasuminen? Millainen on aktiivisen seniorin ympäristö? Voisivatko seniorit olla ympäristölleen taakan sijaan voimavara? Kimmo Rönkä toi esille oman näkemyksensä asiasta. Katso lisätietoja: https://www.rakennustieto.fi/index/rakennustieto/rakennusfoorumit.html
Finland's mental health policy and its implementation: a CSO perspectiveKristian Wahlbeck
A presentation held 16.5.2024 in Helsinki at the policy dialogue meeting between Finland and the WHO European Region.
The mental health future in Finland does not look bright. Austerity measures 2025-28 will reduce benefits, increase poverty and result in financial distress in families. Reduced access to primary health care (statutory maximum waiting time increases from two weeks to three months) and increased availability of alcohol (lowered taxes and weakening of the alcohol sales monopoly) will add to the burden. In addition, government financial support to health and social care CSOs will be reduced by 34 %. As a result of the above, population mental health is facing major challenges.
Esitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
Medikalisering av neurodiversitet - på gott och ontKristian Wahlbeck
Föreläsning på Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet 10.4.2024. Skall vi diagnosticera och behandla eller skall vi genom universell utforming av skola och arbetsliv möjliggöra delaktighet personer med neurodiversitet?
Ungas psykiska hälsa 2024 - trender och bakomliggande faktorerKristian Wahlbeck
Föredrag i Mariehamn 6.3.2024 om ungas psykiska hälsa idag. Trenden är bekymmersam -unga rapporterar mera stress och ångest än tidigare. Den negativa trenden accentuerades under covid-pandemin, men har försämringen har fortsatt även efter det. Positivt är att användningen av alkohol har minskat, men helhetsbilden är dyster. Olika bakgrundsfaktorer och lösningar presenteras också.
Katsaus suomalaisten mielenterveyteen MIELI ry:n kehittämispäivässä 5.3.2024. Trendi on väestötasolla kielteinen, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Alueellinen eriarvoisuus on myös mielenterveyden osalta suuri: tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa heikompi kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Mielenterveyden heikkenemistä ei enää voi selittää kovidpandemialla, vaan kyseessä on pitkäaikaisempi ja syvempi trendi, joka on huolestuttava.
Hur kan vi stärka det psykiska välbefinnadet och vilken roll kan Lappviksområdet i Helsingfors spela i arbetet för psykisk hälsa?Föredrag 25.1.2024 för Munksnejdens Pensionärer.
Presentation at the Finnish Insititute for Health and Welfare (THL) January 18, 2024. Fossil-free mental health promotion aims at addressing two main challenges of humankind by reducing the environmental impact of human activities and by addressing deterioration of mental wellbeing. There are win-win opportunities for improving mental wellbeing associated with taking actions to reduce greenhouse gas emissions. Awareness of climate change, perception of solutions and psychological adaptation is needed for a pro-environmental behaviour. Promotion of mental health and the green transition are intrisically intertwined.
SFP:s diskussionskväll om Lappvikens framtid 10.1.2024Kristian Wahlbeck
Presentationerna från SFP:s diskussionstillfälle på Lappviken 10.1.2024:
Kristian Wahlbeck: Nuläget för Lappviksområdet
Nonni Mäkikärki: Verksamheten vid Lappviken idag
Kristina Salomaa och Andreas Slotte: Planerna på en biltunnel till Västra hamnen
Prsentation under SFP:s utflykt till Lappviken 10.1.2024. Lappviksområdets framtid avgörs under 2024. Stadsmiljön vill ta in fastighetsförädlaren NREP som majoritetsägare och grundrenovera. De nuvarande aktörerna talar för en bevarande renovering och offentligt ägande. Stiftelsen Lappviken har grundats för att garantera den nuvarande verksamheten i den psykiska hälsans tjänst.
Esitys Eduskunnan mielenterveyspoliittiselle neuvottelukunnalle 22.11.2023. Suomalaisten mielenterveys on heikentynyt. Puutteet ehkäisevässä työssä ja varhaisessa hoidossa vinouttavat koko hoitojärjestelmää. Mielenterveystyö on vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueet eivät riittävästi hyödynnä kansalaisten omia resursseja
Föreläsning vid Helsingfors Svenska Reumaförenings 75-årsjubileum 7.10.2023.
Vad är psykiskt välbefinnande och hur kan det stärkas? Finns det ett samband mellan reumasjukdomar och psykisk hälsa?
Föreläsning på Ålands landskapsregerings suicidpreventiva dag i Mariehamn 8.9.2023. Presentationen innehåller statistik om suicid i Finland och Åland, åtgärder för att förebygga suicid och hänvisning till olika kristjänster.
Esitys hallitusneuvottelijoille sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa 17.5.2023. Esityksessä nostan esille mielenterveysstrategian toimeen panon jatkamisen tärkeyden, terapiatakuun tarpeen ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen.
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Järjestöt ovat merkittävä resurssi päätösten mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnissa. Esitys MIVA-hankkeen päätöstilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä 27.4.2023.
Lapinlahden Lähteellä 30.3.23 pidetty esitys mielenterveyspalvelujen kriisistä ja ratkaisuista niihin. Esityksessä painotan peruspalvelujen kehittämistä, terapiatakuuta ja esitän tuoretta Kiurun pyöreän pöydän mallia. Esitys on osa Pro Lapinlahden 35-vuotisjuhlavuoden luentosarjaa.
Den svenskspråkiga ungdomsbarometern visar att ungas psykiska välbefinnade har försämrats med alla mått mätt. Flickorna mår mycket sämre än pojkarna. Möjliga orsaker och åtgärdsekommendationer presenteras.
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunKristian Wahlbeck
Esitys Terapiat etulinjaan -hankkeen päättäjäwebinaarissa 2.11.2022. Kansalaisaloite terapiatakuusta on eduskunnassa käsiteltävänä. Terapiat etulinjaan -hanke mahdollistaa valtakunnallisen terapiatakuun toteuttmista. Monessa länsimaassa on otettu käyttöön terapatakuu psykoterapian saatavuuden parantamiseksi.
Finland's mental health policy and its implementation: a CSO perspectiveKristian Wahlbeck
A presentation held 16.5.2024 in Helsinki at the policy dialogue meeting between Finland and the WHO European Region.
The mental health future in Finland does not look bright. Austerity measures 2025-28 will reduce benefits, increase poverty and result in financial distress in families. Reduced access to primary health care (statutory maximum waiting time increases from two weeks to three months) and increased availability of alcohol (lowered taxes and weakening of the alcohol sales monopoly) will add to the burden. In addition, government financial support to health and social care CSOs will be reduced by 34 %. As a result of the above, population mental health is facing major challenges.
Esitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
Medikalisering av neurodiversitet - på gott och ontKristian Wahlbeck
Föreläsning på Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet 10.4.2024. Skall vi diagnosticera och behandla eller skall vi genom universell utforming av skola och arbetsliv möjliggöra delaktighet personer med neurodiversitet?
Ungas psykiska hälsa 2024 - trender och bakomliggande faktorerKristian Wahlbeck
Föredrag i Mariehamn 6.3.2024 om ungas psykiska hälsa idag. Trenden är bekymmersam -unga rapporterar mera stress och ångest än tidigare. Den negativa trenden accentuerades under covid-pandemin, men har försämringen har fortsatt även efter det. Positivt är att användningen av alkohol har minskat, men helhetsbilden är dyster. Olika bakgrundsfaktorer och lösningar presenteras också.
Katsaus suomalaisten mielenterveyteen MIELI ry:n kehittämispäivässä 5.3.2024. Trendi on väestötasolla kielteinen, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Alueellinen eriarvoisuus on myös mielenterveyden osalta suuri: tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa heikompi kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Mielenterveyden heikkenemistä ei enää voi selittää kovidpandemialla, vaan kyseessä on pitkäaikaisempi ja syvempi trendi, joka on huolestuttava.
Hur kan vi stärka det psykiska välbefinnadet och vilken roll kan Lappviksområdet i Helsingfors spela i arbetet för psykisk hälsa?Föredrag 25.1.2024 för Munksnejdens Pensionärer.
Presentation at the Finnish Insititute for Health and Welfare (THL) January 18, 2024. Fossil-free mental health promotion aims at addressing two main challenges of humankind by reducing the environmental impact of human activities and by addressing deterioration of mental wellbeing. There are win-win opportunities for improving mental wellbeing associated with taking actions to reduce greenhouse gas emissions. Awareness of climate change, perception of solutions and psychological adaptation is needed for a pro-environmental behaviour. Promotion of mental health and the green transition are intrisically intertwined.
SFP:s diskussionskväll om Lappvikens framtid 10.1.2024Kristian Wahlbeck
Presentationerna från SFP:s diskussionstillfälle på Lappviken 10.1.2024:
Kristian Wahlbeck: Nuläget för Lappviksområdet
Nonni Mäkikärki: Verksamheten vid Lappviken idag
Kristina Salomaa och Andreas Slotte: Planerna på en biltunnel till Västra hamnen
Prsentation under SFP:s utflykt till Lappviken 10.1.2024. Lappviksområdets framtid avgörs under 2024. Stadsmiljön vill ta in fastighetsförädlaren NREP som majoritetsägare och grundrenovera. De nuvarande aktörerna talar för en bevarande renovering och offentligt ägande. Stiftelsen Lappviken har grundats för att garantera den nuvarande verksamheten i den psykiska hälsans tjänst.
Esitys Eduskunnan mielenterveyspoliittiselle neuvottelukunnalle 22.11.2023. Suomalaisten mielenterveys on heikentynyt. Puutteet ehkäisevässä työssä ja varhaisessa hoidossa vinouttavat koko hoitojärjestelmää. Mielenterveystyö on vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueet eivät riittävästi hyödynnä kansalaisten omia resursseja
Föreläsning vid Helsingfors Svenska Reumaförenings 75-årsjubileum 7.10.2023.
Vad är psykiskt välbefinnande och hur kan det stärkas? Finns det ett samband mellan reumasjukdomar och psykisk hälsa?
Föreläsning på Ålands landskapsregerings suicidpreventiva dag i Mariehamn 8.9.2023. Presentationen innehåller statistik om suicid i Finland och Åland, åtgärder för att förebygga suicid och hänvisning till olika kristjänster.
Esitys hallitusneuvottelijoille sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa 17.5.2023. Esityksessä nostan esille mielenterveysstrategian toimeen panon jatkamisen tärkeyden, terapiatakuun tarpeen ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen.
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Järjestöt ovat merkittävä resurssi päätösten mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnissa. Esitys MIVA-hankkeen päätöstilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä 27.4.2023.
Lapinlahden Lähteellä 30.3.23 pidetty esitys mielenterveyspalvelujen kriisistä ja ratkaisuista niihin. Esityksessä painotan peruspalvelujen kehittämistä, terapiatakuuta ja esitän tuoretta Kiurun pyöreän pöydän mallia. Esitys on osa Pro Lapinlahden 35-vuotisjuhlavuoden luentosarjaa.
Den svenskspråkiga ungdomsbarometern visar att ungas psykiska välbefinnade har försämrats med alla mått mätt. Flickorna mår mycket sämre än pojkarna. Möjliga orsaker och åtgärdsekommendationer presenteras.
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunKristian Wahlbeck
Esitys Terapiat etulinjaan -hankkeen päättäjäwebinaarissa 2.11.2022. Kansalaisaloite terapiatakuusta on eduskunnassa käsiteltävänä. Terapiat etulinjaan -hanke mahdollistaa valtakunnallisen terapiatakuun toteuttmista. Monessa länsimaassa on otettu käyttöön terapatakuu psykoterapian saatavuuden parantamiseksi.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
3. K A T S E T U L E V A I S U U T E E N
Vuodesta 2016 Lapinlahti on toiminut kaikille avoimena
taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keitaana.
Sairaala-alueen nykyisten toimijoiden tavoite on suojella
arvoympäristöä, jatkaa 180-vuotisen mielenterveystyön
perintöä ja kehittää toimintaa, joka palvelee kaupunkilaisia
muuttuvassa yhteiskunnassa.
Lapinlahdessa kulttuuri ja mielenterveystyö yhdistyvät
synnyttäen uuden, innovatiivisen ja kansainvälisesti
kiinnostavan konseptin.
Lapinlahdesta kuoriutuu Helsingin uusi hyvinvointikeskus,
joka vahvistaa Helsingin kaupunkiympäristön viihtyisyyttä,
elinvoimaisuutta ja sen kestävää kehitystä.
4. K E S T Ä V Ä K E H I T Y S
Taloudellinen kestävyys
on toiminnan edellytys.
Lapinlahden toiminta
tarvitsee vahvan
taloudellisen pohjan.
Ekologinen kestävyys
huomioidaan
kunnostamisessa ja
toiminnassa.
Kulttuurinen kestävyys
on aineellisen ja
aineettoman
kulttuurihistorian
vaalimista ja uudenlaisen
kaupunkikulttuurin
luomista.
Sosiaalinen kestävyys
toteutuu mm.
mielenterveystyössä ja
työllistämistoimissa. Hyvä
mielenterveys kuuluu
osaksi kestävää sosiaalista
ja taloudellista
kehitystä.
5. M I E L E N T E R V E Y S
Mielenterveystyö on muutoksessa. Painopiste siirtyy
korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen,
ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.
Ympäristöllä, kulttuurilla, ihmisten vuorovaikutuksella ja
merkityksellisyyden kokemisella on myönteisiä
mielenterveysvaikutuksia. Inkluusio ja osallistaminen ovat
mielenterveystyön perusta. Lapinlahden Lähde edustaa
uuden ajan mielenterveystyötä ja tarjoaa kaupunkilaisille
mielenterveyttä edistäviä toimintoja.
Lapinlahden alueen asettaminen kaupungin laaja-alaisen
mielenterveystyön keskiöön antaisi alueen arvorakennuksille
niille kuuluvan aseman. Helsinki asettuisi niiden suurten
metropolien joukkoon, jotka näkevät mielenterveyden
merkityksen kaupungin menestymiselle.
6. K A N S A L A I S T O I M I N T A A J A L I I K E T O I M I N T A A
Tarvitsemme paikkoja, joissa tutustumme, kehitämme,
näytämme ja kokeilemme.
Lapinlahdesta muodostuu monipuolinen keskus, jossa
kansalaistoiminta kohtaa liiketoiminnan synnyttäen synergiaa
ja uudenlaisia työpaikkoja. Lapinlahden mielen hyvinvointiin,
kulttuuriin ja kestävän tulevaisuuteen liittyvä työ kytkeytyy
naapurustossa sijaitsevien Maria01- ja Kaapelitehtaan
innovaatiokeskittymiin.
Lapinlahden aktiivinen kansalaistoiminta ja -järjestöt luovat
yhteenkuuluvuutta. Lapinlahden Lähde on kulttuurin, taiteen
ja mielenterveystyön perinteisiä rajoja ylittävä yhteistyö, jonka
takana on merkittävä joukko kulttuuri- ja mielenterveysalan
toimijoita.
Esimerkkejä toiminnasta:
-kansalaistoimintaa
-yhteiskunnallisia yrityksiä (kahvila,
hostelli)
-kuntouttavaa ja työllistävää toimintaa
-oppi- ja tutkimuslaitosten tiloja
(mm SVEPS nuorten työpaja)
-Terapeuttikeskus
-työtiloja taiteen ja kulttuurin tekijöille
-ravitsemusliikkeitä
-hyvinvointialan startup-yrityksiä ja
innovaatioita
-Suomen Ladun ulkoilukeskus
7. P U I S T O J A L U O N T O A R V O T
Lapinlahden alue on valtakunnallisesti
merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Puistoalue on kokonaisuutena historiallisesti
ja kasvillisuudeltaan arvokas. Puistosta
löytyy yli neljäsataa kasvilajia ja -lajiketta.
Puiston vanhimmat puut ja pensaat ovat
sairaalan perustamisen ajoilta, 1840-luvulta.
Kalliopinnoilla on säilynyt laaja esiintymä
sairaalan ylilääkärin C Th Saelanin tuomia
maksaruoholajikkeita sekä muuta
lajirikkautta. Kasvien lisäksi on huomattava
myös monet muut vaalittavat luontoarvot,
kuten alueen hyönteiset.
Puisto on merkittävä osa läntisen
kantakaupunkialueen virkistys- ja
viheralueverkostoa. Kaupungin
luontotietojärjestelmässä alue määritellään
hyvin arvokkaaksi. Suunnitelma ei sisällä
lisärakentamista, koska se ja siitä seuraava
kuluminen uhkaisivat alueen eteläosaa.
Tämä vyöhyke on osoittautunut hyväksi
elinympäristöksi lailla suojellulle ja erittäin
uhanalaiselle kirvelilattakoille.
Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2035.
Lapinlahti toimii ilmastotyössä uusien
ratkaisujen ja toimintatapojen alustana ja
esittelypaikkana. Aurinkopaneelit tuottavat
uusiutuvaa energiaa. Energia, liikkuminen ja
materiaalikierrot ovat Lapinlahdessa
kokeilujen ja demonstraatioiden kohteena.
8. P U I S T O J A L U O N T O A R V O T
Sairaalaa ympäröivä
historiallinen puisto
suunniteltiin tukemaan
sairaalatoimintoja ja
potilaiden tervehtymistä.
Se on Helsingin
vanhimpia puistoja, josta
vielä löytyy alkuperäisiä
puistosommitelmia
Sairaalan puisto on
historian mittaan
supistunut
huomattavasti. Nyt on
aika kääntää trendi ja
alkaa uudelleen laajentaa
vihreää, erityisesti kohti
nykyistä Länsiväylää.
9. K I R V E L I L A T T A K O I
Lapinlahden puistossa on Suomen merkittävimmät mukulakirvelin
(Chaerophyllum bulbosum) ja luonnonsuojelusasetuksen mukaan
erityisesti suojeltavan kirvelilattakoin (Depressaria chaerophylli)
esiintymät.
Liito-oravat, lepakot, arvoniityt ja laguunibiotoopit kuuluvat alueen
suojeltaviin luontoarvoihin.
Mukulakirveli:
2011 Esiintymä
2020 Runsas esiintymä
2020 Yksittäisisä kukintovarsia
2017 Arvoniityt, kaupungin inventointi
10. K U N N O S T U S P E R I A A T T E E T
Sairaalan päärakennus on Carl
Ludvig Engelin suunnittelema
empiretyylinen,
arkkitehtonisesti
poikkeuksellisen arvokas
rakennus. Rakennukset saivat
1994 rakennusperintölain
suojan.
Rakennuksissa on korjaus-
velkaa, mutta runko on säilynyt
hyväkuntoisena ja julkisivu
sekä vesikatto on kunnostettu.
Rakennukset kunnostetaan
sosiaalisena hankkeena,
hyödyntäen koeteltua
alkuperäistä rakennustekniikka
ja materiaaleja.
Sisätilojen kunnostus voidaan
suorittaa kiirehtimättä ja
harkiten historiallisia
kerrostumia vaalien ja
ylikorjaamista välttäen.
Alkuperäinen huonejako
palautetaan ja lisätyt väliseinät
puretaan. Keskiosat ja käytävät
restauroidaan näyttävästi.
Lapinlahdesta tulee on
kiertotalouden esimerkkialue.
Lapinlahdessa siirrytään
kertakäyttöisestä
rakentamisesta jatkuvaan
korjaamiseen ja ylläpitoon.
11. T A L O T E K N I I K K A
Lämmönlähteenä on
hybridijärjestelmä, jossa lämpö
tuotetaan pääasiassa
maalämmöllä, hiilineutraalilla
kaukolämmöllä tuettuna.
Merkittävä osa
kiinteistösähköstä voitaisiin
tuottaa länsiväylän meluesteen
yhteyteen rakennettavasta
aurinkovoimalasta.
(Aurinkobaana)
Pääasiassa ilmanvaihto voi
toimia painovoimaisesti,
tarvittaessa matalapaineisella
puhaltimella avustettuna.
Auditorioon, ravintolaan ja
yleisiin WC-tiloihin tulee
koneellinen tulo ja poisto -
ilmanvaihto.
12. K O Y L A P I N L A H D E N L Ä H D E
Muodostetaan
Kiinteistöosakeyhtiö
Lapinlahden Lähde, joka
hankkii omistukseensa ja
hallinnoi rakennuksia.
Kullekin rakennukselle
muodostetaan tontti, joka
vuokrataan kaupungilta 50
vuodeksi hintaan 0,80 €
/m2 /kk.
Puiston rakennelmat,
jääkellari ja ruumiskellari,
jäävät kaupungin
omistukseen.
13. L A P I N L A H T I - S Ä Ä T I Ö
Säätiön tarkoituksena on
edistää helsinkiläisten
mielenterveyttä tukemalla
Lapinlahden sairaalan
rakennusten ja puiston käyttöä
mielenterveyden edistämisen
keskuksena.
Säätiö on osakkaana
perustettavassa
kiinteistöosakeyhtiössä.
Toimintaansa varten säätiö
kerää avustuksia kansalaisilta
ja yhteisöiltä.
Perustajat ovat sitoutuneet
luovuttamaan säätiölle 100 000
euron peruspääoman.
14. T O I M I J A T
Nykyiset toimijat
Helsingin kaupungin omistamia
Lapinlahden kiinteistöjä vuokraavat Mieli
ry:n perustama yhteiskunnallinen yritys
Lapinlahden Lähde Oy sekä luovan alan
toimijoiden työtilayhteisö Osuuskunta
Lapinlahden Tilajakamo.
Yhteiskunnallinen yritys Kakspy Palvelut
Oy toimii Alvila-kodin palveluntuottajana
Y-säätiön omistamassa rakennuksessa.
Tulevat operaattorit
Mielenterveyttä edistävä kansalaistoiminta,
kotouttamistoiminta, asukastila ja museo: Pro
Lapinlahti mielenterveysseura ry
Terapiatilat: Dream Broker oy
Nuorten työpaja: Svenska Framtidsskolan i
Helsingforsregionen Ab
Hostelli: Yhteiskunnallinen yritys Lapinlahden
Lähde Oy
Liikuntapalvelut ja sauna: Suomen Latu
Taiteilijoiden työtilat: Osk Tilajakamo
Kahvila ja designmyymälä: Pro Lapinlahden
Tuki Oy
Alvila-koti: Kakspy Palvelut Oy
Venetsian työresidenssit: säätiöt
15. P Ä Ä R A K E N N U K S E N T I L A T
Avoimet tilat
Ravintola- ja kahvilapalvelut
Tapahtuma- ja konferenssitilat
Elokuvateatteri / auditorio
Terapiahotelli, hyvinvointipalvelut
SVEPS, nuorten työpaja
Suomen Latu, toimistotilat
Muut toimisto- ja ateljeetilat
16. P E R U S T A M I S K U S T A N N U K S E T
Päärakennus yhteensä 14,6 M€
Rakennuttaminen 1,5 M€
Rakennustekniset työt 9,1 M€
LVI-työt 1,0 M€
Sähkötyöt 1,2 M€
Hankevaraukset 1,9 M€
Venetsiatalo 3,5 M€
Huoltorakennus (sauna) 1,2 M€
Kaikki rakennukset yhteensä 19,3 M€ (alv 0%)
Omenapuutaloon, terapiataloon ja talliin ei
kohdistu perustamiskustannuksia.
Päärakennuksen korjausaste 53,9%.
Rakennuskustannusindeksi (2015=100) 120,4
(11/2022).
Korjauskustannukset on arvioitu Lapinlahti
360 suunnitelmaehdotuksen mukaan.
Kustannuslaskelman on tehnyt A-insinöörit
rakennuttaminen Oy 22.5.2019
17. Y L L Ä P I T O K U S T A N N U K S E T
Lämmitys (toteutuneen kulutuksen mukaan) 1,57 € /m2/kk 113 000 €/v
Vesi 0,1 € /m2/kk 7 200 €/v
Kiinteistöhuolto 0,5 € /m2/kk 36 000 €/v
Jatkuva kunnossapito 2,5 € /m2/kk 180 000 €/v
Tonttivuokra 0,8 € /m2/kk 57 600 €/v
Yhteensä 5,5 € /m2/kk 400 000 €/v (sis. alv)
Laskennallinen neliömäärä 6000 m2. Vuoden 2021 hintataso.
18. V I I D E N V U O D E N K O R J A U S V A I H E E N
T U L O - J A M E N O A R V I O ( 2 0 2 4 - 2 0 2 8 )
TULOT
Yhtiövastiketulot yhteensä /5 v 4,7 M€
Päärakennus 2026-2028 3,7 M€
Venetsiatalo 2025-2028 0,7 M€
Huoltorakennus (sauna) 0,16 M€
Terapiatalo 0,1 M€
Omenapuutalo 0,06 M€
Vieras pääoma 21,2 M€
MENOT
Perustamiskustannukset 19,3 M€
Alv 24% 4,6 M€
-josta alv-vähennys 65% -3,0 M€
Ylläpitokustannukset (korotus 2%/vuosi) 2,1 M€
Rahoituskustannukset (korko 3%) 1,6 M€
Tulot yhteensä /5 v. 25,9 M€ Kustannukset yhteensä /5 v. 25,9 M€
19. V A I H E I T T A I N E N K O R J A U S O N
K U S T A N N U S V A I K U T T A V A M P I
• Vaiheittainen korjaus saattaa lisätä työmaakustannuksia jonkin verran
• Vaiheittainen korjaus tulee kuitenkin kaupungille kokonaisuudessaan noin 5 miljoonaa euroa
edullisemmaksi kun kaikkien rakennusosien yhtäaikainen korjaus, joka lopettaa toiminnan
• Vaiheittainen korjaus mahdollistaa nykytoiminnan jatkumisen, joka
• tuottaa kaupungille säästöjä työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja sote-menoissa
• mahdollistaa toiminnan valtionavustusten jatkumisen keskeytyksettä
• tuottaa kaupungille verotuloja työllistymisen kautta
• Vaiheittainen korjaus vähentää toiminnan alasajon ja uudelleen käynnistämiseen liittyviä riskejä
• Vaiheittainen korjaus mahdollistaa ”talon oppimisen” työn edetessä ja ehkäisee hätiköityjä,
vähemmän onnistuneita ratkaisuja ja ylikorjaamista
20. Vaihe 1 Vaihe 3
Vaihe 2
V A I H E I T T A I N E N K O R J A U S
21. P E R U S T A M I S K U L U I S T A S Y N T Y N Y T
V E L K A O N M A K S E T T U 2 5 V U O D E S S A
TALOUSARVIO (ESIMERKKIVUOSIA) 2029 2039 2049
Yhtiövastiketulot yhteensä/v 1,17 M€ 1,43 M€ 1,73 M€
Päärakennus 0,87 M€
Venetsia 0,19 M€
Huoltorakennus 0,04 M€
Terapiatalo 0,03 M€
Omenapuutalo 0,02 M€
Kustannukset yhteensä 1,17 M€ 1,43 M€ 1,73 M€
Ylläpitokustannukset (korotus 2%/vuosi) 0,44 M € 0,54 M€ 0,66 M€
Rahoituskustannukset (3%) 0,50 M€ 0,41 M€ 0,22 M€
Velan lyhennys 0,23 M€ 0,48 M€ 0,87 M€
Velan määrä 16,7 M€ 13,1 M€ 6,3 M€