Katsaus suomalaisten mielenterveyteen MIELI ry:n kehittämispäivässä 5.3.2024. Trendi on väestötasolla kielteinen, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Alueellinen eriarvoisuus on myös mielenterveyden osalta suuri: tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa heikompi kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Mielenterveyden heikkenemistä ei enää voi selittää kovidpandemialla, vaan kyseessä on pitkäaikaisempi ja syvempi trendi, joka on huolestuttava.

1. Suomalaisten mielenterveys
ja mielenterveyspalvelut
MIELI ry
5.3.2024
Kristian Wahlbeck
Johtava asiantuntija
MIELI Suomen Mielenterveys ry

2. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut
mutta mielenterveys on heikentynyt
• Aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian
jälkeenkin. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla
työikäisistä (2022). 1
• Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Joka kymmenes
aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia (2022). 1
• 2020-luvun peräkkäiset kriisit ovat heikentäneet
suomalaisten mielenterveyttä
• Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen
naisten ryhmässä. He käyttävät mielenterveyspalveluja
korkeasti koulutettuja vähemmän.
1. Terve Suomi –tutkimus 2022

4. Väestön stressitaso nousussa
15-74 –vuotiaat mannersuomalaiset
Lähde: VNK 2024

5. Naisilla kokevat enemmän stressiä kaikissa
ikäluokissa
Lähde: VNK 2024

6. Lähde: THL Kouluterveyskysely 2023

7. Nuorten naisten lisääntyvä ahdinko: miesten
itsemurhat vähenevät mutta ei naisten
Lähde: Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023
0
10
20
30
40
50
60
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
Itsemurhakuolleisuus, 15-24-vuotiaat/100 000 samanikäistä

9. .fi
Itsemurhat
• Itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi,
mutta on edelleen n. 20 % korkeampi kuin muissa
pohjoismaissa.
• Itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista
yhteistyötä ja terveydenhuollolta osaamista
• Lapin korkeat itsemurhaluvut saatiin laskuun
monitoimijaisella ITRO-hankkeella
2021
Itsemurhat/100 000 as.
Lähde: Sotkanet

10. Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden
määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin
Kasvu on ollut
kaikkein
voimakkainta
alle 35-vuotiailla

11. 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022
Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet
(%, osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, Suomessa asuvat)
Lähde: Eläketurvakeskus 2023

12. Julkinen sektori panostaa runsaan miljardin vuodessa
mielenterveyden hoitoon (2021)
77%
14%
9%
Erikoissairaanhoito,
966 milj.
Perusterveydenhuolto,
176 milj.
Psykoterapiakuntoutus
(Kela), 107 milj.
Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakko), Kelan Kuntoutustilasto 2

13. Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon
käyttömenoista on laskenut koko 2000-luvun
5.74%
5.06% 4.96%
5.21% 5.15%
4.82%
5.23% 5.12%
4.94%
4.66% 4.63% 4.57% 4.49%
4.24% 4.21% 4.20% 4.28%
5.00% 4.89% 4.99% 4.92%
4.49%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
7%
Julkisten mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon
käyttömenoista (%)
Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakkotieto)

14. .fi
Panostukset vs. mielenterveyden
häiriöiden aiheuttamat kustannukset
Hyvinvointialueiden panostus hoitoon
(n. 1 miljardi)
Kustannukset
(n. 11 miljardia)
Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018

15. .fi
Panostukset mielenterveyteen ovat suhteettoman
pienet mielenterveyden ongelmien merkitykseen verrattuna