Esitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
2. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta
mielenterveys on heikentynyt
• Aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian jälkeenkin.
Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla työikäisistä (2022). 1
• Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Joka kymmenes aikuinen on
kokenut itsemurha-ajatuksia (2022). 1
• 2020-luvun peräkkäiset kriisit ovat heikentäneet suomalaisten
mielenterveyttä
• Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen naisten
ryhmässä. He käyttävät mielenterveyspalveluja korkeasti koulutettuja
vähemmän.
1. Terve Suomi –tutkimus 2022-23
3.
4. Väestön stressitaso on nousussa
15-74 –vuotiaat mannersuomalaiset
Kysymys kokonaisuudessaan: Stressillä
tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen
tuntee itsensä
Jännittyneeksi tai ahdistuneeksi taikka
hänen on vaikea nukkua asioiden
vaivatessa jatkuvasti mieltä.
6. Nuorten ahdistuneisuus
• Kahden viime
viikon aikana
kohtalaista tai
vaikeaa
ahdistuneisuutta
kokeneet nuoret
sukupuolen ja
kouluasteen
mukaan
Lähde: THL Kouluterveyskysely 2023
7. Lasten ja nuorten väkivalta on vähentynyt
• Lapset ja nuoret joutuvat rikosten
uhriksi aiempaa harvemmin
• Pahoinpitelykokemuksista 41 % on
sijoittunut kouluun vuonna 2022
• Vuonna 2015 voimaan tullut
ilmoitusvelvollisuus vääristää
poliisin rikostilastoja
9. ADHD on oireyhtymä
jonka ilmiasu on suuresti
riippuvainen
ympäristöstä.
Oppimis- ja
kasvuympäristö joka ei
tue keskittymistä johtaa
yhä useamman lapsen ja
nuoren oireiluun.
10.
11. Nuorten naisten lisääntyvä ahdinko: nuorten miesten
itsemurhat vähenevät mutta ei naisten
Lähde: Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023
0
10
20
30
40
50
60
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
Itsemurhakuolleisuus, 15-24-vuotiaat/100 000 samanikäistä
12.
13. Itsemurhat
• Itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi, mutta
on edelleen n. 20 % korkeampi kuin muissa
pohjoismaissa.
• Itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä
ja terveydenhuollolta osaamista
• Lapin korkeat itsemurhaluvut saatiin laskuun
monitoimijaisella ITRO-hankkeella
2021
Itsemurhat/100 000 as.
Lähde: Sotkanet
16. Panostukset vs. mielenterveyden
häiriöiden aiheuttamat kustannukset
Hyvinvointialueiden panostus hoitoon
(n. 1 miljardi)
Kustannukset
(n. 11 miljardia)
Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018
17. Panostukset mielenterveyteen vs. ongelmien merkitys
Mielenterveyteen
panostaminen on
suhteettoman
pientä
mielenterveyden
ongelmien
aiheuttamaan
yhteiskunnalliseen
merkitykseen
verrattuna
18. Kurjistava talouspolitiikka ja mielenterveys
• Lyhyen ajan sisällä ollaan toteuttamassa massiivisia säästötoimia, joiden
mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu.
• Vuosien 2025-28 julkisen talouden suunnitelmassa ei lainkaan tunnisteta
mielenterveyden merkitystä työllisyysasteelle tai tuottavuudelle. Muutamia
kohdennettuja erityistoimia lukuun ottamatta panostuksia mielenterveyteen
ei ole.
• Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten
leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään
mielenterveyden kuormittumista.
19. Kurjistavan talouspolitiikan mielenterveysvaikutukset
• Hoitotakuun höllentäminen: Hoito viivästyy, hoidon vaikuttavuus heikkenee,
mielenterveyserot kasvavat
• Etuuksien heikentäminen: Psykologinen stressi kasvaa, lapsiperheköyhyys
lisääntyy, ongelmien ylisukupolvisuus vahvistuu
• Sote-järjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen: Haavoittuvammassa
asemassa olevien syrjäytyminen kasvaa,
• Alkoholin saatavuuden lisääminen: Alkoholin aiheuttamien mielenterveyden
häiriöiden lisääntyminen ja tuottavuuden heikentyminen
21. Lasten ja nuorten terapiatakuu 5/2025 alkaen
• Valmistelussa ikärajaksi on ehdotettu 23 vuotta, mutta
• Nuorisoikä on siirtynyt myöhemmäksi
• Pyykkinen kuormitus on suurin työelämän kynnyksellä olevilla nuorilla aikuisilla
• MIELI ry on asettanut tavoitteeksi 29 vuoden ikäraja lasten ja nuorten
terapiatakuulle
• Kaikkien ikäryhmien terapiatakuun valmistelu tulisi aloittaa jo nyt
Positiivista mielenterveyttä mitattaessa ikäryhmäkohtaiset tulokset ovat samansuuntaisia, mielenterveys on heikoin nuoremmissa ikäryhmissä ja paras 65-74-vuotiaiden ryhmässä.
[DEATH03] Causes of death, rates per 100.000 by Year, Sex, Age, Country and Diagnosis group. NHWSTAT