Esitys Eduskunnan mielenterveyspoliittiselle neuvottelukunnalle 22.11.2023. Suomalaisten mielenterveys on heikentynyt. Puutteet ehkäisevässä työssä ja varhaisessa hoidossa vinouttavat koko hoitojärjestelmää. Mielenterveystyö on vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueet eivät riittävästi hyödynnä kansalaisten omia resursseja

1. Suomalaisten mielenterveys
ja mielenterveyspalvelut
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta
Eduskunta 22.11.2023
Kristian Wahlbeck
Johtava asiantuntija
MIELI Suomen Mielenterveys ry

2. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut
mutta mielenterveys on heikentynyt
• Aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian
jälkeenkin. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla
työikäisistä (2022). 1
• Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Joka kymmenes
aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia (2022). 1
• 2020-luvun peräkkäiset kriisit ovat heikentäneet
suomalaisten mielenterveyttä
• Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen
naisten ryhmässä. He käyttävät mielenterveyspalveluja
korkeasti koulutettuja vähemmän.
1. Terve Suomi –tutkimus 2022

4. Lähde: THL Kouluterveyskysely 2023

5. 0
2
4
6
8
10
12
1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-4 2005-9 2010-14 2015-19 2020-21
Itsemurhakuolleisuus, 15-24-vuotiaat naiset
( 100 000 samanikäistä henkilöä kohden)
Lähde: Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023

7. Mielenterveysperusteiset sairauslomat
Lähde: TTL2023

8. 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022
Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet
(%, osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, Suomessa asuvat)
Lähde: Eläketurvakeskus 2023

9. Julkinen sektori panostaa runsaan miljardin vuodessa
mielenterveyden hoitoon (2021)
77%
14%
9%
Erikoissairaanhoito,
966 milj.
Perusterveydenhuolto,
176 milj.
Psykoterapiakuntoutus
(Kela), 107 milj.
Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakko), Kelan Kuntoutustilasto 2

10. Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon
käyttömenoista on laskenut koko 2000-luvun
5.74%
5.06% 4.96%
5.21% 5.15%
4.82%
5.23% 5.12%
4.94%
4.66% 4.63% 4.57% 4.49%
4.24% 4.21% 4.20% 4.28%
5.00% 4.89% 4.99% 4.92%
4.49%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
7%
Julkisten mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon
käyttömenoista (%)
Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakkotieto)

11. .fi
Panostukset vs. mielenterveyden
häiriöiden aiheuttamat kustannukset
Hyvinvointialueiden panostus hoitoon
(n. 1 miljardi)
Kustannukset
(n. 11 miljardia)
Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018

12. .fi
Itsemurhat
• Itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi,
mutta on edelleen n. 20 % korkeampi kuin muissa
pohjoismaissa.
• Itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista
yhteistyötä ja terveydenhuollolta osaamista
• Lapin korkeat itsemurhaluvut saatiin laskuun
monitoimijaisella ITRO-hankkeella
2021
Itsemurhat/100 000 as.
Lähde: Sotkanet

13. .fi
Palvelujärjestelmä
• Palvelujärjestelmän kipukohta on varhaisen avun saamisen vaikeus
• Perustason mielenterveyspalvelut ovat kehittymättömät, ja aivan
erityisesti lasten ja nuorten osalta
• Nuorista 10 % on erikoissairaanhoidon piirissä, koska peruspalveluja ei ole (HUS 2023)
• Kun ehkäiseviä ja varhaisia palveluita ei ole, resurssit menevät
myöhäisiin ja pitkiin korjaaviin hoitoihin
• Varhaisilla interventioilla (eli terapiatakuulla) 20 % of masennustiloista on ehkäistävissä
(Cuijpers 2020)
• Asiakaskeskeisyys ja -osallisuus palveluissa on heikko
• Vain 50 % tietää hoitosuunnitelmastaan (Viertiö 2023)
• Hoito ei aina toteudu Käypä hoito –suositusten mukaisesti
• Palvelu asiakkaan kielellä ei toteudu systemaattisesti
• Kumppanuus järjestöjen kanssa on hakusessa hyvinvointialueilla, ja
monitoimijaisia, täydentäviä ja vaihtoehtoisia palveluja on niukasti

14. .fi
Mielenterveystyön vaikuttavuus ja
kustannusvaikuttavuus
• Mitä varhaisempi toimi, sitä parempi kustannusvaikuttavuus
• Edistävän ja ehkäisevän työn osalta vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja
kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja
mielenterveyden edistämisestä työelämässä.
• Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä voidaan vähentää 40-50 % lapsiin
kohdistuvilla toimilla.
• Varhaisella lyhytpsykoterapialla voidaan masennustiloissa ja
ahdistuneisuushäiriöissä vähentää sairauslomapäiviä ainakin 20 %
• Suomalaisessa työterveyshuollossa varhainen pääsy psykoterapiaan on vähentänyt
sairauslomapäiviä 40 % (Terveystalo 2022)
• Tämä tarkoittaa vuositasolla Kelalle n. 50 miljoonan säästöt ja työnantajille n. 100
miljoonan säästöt (MIELI 2023)

15. .fi
Lähde: McDaid 2017

16. .fi
Kolme keskeisintä toimenpidettä kustannus-
vaikuttavuusnäyttöön perustuen
• Vanhemmuuden tukeminen haavoittuvassa asemassa olevissa
perheissä (vähentää lasten mielenterveyden häiriöitä 40 %)
• Psykoterapeuttinen tuki lapsille ahdistuneisuushäiriöiden ja
masennustilojen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa
(vähentää mielenterveyden häiriöitä 50 %)
• Nuorten ja aikuisten varhainen pääsy psykoterapeuttiseen hoitoon
peruspalveluissa (=terapiatakuu) vähentää masennustilojen ja
ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyttä 20 % ja sairauslomapäiviä
ainakin 20 %. Tuottaa vuositasolla n. 150 miljoonan euron säästön.

17. .fi
Mielenterveysjärjestöjen rooli
• Vertaistuki
• Kokemusasiantuntijuus
• Omaisten tuki ja apu
• Kriisiapu
STM:n ja MIELI ry:n raportti 2023: Järjestöt voimavarana.
Kumppanuusraportti mielenterveysstrategian toimeenpanosta.