2. ÄIDIN MASENNUS RASKAUDEN JA
SYNNYTYKSEN JÄLKEEN
• Synnytyksenjälkeistä herkistymistä esiintyy 50 – 85 %:lla
synnyttäneistä naisista
• Raskauden aikaista masennusta 7.4 % raskauden ensimmäisen
kolmanneksen, 12.8 % toisen kolmanneksen ja 12.0 %
kolmannen kolmanneksen aikana
• Synnytyksen jälkeistä masennusta 10 – 15%
• Masennuksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä yleensä
noin 5 %
18.9.2013 2
3. ÄIDIN MASENNUKSEN RISKITEKIJÄT
• Suvun psykiatrinen tai oma historia ja aiempi psyykkinen
oireilu
• Raskauden aikainen psyykkinen oirehdinta
• Fyysisesti hankala ja kuormittava raskaus
• ” Raskaus projektina ”
• Vaikeiden elämänkokemusten ja traumojen aktivoituminen
• Akuutit elämänongelmat
• Traumaattinen synnytyskokemus
• Raskauden aikainen mielikuvaprosessi ja sen yhteys
ensihetkeen vauvan kanssa
18.9.2013 3
4. • Vauvaan liittyvät tekijät
• Ongelmat vuorovaikutussuhteissa
• Tukea vaille jääminen
• Hormonaaliset tekijät
18.9.2013 4
5. ÄIDIN MASENNUKSEN VAIKUTUKSET
LAPSEEN
• Synnytyksen jälkeinen masennus saattaa haitata varhaista
vuorovaikutusta ja altistaa turvattomalle kiintymyssuhteelle.
Tämä puolestaan vaikeuttaa lapsen tunteiden ja
käyttäytymisen säätelyn kehitystä ja altistaa myöhemmälle
psyykkiselle häiriölle.
18.9.2013 5
6. RASKAUSAIKANA ÄITIRYHMÄÄN?
• Yhtä aikaa korjaavaa aikuisten mielenterveystyötä ja ennalta
ehkäisevää, edellytyksiä luovaa lasten mielenterveystyötä
• Äidin masennuksen helpottuminen raskausaikana vähentää
riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen
• Auttamalla tulevaa äitiä jo raskausaikana on mahdollista
vähentää tai poistaa syitä, jotka vaikeuttavat äitiä luomaan
suhdetta vauvaansa ja tukea näin hänen äitiyttään
18.9.2013 6
7. ÄIDIN HOITOPOLKU
• Yhteydenotto tulee joko äidiltä tai terveydenhoitajalta jo
raskausaikana tai synnytyksen jälkeen, jos masennusseulassa
pisteet 10 tai yli tai jos huoli herää äidin jaksamisesta.
• Herkästi ohjaus Aikuisten vastaanottoon, jos taustalla
lapsettomuushoitoja, keskenmenoja, yllätysraskaus,
raskauden keskeytysajatuksia, yksinodottavat äidit, taustalla
aikaisempia mielialaongelmia, nuoret äidit ym.
18.9.2013 7
8. • Ensikäynti pyritään järjestämään kahden viikon sisällä,
työntekijöinä psykologi ja terveydenhoitaja, käytössä
päivystysaika joka viikko äitejä varten.
• Käynti voidaan toteuttaa myös kotikäyntinä.
• Käynnillä arvioidaan ja kartoitetaan äitiyttä ja koko perheen
tilannetta.
18.9.2013 8
9. ENSIKÄYNNIN SISÄLTÖ
• Käydään läpi raskaus, synnytys ja imetys
• Huomioidaan aikaisemmat synnytykset, keskenmenot,
mahdolliset keskeytykset ja lapsettomuushoidot
• Äidin elämänhistoria, aikaisemmat masennusjaksot tai muu
psyykkinen oireilu
• Lapsuudenperhe ja suhde omiin vanhempiin
• Nykyinen perhetilanne ja parisuhde
• Aikaisemmat kriisit, menetykset tai pettymykset ja niistä
selviytyminen elämässä
• Äidin voimavarat, arvioidaan perhetyön tarve ja kartoitetaan
tukiverkosto
18.9.2013 9
10. MITEN RYHMÄT MUODOSTUVAT ?
• Äitiryhmät ovat VERTAISTUKIRYHMIÄ, joissa toteutuu
psykoedukatiivinen työote
• Äiti käy muutamia kertoja yksilökäynneillä
• Muodostetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa ja
lähestymistavasta hyötyviä äitiryhmiä
• Ryhmän koko 4 - 6 äitiä (+ lapset )
• Lapset 0 – 1 vuotiaita
• Joka kokoontumiskerralla lyhyt työntekijöiden alustus päivän
aiheeseen
18.9.2013 10
11. 18.9.2013 11
• Tarjoilua joka kerta
• Lapset mukana äitien harkinnan mukaan
• Ryhmätila valittu sopivaksi äitiryhmälle ja tila muokataan
aina ryhmää varten, useimmiten aloitettaessa äidit istuvat
ringissä nojatuoleissa, lapset keskellä pehmustetulla
leikkimatolla ja isommille lapsille oma leikkinurkkaus
• 6 – 8 tapaamiskertaa joka toinen keskiviikko 1½ h / kerta
sekä yksi käynti vielä 3 kk:n kuluttua
• Käynteihin sisältyy yksi värikylpy
• Ensitapaamisella käydään läpi säännöt, tutustutaan ja
käydään läpi äitien toiveet käynneille, joista muodostuu
aiheet kullekin tapaamiskerralle.
12. RÄÄTÄLÖIDYT RYHMÄT
” ei kahta samanlaista ”
• Toteutuneet ryhmät:
– Nuorten äitien ryhmä; noin 20 v. äidit
– Toiminnallinen äitiryhmä; äideille jotka eivät hyödy pelkästä
keskusteluhoidosta
– Yksinodottavat ja erityistukea tarvitsevat äidit
– Ryhmä, jonka äideillä oli toistuva masennus
– Ryhmä äideille, joilla oli kuormitusta elämässä; mm. erityislapsi,
puolison alkoholin käyttöä ja väkivaltaa, vaikea parisuhde, oma
vakava sairaus. Ei akuutti kriisi !
– Äidit, joiden lapsi/lapset huostaanotettu
18.9.2013 12
13. RYHMIEN AIHEET
• Masennus ja sen vaikutus äidin ja vauvan väliseen
vuorovaikutukseen
• Raskaus ja synnytys
• Parisuhde
• Imetys/korvike
• Sukulaiset /anoppi
• Arjessa jaksaminen/oma aika/väsymys/yksinäisyys
• Äitien kielletyt tunteet
• Äidiksi tuleminen yllättänyt
18.9.2013 13
14. KEINOT / MENETELMÄT
• VERTAISTUKI
• Työntekijöiden lyhyet alustukset
• Työtekijöiden vetämät keskustelut
• Ryhmille annettavat tehtävät / kotitehtävät
• HOIVAA JA LEIKI; vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen
tukeminen( theraplay-vuorovaikutusterapiaan pohjautuva ).
• Toiminnalliset menetelmät, itsehoito/hemmottelu,
arjenhallinta, liikunta + rentoutus jne.
18.9.2013 14
15. ISÄT MUKAAN
• Pyrimme tapaamaan myös isät. Kutsumme heidät viimeiseen
ryhmätapaamiseen tai yksilökäynnille yhdessä äidin kanssa.
• Ryhmätapaamisessa osan aikaa äidit ja isät työskentelevät
omina ryhminään.
• Masennusseula tehdään myös isälle.
18.9.2013 15
16. TYÖNTEKIJÄN ROOLI ÄITIRYHMISSÄ
• Huolehtii ryhmän toimivuudesta ja turvallisuudesta
• Antaa aikaa , on tunneperäisesti läsnä, luotettava,
eläytymiskykyinen, kannattelija
• Ei – kielellisten viestien lukeminen
• Pyrkii luomaan suhteen äiteihin ja tukemaan suhdetta lapseen
• Myös tiedon hakeminen ja jakaminen ryhmissä
esiinnousseista aiheista
18.9.2013 16
17. MITÄ HYÖTYÄ ÄITIRYHMISTÄ ?
RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEITA
• Äidit kokeneet ja huomanneet , että muillakin on
samankaltaisia vaikeuksia /ongelmia
• Ryhmän jäsenet osoittavat toisiaan kohtaan myötätuntoa,
saavat tietoa ja oppivat toisiltaan
• Muiden ryhmän jäsenten ja ohjaajien hyväksyntä ja ymmärrys
lisäävät itsearvostusta
• Ryhmässä voi saada korjaavia kokemuksia siitä, mitä on olla
vuorovaikutuksessa muiden kanssa
18.9.2013 17
18. AJATUKSIA JA SUUNNITELMIA
TULEVAISUUDESTA
• Jatkossa avoin vanhempain ryhmä, jossa mahdollisuus
vertaistukeen sekä yksilökeskusteluun 2 x kk.
• Verkostoituminen : lastensuojelu, ehkäisyneuvola, lasten- ja
äitiysneuvolat, perheneuvola, srk:n perheasiain
neuvottelukeskus, perhetyö, sairaala, pikkulapsityöryhmä,
HAL-pkl
• Kolmas sektori: Martat, MLL, SRK
• Tarvitaanko hyvinvointineuvolaa ?
18.9.2013 18
19. HYVINVOINTINEUVOLA
• Neuvolatoimintaan liittyvä moniammatillinen työryhmä, joka
toimii koko perheen hyvinvoinnin tukena ja asiakaslähtöisesti
yhteisissä toimitiloissa
• Tavoitteena tunnistaa ja vahvistaa perheen hyvinvointia
edistäviä tekijöitä
• Asiakkaan ja perheen palveluprosessin nopeuttaminen ja
päällekkäisten palvelujen poistaminen ja työn tehostaminen
työparityön avulla
18.9.2013 19
20. 18.9.2013 20
Hyvinvointineuvolan lukujärjestys
Maanantai: Lastensuojelu sos.tt sekä Tuiran että Koskelan neuvolan terveydenhoitajien
ja perheiden saatavilla klo: 8.00-12.00.
Mielenliike ryhmä kokoontuu klo: 14.30-16.00. (Ryhmä lievästi masentuneille pienten
lasten vanhemmille)
Tiistai: Esikko-ryhmä ensimmäisen lapsen saaneille vanhemmille ja vauvoille klo: 13-15
Keskiviikko: perheterapeutti ja päihdepalvelujen sairaanhoitaja Tuiran ja
Koskelan neuvolan työntekijöiden ja perheiden saatavilla 8-16.
Torstai: sosiaalityöntekijä Tuiran ja Koskelan neuvolan työntekijöiden ja perheiden
saatavilla 8-16 alkaen 3.11.11. Neuvolan psyk.sh Koskelan neuvolassa 8-12 (parilliset
viikot) Tuiran neuvolassa 8-12 (parittomat viikot)
Perjantai: tammikuusta alkaen joka kolmas perjantai 8-10 hyvinvointineuvolan
kehittämisryhmä kokoontuujohdolla.
Isäparkki toiminta 16.3 alkaen klo: 13-15.
Diakoniatyöntekijä 23.3 alkaen 8-12 Tuiran ja Koskelan työntekijöiden ja perheiden
käytettävissä (parilliset viikot Koskelassa ja parittomat Tuirassa)
Joka kuukauden viimeinen tiistai klo: 14-16 varataan hyvinvointineuvolan verkostotyölle
