Hyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki Kananoja
1. MITÄ ON HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
KÄYTÄNNÖSSÄ?
Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät
18. - 19.9.2013 Pori
Aulikki Kananoja
ylisosiaalineuvos
2. 2
KYSYMYS HYVINVOINNIN EDISTÄJILLE?
Missä terveys syntyy? Sairaalassako?
Missä hyvä sosiaalinen toimintakyky syntyy?
Sosiaalitoimistossako?
Missä hyvinvointi syntyy?
3. 3
ESITYKSEN JÄSENNYS
Mitä on hyvinvointi?
Hyvinvoinnin edistämisen tehtävät ja vaiheet
Vähän teoriaa hyvinvoinnin edellytyksistä
Hyvinvoinnin edistäminen ihmisten elämänvaiheen
mukaan
Yhteisöjen hyvinvointi
Hyvinvoinnin edistäminen ja kunnallinen
hyvinvointipolitiikka
Mihin kunta ja sosiaali- ja terveysalan
ammattilaiset voivat vaikuttaa?
Luottamus hyvinvoinnin osatekijänä
4. 4
MITÄ ON HYVINVOINTI ?
(1)
Paljon käytetty käsite, mutta harvoin täsmennetty
mitä tarkoitetaan
Erik Allardt 1976: Hyvinvoinnin ulottuvuudet:
klassinen kolmijako
Elintaso, aineellinen ulottuvuus
Ihmissuhteet, yhteisösuhteet
Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet
5. 5
MITÄ ON HYVINVOINTI ?
(2)
Eurooppalaisia hyvinvoinnin ulottuvuuksien
määrittelyjä
EuReporting:
Elämänlaatu: objektiivisten elinolojen parantaminen
ja subjektiivisen hyvinvoinnin vahvistaminen
Sosiaalinen koheesio: eriarvoisuuden ja
syrjäytymisen vähentäminen, sosiaalisten siteiden
ja verkostojen vahvistaminen
Kestävä kehitys: inhimillisen pääoman ja luonnon
pääoman säilyttäminen ja vahvistaminen (mm. Heikkilä
2002)
6. 6
HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TEHTÄVÄT JA
VAIHEET
Hyvän kasvun ja kehityksen, työ- ja toimintakyvyn
sekä mahdollisimman omatoimisen pärjäämisen
edistäminen (promotiivinen tehtävä)
Mahdollisten riskitekijöiden tunnistaminen ja
ongelmien ehkäisy (preventiivinen tehtävä)
Sosiaalisten vaikeuksien, työ- ja toimintakyvyn
rajoitusten ja pärjäämisen ongelmien
vähentäminen, poistaminen, hoitaminen = korjaava
työ
Myönteisten muutosten varmistaminen ja
ylläpitäminen = ”jälkihuolto”
7. 7
HYVINVOINTIA ON MONELLA TASOLLA
Yksilön tasolla
Perheen tasolla
Lähiyhteisöjen tasolla: asuinalue, päivähoito,
koulu, työpaikka, harrastusyhteisöt,
asumispalvelut ja laitokset
Koko kunnan tasolla
Yhteiskunnan / valtakunnan tasolla
Kulttuurin tasolla
8. 8
HYVINVOINNIN EDELLYTYKSISTÄ (1)
Suojaavat tekijät ja altistavat tekijät – hyvinvoinnin
edistäminen vahvistaa suojaavia tekijöitä ( mm.
itsemurhien ehkäisyssä sovellettu teoria)
Terveydenhuollossa tunnetaan terveyttä ja
toimintakykyä ylläpitäviä tekijöitä, mm. terveellinen
ravinto, liikunta, elämäntavat
Mitkä ovat vastaavat sosiaalista toimintakykyä ja
hyvinvointia ylläpitävät tekijät?
9. 9
HYVINVOINNIN EDELLYTYKSISTÄ (2)
Frances Upham (1973): Hyvän kasvun edellytykset
Ihminen, johon voi samastua, antaa pohjan
identiteetin kehitykselle
Ihmissuhteiden jatkuvuus, joka antaa
turvallisuutta, luo luottamusta ihmisiin ja
ympäröivään maailmaan
Tasapainoisessa määrin aktiivisuuden ja
passiivisuuden kokemuksia
Tasapainoisessa määrin tyydytyksen ja
pettymyksen kokemuksia
Mitä nämä merkitsevät hyvinvoinnin edistämisessä?
10. 10
ELÄMÄNVAIHEET JA HYVINVOINTI
Erik H. Erikson: eri ikäkausilla omat
kehitystehtävänsä; onnistunut suoriutuminen
kehitystehtävistä luo hyvän pohjan aina
seuraavalle ikävaiheelle – näin rakentuu
hyvinvointi
Sigmund Freud: Terve on ihminen, joka kykenee
rakastamaan ja tekemään työtä. Tämäkin on
hyvinvointia
11. 11
ELÄMÄNKULUN KRIITTISET VAIHEET
Elämänkulussa voi olla kriittisiä kohtia, jotka
altistaa terveyden, toimintakyvyn, ihmissuhteiden
ja sosiaalisen pärjäämisen heikentymiselle
Hyvinvointia vahvistavien toimien kohdistaminen
näihin nivelkohtiin esim. vertaisryhmien tai muin
toimin voi toimia suojaavana tekijänä
Hyvinvointia edistävää toimintaa voivat toteuttaa
monet muutkin yhteisöt ja organisaatiot kuin
kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto
12. 12
HYVINVOINNIN PERUSTA LUODAAN
LAPSUUDESSA (1)
Lapsuus on hyvinvoinnin kivijalan
rakentamista
Olennaisia ovat lapsuuden kokemukset –
eivät toimenpiteet sinänsä
Vähintään yksi turvallinen aikuinen,
välittävien ihmissuhteiden jatkuvuus,
suojaavien tekijöiden vahvistaminen silloin
kun riskejä näköpiirissä
Mahdollisuus olla lapsi oma ikäkautensa
mukaisesti
13. 13
HYVINVOINNIN PERUSTA LUODAAN
LAPSUUDESSA (2)
Äitiys- ja lastenneuvola on palvelujärjestelmässä
keskeinen paikka tunnistaa perheen vahvuudet ja
mahdolliset riskit
Imatran malli hyvinvointineuvola –
perhetyöntekijät äitiys- ja lastenneuvolaan;
suojaavien tekijöiden vahvistaminen välittömästi
kun riskejä näköpiirissä
Varhaiskasvatus: laaja kosketuspinta lapsen ja
perheen elämään; esimerkkejä: perheterapeutin tai
muun asiantuntijan vastaanotto päiväkodissa
Koulu: ohjaus ikärelevantin harrastuksen piiriin;
esimerkkinä Ice Hearts
14. 14
HYVINVOINNIN PERUSTA LUODAAN
LAPSUUDESSA (3)
Kotihoidon tuella olevien vanhempien
ryhmät
Päihdeongelmaisten vanhempien lasten
ryhmät – turvalliset ja välittävät aikuiset
suojaavina tekijöinä ja varhaisen
intervention toteuttajina
Mitkä luonnollisia yhteyksiä tavoittaa nuoret
vanhemmat?
15. 15
NUORUUS ON KUOHUVAA AIKAA
Nuoruusiän kapinat kuuluvat normaaliin
kehitykseen
Tärkeä tunnistaa, onko kysymyksessä ”tavallinen”
kapina vai elämänkulun kääntyminen ”väärille”
raiteille
Kaverit tärkeitä – identiteetin muodostumisen
tärkeä vaihe; aikuinen johon voi samastua
Nuorille ominaista toiminta: netti, liikunta, urheilu,
pyöriminen porukassa, ei konttorikontaktit;
luontaisen toiminnan mahdollistaminen, ryhmät
16. 16
AIKUISUUS JA TYÖIKÄ OVAT
TOIMINTAKYKYISTÄ AIKAA
Aikuisiässä on riskivaiheita, jolloin toimintakyky
voi alentua
Avioero tai muut parisuhteen vaikeudet
Sairastuminen tai vammautuminen
Työttömyys
Konkurssi
Lasten vaikeudet
Vahvuuksien tunnistaminen,”liikkeessä” pysyminen,
ryhmät, matalan kynnykset tapaamispaikat
Vertaisryhmät, voisivatko olla esim. kolmannen
sektorin tai työväenopistojen ohjelmissa?
17. 17
”NUORET” VANHAT: 60 – 80 VUOTIAAT
Hyvinvoinnin edistämisen tärkeä ryhmä: terveyden
ja toimintakyvyn ylläpitäminen olennaista
Ikääntymisen, elämänkulkujen ja
elämänkokemusten yksilöllisyys
Voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen
Ihmissuhteet, yksinäisyyden lievittäminen,
yhteydenpidon mahdollistaminen, kulttuuri
elinvoiman antajana
Toimintakykyä vahvistavat ohjelmat, esim. Voimaa
Vanhuuteen ja muut vastaavat ohjelmat
Matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta
18. 18
YHTEISÖJEN HYVINVOINTI
Asuinalueiden eheys: jakautuuko kunnan väestö
jyrkästi erilaisiin ryhmiin?
Löytyykö yhteisen toiminnan areenoita?
Rohkaistaanko yhteistä vastuuta?
Kannustaako kunta erilaisia kansalais- ja
vapaaehtoisryhmiä ? Yhteisöt eivät vain alueellisia,
vaan myös yhteisten intressien tai yhteisten
ongelmien tai yhteisten tavoitteiden ympärille
muodostuneita
Onko ihmisillä mahdollisuus halutessaan päästä
itselleen tärkeän ryhmän tai yhteisön jäseneksi?
19. 19
HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA
KUNNALLINEN HYVINVOINTIPOLITIIKKA (1)
Ajattelutavan muutos:Näkeekö kunta oman roolinsa
”palvelutehtaana” vai asukkaiden yhteisen vastuun
organisaationa?
Onko kunnallinen hyvinvointipolitiikka vain
lakisääteisten toimenpiteiden toteuttamista vai myös
yhteisöjen eheyden ja elinvoiman vahvistamista?
Onko kunnallinen hyvinvointipolitiikka vain sosiaali- ja
terveydenhuoltoa vain kunnan eri toimijoiden,
asukkaiden, kolmannen sektorin, seurakuntien ja
alueen elinkeinoelämän yhteensovitettu
hyvinvointiverkosto?
20. 20
HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA
KUNNALLINEN HYVINVOINTIPOLITIIKKA (2)
Onko hyvinvointipolitiikka suoritteita ja
palvelutavaraa vai aitoa välittämistä, ihmisiä
vahvistavia kokemuksia ja vastuuta toiminnan
vaikutuksista?
Hyödyntääkö hyvinvoinnin edistäminen ihmisten
omaa voimaa, vertaistukea, erilaisten ryhmien ja
asukkaiden antamaa energiaa?
Riittääkö tulokseksi suuri suoritemäärä ja alhaiset
kustannukset vai pitkäjänteisesti aikaan saatu
asukkaiden hyvinvointi ja toimintakykyisyys?
Olennaista monien toimijoiden yhteensovitettu työ.
21. 21
HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA
KUNNALLINEN HYVINVOINTIPOLITIIKKA (3)
Hyvinvoinnin edistäminen on koko kunnan ja koko
paikkakunnan yhteinen asia.
Asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointi on osa kunnan
ja paikkakunnan elinvoimaa.
22. 22
LUOTTAMUS LUO SOSIAALISTA PÄÄOMAA
Sosiaalisen pääoman keskeinen elementti on
kansalaisten luottamus viranomaisiin yleensä,
kuntaan ja heidän asioitaan hoitaviin henkilöihin.
Luottamus syntyy avoimuudesta ja osallisuuden
antamista kokemuksista.
Talouden ylä- ja alamäkiä tulee aina. Erityisesti
taloudellisesti vaikeina aikoina tarvitaan muutakin
pääomaa kuin raha – sosiaalista pääomaa ja
luottamuspääomaa.
Minkälainen sosiaalinen pääoma on teidän
kuntanne vahvuus, entä luottamuspääoma?
23. 23
MIHIN KUNTA JA AMMATTILAISET VOIVAT
VAIKUTTAA?
Hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskunnan ja
kulttuurin muutosta vaativaa toimintaa
Mihin kunta ja sen ammattilaiset voivat vaikuttaa?
Yhteiskunnalliset muutokset vaativat valtakunnallisia
ratkaisuja, pitkiä prosesseja ja paljon aikaa –
kulttuurimuutokset satoja vuosia
Parhaiten voi vaikuttaa omaan ajatteluun, omaan
työorientaatioon, omaan työyhteisöön ja omaan
kuntaan. Sekin on vaativaa ja vie aikaa.
Parhaassa tapauksessa muutoksen voi kuitenkin
nähdä ja kokea!
