CFTSI-esittely
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•503 views
Barnahus-hankkeen väkivalta- ja traumawebinaari 18.1.2021 Johanna Pirinen, psykologi, Barnahus-hankkeen aluekoordinaattori, TYKS
Recommended
More Related Content
Similar to CFTSI-esittely
Similar to CFTSI-esittely (20)
More from THL
More from THL (20)
CFTSI-esittely
- 1. CFTSI Child and FamilyTraumatic Stress Intervention 18.1.2021Väkivalta ja trauma - webinaari Johanna Pirinen
- 2. TAUSTA • KehitettyYalen yliopistossa • School of Medicine / Child Study Centre (YCSC) • Pohjautuu kognitiivisen käyttäytymistieteen teoriaan
- 3. PERHEEN VOIMAVAROJA KASVATTAVA INTERVENTIO • vähentää traumaattisten tapahtumien jälkeisiä stressioireita • vähentää pitkäkestoisten trauman jälkeisten psykiatristen häiriöiden kehittymistä • tunnistaa pidempikestoisen hoidon tarpeessa olevat lapset
- 4. MIKÄ ON CFTSI? • Lyhyt 4-6 (tai 5-8) terapiaistunnon varhainen interventiomalli • Hoidon tulisi käynnistyä pian traumaattisen tapahtuman, tai sen ilmitulon jälkeen (30-45 päivää) • Sijoittuu akuuttien kriisi-interventioiden ja pitkäkestoisen hoidon välimaastoon, peritraumaattiseen vaiheeseen • Toimii pidempikestoisen hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoitoon ohjauksessa
- 5. CFTSI HOIDON AJOITTAMINEN Traumareaktion akuutti vaihe • Akuutit kriisi- interventiot Traumareaktion peritraumaattinen vaihe • CFTSI Traumareaktion pitkäkestoinen vaihe • Pitkäkestoiset hoidot Hiljattainen tapahtuma mahdollistaa hoidon tarjoamisen Carrie Epstein, 2020 (luentomateriaali)
- 6. CFTSI TAVOITTEET • Parantaa traumatisoitumisen tunnistamista ja seulontaa • Vähentää traumaattisia stressireaktioita ja ehkäisee PTSD:n kehittymistä • Vahvistaa kommunikaatiota huoltajan ja lapsen välillä • Opetella ja harjoitella selviytymiskeinoja • Puuttua ulkoisiin stressitekijöihin ja tunnistaa käytännön tarpeita • Arvioida pidempikestoisen hoidon tarvetta
- 7. KENELLE? • Lapset ja nuoret, jotka ovat altistuneet erilaisille potentiaalisesti traumatisoiville tapahtumille • 7-18 –vuotiaat (3-6) • Biologisessa perheessä tai sijaishuollossa asuvat • Kehitysviiveiset • Soveltuu fyysisen ja emotionaalisen kaltoinkohtelun ja väkivallalle altistumiseen liittyvän potentiaalisen traumatisoitumisen hoitoon • Implementoitu laaja-alaisesti eri sosioekonomisesta taustasta ja etnisistä ryhmistä tuleville, maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisille ja yksittäisen trauman tai useita traumoja kokeneille
- 8. CFTSI HOIDON KULKU 1. Vaihe (1-2 tapaamista) 2.Vaihe (1-2 tapaamista) 3.Vaihe (1-2 tapaamista) 4.Vaihe (1 + tapaamista) Huoltaja yksin - Prosessin läpikäynti - Psykoedukaatio - Traumamittarit - Tuen koordinointi A. Lapsi yksin - Psykoedukaatio - Traumamittarit B. Huoltaja ja lapsi - Vastausten vertailu - Keskeisen oireilun tunnistaminen - Tuki ja normalisointi - Selviytymistaidot Huoltaja ja lapsi - Oireiden kartoitus - Edistyminen - Kommunikaation lisääntymisen kartoitus - Rentoutumisteknii kat - Selviytymiskeinot Huoltaja ja lapsi - Edistymisen seuranta - Arvio lapsen tilanteesta - Jatkosuunnitelmat
- 9. KOMMUNIKAATION LISÄÄMINEN • PTSD- ja mielialakyselyt • Lapsen ja vanhemman vastauksista keskustelu • Raportoitujen ja havaittujen oireiden vertailu • Lapsen vaikeuksien tunnistaminen ja niistä keskustelu • Kun oireet on tunnistettu, opetellaan yhdessä selviytymiskeinoja ja oireiden hallintaa
- 10. YHTEINEN TYÖSKENTELY • Lisää lapsen ja vanhemman ymmärrystä trauma-altistuksen vaikutuksista (psykoedukaatio) • Lisää lapsen kykyä kertoa tunteistaan ja oireistaan vanhemmalle • Lisää vanhemman kykyä tehdä havaintoja ja huomioida lapsen käyttäytymisessä ilmeneviä stressioireita • Lisää vanhemman kykyä vastata lapsen tuen tarpeeseen asianmukaisella tavalla
- 11. VAIKUTTAVUUS • Berkowitz, Stover & Marans (2011) • CFTSI ryhmällä merkitsevästi vähemmän PTSD diagnooseja • CFTSI ryhmällä merkitsevästi vähemmän posttraumaattisia ja ahdistusoireita • Hahn et al (2019) • Merkitsevät muutokset posttraumaattisessa stressioireilussa lapsilla • Merkittävä lasku vanhemman posttraumaattisessa stressioireilussa
- 12. POHDINTAA • Lyhyt fokusoitu malli • Erilaisiin traumatapahtumiin • Yhtäaikaisesti korjaava ja ennaltaehkäisevä • Soveltuu käytettäväksi erilaisissa palveluissa, joissa kohdataan hiljattain traumaattisia tapahtumia kohdanneita lapsia • Vaatii terapeutilta lyhyen ja lomakepainotteisen työskentelyotteen omaksumista • Jatkuva traumaoireiden arviointi helpottaa jatkohoidon suunnittelua
- 13. LÄHTEITÄ • Berkowitz, S., Stover,C.S. & Marans, S. (2011).The Child and FamilyTraumaticStress Intervention:Secondary Prevention forYouth at RiskYouth of Developing PTSD. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 52(6), 676-685. • Berkowitz S, Epstein C, Marans S (2012)The child and family traumatic stress intervention implementation guide for providers.ChildhoodViolent TraumaCenter, New Haven, CT. • Hahn, H.,Oransky, M., Epstein, C., Stover,C. S., & Marans, S. (2016). Findings of an Early Intervention toAddressChildren’sTraumaticStress Implemented in theChild AdvocacyCenter Setting Following SexualAbuse. Journal of Child & AdolescentTrauma, 9(1), 55-66. • Hahn, H., Putnam, K., Epstein, C., Marans, S., & Putnam, F. (2019). Child and family traumatic stress intervention (CFTSI) reduces parental posttraumatic stress symptoms: A multi-site meta-analysis (MSMA). Child Abuse & Neglect, 92; pp 106-115. • Landolt, M.A.,Cloitre, M. & Schnyder, U. (Eds.). (2017). Evidence-BasedTreatments forTrauma Related Disorders in Children and Adolescents. Springer. • Marans, S. Berkowitz, S. & Epstein, C. (2011).TheChild and FamilyTraumaticStress Intervention:Adaptation for Children in Foster Care. • Marans, S., Hahn, H. Epstein, C, and Arnow, N. (2012).The Safe Horizon-Yale Child StudyCenter Partnership:Offering Hope for AbusedChildren. • Ozer, E. J., Best, S. R., Lipsey,T. L., & Weiss, D. S. (2003). Predictors of posttraumatic stress disorder and symptoms in adults:A meta- analysis. Psychological Bulletin, 129(1), 52–73 • The NationalChildTraumatic Stress Network. 2008. “CFTSI:Child and FamilyTraumatic Stress Intervention.” Trauma-Informed Interventions: General Information InterventionTemplate. Los Angeles, Calif., and Durham, N.C.
Editor's Notes
- YCSC tuo yhteen monia tieteenaloja lasten ja perheiden ongelmien tutkimiseksi ja ymmärtämiseksi. Psykiatria, pediatria, genetiikka, neurobiologia, epidemiologia, psykologia, hoitotiede, sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka. Keskuksen mission on ymmärtää lapsen kehitystä, sosiaalista ja emotionaalista sopeutumista ja psykiatrisia häiriöitä sekä löytää toimivia kenoja auttaa avun tarpeessa olevia lapsia ja perheitä. Keskuksessa yhistyy tutkimus, kliiniset palvelut, koulutusohjelmat, hallinnollinen työ ja yhteistyötä tehdään paikallisella, valtiollisella ja kansainvälisellä tasolla. Safe Horizon järjestö on USAn johtava uhrien auttamiseen tarkoitettu järjestö. Sen alaiset Child Advocacy Centerit tutkivat tuhansia CSA ja CPA tapauksia vuosittain. Haluttiin ottaa käyttöön näyttöön perustuvaa hoitoa ja aloitettiin yhteistyö YCSC:n kanssa. Eli sitä on kehitetty ja osoitettu soveltuvan nimenomaan Barnahus-tyyppiseen toimintaan.
- Perheen voimavaroja kasvattava interventio, joka pyrkii vähentämään traumaattisten tapahtumien jälkeisiä stressioireita vähentämään pitkäkestoisten trauman jälkeisten psykiatristen häiriöiden kehittymistä tunnistamaan pidempikestoisen hoidon tarpeessa olevat lapset Työskennellään yhdessä lapsen ja tämän vanhempien / huoltajien kanssa Koko perhe auttaa lasta pärjäämään trauman ja siitä aiheutuneiden oireiden kanssa Lapsen traumatisoituminen koskettaa koko perhettä – koko perheen tilanne tulee paremmin huomioitua
- Parantaa traumatisoitumisen tunnistamista ja seulontaa Vähentää traumaattisten tapahtumien jälkeistä oireilua Vahvistaa kommunikaatiota huoltajan ja lapsen välillä emotionaalisen tuen lisäämiseksi lapselle Opettaa ja harjoitella selviytymiskeinoja traumareaktioiden vähentämiseksi Tunnistaa ja puuttua ulkoisiin stressitekijöihin ja tunnistaa käytännön tarpeita (turva, laki, lääketieteellinen hoito) Arvioida tarvetta pidempikestoiseen hoitoon
- Lapset ja nuoret, jotka ovat altistuneet erilaisille potentiaalisesti traumatisoiville tapahtumille Yksittäiset tai krooniset Seksuaalinen väkivalta Fyysinen väkivalta Lähisuhde väkivallan todistaminen Väkivaltaiset tapahtumat yhteisössä Onnettomuudet 7-18 –vuotiaille (Berkowitz, Epstein, & Marans, 2012) 3-6 –vuotiaille (Marans, Epstein & Berkowitz, 2014) Sijoitetuille (Epstein, Marans & Berkowitz, 2013) Myös kehityksessään viiveisille lapsille
- Koulutettu ammattilainen työskentelee vanhemman kanssa auttaen vanhempaa huomaamaan ja tunnistamaan lapsen traumaoireet ja miten niiden kanssa tullaan toimeen Arviointi- ja psykoedukaatiopainotteinen Jonkin verran tunteiden, ajatusten ja kehontuntemusten säätelemisen keinoja ja valmiuksia Paljon jaettavaa materiaalia, mietittävää ja harjoiteltavaa kotiin – vahvistaa jakamisen kokemusta ja lisää kommunikaatiota vanhemman ja lapsen välillä Kestää 4-6 viikkoa Homework Child and Family Traumatic Stress Intervention (CFTSI) includes a homework component: Child and parent/caregiver are asked to practice the coping skill taught in the session and are provided a Family Log to record efforts.
- Theoretical basis: The targets of CFTSI are informed by findings that indicate the role of family support as a primary protective factor for children exposed to a PTE (Hill, Levermore, Twaite, & Jones, 1996; Kliewer, et al., 2004; Ozer, Best, Lipsey, & Weiss, 2003) Optimal support requires communication between caregivers and affected children (Kerr & Stattin, 1999, 2000; Kerr, Stattin, & Trost, 1999; Stattin & Kerr, 2000). CFTSI enhances communication by using wellestablished PTSD and Mood questionnaires as expeditious vehicles for identifying and discussing the child’s difficulties and focusing on understanding and reviewing agreement and discrepancies between reported and observed symptoms of PTSD and Depression. Once symptoms are identified, CFTSI teaches caregivers and youth specific coping skills such as sleep hygiene and relaxation techniques to manage them. Ennen CFTSI prosessia lapset yleensä raportoivat oireita, joista vanhemmat eivät ole tietoisia. Prosessin lopussa lasten ja vanhempien raportoinnin erot ovat merkittävästi pienentyneet.
- Lisää lapsen ja vanhemman ymmärrystä trauma-altistuksen mahdollisista vaikutuksista oireiden muodostumiseen, käyttäytymiseen ja arjessa selviytymiseen (psykoedukaatio) Lisää lapsen kykyä kertoa tunteistaan ja oireistaan vanhemmalle Lisää vanhemman kykyä tehdä havaintoja ja huomioida lapsen käyttäyätymisessä ilmeneviä stressioireita Lisää vanhemman kykyä vastata asianmukaisella tavalla tukien lasta Vanhempi oppii strategioita ja interventioita lapsen kanssa toimimiseen Vanhempi oppii muistuttamaan itseään ja lasta siitä, miten käyttäytymisen haasteet ja tunteet saattavat liittyä traumaattiseen tapahtumaan
- Berkowitz, Stover & Marans (2011) – todettu suomalaisessa näytönastekatsauksessa asetelmaltaan ja toteutukseltaan tasokkaaksi tutkimukseksi Randomisoitu kontrolloitu vertaileva vaikuttavuustutkimus CFTSI ryhmällä merkitsevästi vähemmän PTSD diagnooseja CFTSI ryhmällä merkitsevästi vähemmän postraumaattisia ja ahdistusoireita 106 nuorta – 53 cftsi ja 53 supportiivinen tuki At baseline, youth in both groups had similar demographics, past trauma exposures and symptom severity. At follow-up, the Intervention group demonstrated significantly fewer full and partial PTSD diagnoses than the Comparison group on a standardized diagnostic measure of PTSD. Also, there was a significant group by time interaction for Trauma Symptom Checklist for Children's Posttraumatic Stress and Anxiety Indices as the CFTSI group had significantly lower posttraumatic and anxiety scores than the Comparison group. Hahn et al (2019) – meta-analyysi Merkitsevät muutokset post traumaattisessa stressioireilussa lapsilla Merkittävä lasku vanhemman post traumaattisessa stressioireilussa CFTSI was associated with significant changes (Hedge's g = 1.17, Child-rated; g = 0.66, caregiver-rated) in children's PTS and with clinically meaningful improvements in PTS for 62% of participating caregivers who had started CFTSI with clinical levels of PTS as measured by the Post Traumatic Checklist-Civilian Version (PCL-C). The overall mean PCL-C change (9.31, SD = 12.9) in paired, pre-post PCL-C scores is close to a clinically meaningful change of 10 or higher. There was a robust moderate pooled effect size (g = 0.70, N = 640, p < 0.0001). J Child Psychol Psychiatry. 2011 Jun;52(6):676-85. doi: 10.1111/j.1469-7610.2010.02321.x. Epub 2010 Sep 24. Child Abuse & Neglect 92 (2019) 106–115