Esityksen tavoitteena on kuvata vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvissa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeista ja avopalveluyksiköissä. Esityksessä kerrotaan miten toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus.
2. 2
Vauvan parhaaksi
vauvalähtöinen päihdekuntoutus
• Noin 6 prosenttia odottavista äideistä on
päihderiippuvaisia.
• Vuosittain 3600-6000 sikiön kehitys on vaarassa
päihteiden takia.
• Pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia
syntyy vuodessa noin 600-3000.
• Äidin päihteidenkäyttö on yleisin syy pienten lasten
huostaanottoihin Suomessa.
N. Kokko/201629.9.20162
3. 3
Päihteet riskinä raskaus – ja
vauva-aikana
• Suoran sikiövaurion uhka
• Päihdeongelmaan liittyvät muut tekijät
• Iso riski kiintymyssuhdehäiriölle
• Syrjäytymisen sukupolvinen ketju
MONIEN TEKIJÖIDEN YHTEISSUMMA ON LAPSEN KEHITYKSEN
KANNALTA SUUREMPI RISKI KUIN YKSITTÄISEN PÄIHTEEN
VAIKUTUS.
3 29.9.2016 N. Kokko/2016
4. 4
”huumevauva, päihdeäiti…”
• Negatiiviset asenteet päihdeongelmaisia kohtaan yleisiä
sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä
• Asenteet erityisen negatiivisia raskaana olevia
päihteidenkäyttäjiä kohtaan
• Neuvolan terveydenhoitajista 30 % ei pysty suhtautumaan
empaattisesti raskaana olevaan päihteidenkäyttäjään
• Negatiivinen asennoituminen näkyy elekielessä ja
olemuksessa, vaikka työntekijä yrittäisi suhtautua
potilaaseen neutraalisti
• Negatiivinen suhtautuminen ei herätä potilaan
luottamusta auttajan auttamisenhaluun
4 29.9.2016 N. Kokko/2016
5. 5
Valtakunnallinen Pidä kiinni® -
hoitojärjestelmä
Hoitojärjestelmä päihdeongelmaisten odottavien äitien ja
vauvaperheiden auttamiseksi
Hoitomallissa yhdistyvät päihdekuntoutus ja varhaisen
vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.
Ensikodit ja avopalvelut
• Helsingissä (Oulunkylän ensikoti ja Pesä)
• Turussa (Pinja Olivia)
• Espoossa (Helmiina ja Esmiina)
• Kuopiossa (Pihla ja Amalia)
• Kokkola (Iida ja Liina)
• Rovaniemi (Talvikki ja Tuulia)
• Jyväskylä (Aino)
Hoitojärjestelmän koordinaatio - ja kehittämiskeskus
5 29.9.2016 N. Kokko/2016
6. 6
PÄIHDEONGELMIEN HOITOON ERIKOISTUNEET YKSIKÖT:
Pidä kiinni® -ensikodit ja -avopalveluyksiköt
6 29.9.2016 N. Kokko/2016
-odottavien äitien ja vauvaperheiden
päihdeongelmat
-paljon kannattelua ja vauvan
ensisijaisuus
-hoidon rakenteissa huomioitu
päihdekuntoutusnäkökulma
-arvostava kohtaaminen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS
JA VAUVA PERHEEN ARKI
PÄIHDEKUNTOUTUS
PÄIHDE-
HUOLLON
PERHE-
PALVELUT
ENSIKODIT
7. 7
Perustehtävä
Tehtävänä on ylläpitää ja edelleen kehittää
valtakunnallista hoitojärjestelmää päihdeongelmaisille
raskaana oleville naisille ja vauvaperheille.
Tavoitteena
• ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin
päihteettömyyttä raskauden aikana
• tukea vanhempien päihteettömyyttä vauvan syntymän
jälkeen
• tukea vauvan tervettä kehitystä edistävän
vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen syntymistä vauvan ja
vanhemman välille perheissä, joissa on päihdeongelma
• tukea vanhemman arkielämän taitoja niin, että vanhempi
selviytyy lapsiperheen arjesta
• kehittää päihteitä käyttävien vauvaperheiden
kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja
terveydenhuollossa.
7 29.9.2016 N. Kokko/2016
8. 8
” Elikkä tilanne oli aika paha, 8 vuotta olin
käyttänyt kovia aineita, amfetamiinia, heroiinia,
subutexia, kaikkea mahdollista
suonensisäisesti. Vointi oli tosi huono ja
mahdollisuus pitää lapsi oli joko tai. Et pääsin
sit tänne hoitoon. Mulla oli B-hepatiitti, C-
hepatiitti, erittäin huono ravitsemus, pelkkää
aineiden käyttöä ja hyvin yksipuolinen ravinnon
saanti, joten vointi oli todella huono. Kaikki
tippui, hampaat ja hiukset ja elimistö voi todella
huonosti.”
29.9.2016 N. Kokko/2016
9. 9
Miksi hoitaa sekä päihdeongelmaa että
vuorovaikutussuhdetta yhtä aikaa
9 29.9.2016 N. Kokko/2016
• Vanhemman päihteettömänä pysyminen tai toipuminen
riippuvuudesta ei yksinään takaa riittävää vanhemmuutta.
• Vaikea päihdeongelma on kietoutunut vanhemmuuden ja
varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmiin. Sen irrottaminen
vauvaperhearjesta ja vauvan tarvitsevuudesta ei useinkaan
onnistu.
• Turvallinen kiintymyssuhde määrittelee pitkälti sen, miten
lapsi tulee hallitsemaan omia tunteitaan, rakentamaan
olemistaan ja toimimistaan omissa ihmissuhteissaan läpi
elämän.
• Vauvan kannalta aika yhdessä oman vanhemman kanssa
turvallisessa ympäristössä on merkityksellinen
10. 10
Päihteet ja vanhemmuus
Päihteet vaikuttavat aivojen mielihyväjärjestelmään
lisäten dopamiinin tuotantoa elimistössä.
Kun riippuvuus on kehittynyt, päihteet on vallannut
mielihyväjärjestelmän, joka normaalisti on tarkoitettu
vauvalle, sen syntyessä.
Vauva tarvitsee tilaa äidin mielessä ja tässä tilanteessa
äiti tarvitsee apua raivatakseen tilaa omassa mielessään.
Työskentelemällä yhtä aikaa äitiyden päihdeongelman
kanssa voidaan saavuttaa tilanne, jossa äiti kykenee
miettimään vauvan kokemusta ensin, oman toimintansa
vaikutusta siihen ja sitten muuttamaan omaa
käyttäytymistään vauvan kannalta parhaaksi (aika!)
= ”mielihyväradat kaapataan päihteiltä vauvalle”
10 29.9.2016 N. Kokko/2016
11. 11
Äidin tarina
11 29.9.2016 N. Kokko/2016
”Huomasin raskauden itse. Alkoholi oli pääongelma.
Jossakin vaiheessa käytin jotain lääkkeitäkin väärin, kun oli
sellainen hällä väliä asenne. Lääkkeisiin minulle ei syntynyt
riippuvuutta. Käytin niitä kyllä välillä ohjeistusta enemmän.
Juominen oli ihan hirveetä. Join sellaisia putkia. Olin
raskauden ajan lähes joka toinen viikko katkolla. Olin sen
ajan mitä katkaisu yleensä oli ja sitten meni viikko tai kaksi
ja olin siellä uudestaan. Jonkun kerran kävin avokatkaisussa.
”
12. 12
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä
12 29.9.2016 N. Kokko/2016
Hoidon keskeiset elementit ovat:
• Kunnioittava suhtautuminen asiakkaaseen ja
asiakkaan osallisuus
• Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden
tukeminen
• Päihdekuntoutus
• Omaohjaajatyöskentely
• Yhteisökuntoutus
• Porrastusmalli
• Reflektiivinen työote (äidin mentalisaatiokyvyn
vahvistaminen)
13. 13
Yhteisö muutosta tukemassa
13 29.9.2016 N. Kokko/2016
• Pidä kiinni- kuntoutus perustuu yhteisökuntoutukseen
• Yksiköiden yhteisökuntoutuksen perusta on yhdessä
tekeminen ja asioiden käsitteleminen yhdessä
• Yhteisökuntoutukseen on sisäänrakennettu
tasavertaisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden
periaatteet
• Tämä tarkoittaa kaikkien osallistumista, yhteisvastuuta
yhteisön toiminnasta ja vastuuta omasta ja toisten
kuntoutumisesta
• Yhteisö muodostuu asiakkaista sekä henkilökunnasta, ja
kaikki yhteisön jäsenet vastaavat toiminnastaan toisille
jäsenille
• Yhteisökuntoutuksen avulla pyritään kohti uudenlaista
toimintamalleja vanhempana ja irti päihteiden käytöstä.
Kaikki toiminnot, ihmissuhteet ja sosiaalinen vuorovaikutus
tukevat toipumista ja ”oikeaa tapaa elää”
• Ulkoinen motivaatio/vaatimus+ rajat ja yhteisön esimerkki+
palaute = realistinen kuva omasta tilanteesta
14. 14
”Sitten ne kaikki säännöt, et sä
teet niinku silloin, et yhtäkkiä joku
aikataulutti kokonaan sen arjen.
Siis se oli niin kauhee shokki, et sen
mä muistan. Se oli niin ku se
kaikkein ahdistavin mulle, ehkä
että niin ku ulos ei saanu mennä.
Toisaalta olihan se ihan hyvä, koska
kuitenkin oli riippuvainen... Oishan
siinä voinu olla omat riskinsä,
mutta en mä sitä silleen nähnyt.”
14 29.9.2016 N. Kokko/2016
15. 15
”No varmaan se kuntoutumisen alku, mun mielestä
mulla oli siinä käyttöä siinä raskauden aikana, kun
mä asuin jo siellä ja kun mä ensimmäisen kerran
jäin siitä kiinni ja viimeisenkin kerran kyllä, niin
tota se oli se alku sille kuntoutukselle. Et se oli
vähän, et piti vähän niin kuin pikkuinen vauva
kokeilla, missä se raja kulkee. No se tuli onneks
heti vastaan siinä. Siitä lähti se, ettei sit enää
voinut, eikä halunnut. Ilman sellaista valvovaa
silmää plus tukevaa tukea, niin eihän siitä ois
tullut mitään, ei olis tullut.”
15 29.9.2016 N. Kokko/2016
16. 16
Reflektiivinen työote –teoreettinen
lähtökohta
• Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan mentalisaatiokyky on
avainasemassa päihdeongelmaisen äidin kuntouttamisessa.
• Mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhemman
kykyä ajatella ja pohtia vauvaa omana, erillisenä persoonana.
• Oleellista on vanhemman kiinnostus pohtia niin omaa kuin vauvan
mieltä ja kokemusta.
• Äiti tarvitsee apua raivatakseen vauvalle tilaa omassa mielessään
-> Reflektiivinen-työote
• Työskentelemällä äitiyden ja vanhemmuuden sekä
päihdeongelman kanssa yhtä aikaa voidaan saavuttaa tilanne,
jossa äiti pysähtyy miettimään vauvan kokemusta ensin, oman
toimintansa vaikutusta siihen ja lopulta muuttaa käyttäytymistään
vauvan kannalta parhaaksi.
• Tavoitteena, että vauvan etu menee päihteen edelle
16 29.9.2016 N. Kokko/2016
17. 17
Reflektiivinen työote
• Varhaisten kokemusten kautta yksilö muodostaa sisäisen
työmallin, jonka perusteella hän arvioi itsensä,
vuorovaikutusta ja muita
• Tämän työmallin lapsi siirtää koskemaan myös uusia
ihmissuhteita, erityisesti kiintymyssuhteita
• Myöhemmät korvaavat ja korjaavat kokemukset voivat
vaikuttaa sisäiseen työmalliin
• Alettu kehittää toimintaan sopivaa reflektiivistä työotetta,
jolla yhä tietoisemmin tuetaan äitiä, vauvaa ja suhdetta.
• Päihdekuntoutuksen ja vv:n tukemisen yhdistää rf-
ajattelu: - yhteisökuntoutuksessakin tutkitaan omia
tunteita, ajatuksia ja oman toiminnan vaikutuksia toiseen
• Vertaistuki
17 29.9.2016 N. Kokko/2016
18. 18
Äidin odotusaikaista kiintymistä
vaikeuttavia tekijöitä (Pajulo 2011)
18 29.9.2016 N. Kokko/2016
Päihdeongelmaisen
äidin odotusaikaista
kiintymistä vauvaan
vaikeuttavia tekijöitä
Suunnittelematon raskaus
Ambivalenssi lapsen pitämisen suhteen
Syyllisyys päihteiden aiheuttamista haitoista
Epävarmuus lapsen terveydestä
Omat terveysongelmat ja jaksamattomuus
Aiemmin syntyneiden lasten huostaanotot
Psyykkinen oireilu tai häiriö
Elämäntilanteen kaoottisuus ja taloudelliset ongelmat
Päihdevaikutukset äidin tiettyihin aivotoimintoihin
Varhaiset ja elämänaikaiset traumakokemukset
Negatiiviset mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta
Heikot tai idealisoidut mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta
Heikko sosiaalinen tuki, parisuhdeongelmat
19. 19
Luottamuksellisen asiakassuhteen
luomisen haasteet
19 29.9.2016 N. Kokko/2016
• Asiakkaalla lapsen menettämisen pelko / huostaanoton pelko
• Työntekijällä asiakassuhteen katkeamisen pelko
• Asiakkaalla päällimmäisenä tunteena häpeä ja syyllisyys
voimakasta – arvottomuus
• Työntekijällä ehkä moralisoiva asenne
• Lähipiiri usein päihdeongelmaisia
• Verkosto/verkoton tuki niukka tai turvaton äideillä
kaksinkertainen yksinäisyyden ja eristäytymisen riski
• Yksinjääminen ja yksinäisyyden tunteet päihteettömyyden myötä
• Asiakkaiden taustoissa paljon kasautuneita vaikeuksia ja
traumaattisia kokemuksia >> luottamuksellinen suhde ei synny
helposti
• Luottamus ruokkii luottamusta ja mahdollistaa vaikeiden
asioiden jakamisen!
21. 21
Motivaatio
21 29.9.2016 N. Kokko/2016
• Päihdekuntoutuksen tavoite on saada kuntoutujan oma
motivaatio heräämään. Sisäisessä motivaatiossa halu kuntoutua
tulee ihmisestä itsestään. Ulkoisessa motivaatiossa ihminen
toimii ulkoisen paineen tai palkkion takia. Ulkoinen motivaatio
voi kääntyä sisäiseksi motivaatioksi.
• Ennen kuntoutusta ei tarvitse olla omaa motivaatiota
• Ulkoinen motivaatio (esim. lapsi) voi auttaa jonkun
kohdalla pitkän aikaa
• Sisäinen motivaatio kuntoutumiseen voi herätä vasta
myöhemmin
• Kuntoutusjakson aikana näkyvä muutos ei välttämättä ole
ulkoisesti suuri, mutta se voi silti olla merkityksellinen –
tarvitaan aikaa ja kärsivällistä rinnalla kulkijaa
22. 22
Raskaus ja vanhemmuus on mahdollisuus
22 29.9.2016 N. Kokko/2016
• Raskaus ja vanhemmuus ovat aivan erityistä aikaa äidille,
jolloin hän voisi muuttaa oman elämänsä suuntaa ja
kuntoutua. Raskaus voi merkitä päihdeongelmaiselle äidille
• toivoa paremmasta elämästä,
• antaa motivaatiota muutokseen,
• saada uudelleen järjesteltyä elämän arvot sekä
• syyn huolehtia itsestään
• Kuntoutuksessa tuetaan ja vahvistetaan toimintarakenteen
muutosta ja toisin toimimista
23. 23
Hoidon kokemuksista
23 29.9.2016 N. Kokko/2016
• Naisella on usein päihdekuntoutus vasta aivan alussa.
• Nainen ei ehkä muista syistä ole vielä edes harkinnut
päihteistä irtautumista.
• Identiteetti vielä vahvasti päihdemaailmaan
sidoksissa.
• Päihteidenkäyttöön liittynyt tarve välittömään
tarpeentyydytykseen, päihde toiminut oman olon
säätelijänä.
• Vauvan tarpeet voivat olla lähes mahdottomia kestää
ja vastata.
24. 24
Asiakkaiden kokemuksia
kuntoutuksesta
”Se oli tosi hyvää aikaa mulle, melkeinpä vaan parasta aikaa
elämässä. Tulin siellä sosiaalisemmaksi ja opin luottamaan ihmisiin.”
”Sain eväitä matkaan mennä eteenpäin, monia juttuja olen oppinut.
Myöhemmin olen osannut hakea apua, kun alkoi mennä huonosti.”
”Se on ollut parhaimpia jaksoja mitä elämässä on tapahtunut.
Nykyään penskat hallitsee mun elämää.”
”Itselläni oli ollut tosi negatiivinen suhtautuminen äitiyteen ennen
lasten syntymää, ja ensikotijakson aikana se muuttui niin,
että haluan olla lasten kanssa ja äitiys on parasta,
mitä voi olla.”
24 29.9.2016 N. Kokko/2016
25. 2525 29.9.2016 N. Kokko/2016
”Se vastaanotto täällä Pidä kiinni -ensikodissa oli
niin ihana, et se niin kuin imas sellaiseen
lämpimään syleilyyn, et sinne halus jäädä
toipumaan. Se auttoi mua, se kohtaaminen. Et
se, et otettiin vastaan sellaisena riekaleena kun
tuolta kadulta tulee, et se oli mahtavaa. Se oli
parasta, mitä mulle oli ikinä tapahtunut.
Kuntoutuminen lähti alkuun teidän kanssa, olin
siellä turvassa ja jatkoin samaa rataa
kuntoutuksen jälkeen.”
26. 26
Yhteistyökumppanien arvioita
kuntoutuksesta
• Kaikilta maksajakunnilta, lastensuojelulta pyydetään
palaute hoitojakson päättyessä.
• Lisäksi lastensuojelun mukana olo hoidon aikana ja myös
auditoinneissa, joissa saadaan suullista palautetta.
• Keskeisimmiksi tuloksiksi ja vaikutuksiksi nähtiin:
- Työntekijöiden ammattitaito ja luottamuksellisen
hoitosuhteen luominen
- Tiivis yhteistyö verkoston kanssa
- Riittävän pitkä ja tiivis, perheen tilanteen mukaan
joustavasti rakennettu kuntoutus
26 29.9.2016 N. Kokko/2016
27. 27
Mikä on hoidon hyvä tulos?
Vanhempi:
• Kykenee riittävän hyvään vanhemmuuteen eli arki, ravinto,
hoiva, turvallinen kiintymyssuhde
• Päihderiippuvuudesta vapautuminen
Vauvan kannalta:
• On saanut hyvää hoivaa, kykenee vuorovaikutukseen ja
kehitys etenee hyvin
Hoidon tulos voi olla vauvan kannalta hyvä, vaikka
huostaanotto tapahtuisikin
>>>>hyvin hoidettu huostaanotto
27 29.9.2016 N. Kokko/2016
28. 28
Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän
tuloksia
• Suurin osa ensikotikuntoutuksessa olleista äideistä elää
päihteetöntä elämää yhdessä lastensa kanssa (Pikulinsky &
Tammivuori 2014).
• 2/3 ensikodissa ja 3/4 avopalveluyksiköissä olleista
äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan.
• Ensikotikuntoutuksessa olleiden perheiden lapset olivat
lastenpsykiatrian arvion mukaan 1-vuotiaina normaalin
kehityksen rajoissa ja lähtökohtaansa nähden huomattavan
terveitä (Pajulo 2013).
• Äidit arvioivat kuntoutuksen mahdollistaneen heille
elämänmuutoksen ja turvallisuuden tunteen vahvistumisen.
Huostaanotoilta oli vältytty merkittävässä määrin (Leppo
2012).
28 29.9.2016 N. Kokko/2016
29. 29
Pidä kiinni -ensikotihoidon
vaikuttavuus ja hoidon
ennusteeseen vaikuttavat
Tutkija Marjukka Pajulo, LT
Tutkimusryhmä:
Mirjam Kalland KT, dosentti
Jari Sinkkonen, lastenpsykiatri
& Yalen yliopisto, USA:
Nancy Suchman, apulaisprofessori
Linda Mayes, professori
29 29.9.2016 N. Kokko/2016
30. 30
Vauvan sijoittaminen ammatilliseen perhekotiin tai
laitokseen maksaa 60-90 000 euroa/vuosi.
Äidin päihdehaitta- ja raskauskomplikaation kustannukset
36 000 euroa.
Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 vuoteen
asti 1-1,6 miljoonaa euroa.
Äidin syrjäytyminen eläkeikään asti maksaa 1,1 miljoonaa
euroa.
Ensikotikuntoutuksen kustannukset
Äidin ja vauvan kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat
180 000 euroa/vuosi.
30 29.9.2016 N. Kokko/2016
Merkittävät säästöt (Leppo 2016)
31. 31
Lopuksi
• Odotus- ja vauva-aika on erityinen mahdollisuus kuntoutua
vaikeastakin päihdeongelmasta
• Vauvalle ensimmäinen ikävuosi on aina KORVAAMATON
- ensimmäisen elinvuoden aikana saavutettu hyvä
varhainen vuorovaikutus suojaa ja luo pohjan ihmisen
koko myöhemmälle kehitykselle
31 29.9.2016 N. Kokko/2016
32. 32
”Jokainen lapsi on pelastettava
elämälle”.
Miina Sillanpää
32 29.9.2016 N. Kokko/2016
Tämä otsikko kuvaa sitä työtä, mitä on tehty Ensi- ja turvakotien liitossa jo lähes 20 vuoden ajan eli kehitetty Pidä kiinni –hoitojärjestelmää päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille.
Tämänhetkisen tiedon mukaan syntymän jälkeisellä hoivalla on suuri merkitys lapselle
Päihdealtistuksesta johtuvat somaattiset haitat määrittävät usein sitä, miten äiti suhtautuu vauvaansa.
Sikiöaikana päihteille altistetut vauvat ovat usein itkuisempia ja hankalahoitoisempia. Nämä vauvat tekevät myös vähemmän positiivisia vuorovaikutusaloitteita.
Huumeita käyttävän äidin ja lapsen välinen vuorovaikutus on usein puutteellinen ja hoivaolosuhteet riittämättömät.
Nämä tekijät vaikuttavat suoraan äidin ja lapsen kiintymyssuhteen muotoutumiseen.
Vaikean päihdeongelman lisäksi asiakasvanhempien tilanne on monilta muiltakin osin haasteellinen ja ongelmallinen. Vanhempien sosiaaliset verkostot ovat usein rakentuneet päihteidenkäytön ympärille. Taloudellinen tilanne on usein huono. Raskaus ei ole useinkaan suunniteltu
Päihteitä käyttävä raskaana oleva nainen leimataan usein huonoksi ja pahaksi äidiksi, jota tulee hoitaa pakolla. Aiheen vaikeudesta kertoo yleisesti käytetyt käsitteet. Käsitettä ”päihdeäiti” käytetään yleisesti arkikielessä, kun puhutaan raskaana olevista tai vauvan synnyttäneistä päihdeongelmaisista naisista.
Päihdeäiti-käsite vilahtaa yleisesti myös erilaisissa artikkeleissa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun kuvataan ilmiötä ”päihderiippuvainen äiti”. Käsite on asenteellinen monella tapaa, ja se synnyttää mielikuvan yhtenäisestä ryhmästä, vastuuttomista ja äitiydessään epäonnistuneista naisista. Valitettavan usein käsite kuvastaa myös päihdeongelmaisten äitien kokemuksia kohdatuksi tulemisesta. Päihdeäidin leima on muodostunut osaksi päihderiippuvaisten äitien minäkäsitystä, ja siitä eroon pääseminen on heille monella tavalla haastavaa. otsikko kuvaa koko sitä prosessia, jonka päihderiippuvaiset äidit käyvät läpi kuntoutuessaan. Kaikki äidit olivat kokeneet olleensa aikaisemmin ”päihdeäitejä” itsensä, läheisten ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan silmissä. Päihdeäidin ”leima” oli syvällä äitien entisessä identiteetissä, ja siitä poispääseminen oli äitien kertomuksissa kestänyt vuosia.
Pidä kiinni-hoitojärjestelmän historiaa lyhyesti: Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien ja avopalvelusyksiköiden perustaminen alkoi Pidä kiinni-projektina vuonna 1998. Nykyään hoitojärjestelmä on vakiintunut ja nykyistä hoitojärjestelmää rahoitta valtio ja ray.
Valtakunnallinen hoitojärjestelmä koostuu päihdeongelmien hoitoon erikoistuneista kuudesta ensikodista ja seitsemästä avopalveluyksiköstä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. 6 ensikotia, joissa kaikissa on 5 paikkaa äiti-vauvaparille sekä kahden huoltajan perheen paikkoja. Lisäksi hoitojärjestelmään kuuluu 7 avopalveluyksikköä, jotka kuntouttavat noin 10-15 perhettä kerrallaan.
Hoitojärjestelmä tavoittaa vuosittain noin 250 perhettä.
Hoitomallissa yhdistyvät päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen.
Hoitojärjestelmä on Suomessa ainoa ja maailmassakin ainutlaatuinen.
UUDENLAINEN MALLI – PIDÄ KIINNI
Vauvatyön ja päihdetyön yhdistäminen.
Sikiön terve kehitys ja vauvan hyvinvointi ensisijaista
Toimivan vuorovaikutuksen syntyminen vauvan ja vanhemman/vanhempien välille.
Syntyi tarpeeseen, jolloin ensikodeissa alkoi näkymään raskaana olevia ja/tai synnyttäneitä naisia, joilla oli päihdeongelma. Perinteisin ensikodin keinoin ei pystytty auttamaan näitä äitejä. -> tarvittiin pienempi, tiivistä tukea tarjoava päihde-ensikoti, joka perustettiin Helsingin Oulunkylään (v.90).
Lisäksi Pidä kiinni -yksiköissä tehdään ns. etsivää työtä, jossa pyritään tavoittamaan avun, tuen ja hoidon piiriin päihteitä käyttäviä odottavia äitejä ja vauvaperheitä mm. tekemällä tiivistä yhteistyötä neuvoloiden ja HAL-polikilinikoiden kanssa.
Lisäksi vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen, jotta leviää tietoa odotus- ja vauva-ajan tärkeästä merkityksestä lapsen kehitykselle ja päihteiden käytän riskeistä aikana.
Vanhempien päihteinen arki ja päihdeongelma tulee esille/tai päättyy yleensä siihen, kun lastensuojelu puuttuu perheen tilanteeseen. Useimmiten vanhempi ohjataan kuntoutukseen ja lapsi sijoitetaan -> tarkoitus on siis hyvä eli lapsi pääsee turvaan
Tärkeää muistaa huomioida, että lapsi tulee autetuksi, kun vanhempaa autetaan!!!
Mielihyväjärjestelmän perimmäisenä tarkoituksena on antaa viestejä elimistölle hyvää tekevistä asioista. Päihteet tuottavat mielihyvää, vaikka ne tekevät elimistölle huonoa. Kun on päihdeongelma -> se on sotkenut mielihyväjärjestelmän -> kun nainen tulee raskaaksi, hän normaalisti alkaa miettimään mikä on hyväksi vauvalle ja syntyy yhteys vauvaan – äidin aivoissa on paikka/tilaa vauvalle. Kun on päihdeongelma, jossa päihteet ovat vallanneet vauvalle kuuluvan mielihyväjärjestelmän, siellä ei ole tilaa vauvalle.
Tässä on syy, miksi päihdeongelmaiset raskaana olevat äidit jatkavat päihteiden käyttöä raskaudesta huolimatta.
Tämän äidin tarina kuvaa sitä kuinka vaikeaa päihteistä irtautuminen saattaa olla, vaikka olisi raskaana. Eli kun päihteet ovat vallanneet vauvalle kuuluvan mielihyväjärjestelmän, niin äiti saa mielihyvä niistä päihteistä eikä välttämättä saa muodostettua minkäänlaista yhteyttä vatsassa kasvavaan vauvaan,
Tutkimusten mukaan tuloksia tuottaa tiivis hoitomalli ja kuntoutusjakso on riittävän pitkä.
Kuntoutusjakson alkaminen mahdollisimman varhain odotusaikana tärkeää lapsen kannalta
Ensikotikuntoutus vähintään 6kk ja sen jälkeen avopalvelujakso, joka kuukausien – vuosien pituinen (ad.3v)
Avopalveluissa myös ’etsivää työtä’ ja kuntoutusjaksoja ilman ensikotijakson tarvetta.
Pidä kiinni- kuntoutus perustuu yhteisökuntoutukseen, kaikki ensikodit toimivat sen perusteella, ja osa avokuntoutuspaikoista myös
Kuntoutumisen tukena on koko yhteisö, jolloin vertaistuen ja tukevien sosiaalisten suhteiden merkitys korostuu.
Yhteisökuntoutuksen tärkeitä foorumeita: yhteisön erilaiset kokoukset. ”Tärkeää ei ole lopputulos vaan prosessi”
Kuntouttavan ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen on kaikkien yhteisön jäsenten vastuulla.
Kuntouttava yhteisö on Pidä kiinni-yksiköissä 24/7. Ilta –ja yöajat ovat erityisen tärkeitä, johtuen mm. varhaisista traumoista. Esim. päiväsaikaan äiti hoitaa ja on hyvässä vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa, mutta yöaikaan esim. vauvan itku voi laukaista äidissä omat varhaiset traumat, jolloin on tärkeää, että apua ja tukea on saatavilla ympäri vuorokauden.
Voimme opetella ymmärtämään, mitä vauvan ja äidin välillä tapahtuu. Voimme tutkia yhdessä, miten kumpikin on osallisena vuorovaikutuksessa. Voimme tutkia sitä, miten vauvan tunteet vaikuttavat äitiin ja päinvastoin.
Työntekijä ja äiti vapautetaan tutkimaan vuorovaikutuksessa tapahtuvia ilmiöitä.
Tilanne on tasa-arvoinen, tutkiva ja ihmettelevä, kaikkia osapuolia arvostava.
Kun ”asettuu reflektiivisyyteen”, asettuu toisen käytettäväksi, haluaa sitoutua toiseen ihmiseen ja antaa merkitystä ja arvoa hänen kokemuksilleen
Tärkeää on pyrkiä riittävään läheisyyteen, mutta toisaalta yhtä tärkeä on säilyttää riittävää etäisyyttä niin, ettei ylikuormitu ja lannistu tunteiden vastaanottamisesta, jolloin reflektiivinen kyky hetkellisesti sammuu
Päihdeongelmaisilla äideillä on todettu olevan heikompi reflektiivinen kyky, ja heidän on erityisen vaikeaa pitää mielessään ja huomata vauvan viestejä ja tarpeita. Näin ollen päihdeongelmainen äiti ja vauva ovat toisilleen hankala pari.
Pidä kiinni-kuntoutuksessa pyritään vahvistamaan äidin mentalisaatiokykyä. Jo odotusaikana vauvalle raivataan tilaa äidin mielestä puhumalla ja pohtimalla yhdessä äidin kanssa, millainen vauva mahtaa, millaisia pelkoja ja huolia äidillä on suhteessa itseensä ja vauvaansa.
Onnistuneen työskentelyn lähtökohtana on toiveikkuuden ylläpitäminen (Hyytinen 2006)
Tämä on äärimmäisen tärkeää, kun kohdataan päihdeongelmaisia vanhempia. Työntekijän on oltava innostunut tukemaan asiakasta ja luoda toivoa tilanteessa, jossa asiakas ei sitä vielä näe.
Vanhempien ja perheen kaoottisessa elämäntilanteessa toivon ylläpitäminen jää usein työntekijöiden tehtäväksi
Voi olla haasteellista uskoa ja toivoa perheen kuntoutumista silloin, jos lapsen sijoittaminen turvaan tuntuisi houkuttelevimmalta vaihtoehdolta
Työntekijän motivoituneisuus ja sitoutuneisuus ovat merkittäviä, asiakkaan motivaatio syntyy ja vahvistuu toiminnassa vähitellen – kohtaamisen merkitys!
Vanhemmat puhuivat kuntoutuksesta erittäin positiivisesti. Kuntoutusta tukevia tekijöitä olivat olleet nimenomaan lapsen kanssa yhdessäolo, vanhemmuuden kanssa työskentely, päihdekuntoutus, yhteisö sekä koko kuntoutus
Vauvan ja äidin kannalta
Inhimillisistä säästöistä -> kyse ei ole vaan rahasta vaan vauvan koko elämästä!!!
Lopuksi haluan sanoa, että ensinnäkin nämä äidit ovat tavallisia äitejä ja toiseksi jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi ihmisenä/äitinä ja saada mahdollisuus muutokseen ja kuntoutumiseen yhdessä vauvansa kanssa.
Minulla on henkilökohtainen muisto noin kymmenen vuoden takaa. Työskentelin silloin lastensuojelun sosiaalityöntekijänä ja olin itse myös kahden pienen lapsen äiti. Olin kotikäynnillä nuoren, raskaana olevan naisen luona, jonka elämää päihteet olivat varjostaneet jo useamman vuoden ajan. Siinä hetkessä kohtaamisen merkitys, kuulluksi tuleminen ja toivon ylläpitäminen olivat erittäin merkityksellisiä. Tämä nuori , tuleva äiti lähti ja pääsi päihdekuntoutukseen ensikotiin. Tapasin äidin pari kuukautta myöhemmin, kun hän oli pienen poikavauvan onnellinen äiti. Muistan vieläkin tämän äidin sanat minulle: ”Sinä uskoit minuun”.