Jaana Suvisaari Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivät 14.-15.11.2019

1. MIELENTILATUTKIJOIDEN
NEUVOTTELUPÄIVÄT 14.-15.11.2019
Jaana Suvisaari, tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö, Mielenterveysyksikkö

2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
– jotta me kaikki voisimme hyvin
STRATEGIA 2019

3. Luottamuksen arvoinen THL
Vastuullisesti rohkea
Osaamme. Kokeilemme. Uudistamme.
Inhimillinen vuorovaikuttaja
Arvostamme. Kuulemme. Keskustelemme.
Yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä
Osallistamme. Kannustamme. Haastamme.
Visio
Olemme maailman vaikuttavin
terveys- ja hyvinvointialan
tutkimuslaitos
Teemme korkeatasoista tutkimus- ja
asiantuntijatyötä.
Kumppaniemme kanssa saamme aikaan
merkittävän muutoksen: väestön terveys,
toimintakyky ja osallisuus paranevat sekä
ihmisten mahdollisuus pitää huolta omasta ja
läheistensä hyvinvoinnista vahvistuu.
Rakennamme työllämme tasa-arvoista,
yhdenvertaista ja kestävää yhteiskuntaa.
Pidämme huolta heikoimmista.
12.11.2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – jotta me kaikki voisimme hyvin | STRATEGIA 2019 3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – jotta me kaikki voisimme hyvin
Edistämme väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta,
ehkäisemme sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä kehitämme hyvinvointiyhteiskuntaa.
Strategiset tavoitteet
Tieto
 Vastaamme tietotarpeisiin laadukkaasti ja
oikea-aikaisesti
 Laajennamme tietotuotantoamme
olennaisille katvealueille
 Huolehdimme toimintamme digitaalisesta
turvallisuudesta ja varaudumme kyberuhkiin
Tulkinta
 Ylläpidämme tilannekuvaa ja ennakoimme
tulevaa
 Kiteytämme näkemyksemme muutoksen
voimaksi
Ratkaisut ja tuki
 Tuotamme selkeitä toimintamalleja ja
suosituksia väestön, toimijoiden ja
päätöksentekijöiden käyttöön
 Tuemme sosiaaliturvan ja sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestelmäuudistusta
 Vauhditamme hyvän kasvun kierrettä

4. Kansallisen mielenterveysstrategian
luonnos
• Strategiateksti tällä hetkellä viimeistelyvaiheessa
• Lausuntokierros päättynyt 28.10.2019
• Asiantuntija- ja ohjausryhmien toimikausi päättyy 31.12.2019
12.11.2019 4

5. PAINOPISTE 1: MIELENTERVEYS PÄÄOMANA
Mielenterveys on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Se vaikuttaa
kaikkeen terveyteen, hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön ja
koko elämän kulkuun. Ihmisten hyvä mielenterveys vahvistaa luottamusta,
vastavuoroisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteiskunnassa.
Tuottavuus on vahvasti sidoksissa työvoiman mielenterveyteen. Hyvä
mielenterveys tukee koko Suomen menestymistä.
Mielenterveys on yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa,
josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan:
• kaikissa elämän vaiheissa
• opiskelussa ja työssä
• arkiympäristöissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan toiminnassa
• yhteiskunnan ja ympäristön muutoksissa.
12.11.2019 5

6. PAINOPISTE 2: Lasten ja nuorten
mielenterveyden rakentuminen arjessa
Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi
mielenterveyteen. Lasten ja nuorten mielenterveys vahvistuu, kun yhteiskunta
toimii niin, että:
• luodaan edellytykset turvalliselle elämälle perheissä ja muissa keskeisissä
kasvuympäristöissä ja yhteiskunnan muutoksissa
• turvataan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet hyvään itsetuntoon ja
mielenterveystaitoihin, oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin
• annetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläinen mahdollisuus osallistua
turvallisiin ja kehitystä edistäviin harrastuksiin
• turvataan haavoittuvassa asemassa tai elämäntilanteessa olevien lasten ja
nuorten oikeudet
• vähennetään lapsiperheköyhyyttä.
• vähennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä
12.11.2019 6

7. PAINOPISTE 3: Mielenterveysoikeudet
Jokaisen ihmisen mielenterveysoikeuksiin kuuluvat:
• hyväksytyksi tuleminen ja syrjimättömyys
• ihmisarvon ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä tietoisuus niistä
• yhdenvertainen oikeus asumiseen, opintoihin, työhön, toimeentuloon ja sosiaaliseen
osallisuuteen
• oikeus hyvään ja vaikuttavaan hoitoon silloin, kun se on tarpeen
• oikeus määritellä itse ne asiat, jotka auttavat selviytymään arjessa, ja saada siihen
tarvittava tuki
• oikeus vaikuttaa kansalaisena, päätöksenteon osapuolena, vertaistoimijana ja
kokemusasiantuntijana
• oikeus käyttää kansalliskieliä ja saada riittävä tulkkaus- ja käännösapu.
Mielenterveysoikeuksien saavuttamiseksi tarvitaan työtä ennakkoluulojen, virheellisten
käsitysten ja vastakkain asettelun voittamiseksi.
12.11.2019 7

8. PAINOPISTE 4: Ihmisten tarpeiden
mukaiset, laaja-alaiset palvelut
Palvelut vastaavat ihmisten tarpeita, kun varmistetaan, että:
• ne ovat asiakaslähtöisiä ja käyttäjät kokevat ne itselleen soveltuviksi
• ne ovat saavutettavia, laadukkaita ja vaikuttavia
• ne ovat joustavia, yhteen sovitettavia ja jatkuvuutta tukevia
• ne ovat ikävaiheeseen sopivia
• ne ovat tarvelähtöisiä ja oikea-aikaisia
• ne edistävät kuntoutumista
• ne noudattavat yhdenvertaisuusperiaatetta; palvelujen suunnittelussa otetaan erityisesti
huomioon ryhmät, jotka muuten olisivat vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan
• ne ottavat huomioon omaiset ja läheiset sekä voimavarana että tuen tarvitsijoina
• henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä
• vakavia psyykkisiä sairauksia ja päihdehäiriöitä sairastavien ihmisten fyysisen terveyden hoito
toteutuu yhdenvertaisesti muun väestön kanssa.
12.11.2019 8

9. PAINOPISTE 5: Hyvä
mielenterveysjohtaminen
Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti
kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat:
• johtamisessa tukeudutaan parhaaseen tietoon ja teknologiaan
• varmistetaan ajankohtaisen ja ennakoivan tutkimustiedon
saatavuus
• johtamisessa käytetään parhaiten soveltuvia indikaattoreita ja niitä
seurataan
• mielenterveysstrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja
sen toimenpide-ehdotuksia painotetaan ja muotoillaan uudestaan
tarpeen mukaan.
12.11.2019 9

10. MIELENTILATUTKIJOIDEN
NEUVOTTELUPÄIVÄT: päivän teemat
• Torstai: Vaarallisuuden arviointi tänään ja 2020-luvulla:
- millaisia käytäntöjä tällä hetkellä?
- millaisia odotuksia toimintaan kohdistuu?
- miten tulisi kehittää?
• Perjantai: Mielentilan tutkimisen kehittäminen ja ajankohtaisia
kysymyksiä
- hyvä mielentilatutkimus ja valvonta-aikasuositus
- oikeuspsykologinen tutkimus
- erityistutkimuksista
- autismikirjon häiriöt
12.11.2019 10