Jouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriin
1. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Lähineuvolasta suoraan
yksilöllisen kuntoutuksen piiriin
Terve Sos tapahtuma, Seinäjoki 18.5.2016
Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja
2. Tiedolla, tunteella ja tuella.
6.5.1964 hyväksyttiin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
vajaamielislaitoksen kuntainliiton perustamissuunnitelma
Seinäjoki luovutti maa-alueen (65,10 ha)
Perustamislupa anottiin ja saatiin 451-paikkaiselle
hoitolaitokselle
Keskuslaitos sai nimekseen Eskoo
1966 oli suunnitteluvuosi, rakennustyöt toteutettiin viidessä
rakennusvaiheessa vuosina 1967-1972
Ensimmäiset huolettavat muuttivat hoito-osastoille 7.7.1969
Eskoon sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä
24.8.2017
6. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on
sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen
osaaja, verkostoitunut palvelujen kehittäjä ja tuottaja.
Kuntayhtymän toiminnassa korostuvat asiakkaan
elämänkaaren eri vaiheissa ja monitahoisissa
tilanteissa tarvittavat vammaispalvelut.
Palvelut tuotetaan yksilöllisesti ja kilpailukykyisesti.
Eskoon toiminta-ajatus
24.8.2017
7. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksella on
tunnustettu rooli yksilöllisen elämän
tukijana ja erityispalvelujen tuottajana.
Ihmisarvon
kunnioitus
Vastuullisuus Uudistumiskyky
Visio 2025 ja arvot
24.8.2017
8. Tiedolla, tunteella ja tuella.
• Tuottaa ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin.
• Ratkaisut ovat pääsääntöisesti luovia, juuri asiakkaan
tilanteeseen sopivia.
• Asiakas luottaa siihen, että asiantuntija tekee juuri hänen
tilanteeseen hyvän ratkaisuehdotuksen ja toteuttaa sen.
• Asiantuntijan täytyy nähdä asiakkaan kokonaistilanne ja tavoite,
mihin tämä pyrkii.
• Tyypillistä on tehtävän suorituksen ainutkertaisuus vaikeasti
hallittavalla alueella.
Taustatyö on asiakkaan näkymättömissä olevaa työtä ja
palvelutilanteissa asiakas on läsnä ns. ”totuuden hetki”. Totuuden
hetkellä asiakas tekee havaintoja ja sitä ei voi perua. Jos on tehnyt
virheen ja epäonnistunut totuuden hetkellä, voi ainoastaan pyytää
anteeksi ja tehdä asian uudelleen.
Asiantuntijaorganisaatio
24.8.2017
9. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Pienten lasten kehitys ja
kehityspolut - ajatuksia
Tero Timonen, Eskoon ma. kehittämisjohtaja,
psykologian tohtori,
Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston, Åbo akademin etc…
tutkija ja dosentti
2016
10. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Lähtökohta
• Lapsen kehityksessä tapahtuu paljon ensimmäisten
2-3 vuoden aikana. Neurologisesti, emotionaalisesti
ja oppimisen kannalta tuolloin luodaan perusta
tulevalle kehitykselle.
• Kehitysvammaisten ja mm. autismin kirjon lasten
kohdalla kyse luonnollisesti on samasta tilanteesta.
Kysymys kuuluukin nyt:
– Miten hyvin voimme vastata tuohon kehitykselliseen
alkuvaiheeseen, jotta voisimme optimoida lasten
mahdollisuuksia tulevaisuudessa?
– Meidän tulee kysyä myös, miten voimme parhaiten tukea lasten
vanhempien vanhemmuuden taitoja kehityksellisessä
erityistilanteessa?
11. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Eri toimijat, eri käytäntö
• Pienten lasten kohdalla kehityksen seurantaa
tehdään lastenneuvoloissa, mutta pulmien
esiintyessä myös keskussairaalaverkoston
lastenneurologiassa ja –psykiatriassa.
• Erityishuollon asiantuntemus tulee kuvioon
mukaan, kun todetaan laajempaa kehityksellistä
viivettä ja ollaan siirtämässä kuntoutusvastuuta
erityispalveluihin.
• Tämä sinänsä on ihan ok. ja toimiva
kokonaisuus, mutta…
12. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Ongelma
• Kuntoutus saattaa jäädä pidemmäksikin aikaa lähinnä
arviointiasteelle, seurataan kehitystä ja todetaan kyllä
asioiden tila, muta ei välttämättä toimita kuntoutuksellisesti.
• Meillä yhteiskunnassa on leimaamisen pelko – ei haluta
tuottaa perheelle tuskaa epäilemällä kehityksen ongelmia
ennen kuin ne on voitu diagnostisesti todeta.
• Diagnostiikka monta kertaa kulkee valitettavasti
jälkijunassa. Voidaksemme todeta tiettyjen kriteerien
täyttymisen, joudumme odottamaan diagnostisten merkki- ja
ikäpaalujen toteutumista.
• Ja tähän kuluu aikaa.
13. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Ajattelutavoista
• Meillä tahtoo olla vallalla yliorganisatorinen
ajattelu: pidämme kiinni systeemeistä ja opituista
toimintatavoista.
• Me emme ehkä aina riittävästi kysy: Ovatko
mallimme sellaisia, että ne parhaimmilla tavalla
palvelevat asiakaskuntamme etuja ja
hyvinvointia?
• Olisiko meidän pysähdyttävä ja mietittävä: Mikä
on olennaista, mikä on tärkeää ja mikä turhaa?
14. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Kuntoutuksen tuloksellisuus
• Kuntoutuksen tuloksellisuuteen on saatavissa
vauhtia, jos puutumme lasten kehitysvaiheiden
herkkyyskohtiin.
• Erityisesti ensimmäiset 0-2/3 vuotta ovat tärkeimmät
varhaiskuntoutuksen ikävaiheet.
• Samalla voimme estää kumuloituvien vaikeuksien
kerääntymistä lapsen ja vanhempien väliseen
vuorovaikutukseen.
• Voimme parhaimmillaan luoda positiivisen
kehityskaaren, jolla on jo tutkitusti erilainen
vaikutuspotentiaali.
15. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Vaihtoehto
• Jospa ajattelisimme niin, että lapsen kanssa touhuaminen
sinänsä on hauskaa ja parhaimmillaan sitä kautta toteutuvat
myös kuntoutukselliset tavoitteet.
• Siihen ei tarvita sinänsä mitään erityisratkaisuja, vaan
voidaan jalostaa olemassa olevia toimintoja (esim. erilaiset
vanhempi-lapsi –ryhmät)
• Diagnostiikkaa voidaan siis tehdä kahdella tasolla –
virallisen luokitusjärjestelmän mukaisesti ja
kehityspotentiaalia eri tilanteissa seuraten.
• Kun lähdetään liikkeelle kehityspotentiaaleista,
lähestymistapa on positiivinen.
16. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Positiivinen ote
• Positiivinen ja joustava ote kehityksen edistämiseen
vähentää usein diagnostiikkaan liittyvää negatiivista
leimaamisilmiötä.
• Positiivisen näkökulman kautta jokainen voi kokea olevansa
osallinen kuntoutusprosessia, ja se on parhaimmillaan
hauskaa tekemistä lapsen kanssa.
• Se ei itse asiassa eroa mukavasta vuorovaikutuksesta
lapsen, huoltajan ja kuntouttajan kanssa, mutta siihen on
tuotu mukaan kuntouttavia lisäelementtejä.
• Kuntoutus on aktiivista otetta lapsen ja perheen arjessa,
sen tukemiseksi.
17. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Yhteistyön käytännöistä
• Arjessa toteutettavaan kuntoutukseen voidaan integroida
kaikki se tieto ja taito, jota tarvitaan kuntoutuksen
edistämiseksi.
• Meidän tulisi voida taata, että kehityksen seuranta ja
kuntoutus tapahtuu parhain mahdollisin voimavaroin.
• Pienen lapsen kehitys ja elämän rakentuminen on niin
arvokas asia, että siinä ei hallintokulttuurit ja hallinnolliset
raja-aidat saa olla esteenä.
• Kuntoutuksen tulee perustua alan parhaaseen tieteelliseen
tietoon ja tuo tieto tulee saada arjen käyttöön.
• Kun meillä on alueellista asiantuntemusta, sen
maksimaalinen käyttö kuntoutusohjannan tukena on
ratkaisevan tärkeää.
18. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Kaadetaan raja-aitoja
• Kaadetaan raja-aitoja ja lähdetään siitä, että lapsi ja
perhe saa kaiken, parhaimman tarvitsemansa avun
silloin, kun he sitä tarvitsevat.
• Kuntoutuksen tulee toteutua lapsen ja perheen
hyväksi, ei siksi, että joillakin organisaatioilla olisi
oma yhteiskunnallinen paikkansa.
• Turhia organisaatiokuvioita on tarvittaessa voitava
purkaa – uusia, paremmin toimivia lisätä.
• Jos meidän organisaatiomme eivät voi toimia
tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, on peiliin
katsomisen paikka ja parannettava juoksua.
19. Tiedolla, tunteella ja tuella.
Malli
• Luodaan yhteistyömalli, jossa kaikki
alueellisten toimijoiden parhaimmat voimat
yhdistetään verkostoksi.
• Toimitaan nopeasti ja joustavasti eri
tilanteissa – ei jonoja ja odottelua.
• Ollaan toimijoina asiakkaiden apuna ja
heidän tukenaan eri vaiheissa – kuunnellaan
ja ollaan läsnäolevia.