• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön
 

Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön

on

  • 5,291 views

Puheenvuoro VirtuKampus-hankkeen sosiaalisen median päivässä 6.5.2010 Kuopiossa, Harto Pönkä, Innowise, http://www.innowise.fi/

Puheenvuoro VirtuKampus-hankkeen sosiaalisen median päivässä 6.5.2010 Kuopiossa, Harto Pönkä, Innowise, http://www.innowise.fi/

Statistics

Views

Total Views
5,291
Views on SlideShare
4,365
Embed Views
926

Actions

Likes
15
Downloads
52
Comments
6

15 Embeds 926

http://www.innowise.fi 482
http://harto.wordpress.com 121
http://kangasmedia.blogspot.fi 94
http://kangasmedia.blogspot.com 65
http://blogit.kao.fi 57
http://www.slideshare.net 46
http://letopinnot.purot.net 18
http://avohame.wikispaces.com 15
http://sataedu.blogspot.com 8
http://kuvienkans.blogspot.fi 6
http://kuvienkans.blogspot.com 4
http://aktivoiviamenetelmia.wordpress.com 4
http://susannanpaivakirja.wordpress.com 3
http://kangasmedia.blogspot.com.es 2
https://twitter.com 1
More...

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel

16 of 6 previous next Post a comment

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Ok, hyvä saada asiaan varmistus Tarmoltakin. :-)
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Jep näin se menee Harto, sain Tarmolta myös saman tulkinnan, että SlideSharen ehtoihin kuuluu hyväksyä tuo upottaminen ja jos lataaminen on sallittu, niin kopionkin saa ottaa, vaikka tuossa sivun reunassa lukeekin © All Rights Reserved. Hyvä kun selvisi, minua tuo copyright on hämännyt.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Kiintoisaa! En ehdi nyt tutkimaan palvelun käyttöehtoja, mutta oletan antaneeni siinä luvan kaikkien esitysten upottamiseen. Oletus perustuu siihen, että SlideShare olisi pitänyt 'taustansa suojattuna' tuon osalta, kun kyse on palvelun perusominaisuudesta. Joka tapauksessa asia voidaan mielestäni nähdä niin, että lupa on annettu siinä vaiheessa, kun esitys tuodaan tänne. Sen verran selvä ja perustavanlaatuinen ominaisuus tuo upotus täällä on. Olisi ristiriitaista tuoda esityksiä palveluun, jossa upotus on tärkeässä osassa ja sitten kieltää se.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Kiitos Harto, nyt minulla on lupasi, joten voin upottaa kevein mielin. Mutta eihän palvelun perusominaisuus vielä tee upottamista mahdolliseksi. Täysin tekijänoikeuksin (copyright) varustettua sisältöä voi siteerata asiayhteydessään, mutta kokonaisen teoksen (mielestäni teoskynnys ylittyy suvereenisti tässä tapauksessa) siteeraaminen (mitä upotus aina on, siinä lisätään kokonainen teos) ei ole luvallista. Upottamisessa on kyse teoksen levittämisestä ja senhän copyright kieltää. SlideSharessa on mahdollisuus valita erilaisia cc-lisenssejä. Koska diaesityksissäsi ei myöskään ole esityksessä itsessään ollut merkintöjä tekijänoikeudestä, ne ovat sinällään copyright-tavaraa. Kysyin tekijänoikeuksiin syväperehtyneeltä Tarmolta vielä lisävalaisua tähän.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Hei Anne. Kiitos kommentista. Kaikkia esityksiäni saa vapaasti upottaa, linkittää ja ladata. Upottaminenhan on slidesharen perustoimintoja, eli kun kuka tahansa tuo esityksiä tänne, niin niitä saa upottaa.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Yhdessä voidaan rakentaa ja kehitellä uutta tietoa. Tiedon jakamisessa on kyse myös omien ajatusten ulkoistamisesta, jolloin ne ymmärretään myös itse paremmin kun ne pitää ilmaista käsitteellisesti.
  • Tämä on sitä mitä oppimisen tutkija näkee

Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön Presentation Transcript

  • Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön Harto Pönkä, 6.5.2010
  • MIKSI? MIHIN TÄLLÄ PYRITÄÄN?
    • OPPIMISEN TUKEMINEN:
    • ymmärtävä oppiminen
    • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu
    • oppimisprosessi
    Jos unohdat nämä, unohda koko juttu!
  • Ryhmä muodostuu jonkin yhteisen tavoitteen ympärille Ryhmäytymisen vaiheet Social grounding Normit ja (oppimis-)kulttuuri
  • Yhteisöllistä työskentelyä ei tueta yhteistyön vuoksi, vaan koska se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja.
  • Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat. Esim. Lehtinen, 2003, sekä Scardamalia & Bereiter, 2003 ja 2005
  • 1. VAIHE
    • Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen
    • Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki
    • Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
      • Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin
      • Pidä työskentely omissa käsissäsi
    • Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
    Aloita jostakin tutusta ja helposta
    • Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
    • Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.
    • Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana .
    • Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena .
    • Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
    Esimerkkejä blogien opetuskäytöstä
  • 2. VAIHE
    • Kehitä opetusta aiemman pohjalta
    • Siirrä lisää vastuuta oppijoille
    • Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit
    • Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
      • Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit tai mikroblogi
    Vähän enemmän ja paremmin
  • Sosiaalisen median tarjoumat Lähde: Gene Smith, 2007, http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista so. tarjoumista. Identiteetti, läsnäolo, sosiaaliset suhteet, keskustelut, ryhmät, maine, jakaminen.  Käytä palveluita sen mukaan, millaiseen työskentelyyn ne ohjaavat!
    • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
    • Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
    • Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
    • Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
      • RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
      • Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
    • Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
    • Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
    •  Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
    Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys
  • 3. VAIHE
  •  
    • Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä
    • Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti
    • Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
    • Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!
    Sosiaalisen median oppimisympäristö
  • Muutos perinteiseen verrattuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista
    • Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista
    • Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit
    • Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä
    Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
    • Seuranta-/kotisivuna voi olla esimerkiksi:
      • Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte
      • iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu
      • Kurssiblogi
      • Wikisivusto
      • Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms.
      • Ning.com –yhteisösivusto tms.
      • Perinteinen verkko-oppimisympäristö
      • Perinteinen www-sivusto
    Tähtimallin variaatioita
  • Esimerkki: avoin verkkokurssi Niina Impiö ja Harto Pönkä, 07.05.10 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com Seuranta-/kotisivu, aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat Kurssin wiki Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat Tiedon prosessointi ja visualisointi MindMeister Kurssin aikataulut Google Calendar Luentomateriaalien jakaminen SlideShare ja Box.net Vertaistuki ja keskusteleminen Qaiku-kanava Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit
  • Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä
  • 4. VAIHE JA SIITÄ ETEENPÄIN
  • Kuva: http://xkcd.com/256/ Virtuaalisessa luokkahuoneessa ei tarvitse olla seiniä.
    • Yhteisöresursseilla tarkoitetaan aitoja sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
    • Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
    • Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
    Yhteisöresurssit
    • Täysin avoin
      • Kaikki voivat lukea ja osallistua
    • Osittain avoin
      • Kaikki voivat lukea
      • Vain jäsenet voivat osallistua
    • Suljettu, rekisteröintipakko
      • Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä
    • Suljettu, kutsu vaaditaan
      • Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun
    • Suljettu ja salainen
      • Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
    Avoimuuden asteet
  • Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
    • Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.
    • Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)
    • Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina/juoni.
    • Skripti integroidaan oppimisympäristöön.
    • Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin.
    • Hyvä skripti voidaan siirtää eri konteksteihin.
    Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia Lähde: Pierre Dillenbourg, 2002
    • Ilmennä wikin rakenteella työskentelyn vaiheita
      • Wikin sivut voivat muodostaa esim. tiedekirjan tai tutkimusprojektin
      • Erota kronologisten työskentelyvaiheiden sivut pysyvistä sivuista ja työtiloista
    • Kirjoita selkeät ohjeet ja tehtävänannot
      • Mitä, miksi, miten, milloin, mitä seuraavaksi
    • Käytä sivupohjia tuotosten tekemisen tukemisessa
      • Sivupohjassa voi olla esim. malliotsikoita, kysymyksiä, lisäohjeita jne.
    • Ennakoi avun tarve
      • Opettajaa, yleistä keskustelua ja teknistä tukea tarvitaan aina.
    Yhteisöllisten skriptien liittäminen wikiin Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/03/07/yheisolliset-skriptit-wiki/
    • Oppiminen on prosessi , joka voidaan kuvata oppimispolkuna
    • Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on
    Suunnittele oppimispolku Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia loogisesti alusta loppuun?
    • Mitä ja miten pitäisi oppia?
    • Miten oppimista arvioidaan?
    • Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko:
      • Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia?
      • Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla?
      • Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa?
      • Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä?
      • Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?
    Opetuksen suunnittelun muistilista
  • Yksilölliset oppimispolut
    • Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
    • Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
    • Riittämätön ohjaus ja tuki
    • Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute
    • Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
    • Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
    • Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)
    • Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
    Tavallisia kompastuskiviä
    • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen
    • Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui
      • Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)
      • Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim. wikisivun tai miellekartan versiot)
      • Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
      • Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot
      • Opettajien havainnot
    • 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
    Oppimisprosessin arviointi
  • Harto Pönkä http ://www.innowise.fi/ http://harto.wordpress.com/ http ://twitter.com/hponka/ KIITOS!