Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön

Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön Harto Pönkä, 6.5.2010

MIKSI? MIHIN TÄLLÄ PYRITÄÄN?

OPPIMISEN TUKEMINEN:
ymmärtävä oppiminen
yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu
oppimisprosessi
Jos unohdat nämä, unohda koko juttu!

Ryhmä muodostuu jonkin yhteisen tavoitteen ympärille Ryhmäytymisen vaiheet Social grounding Normit ja (oppimis-)kulttuuri

Yhteisöllistä työskentelyä ei tueta yhteistyön vuoksi, vaan koska se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja.

Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat. Esim. Lehtinen, 2003, sekä Scardamalia & Bereiter, 2003 ja 2005

1. VAIHE

Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen
Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki
Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin
Pidä työskentely omissa käsissäsi
Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
Aloita jostakin tutusta ja helposta

Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.
Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskusteluja palautekanavana .
Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena .
Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
Esimerkkejä blogien opetuskäytöstä

2. VAIHE

Kehitä opetusta aiemman pohjalta
Siirrä lisää vastuuta oppijoille
Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit
Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit tai mikroblogi
Vähän enemmän ja paremmin

Sosiaalisen median tarjoumat Lähde: Gene Smith, 2007, http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista so. tarjoumista. Identiteetti, läsnäolo, sosiaaliset suhteet, keskustelut, ryhmät, maine, jakaminen.  Käytä palveluita sen mukaan, millaiseen työskentelyyn ne ohjaavat!

Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
 Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys

3. VAIHE

Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä
Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti
Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!
Sosiaalisen median oppimisympäristö

Muutos perinteiseen verrattuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista

Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista
Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit
Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Seuranta-/kotisivuna voi olla esimerkiksi:
Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte
iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu
Kurssiblogi
Wikisivusto
Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms.
Ning.com –yhteisösivusto tms.
Perinteinen verkko-oppimisympäristö
Perinteinen www-sivusto
Tähtimallin variaatioita

Esimerkki: avoin verkkokurssi Niina Impiö ja Harto Pönkä, 07.05.10 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com Seuranta-/kotisivu, aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat Kurssin wiki Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat Tiedon prosessointi ja visualisointi MindMeister Kurssin aikataulut Google Calendar Luentomateriaalien jakaminen SlideShare ja Box.net Vertaistuki ja keskusteleminen Qaiku-kanava Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit

Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä

4. VAIHE JA SIITÄ ETEENPÄIN

Kuva: http://xkcd.com/256/ Virtuaalisessa luokkahuoneessa ei tarvitse olla seiniä.

Yhteisöresursseilla tarkoitetaan aitoja sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
Yhteisöresurssit

Täysin avoin
Kaikki voivat lukea ja osallistua
Osittain avoin
Kaikki voivat lukea
Vain jäsenet voivat osallistua
Suljettu, rekisteröintipakko
Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä
Suljettu, kutsu vaaditaan
Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun
Suljettu ja salainen
Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
Avoimuuden asteet

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.
Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)
Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina/juoni.
Skripti integroidaan oppimisympäristöön.
Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin.
Hyvä skripti voidaan siirtää eri konteksteihin.
Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia Lähde: Pierre Dillenbourg, 2002

Ilmennä wikin rakenteella työskentelyn vaiheita
Wikin sivut voivat muodostaa esim. tiedekirjan tai tutkimusprojektin
Erota kronologisten työskentelyvaiheiden sivut pysyvistä sivuista ja työtiloista
Kirjoita selkeät ohjeet ja tehtävänannot
Mitä, miksi, miten, milloin, mitä seuraavaksi
Käytä sivupohjia tuotosten tekemisen tukemisessa
Sivupohjassa voi olla esim. malliotsikoita, kysymyksiä, lisäohjeita jne.
Ennakoi avun tarve
Opettajaa, yleistä keskustelua ja teknistä tukea tarvitaan aina.
Yhteisöllisten skriptien liittäminen wikiin Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/03/07/yheisolliset-skriptit-wiki/

Oppiminen on prosessi , joka voidaan kuvata oppimispolkuna
Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on
Suunnittele oppimispolku Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia loogisesti alusta loppuun?

Mitä ja miten pitäisi oppia?
Miten oppimista arvioidaan?
Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko:
Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia?
Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla?
Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa?
Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä?
Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?
Opetuksen suunnittelun muistilista

Yksilölliset oppimispolut

Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
Riittämätön ohjaus ja tuki
Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute
Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)
Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
Tavallisia kompastuskiviä

Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen
Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui
Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)
Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim. wikisivun tai miellekartan versiot)
Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot
Opettajien havainnot
1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Oppimisprosessin arviointi

Harto Pönkä http ://www.innowise.fi/ http://harto.wordpress.com/ http ://twitter.com/hponka/ KIITOS!

http://www.innowise.fi	482
http://harto.wordpress.com	108
http://kangasmedia.blogspot.com	56
http://www.slideshare.net	46
http://blogit.kao.fi	41
http://letopinnot.purot.net	18
http://avohame.wikispaces.com	11
http://sataedu.blogspot.com	8
http://kuvienkans.blogspot.com	4

Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön

by Harto Pönkä on May 06, 2010

Accessibility

Tags

Upload Details

Usage Rights

9 Embeds 774

Statistics

Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön — Presentation Transcript