Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille

3,807 views

Published on

Luento Oulun yliopiston kirjastolle 5.10.2010, Harto Pönkä, http://www.innowise.fi/

Published in: Education
0 Comments
6 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
3,807
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
126
Actions
Shares
0
Downloads
25
Comments
0
Likes
6
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. (Jussi Pekka-Erkkola sekä Kalliala ja Toikkanen 2009)
  • Esim. Piraattipuolue pitää kokouksensa IRC:n välityksellä. Yhdistyslakia muutetaan nuorten pasiivisuuden ja yhteiskunnasta vieraantumisen takia. Kuitenkin netissä ollaan todella aktiivisia. Sähköinen sosiaalisuus, pikaviestimet, kännykät tekstareineen, irc, galtsu, yhteisöpalvelut: Facebook, MySpace jne.
  • Monelle tutuin. toiseksi suosituin nettipalvelu heti Googlen jälkeen. Kasvaa nopeiten yli 35-vuotiaiden keskuudessa.
  • Sisällön tuottajat – kuluttajat. Ennuste 2013: 50% käyttäjistä tuottaa sisältöä ja 70% käyttäjistä kuluttaa muiden tuottamaa sisältöä. Nykyisin 43% ja 60%.
  • Tärkeimpiä taitoja ovat oppimisen taidot, varsinkin yhteisöllisen oppimisen taidot, sillä kukaan ei enää jatkossa menesty yksin – poikkeuksia lukuunottamatta. On väitetty, että verkossa on mm. joukkoälyä, monipäistä yhteistyötä ja verkkovoimaa, mutta oppimistutkijan silmin... Tämä on viime vuosien oppimistutkimuksen tuottamaa tietoa (ymmärtävä oppiminen, asiantuntijuuden tutkimus), esim. Scardamalia ja Bereiter (yhteisöllinen tiedonrakentelu) Yhdysvalloissa ja Suomessa mm. Sanna Järvelän Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusryhmä sekä Kai Hakkarainen (tutkiva oppiminen).
  • Wikipedia on paras esimerkki WIKISTÄ: käyttäjien yhdessä tuottamaa verkkosisältöä, joka täydentyy ja korjaa jatkuvasti itse itseään. Mikään tietosanakirja ei pysty siihen. Massat pystyvät – sopivilla välineillä. Kuvassa Wikipedian tieteelliseen toimintaan keskittyvät alueet. Kuten näkyy, toiminta on aktiivista. Wikipedia on esimerkki siitä, miten tiedonhakeminen on siirtynyt kirjojen käytöstä verkkoon. Opetuksessa on haaste vähentää kirjojen käyttöä, tilalle esim. yhteisöllistä tiedonrakentelua, tiedon hakemista verkosta ja oppimateriaalien tuottamista opiskelijoiden voimin – vaikkapa sitten omassa wikissä. Toisaalta on muistettava medialukutaito, lähdekriittisyys ja kriittisyys muutenkin.
  • Kaksi näkökulmaa, tässä ensimmäinen: sosiaalisen median käyttö organisaation sisällä.
  • Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille

    1. 1. Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille Harto Pönkä, 05.10.2010
    2. 2. 43 EU:n väestöstä käy netissä joka päivä. 16-24-vuotiailla lukema on 66% . Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI
    3. 3. Suomalaisten nettiasiointi <ul><li>87 % käyttää kaupallisia asiointipalveluja , esim. verkkopankkia </li></ul><ul><li>57 % käyttää julkisia asiointipalveluja , esim. KELA-, vero- ja kirjastopalvelut </li></ul><ul><li>54 % tekee ostoksia verkkokaupoissa </li></ul><ul><li>21 % käyttää nettiä vapaa-ajan yhteydenpitoon </li></ul><ul><li>15 % tuottaa julkisesti saatavilla olevaa sisältöä </li></ul><ul><ul><li>Esim. kuvia (57 %), kotisivuja (30 %), blogeja (23 %) ja videoita (18 %) </li></ul></ul><ul><ul><li>Tärkeimmät syyt sisällöntuotantoon ovat omien ajatusten/tuotosten esittely (46 %) ja sosiaalisen verkoston ylläpito (43 %) </li></ul></ul>Lähde: http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/5lw6l5Hwm/Viestintapalvelut_tutkimus.pdf (n=2001, 11/2009)
    4. 4. Sosiaalisen median palveluita
    5. 5. Taustaa: Web 2.0 ja semanttinen web Semanttisen webin piti mullistaa maailma, mutta sen tekikin sosiaalinen media.
    6. 7. Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi
    7. 8. Kyse on ennen muuta keskustelusta...
    8. 9. ...uusien yhteyksien syntymisestä...
    9. 10. ...ja omaehtoisesta yhteisöllisyydestä.
    10. 11. Sosiaalisen median palvelut elävät käyttäjistään .
    11. 12. Kuva: http:// xkcd.com/256/ Aktiivisuus on siirtynyt verkkoon, etenkin nuorilla.
    12. 13. Yli 500 milj. käyttäjää. 250 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 150 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Käyttäjillä on keskimäärin 130 kaveria ja he ovat liittyneet keskimäärin 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (4.10.2010)
    13. 14. Suurin ikäryhmä on 25-34-vuotiaat. Pienin, mutta nopeimmin kasvava ikäryhmä on yli 65-vuotiaat . Lähde, 8.9.2010: http ://www.facebakers.com/countries-with-facebook/FI/ 1,85 milj. suomalaista on Facebookissa (42,44 % netinkäyttäjistä)
    14. 15. Käyttäjät viestivät aktiivisesti 5-10% :n kanssa ystävistään. <ul><li>Mies, 120 ystävää </li></ul><ul><li>Kommentoi 7 ystävänsä kuvia tai tila-/seinäviestejä </li></ul><ul><li>Viestittelee tai chattäilee 4 ystävänsä kanssa </li></ul><ul><li>Nainen, 120 ystävää </li></ul><ul><li>Kommentoi 10 ystävänsä kuvia tai tila-/seinäviestejä </li></ul><ul><li>Viestittelee tai chattäilee 6 ystävänsä kanssa </li></ul>Lähde: http://www.insidefacebook.com/2009/02/27/facebooks-in-house-sociologist-shares-stats-on-users-social-behavior/
    15. 16. <ul><li>” Facebookin avulla pidät yhteyttä elämäsi ihmisiin ja jaat tietoja heidän kanssaan.” </li></ul><ul><li>Facebookin ikäraja on nykyisin 13 vuotta </li></ul><ul><li>Facebookin käyttöehdoissa annetaan FB:lle käyttöoikeudet käyttäjän palveluun liisäämiin sisältöihin </li></ul><ul><li>Yksityisyysasetuksista huolehtiminen on käyttäjän omalla vastuulla </li></ul><ul><li>Käyttäjät voivat pyytää toisiaan kavereiksi </li></ul><ul><ul><li>Kaveripyynnön voi hyväksyä, hylätä tai jättää odottamaan </li></ul></ul><ul><ul><li>Vahvistusta odottava kaveri näkee jo tilapäivityksesi </li></ul></ul><ul><li>Viestintä tapahtuu mm. status-/tilapäivityksillä, kirjoittamalla muiden seinille, kommentoimalla muiden kuvia/muita sisältöjä, sivujen keskustelupalstoilla ja yksityisviestellä </li></ul><ul><li>Käyttäjät voivat rajata tilapäivityksien julkisuutta luomalla kaverilistoja tai lisäämällä eston tietyille kavereille </li></ul>Facebookin perusteita http://www.facebook.com/terms.php?ref=pf
    16. 17. Verkkoidentiteetti = profiili/presenssi <ul><li>Sosiaalinen media on samaan aikaan henkilökohtainen ja julkinen </li></ul><ul><li>Verkkoidentiteetti: </li></ul><ul><ul><li>Nick / nimimerkki ja nimi </li></ul></ul><ul><ul><li>Profiilikuva </li></ul></ul><ul><ul><li>Esittelysivu </li></ul></ul><ul><ul><li>Kaverit ja verkostot </li></ul></ul><ul><li>Verkkoidentiteetti voidaan varastaa </li></ul><ul><li>World Wide Webillä on pitkä muisti </li></ul>
    17. 18. http://www.facebook.com/pages/Oulu/Oulun-yliopiston-kirjasto-Oulu-University-Library/67197143746 <ul><li>Facebookin yhteisösivut ja viralliset sivut </li></ul><ul><li>Seinä, kuvat, laatikot, keskustelut, tapahtumat, linkit, yms.  Tilapäivitykset näkyvät ”tykkääjien” etusivuilla  Tykkääjille voi antaa luvan kirjoittaa seinälle tai estää sen </li></ul>
    18. 19. http://www.facebook.com/group.php?gid=277818660103 <ul><li>Facebookin ryhmät </li></ul><ul><li>Seinä, kuvat, laatikot, keskustelut, tapahtumat, linkit, yms.  Ryhmän jäsenille voi lähettää massaviestejä  Ryhmä voi olla avoin, suljettu tai salainen </li></ul>
    19. 20. Sosiaalisissa verkostopalveluissa selvästi tärkeintä on pitää yhteyttä kavereihin . Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx
    20. 21. 10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. 17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostojen käytön kokonaan. 60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa sosiaalisissa verkostoissa. Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx ” Minä vain lopetin sen käytön.”
    21. 22. <ul><li>Twitter </li></ul><ul><li>Keskustelun seuraaminen, esim. oma organisaatio ja suositut aiheet </li></ul><ul><li>Tiedon jakaminen ja välittäminen, keskusteluun osallistuminen </li></ul><ul><li>Verkostoituminen kiinnostavien käyttäjien kanssa </li></ul>
    22. 23. TweetDeck
    23. 24. Lähteet: http://mashable.com/2010/03/18/twitter-infographic/ ja http://www.hubspot.com/Portals/53/docs/01.10.sot.report.pdf Vain 20%:lla Twitterin käyttäjistä on yli 10 seuraajaa. Käyttäjillä on suunnilleen yhtä monta seuraajaa kuin mitä he itse seuraavat.
    24. 25. Yleisin syy käyttää Twitteriä on pitää yhteyttä kavereihin. Joka viides käyttää Twitteriä pysyäkseen ajan tasalla. Alle 35-vuotiaille on tärkeää päivittää omaa statustaan eli markkinoida itseään . 35-54-vuotiaat käyttävät eniten Twitteriä työtarkoituksiin . Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007193
    25. 26. Twitter ei ole pelkästään jaarittelua 38% viesteistä on keskustelua. 8 % viesteistä on retweettejä eli käyttäjien suodattaman relevantin tiedon välitystä eteenpäin . Lähteet: http://mashable.com/2009/08/17/twitter-100/ ja http ://www.informationisbeautiful.net/2009/more-truth-about-twitter/
    26. 27. Lähteet: http://mashable.com/2009/08/17/twitter-100/ ja http ://www.informationisbeautiful.net/2009/more-truth-about-twitter/ Twitterin kiireisimmät päivät ovat tiistai ja keskiviikko. Twitterin hyödyllinen käyttö keskittyy viikon alkuun ja ajallisesti iltapäivään.
    27. 28. Linkkien jakaminen
    28. 29. <ul><li>Blogit </li></ul><ul><li>Ajankohtainen tiedotus, tarinointi, nostot, linkit yms.  Kokemusten jakaminen, myös esim. kuvien ja videoiden avulla </li></ul><ul><li>Vuorovaikutus lukijoiden kanssa kommenttipalstan kautta </li></ul>
    29. 30. Blogikirjoitukset synnyttävät aaltoja blogosfäärissä, kun blogit linkittävät muiden blogien kirjoituksiin. Mitä suurempi vaikutusvalta , sitä suuremmat aallot. Lähde: http://darmano.typepad.com/logic_emotion/2006/08/influence_rippl_1.html
    30. 31. Blogit keräävät kävijöitä Lähde: http://blog.hubspot.com/blog/tabid/6307/bid/5506/Active-Business- Blogs-Draw-6-9-Times-More-Organic-Search-Traffic-than-Non-Bloggers.aspx
    31. 32. Wikit Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen oppimisympäristö: sisällöntuotanto ja keskustelut  Oppimisprosessin seuraaminen (tulee näkyväksi!) http://www.wikispaces.com/
    32. 33. Pieni wikiharjoitus: Mitä tietoa kirjaston wikissä voisi olla?
    33. 34. http://www.slideshare.net/jaakkokeskari Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa  Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin  Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi  Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä
    34. 35. http://www.flickr.com/ <ul><li>Flickr-kuvat </li></ul><ul><li>Kuvien ja kokemusten jakaminen  Kuvien kommentointi ja keskustelualue ryhmissä </li></ul><ul><li>Kuka tahansa voi liittyä ryhmään ja lähettää kuviaan </li></ul>
    35. 36. <ul><li>YouTube-videot </li></ul><ul><li>Videoiden jakaminen, kommenttikeskustelut, kanavat </li></ul><ul><li>Mahdollisuus laajan katsojaryhmän saamiseen </li></ul><ul><li>Videoita voi upottaa esim. Facebookiin, blogiin ja wikiin </li></ul>http://www.youtube.com/
    36. 37. <ul><li>SOMETU-verkosto </li></ul><ul><li>Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan </li></ul><ul><li>Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen </li></ul><ul><li>Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan </li></ul>http://sometu.ning.com/
    37. 38. <ul><li>Dojolaiset.com-yhteisö </li></ul><ul><li>Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä </li></ul><ul><li>Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan, uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin </li></ul><ul><li>Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?) </li></ul>http://www.dojolaiset.com/
    38. 39. <ul><li>Blogi: http://porkkanamafia.wordpress.com/ </li></ul><ul><li>Ning: http://porkkanamafia.ning.com/ </li></ul><ul><li>Facebook: http://www.facebook.com/group.php?gid=24222803714 ja lisäksi useita paikallisia ryhmiä </li></ul><ul><li>Jaiku: http://jaiku.com/channel/CarrotmobFinland </li></ul><ul><li>FriendFeed: http://friendfeed.com/rooms/porkkanamafia </li></ul><ul><li>Kyte: http://www.kyte.tv/ch/143013-porkkanamafia </li></ul><ul><li>YouTube: http ://www.youtube.com/user/Porkkanamafia </li></ul><ul><li>Flickr: http:// flickr.com/photos/tags/porkkanamafia/ </li></ul>Hajautunut verkosto: Porkkanamafia
    39. 40. Sosiaalisen median käyttäjät
    40. 41. Suomessa luotetaan huomattavasti enemmän TV-uutisiin, sanomalehtiin, yritysten kotisivuihin ja esitteisiin kuin muissa maissa. – Ei paras mahdollinen kasvualusta sosiaaliselle medialle? Kuitenkin luottamus Wikipediaan, foorumeihin ja blogeihin on samaa luokkaa kuin muissa maissa. Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007067
    41. 42. Sosiaalisen median käyttäjäryhmät sisällön tuottajat sisällön kuluttajat Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html
    42. 43. 1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti (HUOM! Luvut kuvaavat vapaaehtoista osallistumista. Opetuksessa ei toki voida tyytyä 20%:iin.) Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
    43. 44. Suurin osa käyttäjien luomasta sisällöstä tehdään sosiaalissa verkostoissa . Ennuste 2013: 50% käyttäjistä tuottaa sisältöä ja 70% käyttäjistä kuluttaa muiden tuottamaa sisältöä. Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1006914
    44. 45. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot
    45. 46. <ul><li>Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä </li></ul><ul><li>Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja että muut ryhmän jäsenet. </li></ul><ul><li>Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen tavoite. </li></ul><ul><li>Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja eli normeja, jotka voivat olla julkilausuttuja normeja ja piilonormeja. </li></ul><ul><li>Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita. </li></ul>Ryhmä
    46. 47. ” Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta! Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
    47. 48. <ul><li>Muotoutumisvaihe </li></ul><ul><ul><li>Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit </li></ul></ul><ul><ul><li>Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja </li></ul></ul><ul><ul><li>Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja </li></ul></ul><ul><li>Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) </li></ul><ul><ul><li>Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. </li></ul></ul><ul><li>Normien luomisen vaihe </li></ul><ul><ul><li>Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. </li></ul></ul><ul><li>Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) </li></ul><ul><ul><li>Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. </li></ul></ul><ul><li>Lopettamisvaihe </li></ul><ul><ul><li>Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. </li></ul></ul>Ryhmäytyminen Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
    48. 49. <ul><li>Parvi on joukko ihmisiä, jotka osallistuvat johonkin toimintaan, mutta eivät muodosta kiinteää ryhmää. </li></ul><ul><li>Taustalla on ajatus, että ihmiset toimivat joissain tilanteissa samaan tapaan kuin eläinparvet. </li></ul><ul><li>Hyvä parvi tuottaa kollektiivista viisautta (collective intelligence) ja yltää keskimäärin parempaan ratkaisuun kuin yksittäinen asiantuntija (Surowiecki). </li></ul><ul><li>Kollektiiviseen viisauteen yltävän parven edellytykset: </li></ul><ul><ul><li>Monimuotoisuus (erilaisia ihmisiä) </li></ul></ul><ul><ul><li>Riippumattomuus (yksilöiden itsenäinen ajattelu) </li></ul></ul><ul><ul><li>Hajautus (avoimuus ja tasavertaisuus) </li></ul></ul>Parvi Lähde: Surowiecki, J. (2004). The Wisdom of the Crowds http://fi.wikiversity.org/wiki/Surowiecki,_James_%282004%29:_The_Wisdom_of_the_Crowds
    49. 50. <ul><li>Googlen hakukone arvottaa www-sivustoja sen mukaan, miten muut ovat linkittäneet niihin </li></ul><ul><li>Wikipedia on tietosanakirja, jonka luomiseen osallistuu miljoonat ihmiset </li></ul><ul><li>Open source -ohjelmien kehitysyhteisöt, esim. Linux </li></ul><ul><li>Sukellus.fi-blogi tiedotti v. 2004 tsunamista tehokkaammin kuin viranomaiset. Ylläpitäjät koostivat hengissä selviytyneiden nimilistaa saamistaan ilmoituksista </li></ul><ul><li>MuroBBS:n salapoliisit </li></ul><ul><li>Crowdsourcing eli talkoistaminen </li></ul><ul><li> Monen ihmisen älyllisen panoksen summa on positiivinen! </li></ul>Parviälyn esimerkkejä
    50. 51. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
    51. 52. <ul><li>Verkoston jäseniä yhdistää jokin sosiaalinen objekti, yhteinen kiinnostuksen kohde (Jyri Engeström). </li></ul><ul><li>Verkostoa kuvaavia piirteitä: </li></ul><ul><ul><li>Vähintään kymmeniä jäseniä, suhteellisen pysyvä </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsenet tiedostavat verkoston ja jäsenyytensä, mutta eivät tunne kaikkia sen jäseniä (toisin kuin ryhmässä). </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ovat syntyneet ensisijaisesti verkostoon liittymisen kautta </li></ul></ul><ul><ul><li>Löysä yhteisöllisyys </li></ul></ul><ul><li>Verkostojen etuja ovat mm. tehokas tiedonvälitys sekä mahdollisuus keskustella, muodostaa ryhmiä ja tehdä yhteistyötä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa </li></ul>Verkostot
    52. 53. <ul><li>Yhteisöä yhdistää jokin yhteinen intressi </li></ul><ul><li>Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä: </li></ul><ul><ul><li>Jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, hierarkiaa sekä yhteisön sisäisiä normeja </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ”ryhmänä” </li></ul></ul><ul><ul><li>Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys </li></ul></ul><ul><li>Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa sosiaalisen median palveluissa samaan aikaan </li></ul><ul><li>Verkkoyhteisö-sanaa käytetään myös kokonaisista verkkopalveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä </li></ul>Verkkoyhteisö
    53. 54. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Niiden välillisyysluku on suuri. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Niiden keskeisyysaste on suuri. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia kuten kolmioita syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla (isolaateilla) ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
    54. 55. Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa . Verkosto voidaan visualisoida useilla tavoilla. Tässä verkoston solmukäyttäjät ovat lähimpänä ympyrän keskipistettä. Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä . Käyttäjien etäisyys toisistaan oli keskimäärin 2,23 . Lähde: http:// harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/
    55. 56. ” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = käyttäjä, johon on ollut yhteydessä vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
    56. 57. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
    57. 58. Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”
    58. 59. Ei yksi, vaan monta verkostoa
    59. 60. ” Miten tuota voi käyttää kirjastossa?”
    60. 61. Haasteita
    61. 62. Tietoa haetaan netistä: Googlesta ja Wikipediata. Mitä kirjasto voisi tarjota sosiaalisen median kautta?
    62. 63. Uskallatko olla avoin ja keskustella?
    63. 64. Miten saada ihmiset osallistumaan? Kuva: http://isparade.jp/
    64. 65. Innovaattorit tulevat mukaan ensimmäisenä Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm Nopeutuva kasvu Hidastuva kasvu Viimeisetkin tulevat mukaan Kuilu Huippu
    65. 66. Mitä muita haasteita sosiaaliseen mediaan liittyy?
    66. 67. Perusteluita
    67. 68. Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Tiedon jakaminen ja osallistuminen vaativat avoimuutta, mutta luovat samalla uusia mahdollisuuksia.
    68. 69. <ul><li>Jos et ole mukana: </li></ul><ul><li>Et tiedä, mitä asiakkaasi puhuvat </li></ul><ul><li>Et ole mukana verkostoissa; olet ulkopuolella </li></ul><ul><li>Jätät tärkeän vuorovaikutuskanavan käyttämättä </li></ul><ul><li>Kuulet uutiset viimeisten joukossa </li></ul>
    69. 70. <ul><li>Jos olet mukana: </li></ul><ul><li>Crowdsourcing/talkoistaminen/verkostohaastattelu </li></ul><ul><li>Reaaliaikainen palaute </li></ul><ul><li>Nopeat asiakaskyselyt ja -tutkimukset </li></ul><ul><li>Sinä ja asiakkaasi olette kavereita </li></ul>
    70. 71. Esimerkkejä
    71. 72. http://www.facebook.com/group.php?gid=5065592899&v=wall
    72. 73. http://wiki.kirjastot.fi/
    73. 74. http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu
    74. 75. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/blogi
    75. 76. http://amkit.wordpress.com/
    76. 77. http://www.blogilista.fi/avainsana/kirjasto
    77. 78. http://www.23asiaa.net/
    78. 79. http://sometu.ning.com/group/koulukirjastonkehittaminen
    79. 80. http://entressenkirjasto.blogspot.com/
    80. 81. Miten käytännössä?
    81. 82. <ul><li>Organisaation avoimuus lisääntyy </li></ul><ul><li>Toimiminen sosiaalisessa mediassa ei ole irrallaan muusta yrityksen toiminnasta. </li></ul><ul><li>Sosiaalisessa mediassa täytyy toimia sen ehdoilla (eli käyttäjien ehdoilla). </li></ul><ul><li>Sosiaalisen median käyttäjät ovat kriittisiä ja media(luku)taitoisia. </li></ul>Lähtökohtia
    82. 83. Sosiaalinen media ei ole teknologia <ul><li>Sosiaalinen media on ennen muuta keskustelua , uusien yhteyksien syntymistä ja omaehtoista yhteisöllisyyttä . </li></ul><ul><li>Sosiaaliseen mediaan on hyvä suhtautua niin kuin luonnolliseen paikkaan </li></ul><ul><ul><li>Olemmeko läsnä tässä paikassa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Miten toimimme tällaisessa ympäristössä? </li></ul></ul><ul><ul><li>Millaisia ihmisiä täällä on? </li></ul></ul><ul><ul><li>Olenko töissä täällä? </li></ul></ul><ul><ul><li>Autiot paikat ovat kolkkoja </li></ul></ul>
    83. 84. Organisaatio Asiakasverkostot Yhteistyö- verkostot ” Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit”
    84. 85. <ul><li>Organisaatiolla voi olla </li></ul><ul><ul><li>brändättyjä profiileja </li></ul></ul><ul><ul><li>työntekijöiden nimillä olevia profiileja </li></ul></ul><ul><li>Työntekijöille voidaan antaa rooleja </li></ul><ul><ul><li>Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle </li></ul></ul><ul><ul><li>” En tiedä, otan selvää” -tapaukset </li></ul></ul><ul><li>Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisilla profiileilla </li></ul><ul><li>Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili ja henkilökohtainen profiili </li></ul>Erilaiset profiilit
    85. 86. <ul><li>Et voi määrätä mistä keskustellaan </li></ul><ul><li>... mutta voit luotsata keskustelua: </li></ul><ul><ul><li>Vastaa harkiten </li></ul></ul><ul><ul><li>Nosta esiin positiivisia keskustelunaiheita </li></ul></ul><ul><ul><li>Esitä kysymyksiä, ole kiinnostunut </li></ul></ul><ul><li>Ole aktiivinen, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida. </li></ul><ul><li>Ole rehellinen. Myönnä virheet. Ota opiksesi. </li></ul><ul><li>Sosiaalisessa mediassa ei voi piiloutua. </li></ul><ul><li>Valta on massoilla: käyttäjillä yhdessä. </li></ul>Osallistuminen organisaationa
    86. 87. <ul><li>Ylläpitäjä ”omistaa” verkkoympäristön. </li></ul><ul><li>Jos ylläpitäjätunnus varastetaan, koko verkkoympäristö on mennyttä. </li></ul><ul><li>Ylläpitäjä päättää käyttäjistä ja määrää säännöt </li></ul><ul><li>Verkkokeskusteluja tulee valvoa </li></ul><ul><ul><li>Roskapostit, asiattomuudet, mainokset yms. voi poistaa </li></ul></ul><ul><li>Häiriköivät käyttäjät voi poistaa (IP-numeron esto) </li></ul><ul><li>Varmuuskopiointi kannattaa – jos ei muuten, niin omien virheiden varalta. </li></ul>Verkkoympäristön ylläpito
    87. 88. Strategiat ja ohjeistukset
    88. 89. Miksi some-strategia tai -ohjeistus? <ul><li>” Strategiaa tarvitaan, jotta sosiaalisen median käyttö ei ole pelkkää leikkimistä.” </li></ul><ul><li>Jaakko Sannemann, Espoon Entressen kirjasto </li></ul><ul><li>” Aluksi hallinnon sosiaalisen median ohjeistuksen tarpeellisuutta epäiltiin, mutta pian kävi selväksi, että ohjeistuksille on suuri kysyntä.” </li></ul><ul><li>Sari Aalto-Matturi, Oikeusministeriö </li></ul><ul><li>” Ratekia on sitä, että tähtää ensin.” </li></ul><ul><li>Antti Rokka, Tuntematon sotilas </li></ul>Lähde: 11.11.2009, YLE:n Sosiaalisen median strategia –webinaari
    89. 90. Strategian lähtökohtia <ul><li>Sosiaalisen median strategian tulisi olla osa koko organisaatio strategiaa – sulautettuna tai erikseen. </li></ul><ul><li>Haasteena on saada aikaan lyhyt, ymmärrettä ja kattava yleislinjaus, joka tekee lopulta itsensä tarpeettomaksi. </li></ul><ul><li>Oleellisempaa on yhteinen pelisääntöjen ja periaatteiden pohtiminen kuin jonkun asiantuntijan kirjoittama viisas dokumentti. </li></ul><ul><li>On syytä myös miettiä, miten sosiaalinen media muuttaa organisaation muuta toimintaa. </li></ul>
    90. 91. Työntekijät haluavat ohjeistuksia <ul><li>Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun. </li></ul><ul><li>72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta. </li></ul><ul><li>Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee. </li></ul><ul><li>Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla. </li></ul><ul><li>” Moni olisi valmis hakemaan uutta työpaikkaa sosiaalisen median avulla, mutta yritykset eivät vielä vastaa tähän.&quot; </li></ul>Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)
    91. 92. Ei välttämättä toimivin ohjeistus http://twitter.com/mrusila/status/13963433400
    92. 93. Hyvän ohjeistuksen piirteitä <ul><li>Selkeät (vastuut ja velvollisuudet) </li></ul><ul><ul><li>Mihin asioihin voin kommentoida? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mistä asioista voin kirjoittaa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Missä kanavissa voin osallistua ja kenen suulla puhun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Millaisella tyylillä kirjoitamme? </li></ul></ul><ul><li>Inspiroivat (eivät perustu kieltoihin vaan kannustamiseen) </li></ul><ul><ul><li>Miksi on tärkeää osallistua sosiaaliseen median keskusteluun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä hyötyä työntekijälle on esimerkiksi bloggaamisesta? </li></ul></ul><ul><ul><li>Miksi sosiaalisen median toimenpiteet ovat yrityksellemme tärkeitä? </li></ul></ul><ul><ul><li>Keistä meidän yrityksessämme voimme ottaa mallia? </li></ul></ul><ul><li>Jos ohjeistuksia ei ole, tapahtuu ylilyöntejä. Pahinta voi olla se, että ohjeistuksen puutteen takia työntekijät eivät osallistu ja menetetään paljon hyviä mahdollisuuksia. </li></ul>Lähde: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=1682 (12.11.2009)
    93. 94. Nokian sosiaalisen median ohjeistus <ul><li>Kannustaa osallistumiseen epävirallisesti oman työroolin mukaisesti </li></ul><ul><li>Ole mukava, ystävällinen, ammattilainen </li></ul><ul><li>Kerro kuka olet, ole avoin </li></ul><ul><li>Älä mokaa. Jos mokaat, korjaa. </li></ul><ul><li>Ei yrityssalaisuuksia nettiin. </li></ul><ul><li>Lisäksi on tarkempia ohjeistuksia esim. markkinointiin ja Nokia-brändin viralliseen käyttöön. </li></ul><ul><li>Sai alkunsa bloggaajan ohjeistuksesta. Julkaistiin sisäisessä wikissä, jossa sitä voi kommentoida. </li></ul>Lähde: Jussi-Pekka Erkkola, 11.11.2009, YLE:n Sosiaalisen median strategia –webinaari
    94. 95. Rovaniemi Design Weekin strategia <ul><li>Kotisivu, http://www.rovaniemidesignweek.fi / </li></ul><ul><ul><li>Mainostoimiston luoma esittelysivusto, staattisin sisältö </li></ul></ul><ul><li>Facebookin fanisivu, http://www.facebook.com/rovaniemidesignweek </li></ul><ul><ul><li>Luo odotuksia ja ”pöhinää” – myös tapahtumaviikkojen välillä </li></ul></ul><ul><ul><li>Yksittäisten tapahtumien sivut fanisivun alla </li></ul></ul><ul><ul><li>Yleisön tuottamat sisällöt, keskustelut ja palautteen keruu </li></ul></ul><ul><li>Blogi, http://rovaniemidesignweek.blogspot.com/ </li></ul><ul><ul><li>Tapahtuman suunnittelua ja vuoropuhelua yleisön kanssa </li></ul></ul><ul><ul><li>Tapahtumaan liittyviä reaaliaikaisia sisältöjä </li></ul></ul><ul><ul><li>Tapahtuman dokumentointi </li></ul></ul><ul><li>Twitter, http://twitter.com/rollodesignweek </li></ul><ul><ul><li>Tiedotus, kampanjointi ja verkoston kerääminen </li></ul></ul><ul><li>Ristiinlinkitys ja sisältövirrat sivustojen välillä </li></ul>Lähde: http://www.rautasilta.net/2009/08/sosiaalisen-median-strategia.html
    95. 96. Maggien reagointiprotokolla <ul><li>Selkeä kaavio, miten erilaisiin blogiin tuleviin kommentteihin tulee reagoida </li></ul><ul><ul><li>Vastataanko? </li></ul></ul><ul><ul><li>Vaatiiko tiedollista oikaisua? </li></ul></ul><ul><ul><li>Otetaanko tarkkailuun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Poistetaanko? </li></ul></ul><ul><li>http ://www.scribd.com/doc/31133188/Blogin-kommentointi </li></ul>
    96. 97. Muita ohjeistuksia ja strategioita <ul><li>Helsingin kirjastojen suosituksia, http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com/ </li></ul><ul><li>HAMK:in ohjeistus, https ://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=12097420 </li></ul><ul><li>SAK:n sosiaalisen median ohjeistus, http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=33935 </li></ul><ul><li>Social media guidelines, http://socialmediaguidelines.pbworks.com/ </li></ul><ul><li>Tietokanta säännöistä ja ohjeistuksista, http ://socialmediagovernance.com/policies.php?f=0 </li></ul>
    97. 98. Hallinnon muita ohjeistuksia <ul><li>Valtionhallinnon viestintäsuositus, http ://www.vnk.fi/julkaisukansio/2002/j06-valtionhallinnon-viestintasuositus/pdf/134397.pdf </li></ul><ul><li>Julkisen hallinnon ja julkisen palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja toimenpidesuunnitelma 2009-2012 (liite 1), http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20090323SADeha/Sade_NETTI%2B_KANNET.pdf </li></ul>
    98. 99. T A V O I T T E E T
    99. 100. Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän osallistua aidosti.
    100. 101. Mitä tavoitteita kirjastolla voisi olla sosiaalisessa mediassa?
    101. 102. http:// docs.google.com/ <ul><li>Strategian voi laatia yhdessä esimerkiksi Google Docsissa </li></ul><ul><li>Helppo palvelu ottaa käyttöön – tästä on hyvä aloittaa </li></ul><ul><li>Yhteinen valmistelu sitouttaa strategian noudattamiseen </li></ul><ul><li>Harjoitellaan yhteisöllistä toimintaa ja keskustelua netissä </li></ul>
    102. 103. Blogit Wikit Yhteisölliset muistiinpanot Jaetut dokumentit ja muut tiedostot Sosiaaliset verkostot ja yhteisöt Projektinhallinta- ohjelmat Keskustelu- kanavat Avoimen organisaation sisäisiä välineitä Jaetut kalenterit Lisää tulee jatkuvasti
    103. 104. Kotisivut Blogit Facebook Flickr Muut Twitter Avoimen organisaation julkinen rajapinta
    104. 105. <ul><li>Kokeile ja suunnittele </li></ul><ul><li>Vaihtoehtoja on runsaasti </li></ul><ul><ul><li>Facebook </li></ul></ul><ul><ul><li>Blogi </li></ul></ul><ul><ul><li>Twitter </li></ul></ul><ul><ul><li>Flickr, YouTube </li></ul></ul><ul><ul><li>Wikit </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä vain </li></ul></ul><ul><li>Sulauta sosiaalinen media muuhun toimintaan </li></ul><ul><li>Muista sisältöjen ristiin linkitys </li></ul>Aloittaminen on helppoa !
    105. 106. Osallistumisen aloittaminen
    106. 107. Harto Pönkä http://harto.wordpress.com/ http ://twitter.com/hponka/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

    ×