2. Ohjelma
9.30 Aamukahvit ja esittäytyminen
10.00 Verkossa opettamisen ja opiskelun perusteita
12.00 Lounas opiston ruokalassa
12.45 Adobe Connect työvälineenä – kokeilua ja keskustelua käytöstä
14.00 Kahvitauko
14.30 Tutustutaan erilaisiin oppimisalustoihin, joiden kautta voidaan
siirtää tietoa ja aineistoja opettajan ja opiskelijoiden välillä.
Keskustelua
16.00 Päivä päättyy
3. backchannelchat.com/Backchannel/33k1m
• Helppokäyttöinen chat, joita voi luoda noin 20/sähköpostiosoite.
• Ilmaisversiollakin hyvä moderointimahdollisuudet, viestit pysyvät tallessa
noin 3 kk ja osallistujia voi olla 30. Maksullinen versio (15 $/vuosi).
5. Selvitys vapaan sivistystyön
digitalisaatiosta
www.sivistystyo.fi/doc/julkaisut/VST_selvitys_digitalisaatio_270117.pdf (Jari Sarja, 2017)
• Digitalisaation haaste on yhteinen kaikille oppilaitoksille.
• Suurin osa oppilaitoksista on jo kyennyt tehostamaan ja
helpottamaan päivittäisiä toimintojaan ja tarjoamaan asiakkaille
sähköisiä palveluita.
• Verkkokursseja on vähän, mutta oppilaitokset kattavat
maantieteellisesti koko Suomen ja niiden opintotarjonta on
hyvin laaja.
• Toimenpide-ehdotus: koko vapaan sivistystyön tarjonnan tulisi
tulevaisuudessa löytyä verkosta yhdestä paikasta.
6. Olette ihanteellisia
digitalisaation hyödyntäjiä
Soili Meklin, Snellman-kesäyliopiston rehtori:
snellmankesayliopisto.fi/2017/01/30/viisi-vinkkia-digitalisaation-hyodyntamiseksi-oppilaitoksessa
”Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat
ihanteellisia digitalisaation hyödyntäjiä.
Niiden toiminnan suunnittelun vapaus,
kysynnän ja tarjonnan yhteys
sekä keveys ja ketteryys
mahdollistavat kokeilukulttuurin,
jossa digitalisaation hyötyjä
voi testata ja ottaa käyttöön.”
7. Digitalisaation hyödyntäminen
Soili Meklin: snellmankesayliopisto.fi/2017/01/30/viisi-vinkkia-digitalisaation-hyodyntamiseksi-oppilaitoksessa
Viisi vinkkiä vapaan sivistystyön oppilaitoksiin:
1. Hyödynnä verkkoa oppilaitoksen
sisäisessä toiminnassa
2. Siirrä koulutussuunnittelua verkkoon
3. Ota hyöty irti digitaalisen markkinoinnin
kanavista ja välineistä
4. Virtualisoi asiakaspalvelua
5. Toteuta koulutuksia verkossa
Kuva: Pexels CCO, pixabay.com
9. Verkkokurssin ei tarvitse olla kokonaan
aikaan ja paikkaan sitoutumatonta
Kuvat: Donations_are_appreciated, Tjevans ja PublicDomainPictures, CC0, pixabay.com
10. Verkkokurssi voi olla omassa tahdissa
yksin suoritettava kurssi
Kuva: pashminu CC0, pixabay.com
11. MOOC-kurssilla voi olla
tuhansia osallistujia
Massive Open Online Course; Reaktorin ja HY:n maksuton Elements of AI -kurssi: www.elementsofai.com
13. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin
lopputuloksena
Mm. tutkivan oppimisen mallit korostavat
asiasisältöjen oppimisen ohella
tietotyön, yhteisöllisen työskentelyn ja
teknologian käytön taitoja.
Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com
14. Käänteinen oppiminen
Flipped classroom/learning
• Oppijat tutustuvat käsiteltävään aiheeseen itsenäisesti itselleen
parhaita menetelmiä hyödyntäen.
• Arvokas yhteinen aika tunnilla käytetään luentoa vaativampaan ja
aktiiviseen ajatteluun usein projektimaisesti työskennellen ja opittua
soveltaen.
Kuva: www.knewton.com/flipped-classroom
15. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala 2008
17. TPACK-mallin tiedon lajit 1/2
Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa:
www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia)
Pedagoginen tieto
• Pedagoginen tieto on tietoa ja kokemusta opettamisen sekä oppimisen
prosesseista; siitä, miten oppijat oppivat, opetus suunnitellaan,
luokkatilanne hallitaan ja oppimista arvioidaan. Pedagoginen tieto sisältää
laajemmat oppimisen tavoitteet ja arvot.
Sisältötieto
• Sisältötiedolla tarkoitetaan opetettavan aiheen sisältöä: mikä on aihe, ja
millä laajuudella sitä käsitellään. Sisältötiedon kannalta on olennaista, ketkä
ovat kohderyhmänä, ja millaista ennakko-osaamista heillä oletettavasti on.
• Pedagoginen sisältötieto on opetettavaan aiheeseen liittyvää tietoa, ja
pedagogista tietoa aiheen opettamisesta, ja aiheen opetukseen parhaiten
soveltuvista menetelmistä. Se huomioi oppiljoiden tietotason ja opsin
tavoitteet sekä arviointiperusteet. Tehokkaan opetuksen toteutumisen
kannalta on olennaista, että opettaja hallitsee erilaisia lähestymistapoja
aiheeseen ja kykenee muokkaamaan oppimateriaalia tilanteen mukaan.
Pelkän pedagogisen sisältötiedon hallitseminen ei enää palvele 2010-luvun
opetusta, jossa tietotekniikka on keskeistä.
18. TPACK-mallin tiedon lajit 2/2
Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa:
www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia)
Teknologinen tieto
• Teknologinen tieto tarkoittaa tietoa teknologisten laitteiden käytöstä ja
niiden soveltamisesta työhön ja arkielämään. Siihen kuuluu myös kyky
tunnistaa tilanteet, joissa teknologia voi edistää opetuksen tavoitteiden
saavuttamista. Nopean kehityksen vuoksi teknologinen tieto on taitoa
mukautua teknologiassa tapahtuviin muutoksiin.
• Teknologinen sisältötieto on tietoa teknologisten laitteiden, ohjelmien
ja sovellusten käytöstä tietyn aiheen opetuksessa.
• Teknologis-pedagoginen tieto on ymmärrystä siitä, miten opetus ja
oppiminen voivat muuttua käytettäessä teknologiaa. Se on tietoa
tarjoumista ja rajoituksista, joita teknologia tuo opetukseen ja oppimiseen.
Mitä osaamista tarvitset?
19. Verkko-opettajan rooleja
Bernard Bull: www.facultyfocus.com/articles/online-education/eight-roles-of-an-effective-online-teacher
Matkaopas
Huutosakin johtaja
Oppimisvalmentaja
Peili yksittäisille oppijoille ja ryhmälle
Bilehile / social butterfly
Isoveli / big brother
Sisällön annostelija
Yhdessäoppija
Kuten
Kuusamossa
todettiin,
oppiminen on
yhtä juhlaa!
20. Etä- ja verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
• Tavoite
• Etenevätkö oppijat kurssilla omaa vai yhteistä tahtia?
• Kurssin rakenne: edetäänkö teema vai viikko kerrallaan?
• Opitaanko yksin, pienryhmissä, suurryhmässä vai näitä kaikkia?
• Onko kurssilla tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottua työskentelyä
(webinaari, chat, ryhmätyöt, käytännön harjoittelua,..)?
• Millaisia oppimistehtäviä - monta pientä vs. yksi iso?
• Miten ja milloin oppijat saavat palautetta ja ohjausta? Yksilöinä
vai ryhmänä? Opettajalta, vertaisilta vai automatisoidusti?
• Miten opettajana keräät palautetta ja herutat ohjaustarvetta?
• Pitäydytäänkö yhden sähköisen ympäristön työkaluissa vai
hyödynnetäänkö muitakin?
21. Kysy itseltäsi, mitä haluat oppijan tekevän!
Pelkkä ruudulta lukeminen on tylsää.
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
22. Verkko-opetuksen malli
(Gilly Salmon 2001; kopio kirjasta Suominen & Nurmela 2011)
Saatavuus ja motivaatio
Pääsy
ympäristöön
Tervetuloa!
Sosiaalistuminen
Viestittäminen
Tutustuminen
Tiedonvälitys
Tiedon
etsiminen
Tehtävät
Materiaalit
Tiedon rakentaminen
Osallistuminen
Kehittyminen
Yhteydet
muualle
23. Vuorovaikutus verkossa
Tavoitteena dialogisuus, oman ajattelun selittäminen, kysyminen, lyhyet
viestit, edellisten viestien kommentointi, tiedon välittäminen, arviointi ja
uuden luominen jne.
• Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti)
• Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat eri palveluissa, esim. nimi/nimimerkki
• Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa
• Vuorovaikutus oppijaryhmän ulkopuolelle: teemapäivät, asiantuntijavierailut
tai -kommentit,..
• Hyödynnä rooleja, väittelyitä, draamaa, pulmatehtäviä,..
• Kirjoittaen (sanellen) ja lukien, puhuen ja kuunnellen, yhteistä dokumenttia
rakentaen (ajatuskartta, digitarina,
diaesitys, sarjakuva),..
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
Vuorovaikutus koettava sellaiseksi,
että se vie eteenpäin omaa
oppimista tai tehtävien tekemistä.
24. Vaihtoehtoja kirjoittamiselle
• Puhumalla kirjoittaminen, esim. mikrofoni iPadin näppäimistöllä
• Äänitallenne läppärillä: vocaroo.com
• Äänitallenne mobiililaitteella: QuickVoice
(iOS) tai Smart Voice Recorder (Android)
• 2 min. videoviestit, ilman kirjautumista.
Videot tuhoutuvat automaattisesti 30 pv
jälkeen. Vaatimaton kuvan ja äänen laatu.
www.videomessageonline.com
• Videoneuvottelu/-puhelu
• Yhteinen Sway-esitys
• Ryhmän Padlet-seinä
• Ajatuskartat
• Sanapilvet
25. Hyödynnä monimediaisuutta
• Kurssin esittely Adobe Spark Pagesilla
– Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I
• Ohjeet interaktiivisilla kuvilla tai videoilla (H5P-työkalut, Thinglink)
• Ennakkotehtävänä interaktiivinen video
• Nosta keskeinen teksti esiin kuvana tai infograafina
(Notegraphy, Adobe Spark Post, Canva,..)
• Tervetulotoivotus videona
26. Opiskelijan tukeminen
Verkkokursseilla
• Suuret keskeyttäjämäärät
• Osalla haastava opiskelutilanne
• Pidetään usein työläinä
• Suorittaneille usein hyvät arvosanat
• Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi
• Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta
• Opiskelulle varattava kalenterista aikaa
• Osa vain kurkkimassa sisältöjä (MOOC)
27. Miten verkko-opiskelun saa sujumaan?
Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja. 2011.
• Tavoitteenasettelu
• Mitään ei saa, jos ei ole valmis antamaan itsekin
• Ryhmäytyminen keventää oppijan taakkaa
• Työntekoa ei voi välttää
• Tunti päivässä oppimiseen
Kuva: OpenClipart-Vectors, pixabay.com, CC0
28. Sopivasti palautetta ja ohjausta
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
• ”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät
sosiaalisen median välineistä. Antamalla sitä – itse korostaisin, että
erityisesti asiantuntijanäkökulmasta eikä pelkästään ”hyvä
huomio” -tasolla – oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan
ja sillä on merkitystä.”
• ”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta, joka
tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin siihen,
että opettaja julistaa totuudet ja oppijat omaksuvat totutun
passiivisen roolinsa... Kysymys on pitkälle siitä, että oppijat kokevat
opettajan olevan läsnä ja välittävän...”
29. Verkkoteksteille on ominaista
silmäilevä ja etsivä lukutapa
• Moni päätyy verkkosivulle otsikon perusteella. Kerro siinä
oleellinen ja pitäydy aiheessa. Väliotsikot auttavat silmäilijää.
• Pidä aloituskappale lyhyenä ja tiivistä siihen tekstin sisältö.
• Sivun latautumista ei odoteta kauaa ei liian suuria kuvia.
• Jaa pitkä sisältö useampaan osaan (sivu, luku, kpl tms).
• Aloita tekstikappale tärkeimmällä asialla tai johtopäätöksellä.
Perustele tai selitä se vasta sen jälkeen. Verkkotestissä toimii
usein parhaiten, että kussakin kappaleessa on vain yksi
tärkeä asia.
30. Älä hukuta oppijoita informaatioon
• Montako linkkiä on tarpeeksi? Paljonko materiaalia tarvitaan?
• Haluatko myös opiskelijoiden hakevan tietoa?
• Tusina pikkutehtävää vai muutama laajempi tehtävä?
• Voisiko yksittäisistä oppimistehtävistä punoa laajemman kokonaisuuden?
Tai pilkkoa yhden laajan tehtävän osiin?
Kuva: geralt CC0, pixabay.com (modified by Matleena Laakso)
31. Tekstin muotoilu
• Lihavointi korostaa tärkeitä kohtia
• Kursivointi vain erikoistilanteisiin, sillä sitä on
hankalaa lukea näytöltä
• Älä alleviivaa, se sekoittuu linkkeihin
• HUUTAMINEN kannattaa harvoin. Kirjoituskoneiden
aikana se oli ainoa korostuskeino.
• Esitä asiasi luettelomuodossa, kun se on luontevaa.
• Nosta esiin lainauksia
– Notegraphy.com (oheinen kuva)
• Käytä muotoiluun oppimisympäristön omia
työkaluja.
• Hyödynnä hyperlinkkejä
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
32. Nosta sisältöä esille
visuaalisin keinoin
• Jos tekstiä on paljon, tiivistä keskeinen viesti alkuun.
• Hyödynnä faktalaatikoita
– Vinkit, esimerkit, käsitteiden/lyhenteiden selitykset,..
• Esitä osa tiedoista taulukkona tai graafisena
esityksenä.
• Opettele tekemään infograafeja.
– Googlen kuvahaku sanalla infograafi tai infographic
– Bloggaus Canva-sovelluksesta (kuva):
www.matleenalaakso.fi/2015/10/canvalla-infograafeja-
julisteita-ja.html
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
34. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille. Kysy itseltäsi:
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin? Pitäisikö jotain karsia?
Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu
auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?
2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä
on huomattavia etuja (mm. oppimistulosten parantuminen ja motivaation lisääntyminen).
Kysy itseltäsi:
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim.
videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä
eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.
3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla
opettajan/kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta. Kysy itseltäsi:
• Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys,
kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat?
Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi
(opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi…)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana?
Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti toimintaa ohjaavaksi osaksi)?
35. Verkkojulkaisuja
• Arkko-Saukkonen & Saloniemi (toim.): Innostusta verkkotyöskentelyyn. 2016:
www.theseus.fi/handle/10024/143637
– Julkaisu sisältää 25 erilaista kuvausta siitä, kuinka opettajat ovat rakentaneet
kokonaisen opintojakson tai yksittäisen lyhyemmän toteutuksen verkko-
opetusratkaisuja hyödyntäen.
• Guttorm ym (toim) Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja
neuvontatyöhön verkossa. 2017: www.oamk.fi/epooki/2017/verkko-ohjaaja
• Sintonen (toim.) Näkökulmia verkko-opetuksen laatuun ja kehittämiseen.
2016: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
• Timonen & Toivanen (toim.) Opetusteknologiaopas - Välineitä interaktiivisen
teknologian hyödyntämiseen ammattikorkeakouluopetuksessa. 2015:
www.humak.fi/wp-content/uploads/2015/10/Opetusteknologiaopas.pdf.
36. Ohjelma
9.30 Aamukahvit ja esittäytyminen
10.00 Verkossa opettamisen ja opiskelun perusteita
12.00 Lounas opiston ruokalassa
12.45 Adobe Connect työvälineenä –
kokeilua ja keskustelua käytöstä
14.00 Kahvitauko
14.30 Tutustutaan erilaisiin oppimisalustoihin, joiden kautta voidaan
siirtää tietoa ja aineistoja opettajan ja opiskelijoiden välillä.
Keskustelua
16.00 Päivä päättyy
37. 2014: koulutuspaikkana AC toiselle sijalle
(edeltävinä vuosina 5-8 webinaaria/vuosi)
www.matleenalaakso.fi/2014/12/vuoden-2014-tyot-sanapilvina.html
38. 2017: Joka toinen kerta
kohtaan opettajat
verkossa
www.matleenalaakso.fi/2018/01/tyovuosi-2017.html
Opetusalan webinaarien listaus:
www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html
39. Webinaareja monella tavoin
• Oppilaitokset: vieraat kielet ja uskonnot, vierailut, vierailijat,
verkkokurssit, kokeet
• Täydennyskoulutus: verkkokurssit ja/tai niiden live-tapaamiset ja
ohjaus, opetuksen eriyttäminen
• Lähikoulutusten vaihtoehto tai ennakkotehtävä
• Ryhmätyöskentely
• Asiantuntijavierailut, esim. asiantuntijaverkosto.fi
• Ohjaus, neuvonta, konsultointi
• Sovellusten tai tuotteiden esittely
• Mikrotuki
• Kokoukset
• Tiedotustilaisuudet
40. Erityyppiset webinaarit ja
vinkkejä niiden toteutukseen
• Koko päivän webinaarit
– Kunnon tauot
– Vaihtelevuutta työskentelytapoihin ja puhujiin
– Aikaa itsenäiseen asian työstämiseen ja harjoitteluun
– Pienryhmätyöskentely: breakouts tai paikkakunnittain
• Webinaarin työkalut
– Osallistujien aktivointi, yhdessä tuottaminen, erilaisten
työskentelymuotojen mahdollistaminen,..
– Riittävätkö järjestelmän omat työkalut?
– Mitä muita työkaluja voidaan hyödyntää?
41. Erityyppiset webinaarit ja
vinkkejä niiden toteutukseen
• Luento tai tietoisku
– Yksi vai useampi puhuja? Erillinen pj/host/tekninen tuki?
– Keskustelu ja kysymykset webinaarissa ja/tai sen jälkeen
– Henk.koht. tuki ennen/jälkeen
– Tallenteen jakaminen
• Työkalukoulutukset
– Webinaarissa vai tallenteen kanssa kokeillen
– Webinaarissa kokoiluaikaa kouluttajan päivystäessä
– Näytönjaon avulla
42. Hyödynnä pienryhmiä
Yhteinen aloitus usean asiantuntijapuheenvuoron kanssa. Sen jälkeen
jakaudutaan pienryhmiin niin, että kullakin asiantuntijalla on oma
pienryhmä, missä teemaa syvennetään.
• Päivi Timonen: Toimiva webinaari (2018):
verkossa.humak.fi/toimiva-webinaari-julkaisu-2018
Yhteistoiminnallinen työskentely tehtäväkorttien avulla, edellyttää
ennakkotehtävää ja aikaa pienryhmätyöskentelyyn
• www.matleenalaakso.fi/2013/03/ryhmatoita-acssa.html
43. Kokous webinaarina - mikä muuttuu?
Kuvat: ruudunkaappauskuva Skypestä ja 889520, CC0, pixabay.com
45. Adobe Connect (AC)
• Laajasti käytetty videoneuvottelusovellus
• Vain koolle kutsuja tarvitsee maksullisen lisenssin
• Videoneuvotteluun liittymisen vaihtoehdot
– Pc: siirry selaimella AC-huoneen osoitteeseen (kokeile tarvittaessa eri
selaimia)
– Pc: Lataa AC-sovellus (Adobe Connect application) työpöydällesi. Tätä
suositellaan nykyisin kaikille webinaarien järjestäjille.
Se poistaa mm. Add-in-lataamisen mahdolliset haasteet ja muistaa
viimeksi käytetyt huoneet sekä mahdollistaa huoneiden lisäämisen
suosikeiksi.
• Windows: http://www.adobe.com/go/Connectsetup
• Mac: http://www.adobe.com/go/ConnectSetupMac
– Mobiililaitteet: Lataa maksuton Adobe-Connect –sovellus (Android, iOS)
47. Asteikkokysymys
Miten arvioit nyt osaamistasi webinaarien vetäjänä
(asteikolla 1-10)?
Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa itsellesi yhden
numeron enemmän?
48.
49. Ohjelma
9.30 Aamukahvit ja esittäytyminen
10.00 Verkossa opettamisen ja opiskelun perusteita
12.00 Lounas opiston ruokalassa
12.45 Adobe Connect työvälineenä – kokeilua ja keskustelua käytöstä
14.00 Kahvitauko
14.30 Tutustutaan erilaisiin oppimisalustoihin, joiden kautta
voidaan siirtää tietoa ja aineistoja opettajan ja
opiskelijoiden välillä.
Keskustelua
16.00 Päivä päättyy
51. answergarden.ch
Luo uusi vastauspuutarha ja kirjoita kysymys tai otsikko (TOPIC).
Kaikki muut valinnat ovat vapaaehtoisia. Edes kirjautumista ei
tarvita. Valitse lopuksi CREATE.
Create
52. wordart.com
Sanapilvet ovat monipuolisesti muokattavissa (värit, fontit,..) ja muotoja on
tarjolla kymmenittäin. Myös omia kuvia voi käyttää pohjana. Sovellus toimii
kirjautumatta, myös mobiililaitteilla. Luo oma sanapilvi kohdasta CREATE.
IMPORT = tuo muualta
kopioimasi teksti tai lista sanoista
ADD = lisää sanoja yksitellen
Luo
sana-
pilvi
53. 1. YouTube
2. Google Search
3. PowerPoint
4. Google Docs/Drive
5. Twitter
6. Word
7. LinkedIn
8. Facebook
9. WordPress
10. Wikipedia
Top Tools for Learning 2017
Jane Hart: c4lpt.co.uk/top100tools (oppiminen JA opettaminen)
TOOL: “any software or online tool or service that can be used for your own personal learning
or for teaching or training”
11. Skype
12. Slack
13. WhatApp
14. Yammer
15. Evernote
16. Dropbox
17. Excel
18. Feedly
19. Prezi
20. Kahoot
54. 1. Google Docs/Drive
2. Word
3. PowerPoint
4. YouTube
5. Google Search
6. Excel
7. Wikipedia
8. Prezi
9. Twitter
10. Kahoot
Top 200 Tools for Education 2017
Jane Hart: c4lpt.co.uk/top100tools/rankings (työkalut oppilaitoksissa)
11. WordPress
12. Facebook
13. Dropbox
14. WhatsApp
15. OneNote
16. Audacity
17. Moodle
18. Padlet
19. Canva
20. Google Scholar
Tutustu 200 parhaan
työkalun esittelyyn:
c4lpt.co.uk/top100tools
55. Dia on kopio Harto Pöngän CC BY –lisensoidusta esityksestä: www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-katsaus-122017
56. Verkko-ohjauksen hunajakenno
Harto Pönkä: harto.wordpress.com/2016/01/22/ohjausta-verkossa-esitys (CC BY)
Kennossa oikealla ovat
opettajan määrittelemät
(tai yhteisesti sovitut)
viestintä-, materiaali- ja
työskentelytilat.
58. Sähköisiä oppimisympäristöjä
• Peda.net, Moodle ym
• Microsoftin ja Googlen palvelut
• Blogi
• Wiki
• Google-sivusto
• Padlet
• jne
Näitä voi täydentää esim. seuraavilla palveluilla:
• Tiedostojen jakaminen: YouTube, SlideShare, Drivet,..
• Vuorovaikutus: Facebook, WhatsApp, Instagram,..
• Yhdessä tuottaminen: Microsoft, Google, videot, julkaisut,..
• H5P-työkalut interaktiivisiin tehtäviin ja sisältöihin
59. H5P-työkalut
• H5P:n (=HTML5 Package) avulla voi tehdä interaktiivisia tehtäviä ja luoda
monipuolista sisältöä esim. verkkosivuille tai sähköisiin oppimisympäristöihin.
Flash- tai Java-tekniikkaa ei tarvita
• H5P-työkalut ovat saatavissa WordPress-, Drupal- ja Moodle-ympäristöihin.
Työkalut ovat maksuttomia, mutta asentamisesta voi syntyä kuluja.
• h5p.org: ohjeet ja esimerkkejä, kirjautuen voi luoda sisältöjä, jotka ovat aina
julkisia eikä opettaja näe oppijoiden vastauksia.
• Esimerkkejä: mobiesmart.snellman.onedu.fi/luvut/h5p-2
Ruudunkaappauskuva: h5p.org/content-types-and-applications
60. YouTube
• Videoiden jakamiseen tarvitset Google-tilin (esim. gmail). Sen voi tehdä
ryhmälle yhteiseksikin.
• Voit perustaa kanavia (oma, oppilaitos, oppiaine, kurssi, projekti,..).
• Videoiden jakotavat: yksityinen, piilotettu tai julkinen.
– HUOM: Mobiilaitteita käytettäessä et aina pääse muokkaamaan YouTuben
kaikkia asetuksia (esim. käyttölupa tai jakotapa). Kun kirjaudut samoilla
tunnuksilla pc-koneelta, pääset aina muokkaamaan kaikkia kanavasi ja
yksittäisen videon asetuksia.
Videot opetuksessa
• Open tekemät/löytämät videot
• Interaktiiviset videot
(H5P, EDpuzzle,..)
• Oppijat videoiden tekijöinä
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
61. Saako YouTubea esittää luokassa?
Tarmo Toikkanen: www.opettajantekijanoikeus.fi/2015/12/vielako-verkkovideoiden-esittaminen-
askarruttaa-omnian-opettajia (CC BY-SA)
• Suomen tekijänoikeuslaki ei ole pysynyt ajan tasalla teknologian
muuttumisen myötä.
• Tekijänoikeuksien kannalta suuri haaste ovat videot,
jotka on viety verkkoon ilman lupaa.
• Sallittua on, että opettaja esittämisen sijaan jakaa
linkin tai upottaa videon verkkoalustalle ja
jokainen katsoo videon omalta näytöltä.
62. Minkälaisia verkkovideoita
opetuksessa saa esittää?
Tarmo Toikkanen: www.opettajantekijanoikeus.fi/2017/03/minkalaisia-verkkovideoita-opetuksessa-saa-esittaa
Tekijänoikeuslain mukaan julkaistun teoksen saa esittää opetuksen
yhteydessä, mutta tämä ei koske näytelmä- eikä elokuvateoksia.
• Laissa ei määritellä, mikä on elokuvateos ja Kopiostokin ehdottaa
opettajia käyttämään sen määrittelyssä tervettä järkeä.
”Jos liikkuva kuva on keskeisessä asemassa ja sen
ilmaisutavat ylittävät teoskynnyksen, on video
luultavasti elokuvateos, jota ei voi esittää
opetuksessa.”
• Tutustu alaotsikon linkistä tarkempiin perusteluihin ja
esimerkkeihin. Elokuvateoksiksi ei voitane katsoa esim.
ruudunkaappausvideoita, kuvatarinoita, luentotallenteita
tai haastatteluita.
Kuva: OpenClipart-Vectors CC0, pixabay.com
63. pixabay.com
• Tekijänoikeusvapaita kuvia ja videoita (CC0 = Creative Commons nolla).
• Palvelu näyttää myös maksullisia Shutterstockin kuvia rahoittaakseen
palvelun. Maksulliset kuvat näkyvät haun jälkeen ensimmäisellä rivillä ja
ne on merkitty vesileimalla.
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0
64. Opi toisilta ja jaa osaamistasi!
Opehommat: opehommat.purot.net
• Yli 200 opetusalan Facebook-ryhmää/sivua,
opetusalan blogeja, dioja ja tapahtumia
Matleenan blogi: www.matleenalaakso.fi
• Koulutusdiat, sähköiset kokeet, webinaarit,..
• Ohjeita mm. tänään esillä olleisiin sovelluksiin
65. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen
-lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja linkität tähän
diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
