Pertti Simulan Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys. Conscientia - instituutti kehittää ja soveltaa psykoanalyyttista näkökulmaa ja kognitiivisia menetelmiä yksilö- ja ryhmäterapiaan sekä organisaatioiden kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen on luotu erityinen Conscientia-menetelmä. Conscientia on latinaa ja merkitsee tietoisuutta. Toiminta perustuu integraaliseen psykoanalyysiin.

1. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
- kun totutut keinot eivät toimi
• Ongelmien ennaltaehkäisy
• Ihmisen arvostava kohtaaminen
• Yhteistyö – kaikkien vastuu
• Voimattomuudesta työniloon
conscientia.se, info@conscientia.se
Helsinki, Tukholma, São Paulo

2. IHMISEN KOHTAAMISEN JA YHTEISTYÖN VAIKEUKSIA
• vihaiset asiakkaat, työtoverit, oppilaat…
• takanapäin pahan puhuminen, kielteisyys, ilkeys
• vähättely, loukkaaminen, kiusaaminen
• välinpitämättömyys, ylimielisyys
• kiukuttelu ja muu tunteilla manipulointi
• valtataistelut, reviirit, ristiriidat
• vihapuhe, väkivallan uhka
• jatkuvasti kasvavat vaatimukset, kireä pelon ilmapiiri
• stressi: väsymys, kiire, pelko, turhautuneisuus, viha, suru,
voimattomuus, arvostuksen puute, elämä on suorittamista
TOIMINTATAVAT OVAT LÄHTÖISIN TUNTEISTA

3. Conscientia-menetelmä
• Pohjana humanistinen ihmiskäsitys
Menetelmän kehitys tapahtuu verkossa jossa mukana
kasvatuksen ja johtamisen alueella toimivia ihmisiä
Suomesta, Ruotsista, ja Brasiliasta yli 20 vuoden ajan.
Menetelmää kuvaavia kirjoja, Pertti Simula:
• Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, Into, Helsinki, 2020
• Transformação das relações humanas e cooperação,
Editora Expressão Popular, São Paulo, 2017
• Känslornas handbok, Notis Förlag, Malmö, 2015
• Käsikirja ihmiselle, Into, Helsinki, 2013
Kirjoja voi tilata info@conscientia.se
CC – Creative Commons – aineistoa voi kopioida vapaasti.

4. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
1. Pura tarvetta alentaa ja kiusata
2. Miten käsitellä loukkaamista
3. Ennaltaehkäise impulsiivisia reaktioita
4. Kohtaa ihminen tunnetasolla
5. Pura ristiriitaisuutta
6. Yhteistyö kaikkien vastuulle
7. Voimattomuudesta työniloon – stressi

5. MAIJASTA PUHUTAAN PAHAA – MITEN TOIMIA?
• Pane seinälle taulu:
• Pohdi ensin arvostaako pahanpuhuja itseään? Mitä hän tuntee, ehkä
pelkoa, alemmuutta, epäoikeudenmukaisuutta, kielteisyyttä…
• Kiinnitä huomio johonkin hyvään ja sano: ”Kylläpä on kaunis päivä!”
• ”Olin eilen Maijan työhuoneessa ja seurasin, kuinka hän hoiti erästä
potilasta. Potilas oli tosi tyytyväinen saamaansa apuun.”
• ”Nyt olemme puhuneet Maijan ongelmista, haetaan hänet paikalle niin
voimme yhdessä pohtia, miten auttaa häntä näissä vaikeuksissa.”
• ”Maija ei ole paikalla, minulla onkin tässä kynä ja paperia, tehkäämme
yhdessä suunnitelma, miten voisimme auttaa Maijaa.”
• ”Minäpä lähden nyt, voitte puhua vaikka minusta.”
JUORUILU EI OLE KIELLETTYÄ
(joskaan ei suositeltavaa)

6. SINUSTA PUHUTAAN TAKANAPÄIN PAHAA
• Pohdi mielessäsi mitä tunteita arvelet pahan puhujassa olevan;
epävarmuus, kielteisyys, huonommuus, uhriutuminen, itsensä jatkuva
kritisoiminen…
• Mitä itse tunnet, pysähdy kohtaamaan ja hyväksymään omat tunteesi:
suuttumus, pettymys, viha, ahdistus, pelko…?
• Voit ehkä taukohuoneessa sanoa: ”Tiedättekö mitä, olen kuullut
sellaisia juoruja, että minusta juoruillaan sitä ja tätä (kuvaat mitä).
Kaikenlaisia juttuja sitä onkin. No niin, otetaanpa tässä kahvia…”
Joskus tähän reagoidaan: ”Vaatii vahvaa itsetuntoa.” Itsetunto on
itsetuntemusta.
Pohdintaa: Kiellot ja rankaisut vahvistavat kielletyn hedelmän
houkutusta.

7. ESIMERKKI TUNTEISTA VARHAISKASVATUKSESSA
”Meidän ryhmä edustaa iltapäivätoiminnan ohjaajia, ja siellä nykyään
jopa 7-vuotiaat sylkevät, potkivat, haistattelevat ja näyttävät
keskaria...“
Mitä tunteita lapset tuntevat? Pelkoa, hylätyksi tulemista,
huonommuutta, pettymystä, vihaa, häpeää, surua…
Mitä tunteita ohjaaja tuntee? Samoja kuin lapsetkin
Pohdintaa:
• Miten on viisainta käsitellä omia ja oppilaan tunteita
• avoimesti ja kunnioittavasti vai
• poissulkevasti ja alentavasti?

8. VAATIMUS PROVOSOI KAPINAAN
• Vaatimukset voivat toimia lyhyellä aikavälillä, mutta eivät yleensä
pitkällä aikavälillä.
• Vaatimuksiin liittyy voimankäyttö, alistaminen.
• Vaatimuksen kohde reagoi ahdistuksen, ärsyyntymisen, pelon,
epäoikeudenmukaisuuden, vihan ja vastustuksen tunteilla.
• Myös se joka asettaa vaatimuksen kokee jännitystä.
• Heidän välille kehittyy salattu konflikti.
• Konfliktista tulee huomaamatta krooninen.
• KORVATAAN VAATIMUKSET HERÄTTÄMÄLLÄ TIETOISUUS.
Erityisopettaja: ”Vaatimus herättää pelkoa ja vihaa; täytyy selviytyä, ei
saa tehdä virheitä – yksinäisyys ja itsekeskeisyys... Vaatimus tuntuu
syytökseltä, rangaistukselta, joltakin ilkeältä, pysäyttävältä.”
https://yle.fi/uutiset/3-12575087 ”Ei kannata patistaa, painostaa…”

9. KANSAINVÄLINEN RAUHANNEUVOTTELU
• Kuuntele tutkivasti eri osapuolten käsitys ristiriidasta ennen yhteistä
kokousta.
• Kun saat ensimmäisen kokouksen aikaan, ota mukaasi kaksi avustajaa:
• Yksi kirjoittaa paperille kaikki konfliktin faktat.
• Toinen kirjoittaa kaikki tunteet mitä havaitsee osapuolissa.
• Ensin kohdataan tunteet, tunnistaen niitä yleisellä tasolla, vasta sitten
voidaan ryhtyä käsittelemään konfliktiin liittyviä erimielisyyksiä.
• Aluksi ainoa tavoite on sopia seuraavan kokouksen päivämäärä, eikä
mitään muuta – pyrkimyksenä on aluksi purkaa odotukset ratkaista
ongelmaa.

10. ILKEYS, PAHUUS, KIELTEISYYS
Kateus latinaksi on invidia; in = ei, vidia = nähdä; invidere = ei nähdä
inversio = ihminen kokee, että hyvä on pahaa ja paha on hyvää – pahuus
MITÄ EI HALUA NÄHDÄ?
• hyvää, kaunista, iloa, onnea
• kehitystä, oppimista, mahdollisuuksia, onnistumista
• rakkautta, läheisyyttä, yhteistyötä, todellisuutta
EI HALUA NÄHDÄ HYVÄÄ = VAATII ETTEI HYVÄÄ SAISI OLLA
• kohdistuu omaan itseen
• ja sitten myös muihin, todellisuuteen
ILKEYS ON POHJIMMILTAAN TOTTUMATTOMUUTTA RAKKAUTEEN

11. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS: RAKKAUS
PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ
• Mitään pahaa ei voi korjata toisella pahalla.
• Jokaisella on luonnollinen tarve rakkauteen.
• Rakkaus on elämän perustunne.
• Rakkaus on toimintaa yhteisen hyvän puolesta vaikka
vastoin tahtoaan.
• Rakkaus on meissä, mutta me tarvitsemme muilta
rakkautta sen vahvistamiseksi.
• Antaa takaisin, kostaa tai rangaista kasvattaa pahaa.
• Usein tulkittuna: Rakkaus on ihastumista ja romanttista
rakastumista…

12. TUNTEMINEN ON SISÄISTÄ TOIMINTAA
Tunteminen on sisäistä toimintaa kuten ajatustoiminta.
Tuntea ohjaa ajatus- ja ulospäin suuntautuvaa toimintaa.
Lapsuudessa alkaa kehittyä tunnetoiminnan tavat:
• avoimuus, iloisuus, luottavaisuus, rakkaus
• pelokkuus, alemmuus, kielteisyys, vaativuus, hylätyksi tulemisen
tunne, viha, häpeä…
Tunnetoiminnan tavat ovat osa persoonallisuutta.
• Tapa on rutiini, riippuvuus; esim. ahdistus-, pelko-, viha- ja/tai
sururiippuvuus (vrt. nikotiiniriippuvuus).
• Jos todellista syytä ahdistukselle, pelolle, vihalle… ei ole täytyy keksiä
joku tekosyy, luoda uhkakuvia, katastrofeja.
Ihminen voi muuttaa tunnetapojaan tunnistamalla ja tiedostamalla niitä
ja harjoittelemalla uutta suhtautumistapaa.

13. TUNNE ON KOMMUNIKAATIOVÄLINE
Tunne on kommunikaatioväline keholle ja ympäristölle.
Pieni lapsi tuo esiin tarpeitaan ja tahtoaan tunteillaan ja ilmeillään, se
on lapsen puhetta:
• Avoimuus, hymy, ilo, rakkaus – hyvä olo
• Pelko, hätä, suru, itku – paha olo
Kun aikuiset hyväksyvät, että lapsi kommunikoi tunteillaan, lapsi kokee
että häntä rakastetaan.
Myöhemmin lapsi oppii käyttämään sanoja tuodakseen esiin tunteitaan,
tarpeitaan sekä tahtoaan.
Kokeeko lapsi, että hänellä on vapaus ilmaista tunteitaan, ajatuksiaan ja
tahtoaan? Kokeeko hän tarvetta tulla hyväksytyksi tunteissaan?
Keskustelevatko lapsen vanhemmat avoimesti vaikka keskinäisestä
tyytymättömyydestä? Onko aikuisilla tapana puhua keskenään
tunteistaan avoimesti ja kunnioittavasti?

14. TERVE TAI EPÄTERVE MÄÄRÄ TUNNETTA
Aristoteles: ”On helppo vihastua mutta vaikeata oikealla hetkellä
sopivassa määrin.”
Terveitä tunteita:
• Rakkaus on elämän perustunne.
• Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä uhan tai vaaran
sattuessa.
• Häpeä ja syyllisyys viittaavat eettisyyteen.
• Suru on merkki rakkaudesta.
Siinä määrin kuin tunne ei hyödytä elämää, se on epätervettä:
• Liiallinen ja tavanomainen ahdistus, tyytymättömyys, pelko, viha,
häpeä, alemmuus, vaativuus...
• Katkeruus, raivo, krooninen suru, masennus
• Tukahduttava "rakkaus", sokea ihastuminen
Kaikki tunteet kuuluvat ehdottomaan vapauteen tuntea. Tunne ei sinänsä
ole ongelma vaan sen torjunta.

15. IHMISKÄSITYS: VAPAUS = VASTUU
IHMISELLÄ ON RAJATON VAPAUS TUNTEA JA AJATELLA
MUTTA RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA
• Vapaus aiheuttaa vastuun. Vastuu edellyttää
vapautta. Ne ovat erottamattomia. Vapaus = vastuu
• Vaatimus on vapauden ja vastuun rajoittamista.
• Ihmisessä on itsekuri voidakseen olla toimimatta
tunteittensa impulssien ohjauksessa.
• Vastuullisuus on rakkaudellisuutta. Vapaus
merkitsee toimimista rakkaudellisesti.
• Ihminen on vapaa oma itsensä toimiessaan
rakkaudellisesti. Toimiessaan ei-rakkaudellisesti
ihminen kieltää vapauttaan – itseään.
• Virhetulkintaa:
• Vapaus on vapautta tehdä mitä vaan.
• Vastuu merkitsee täytymistä, pakkoa.

16. IHMISEN TOIMINNAN KAKSI TASOA:
SISÄINEN: RAJATON VAPAUS
TUNTEA JA AJATELLA:
• Kukaan ei voi kontrolloida
toisen tunteita eikä
ajatuksia.
• Tunteiden ja ajatusten
ehdoton hyväksyminen
ULKOINEN: RAJOITETTU VAPAUS
TOIMIA:
• Ei saa valehdella, varastaa,
hyväksikäyttää...
• Valta merkitsee oikeutta
vaatia, rakenteet ja säännöt
rajoittavat vapautta.
Tuntemisen ja ulkoisen toiminnan välillä on itsehillinnän kyky. Vihaa saa
tuntea vapaasti, mutta loukata, lyödä, hyväksikäyttää ei saa.
”Hillitse itsesi!” tarkoittaa hillitä kieltään ja kättään. Tuntea saa mitä vaan
voidakseen hyväksyä tunteen olemassaolon ja toimia tasapainoisesti.
I
T
S
E
H
I
L
L
I
N
T
Ä

17. TUNTEIDEN KONTROLLI AIHEUTTAA VASTAREAKTION
Ei saa tuntea mitä tuntee tai pitää tuntea mitä ei tunne; vastustus
• ”Älä nyt itke.” – Tuntuu loukkaavalta, itkun tarve kasvaa.
• ”Älä pelkää.” – Pelosta tulee hävettävää; kierre pelon pelko.
• ”Älä nyt suutu!” – Tuntuu alentavalta, aiheuttaa lisää suuttumusta.
• ”Älä ota itseesi, sehän on semmoinen…” – Tuntuu loukkaavalta.
• ”Sinun kuuluisi olla kiitollinen.” – Ärsyttää, vastustus.
• ”Pyydä nyt anteeksi.” – Tuntuu alentavalta; vastustus.
• ”Rakastatko sinä vielä minua?” – Voi kokea vaatimuksena rakastaa enemmän
kuin rakastaa, josta aiheutuu halu päästä karkuun.
• Vanhemmat tekevät kaikkensa ettei lapsi olisi koskaan tyytymätön, vihainen
• ”Rauhoitu nyt!” tai ”Hillitse itsesi!” – Tuntuu alentavalta, loukkaavalta ja
kasvattaa suuttumusta.
Tunteiden kontrolli on syvintä vallankäyttöä ja aina nujertavaa, mikä kuuluu
osana kaikkiin valtarakenteisiin. Se on kuin sisäinen painekattila joka odottaa
tilaisuutta tulla avatuksi ja hyväksytyksi.

18. KUNNIOITA VAPAUTTA TUNTEA
• Pysähdy, varaa aikaa yksin tai yhdessä, sulje silmät, hengitä tietoisesti.
• Tunne kehoasi. Käy läpi kehon osat, mitä tunnet; väsymys, jännitys, kipu? Ne
ovat hyödyllisiä oireita, arvokkaita hälytysmerkkejä. Pysähdy, kuuntele ja
aisti tunnistaen oireita. Opi kunnioittamaan kehoasi.
• Käännä katse sisäänpäin aistien ja tunnistaen tunteitasi: rauha, ilo, vapaus,
rakkaus, ahdistus, pelko, viha, vaativuus (paine), riittämättömyys, häpeä,
toivottomuus... Tuskalliset tunteet ovat tärkeitä oireita. Vältä kysymystä
miksi, se vie huomion pois tunteesta ja kasvattaa uhriasennetta.
• Pohdi millä tavoin kohtaat ja käsittelet tunteitasi?
• Harjoittele hyväksymään tunteittesi olemassaolo. Tunnista ja kuvaa niitä
mielessäsi eri tunnesanoilla ja tutkiskele niitä.
• Pohdi, tunnetavat aiheutuvat elämänhistoriastasi. Meidät on opetettu
häpeämään ja kieltämään tunteita. Tiedosta tämän taistelun olemassaoloa
itsessäsi, se on itse ongelma, ai suinkaan tunne.
• Tunne on aina oire siitä että välität, se on pohjimmiltaan oire rakkaudesta.
• Ihmisellä on rajaton vapaus tuntea, älä moiti itseäsi tunteistasi.

19. JOKU HAUKKUU SINUA VIHAISESTI
• Sinä kuuntelet aktiivisesti ja sitten kysyt: ”Mitä sinä tunnet?”
• Hän vastaa: ”Se ei kuulu tähän! Se ei ole sinun asiasi. Sinä et ole
mikään terapeutti!”*
• Sinä: ”Niin, minä vain ajattelen, että se miltä ihmisestä tuntuu on
tärkeä asia. Tunteita on tärkeä tunnistaa.”
YHTEENVETO: Kun kohtaat toisen tunteita kunnioituksella, on se merkki
siitä, että kunnioitat omiasi. Sinulla on yhteys itseesi, ja olet avoin
yhteydessä toiseen. (Tunteen kunnioitus tarkoittaa sen olemassaolon
hyväksyntää.)
(* Saako tunteista puhua vain terapeutin kanssa?)

20. MILLAISIA TUNTEITA KOET TYÖYHTEISÖSSÄSI?
Kuinka voimakkaasti koet seuraavia
tunteita työssäsi?
Hyvin
voimakas
Voimakas Vähän Ei ollen-
kaan
Turvallisuus, uteliaisuus, kiinnostus
Tasa-arvo, yhteenkuuluvuus
Kunnioitus, arvostus, innostus
Ilo, toivo, vapaus, rohkeus
Motivaation puute
Tyytymättömyys, ärtymys, viha
Epäoikeudenmukaisuus
Ahdistus, pelko, alemmuus
Yksinäisyys, kontaktien puute
Vaativuus, painostus
Väsymys, uupuminen
Kapina, masennus, toivottomuus

21. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
2. Pura tarvetta alentaa ja kiusata

22. KESKUSTELE ROHKEUDESTA JA PELOSTA
• Onko se merkki rohkeudesta, kun isompi loukkaa tai lyö pienempäänsä?
• Jos ei, niin mistä se on merkki?
• Onko se merkki rohkeudesta kun ryhmä loukkaa tai lyö yhtä ihmistä?
• Jos ei, niin mistä se voi olla merkki?

23. KESKUSTLE TARPEESTA ALENTAA JA LOUKATA
• IHMINEN JOKA KUNNIOITTAA ITSEÄÄN, KUNNIOITTAA MUITA. HÄN EI KOE
TARVETTA ALENTAA MUITA.
• Mistä se voi olla merkki kun jollakin on tarve loukata toista hänen ulkoisen
tai sisäisen vamman, sukupuolen, varallisuuden, rodun, seksuaalisuuden,
köyhyyden…?
• Yrittääkö hän kokea olevansa parempi alentamalla muita?
• Onko mahdollista että kohde on herättänyt hänessä jonkin
epämiellyttävän tietoisuuden omasta itsestään, siis epävarmuudesta,
hylätyksi tulemisesta, alemmuuden tunteesta…?
• Seksuaalisuuden kodalla kertooko se kertoa yrityksestä piilottaa jokin
kielletty kiinnostus ja vetovoima?
• Voiko olla mahdollista että hän pyytää apua: ”Auta minua, en ymmärrä
itseäni, voin pahoin.”

24. IHMISKÄSITYS: ITSEN UHRI
MITÄ TEEN SINULLE TEEN SISIMMÄSSÄNI
ITSELLENI.
• Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella.
• Kun teen hyvää sinulle, se on seurausta hyvästä
tunnetoiminnastani (ilo, vaatimattomuus,
rakkaus…).
• Kun loukkaan sinua, on loukkaantuneisuuden
tunne minussa.
• Olen tunnetoimintani ensimmäinen kohde, itseni
”uhri” hyvässä tai pahassa.
• Sokrates – Paulo Freire: Nujerretusta tulee
nujertaja.

25. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
3. Miten käsitellä loukkaamista

26. MITEN TOIMIA KUN JOKU YRITTÄÄ LOUKATA SINUA
• Lasten kesken, kun joku loukkaa, lapsi vastaa: ”Itte oot.” tai ”Se joka sanoo on.”
• Loukkaukseen voit vastata kunnioittavasti esimerkiksi:
• ”Miten voin auttaa sinua?” Hän yllättyy ettet ota puolustuskantaa.
• ”Mitä sinä tunnet?” Tuot esiin että loukkaus tulee hänen tunteestaan.
Taaskin huomio pysyy loukkaajassa.
• ”Se joka sanoo on.” Huomio pidetään loukkaajassa.
• Jos hän reagoi: ”Turpa tukkoon tai tapan sinut!” Ehkä:
• Sinä et ehkä puhu mitään, katsot häntä silmiin kunnioittavasti.
• Ehkä sanot: ”Luulen että tunteet ovat tärkeitä meille kaikille. On hyvä oppia
kunnioittamaan niitä.
• Ehkä toteat: ”Minä välitän sinusta.” – Jätä pallo hänelle.
• Loukkauksen tapahtuessa muiden huomio kohdistuu siihen miten kohde reagoi.
• Vältä koston ansaa, se vain osoittaa että ”otit itseesi” ja lisää pahaa.
• Ei ole viisasta kysyä: ”Miksi loukkasit?” Siten vahvistat että otit itseesi ja yllytät
häntä syyttämään itseäsi. Onhan selvää että meillä ei ole koskaan oikeutta siis
vapautta loukata ketään. Se on aina väärin ihmisyyttä kohtaan.

27. • Meillä kaikilla on luonnollinen ja terve tarve ilmaista tunteitamme,
mutta meidät on opetettu salaamaan tunteemme.
• Useimmiten tyytymättömyyttä ja vihaa on paras käsitellä omassa
itsessä. Hyväksy tietoisuus pelosta ja vihasta itsessäsi ja toimi samalla
kunnioittavasti – itsehillintä.
• Jos mahdollista käsittele asiaa kohteena olevan henkilön kanssa
vaikkapa myöhemmin.
• Haitallisinta on jos yrität kieltää itseltäsi vihasi olemassaolon ja
samalla tietoisuuden siitä. Se on tietoisuutesi nujertamista; ”liika
kiltti”, mielistelevä, ”ei osaa sanoa ei”, lamaannus. Tästä aiheutuu
myös fyysinen ristiriita, fysiologinen toimintasi vääristyy toimimaan
käänteisesti.
• Puhu vihastasi jälkeenpäin ystäväsi kanssa tai yhteisössäsi.
ONKO SINUN VIISASTA NÄYTTÄÄ VIHAASI?

28. IHMISKÄSITYS: SISÄINEN ÄÄNI
TIEDOSTAN, SIIS OLEN – IHMINEN ON
TIETOISUUTENSA.
• Tietoisuus omasta itsestä ja ympäristöstä on ihmisen
olemassaolon kannalta olennaisin tekijä.
• Tietoisuus sisältää (henkisen,) tunne- ja älyllisen
tietoisuuden.
• Aistia on tuntea, olla yhteydessä, osa tietoisuutta.
• Jonkin tiedostaminen edellyttää että hyväksyy sen
olemassaolon.
• Tietoisuus on kuin sisäinen ääni – eettinen kompassi.
• Alitajunta, alla oleva tajunta, on tietoisuuden
torjuntaa – traumatisointi.
• Sokrates: Kukaan ei tee pahaa jos hän hyväksyy
tietoisuuden pahasta tarkoitusperästään.

29. VERTAUS LIKAISEEN PALLOON
alentavat sanat on korvattu tässä likaisella pallolla
Tavallisesti reagoimme seuraavasti:
• Kalle heittää likaisen pallon Maijalle.
• Maija tietää että pallo on likainen, mutta ei hyväksy (muista) tätä
tietoisuutta ja reagoi ottamalla pallon vastaan. Maija likaa itsensä
kieltäessään tietoisuutensa pallon likaisuudesta.
Epätavallinen reaktio:
• Kalle heittää likaisen pallon Maijalle.
• Maija hyväksyy tietoisuuden, että pallo on likainen ja väistää sen.
• Maija väistää pallon. Maija ei likaannu hyväksyessään tietoisuuden
pallon (sanojen) likaisuudesta.

30. KUN LOUKKAANNUT, TUNNISTA JA POHDI SITÄ
• Loukkaantuminen on tuskallinen tunne, jota ihminen usein häpeää; ”Ei
minun pitäisi loukkaantua”. Se aiheuttaa sisäisen ristiriidan.
• Usein asiallinen ja hyödyllinen kritiikkikin koetaan loukkaavana
• Ihmisellä on ehdoton vapaus tuntea. Pysähdy tunnistamaan tietoisesti
loukkaantuneisuutta sen olemassaoloa hyväksyen. Se purkautuu sinusta
samoin kuin suru kun sureva sallii suruansa.
• Mitä enemmän vaadit ettei sinun pitäisi loukkaantua, sitä
haavoittuvammaksi tulet.
• Vältä hakemasta vikaa itsestäsi tai kysymästä: ”Miksi loukkasit?” Siten
ruokit vain selittelyä ja itsesi syyllistämistä. Loukkaaminen on aina
ehdottomasti väärin, ei ole olemassa syytä joka tekisi sen oikeutetuksi.
• Pohdi sitä että loukkaaja taistelee omaa hylätyksi ja loukatuksi tulemisen
tunnetta vastaan, siis itseään vastaa ja toimii siten epätasapainoisesti. Hän
tuo toiminnassaan esiin pahaa oloaan vaikka hän siitä nauttisikin.

31. MEISSÄ KAIKISSA ON KAKKI INHIMILLISET TEKIJÄT
• Inhimilliset tekijät voidaan jakaa kahteen osaan:
• Inhimilliset rikkaudet (kyvyt, lahjat, hyveet, vahvuudet…)
• Estot (puutteet, vaikeudet, heikkoudet…)
• Johtamisen ja kasvatuksen tarkoitus on:
• Vahvistaa tietoisuutta ja uskoa inhimillisiin rikkauksiin meissä
kaikissa.
• Herättää tietoisuutta ja hyväksyntää estojen olemassaolosta meissä
kaikissa.

32. Havaintokyky, aistimus, yhteys
Muisti, menneen hyödyntäminen
Intuitio, “kuudes aisti”
Rakkaus, ilo, vastuullisuus,
vaatimattomuus, keskittyminen
Rohkeus, aloitteellisuus
Luovuus
Arviointikyky, terve järki
Rehellisyys, oikeudentaju
Kauneudentaju
Itsehillintä, impulssien hillintä
Kyky oppia, erityislahjakkuudet
Fyysiset lahjat
TERVEYS/TASAPAINO
Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten
ahdistus, pelko, viha, alemmuus,
hylätty, häpeä, suru sekä vaatimus
ettei näin saisi tuntea
Tietoisuuden torjunta, vaatimus että
todellisuuden täytyisi olla toisenlainen
Vaativuus: ankaruus, perfektionismi,
suuruusmania
Kielteisyys, kateus, inversio = hyvä on
pahaa, paha on hyvää –
tottumattomuus rakkauteen
Itsekkyys, itsekeskeisyys, narsismi,
uhriutuminen
SAIRAS STRESSI/EPÄTASAPAINO
INHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOT MEISSÄ KAIKISSA

33. IHMISKÄSITYS: SISÄINEN PEILI
OLEMME TOINEN TOISTEMME SISÄISIÄ PEILEJÄ.
• Meissä kaikissa on kaikkia inhimillisiä tekijöitä,
joten kaikkea mitä näen sinussa, on myös minussa
jossain määrin.
• Sinun ilosi herättää tietoisuuden ilosta minussa,
rohkeutesi rohkeudesta minussa, ankaruutesi
ankaruudesta minussa.
• Tai myös päinvastoin, sinun iloisuutesi herättää
tietoisuuden surullisuudesta minussa, sinun
avoimuutesi sulkeutuneisuudesta minussa.
• Olemme samankaltaisia mutta ei samanlaisia;
minussa on eri määrin, eri tavoin ja eri tilanteissa
samaa kuin sinussa.
• Mitä en siedä nähdä toisessa, sitä vielä vähemmän
itsessäni – pelkään ja vihaan häntä.

34. Asiakas kertoo pelkäävänsä ja vihaavansa esihenkilöään. Häntä
pyydetään kuvaamaan miten kokee esihenkilöään.
Analyytikko: MITÄ ITSE ASIASSA NÄET HÄNESSÄ? Hän vastaa:
• Näen hänessä pakoa, sensuuria, alemmuudentunnetta.
• Hän ei usko itseensä, vaan peittää sitä aggressiivisuudellaan.
• Pohjimmiltaan hän kärsii epävarmuudesta.
Analyytikko: MITÄ LUULET, ETTÄ HÄN NÄKEE SINUSSA? Hän vastaa:
• Etäisyydenottoa ja suuruudenhulluutta
• Että en seiso jaloillani, vaan avaudun toisen aggressiivisuudelle.
• Hän ei pidä siitä, etten ole avoin vaan mielistelevä ja heikko.
TULKINTA: Kun kuvasit hänen ajatuksia sinusta, kerroit omista
ajatuksistasi itsestäsi. Pelkäät ja vihaat tiedostaa itseäsi johtajasi kautta.
PELKO JA VIHA: SISÄINEN PEILI

35. KUN LOUKKAANNUT JATKA POHTIMALLA SISÄISTÄ PEILIÄ
• Loukkaaja herättää tietoisuuden, että sinussa kuten meissä kaikissa on
tapana vertailla ja tuntea itsemme huonommiksi kuin muut.
• Jos kieltäydyt tiedostamasta tätä itseäsi alentavaa tapaa, kiellät
tietoisuutta joka heräsi ollessasi loukkauksen kohteena. Siten haavoitat
itse itseäsi, mikä tuntuu tuskallisemmalta kuin loukkaavat sanat.
• Tämä pohdinta ei vähennä mitenkään loukkaajan tekemää vääryyttä.
• Sokratesta tulkiten: Voidakseen yrittää loukata toista ihmisen täytyy
nujertaa tietoisuuttaan kielteisestä tarkoitusperästään, siis nujertaa
perusolemustaan. Hän kärsii tästä enemmän kuin mitä loukkauksen
kohde kärsii.
• Emme koskaan pääse eroon siitä että loukkaannumme, mutta voimme
vähitellen vähentää tätä taipumusta itsessämme ja muissa.
• Sisäisen peilin ymmärrys purkaa ristiriitaisuutta ja on olennainen asia
pohdiskella erityisesti tärkeissä ihmissuhteissa.

36. MITEN KOHDATA LOUKATTUA
• Kuuntele häntä kunnioittavasti. Voit toistaa mitä hän kertoo, jotta hän voi
kokea että sinä kuuntelet.
• Vältä sitä, että pyrkisit muuttamaan hänen käsitystä tapahtuneesta.
• Harkitse miten lohdutat, joskus lohduttaminen koetaan tuskallisen
tunteen vähättelyksi.
• Kun hän on kertonut asiansa ja kokee tulleensa kuulluksi pyydä
kuvaamaan loukatuksi tulemisen tunnetta. Ehkä autat häntä
sanoittamaan: suuttumus, viha, vääryys, pelko, katkeruus,
voimattomuus, häpeä, syyllisyys, suru…
• Auta häntä hyväksymään tunteiden olemassaolo, kunnioittamaan niitä ja
siten kunnioittamaan itseään. Puhu ehdottomasta vapaudesta tuntea.
• Jos mahdollista pohdi hänelle ihmisen tarvetta loukata peittääkseen
omaa epävarmuuttaan omassa itsessään. Ehkä pohdit: Mitä toiselle sitä
sisimmissään itselle ja Olemme toistemme sisäisiä peilejä.

37. MITEN KOHDATA LOUKKAAJAA
• Keskustele hänen kanssaan tapahtuneesta, hänen toiminnastaan häntä
kuunnellen kunnioittavasti. Toista olennainen hänen kertomuksestaan ei
sitä totuutena pitäen vaan hänen versionaan tapahtuneesta.
• Pyydä häntä kuvaamaan sitä, mitä tunteita hänellä oli tilanteessa. Auta
sanoittamaan jos tarpeen: suuttumus, pelko, alemmuus, katkeruus, viha,
häpeä, syyllisyys, suru…
• Auta häntä hyväksymään tunteiden olemassaolo, kunnioittamaan niitä ja
siten kunnioittamaan itseään. Pohdi ehdotonta vapautta tuntea ja
rajoitettua vapautta toimia sekä itsehillintää.
• Sovella Kunnioita vapautta tuntea.
• Totea selkeästi että loukkaaminen on kielletty.
• Jos mahdollista pohdi yleisesti ihmisen tarvetta loukata peittääkseen
omaa epävarmuuttaan ja loukatuksi tulemisen tunnetta omassa
itsessään. Ehkä pohdit: Mitä toiselle sitä sisimmissään itselle ja Olemme
toistemme sisäisiä peilejä.

38. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
4. Kohtaa ihminen tunnetasolla

39. IHMINEN KOKEE OLEVANSA SEKÄ RAKASTETTU ETTÄ HYLÄTTY
• Lapsi, ihminen joka kokee itsensä rakastetuksi, arvostetuksi, oppii
arvostamaan itseään, muita sekä ympäristöään, luontoa – terve
itsetunto.
• Lapsi, joka ei koe itseään rakastetuksi vaan kokee itsensä hylätyksi,
oppii ettei häntä arvosteta, ettei hänellä ole itseisarvoa. Tästä seuraa
heikko itsetunto ja ongelmalliset toimintatavat.
• Lapsi kokee ettei häntä kunnioiteta ja rakasteta jos häntä:
• hylätään, vähätellään, loukataan, ei osoiteta kiinnostusta…
• idealisoidaan, nostetaan ”pilarin päälle”, asetetaan odotuksia ja
vaatimuksia
• lellitään mikä estää häntä kehittymästä yhteisöllisyyteen
• kontrolloidaan = vapauden riisto; tukahduttava rakkaus
• kasvatetaan ehdollistavalla palkinto ja rangaistus -menetelmällä
mikä vieraannuttaa lasta tietoisuudestaan, itsestään

40. TUNTEET OHJAAVAT FYSIOLOGISTA, AJATUS- JA
ULOSPÄINSUUNTAUTUVAA TOIMINTAA
VIHAISET KUOLEVAT
ENNEN AIKOJAAN

41. IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA
RAKASTETUKSI: tunteissaan, toiminnassaan, olemuksessaan
• VIHAISELLE/PELOKKAALLE/LOUKATULLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA
HYVÄKSYTYKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA
(VAATIMUKSENSA) LÄPI.
• Viha alkaa pelosta. Kokiessaan itsensä uhatuksi, ihminen reagoi pelolla
ja mahdollisesti vihalla. Siis viha on oire pelosta.
• Viha voi olla kroonista. Jos vaaraa ei ole, hän hakee tilanteesta
tekosyyn voidakseen tuoda esiin vihaansa – hänellä on tarve tulla
nähdyksi tunteessaan.
• Tunteet ovat jotain häpeällistä ja heikkoutta – tabu. Pelkäämme
kohdata niitä toisessa ja itsessä. Ihminen kokee itsensä taas hylätyksi.
• Meillä on luonnonmukainen terve tarve ilmaista tunteitamme. On
hyvä opetella puhumaan tunteista aina avoimesti ja kunnioittavasti.
• Kaikki tunteet pohjautuvat pohjimmiltaan rakkauteen.

42. MITEN IHMINEN REAGOI HYLÄTYKSI TULEMISEEN
• Hylätyksi tuleminen on epäoikeudenmukaista ja nöyryyttävää. Se on suuri
uhka olemassaololle – katastrofi.
• Ihminen reagoi uhkaan joko pelolla, paeten tai vihalla, taistellen.
• Olemisen oikeus ja tunne täytyy epätoivoisesti hankkia aiheuttamalla muissa
tai itsessä tunnereaktion:
• hyväksyntää suorituksilla, kiltteydellä, miellyttämällä, rajattomalla
riittävyydellä, täydellisyydellä, olemalla massojen ihailun kohde…
• aiheuttamalla toisissa naurua ja/tai pelon, vihan, loukatuksi tulemisen,
inhon ja syyllisyyden tunteita
• hankkimalla valtaa, vallan symboleja, liehittelijöitä, omaisuutta…
• kuulumalla johonkin ryhmään, jengiin, luokkaan, ulkopuoliset, rikollisuus
• riippuvuus; nikotiini, alkoholi, huume, kännykkä, pelit, some, työ,
ravinto…
• aiheuttamalla tuskaa itselleen, näkymättömyys, itsetuhoisuus

43. TUNNE EI OLE ONGELMA MUTTA TUNTEEN TORJUNTA ON
• Tunteet kuten ahdistas, pelko, alemmuus, ujous, turhautuneisuus,
viha, katkeruus, häpeä, syyllisyys, voimattomuus, suru… ovat
epämukavia mutta ne eivät ole varsinainen ongelma.
• Niihin liittyvä tuska kasvaa siitä kun ihminen on opetettu torjumaan,
piilottamaan, kontrolloimaan tunteitaan. Näin hän tukahduttaa
perusolemustaan, tietoisuuttaan. Itsensä kieltäminen tuntuu
vääryydeltä ja sattuu syvästi – traumatisoituminen.
• Tältä pohjalta ihminen suhtautuu muihin pelokkaasti ja kielteisesti,
kokien että muut ovat häntä vastaan.
• Tunteiden nujertaminen kuuluu vallankäyttöön. Nujerrettu ihminen ei
nouse kapinaan vääryyttä kuten eriarvoisuutta, hyväksikäyttöä ja
luonnon tuhoa vastaan.
• Oppikaamme puhumaan tunteista yhtä vapaasti kuin säästä.

44. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
5. Pura ristiriitaisuutta

45. PURA JÄNNITTYNYTTÄ IHMISSUHDETTA
Jos koet erityistä vaikeutta jotain asiakasta (tai työtoveria, puolisoasi,
oppilasta, lastasi…) kohtaan, pysähdy ensin tunnistamaan ja pohtimaan
tunteita itsessäsi. Kunnioituksesi tarttuu. Kysy häneltä:
• ”Koen että meillä on jokin yhteistyövaikeus. Luulen, että sinä tunnet
tyytymättömyyttä minun toimintatapojani kohtaan. Voitko kuvata niitä
toimintatapojani, jotka herättävät sinussa epäoikeudenmukaisuuden
tunteen? En tule selittelemään tai yrittämään muuttamaan käsitystäsi
asiasta.”
• Jos hän ei vastaa kysymykseesi, olet kuitenkin avannut kanavan.
• Jos hän vastaa, kuuntele arvostavasti. Toista tärkeät asiat jotta hän saa
varmuuden että sinä kuulit ja ymmärsit oikein.
• Jos mahdollista kysy mitä tunteita hänessä herää näissä tilanteissa.
• Kysy mitä hän voisi ehdottaa, miten muuttaa toimintatapojani.
• Kiitä häntä ja sano, että pohdit asiaa.

46. SOVITTELE RISTIRIITAA
Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava kaksivaiheinen
keskustelu. Pyri purkamaan ratkaisuvaatimuksia:
1 Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava keskustelu:
• Pyydä kuvaamaan oma versio tapahtuneesta. Kuuntele kunnioittavasti
korjaamatta mitään. Kunnioitus tarttuu. Älä mene kenenkään puolelle.
• Pyydä kuvaamaan mitä tunteita hänessä heräsi. Auta hyväksymään tunteita.
Kysy mitä tunteita tilanne ehkä herätti muissa mukana olleissa.
• Kysy ehdotuksia oman ja toisen osapuolen toimintatapojen muuttamiseksi.
2 Käy kummankin osapuolen kanssa erikseen seuraava keskustelu:
• Jos koet hyväksi pohdi perusajatuksia Olemme toistemme sisäisiä peilejä ja
Mitä teen sinulle, teen sisimmässäni itselleni.
• Kuvaa kullekin toisen osapuolen versio tapahtuneesta, tunteista ja
toimintatapojen muutosehdotuksista.
• Esitä kummallekin osapuolelle ehdotuksesi miten hänen voisi jatkossa
toimia. Osapuolten ei tarvitse sopia keskenään. Jatka tarpeen mukaan.

47. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
6. Yhteistyö kaikkien vastuulle

48. KESKUSTELE YHTEISÖSSÄSI ARVOPOHJASTA (ESIMERKKI KOULUISTA)
Pohdi yhdessä seuraavia kysymyksiä
huomioiden yhteisön ymmärryksellistä tasoa:
Miten ymmärrät kunkin arvon merkitystä?
• Koetko että näitä arvoja noudatetaan
(työ)yhteisössäsi?
• Kuvaa millainen olisi yhteisö, jossa arvoja
todella toteutetaan.
• Mitkä ovat sinun arvosi elämässä?
• Oletko eri mieltä koulun arvoista ja millä lailla?
• Mitä työssäkäynti merkitsee tulevaisuudellesi
hyvässä ja pahassa?
Kaikki ajatukset ovat yhtä arvokkaita.
• Jatka laatimalla yhdessä sopimuksia ja
seurauksia kännyköistä, häiritsevästä
käytöksestä, alentamisesta, kiusaamisesta…
Työntekijän tulee saada
tuntea itsensä nähdyksi ja
arvostetuksi
Työntekijä osallistuvana,
itsenäisenä toimijana
Ihmiskuva, suhde itseen,
muihin, yhteiskuntaan ja
luontoon
Pyrkimys totuuteen,
kauneuteen ja hyvyyteen
Taloudellinen ja sosiaalinen
tasa-arvo
Sukupolvien yli ulottuva
globaali vastuu luonnon
tasapainosta

49. MITEN VOIMME YHDESSÄ KOHDATA HAASTEITA?
Keskustele avoimesti ongelmista ja pyydä
työtovereilta ehdotuksia:
• Miten voimme yhdessä ennaltaehkäistä ja
käsitellä esiin tulevia tavallisia ongelmia
huomioiden valitun arvopohjan?
Kun kaikki voivat kokea, että heidän ajatuksiaan
ja toiveitaan kunnioitetaan, he kokevat voivansa
vaikuttaa. Tämä tuntuu syvästi arvostuksen
osoituksena.
HAASTEITA
Vihaiset asiakkaat,
työtoverit, oppilaat…
Takanapäin puhuminen
Vähättely, ilkeys,
kiusaaminen
Välinpitämättömyys,
ylimielisyys
Kiukuttelu ja muu
tunteilla manipulointi
Valtataistelut, reviirit
Vihapuhe, väkivalta
Kireä pelon ilmapiiri
Ahdistus…, stressi

50. IHMISKÄSITYS: YHTEISVASTUU
YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA
IHMISSUHTEISSA.
• Tasa-arvo tarkoittaa tasa-arvoista osallistumista
toimintaan ja päätöksentekoon.
• Tasa-arvo aiheuttaa yhteisvastuun. Kaikilla on yhtä
suuri vapaus ja vastuu toimia.
• Kaikki kokevat vapauden ja vastuun huolehtia
työrauhasta ja kiusaamisen estämisestä, se on
yhteisöllisyyttä.
• Yhteisvastuu aiheuttaa seuraavan toimintatavan:
• Kalle sanoo Leenalle: ”Olet hullu!”
• Maija kuulee ja sanoo: ”Kalle, mitä sinä tunnet?”
Huomio kohdistuu Kalleen, ei miten Leena reagoi

51. VAHVISTA TASA-ARVOA JA YHTEISVASTUUTA
Sopikaa niistä asioista, jotka voivat kuulua (työ)yhteisön vapauteen
päättää ja laatikaa niistä yhteiset sopimukset, alla esimerkki koululuokan
vapaudesta päättää:
• Huonekalujen sijainti, istumapaikkojen jako
• Miten huolehditaan luokkahuoneesta ja käytävätilasta
• Toveriavusta sopiminen
• Miten ennaltaehkäistä ja estää häiriköintiä ja kiusaamista
• Muut keskinäiset sopimukset yhteistyöstä kuten kännykät…
• Päätös mahdollisesta luokan vastuuhenkilöstä ja tehtävistä
• Välituntiaktiviteettien suunnittelu ja organisointi
• Opintoprojektien suunnittelu
• Tapahtumien suunnittelu kuten: vierailu, urheilu, tiede, taide, juhla…
• Opetuksellisten menetelmien kartoitus ja suunnittelu

52. SEURAUKSET LAIN TAI SOPIMUSTEN RIKKOMISESTA
• Ensin pohdi onko tarpeellista soveltaa lain ja/tai muun korkeamman
instanssin (kouluhallitus, yritys..) määräämiä seurauksia.
• Jatka soveltamalla kohdehenkilöön seuraavia työkaluja itsekunnioituksen
herättämiseksi: Kunnioita vapautta tuntea, Pura jännittynyttä
ihmissuhdetta ja/tai Käänteinen kritiikki.
• Pohdi perusajatuksia Mitä teen toiselle, sitä teen itsessäni itselleni, Olemme
toistemme sisäisiä peilejä, Pahaa voidaan korjata vain hyvällä.
• Jatka tarvittaessa soveltaen (työ-, luokka-, perhe-…) yhteisössä laadittuja
sopimuksia ja seurauksia, noudattaen periaatetta: kielteistä toimintatapaa
korjataan hyvän toiminnan harjoittelulla, esimerkiksi jotain seuraavista:
• Auta työtoveria jonkin asian oppimisessa tai toteuttamisessa.
• Perehdy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pidä siitä alustus.
• Tee yhteisestä tilasta kauniimpi.
• Organisoi yhteinen (opinto-, kulttuuri-…) tilaisuus
• Osallistu vapaaehtoistyöhön suoraan tai jossain organisaatiossa.
• Tarvittaessa sovella ryhmässä Ryhmän toimintatapojen muutos.

53. SITOUTUMINEN ARVOSTUKSEN KAUTTA
Kysymyksiä (työ)yhteisön arvoista ja lähestymistavastasi niihin:
• Tunnetko yhteisösi arvot? Haluatko muuttaa jotain niissä?
• Voivatko nämä arvot auttaa sinua pohtimaan omia arvojasi?
• Anna esimerkkejä ihmisistä, joilla on mielestäsi merkityksellinen elämä?
Kuvaile miten.
• Miltä näyttää unelmasi tai visiosi tulevaisuudestasi, elämästäsi?
• Millä tavalla työsi voi edistää tai estää unelmasi toteutumista?
Suhteesi yhteisösi jäseniin:
• Millä tunteella kohtaat yhteisöäsi?
• Onko yhteisössäsi yhteisen arvostuksen henki? Miten osallistut siihen?
• Tunnetko olevasi arvostettu? Onko sinulla tapana arvostaa muita?
• Autetaan kakkia osallistumaan? Miten sinä voit edistää sitä?
• Mitä ehdotuksia sinulla on yhteistyön ja hyvinvoinnin kehittämiseksi?

54. RYHMÄN TOIMINTATAPOJEN MUUTOS
Pohdi ryhmän kanssa: Ihminen pyrkii kaikessa toiminnassaan aina johonkin
hyvään omalta kannaltaan vaikka se voi sisältää jotain kielteistä estojen takia.
• Ryhmä valitsee ongelman/muutostarpeen ja pohtii toivottua tilaa.
• Yhdessä kuvataan nykyisiä toimintatapaa kohdata ongelma (1).
• Otetaan esiin se hyvä/etu/nautinto, mitä ryhmä on saanut tai hakee
nykyisellä toimintatavallaan (1).
• Pohditaan ja kuvataan mikä olisi ideaalinen toimintatapa ja mitä
hyvää/etua/nautintoa ryhmä voisi kokea näin toimien (2).
• Pyydä ryhmää kuvaamaan niitä hyviä tunteita joita se kokee ajatellessaan
nykyistä toimintatapaansa (1) ja sitten mitä tunteita se kokisi ideaalisessa
toimintatavassa (2). Hyviä tunteita ovat esim. turvallisuus, rohkeus, ilo,
itsekunnioitus, rakkaus, kiitollisuus, vapaus…
• Ryhmä vertaa nykyisen (1) ja ideaalisen toimintatavan (2)
hyvää/etua/nautintoa ja valitsee tietoisesti kumman haluaa.
• Jos valinta on ideaalinen toimintatapa, sitä harjoitellaan.

55. AGGRESSION, HÄIRIKÖINNIN JA KIUSAAMISEN KÄSITTELY
• Hätätilanteessa keskity ensin vain aggression estämiseen, käytä
suuttumusta voimanasi. Suuttumuksen sisältyy se että välität.
• Ryhmässä vallitsee yhteisvastuu, joten kaikki kokevat vapauden ja
vastuun reagoida välittömästi aggression estämiseksi tai avun
hakemiseksi.
• Kun tilanne on ohi pura ilmenneen ristiriidan ratkaisuvaatimuksia.
• Selvitä erikseen kunkin osapuolen käsitys tilanteesta, kunkin
toimintatavat ja tunteet, sovella Miten sovitella konfliktia, Kunnioita
vapautta tuntea ja/tai Pura jännittynyttä ihmissuhdetta.
• Älä syyllistä. Älä tuomitse. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vapauden
ja vastuun. Sovella sovittuja seurauksia.
• Pohdi perusajatuksia: Vapaus tuntea, rajoitettu vapaus toimia välissä
itsehillintä = ei toimi tunteen ohjauksessa, Sisäinen peili, Itsen uhri.
• Tarpeen tullen vahvista yhteisvastuun tietoisuutta ja tunnetta.

56. VIHAPUHE JA VÄKIVALLAN UHKA
Viha on oire pelosta. Se aiheutuu kroonisesta vihasta ja/tai kohteen
herättämästä tietoisuudesta, jota vihapuhuja vihaa tiedostaa itsessään.
Pohdi yhteisössä yleisellä tasolla ketään osoittamatta, mitä vihapuhuja tuntee
ja miten hän taistelee itseään vastaan kieltäessään tunteitaan:
Vääryys, viha, katkeruus, hylätyksi tuleminen, pelko, alemmuus, raivo…, ja
samalla hän taistelee ankarasti näitä tunteita vastaan yrittäen
teeskennellä vahvaa ja puolustaa itseään väkivaltaisesti.
Mitä sinä sen kohteena tunnet? Sovella itseesi Kunnioita vapautta tuntea.
Mitä muut tuntevat: pelko, tuomitsevuus, viha…? Näin ollen vihapuhuja on
muille tunnetasolla Sisäinen peili.
Pura tuomitsevuutta itsessäsi välttääksesi uhriutumista.
Suhtaudu uhkailuun vakavasti, tuo se yleiseen tietoon välttäen ehkä
kertomasta kuka on kysymyksessä, mikä merkitsee, ettei sinulla ole mitään
salattavaa tai puolusteltavaa.
Pyydä apua: ystävät, työtoverit, esihenkilö, opettaja, poliisi…

57. I H M I S K Ä S I T YS : PERUSAJATUKSET
• YHTEISVASTUU edellyttää tasa-arvoa
ihmissuhteissa.
• RAKKAUS: Pahaa voidaan korjata vain
hyvällä.
• VAPAUS: Rajaton vapaus tuntea ja
ajatella, rajoitettu vapaus toimia – vapaus
on vastuuta.
• ITSEN UHRI: Sitä, mitä teen toiselle, teen
sisimmässäni itselleni.
• SISÄINEN PEILI: Kaikkea, mitä näen
sinussa, on myös minussa.
• SISÄINEN ÄÄNI: Tiedostan siis olen,
ihminen on tietoisuutensa. 57

58. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ
7. Voimattomuudesta työniloon – stressi

59. KOHTAA ITSEÄSI
• Tunnista tapaasi tuntea ongelmatilanteessa; pelko, viha, vaativuus…?
• Odotatko itseltäsi, muilta tai tilanteelta jotain epärealistista?
• Haluatko muuttaa jotain, mihin sinulle ei ole valtaa – voimattomuus?
KOHTAA ONGELMAA SEN OLEMASSAOLOA TIETOISESTI HYVÄKSYEN
• Pura aluksi ratkaisuvaatimukset.
• Muotoile ongelma myönteiseksi visioksi, utopiaksi johon suunnata.
• Tutki, pohdi ja kerää tietoa, kehitä helpottavia toimenpiteitä.
OTA ONGELMA TYÖRYHMÄN POHDINTAAN
• Kuvaa utopiaasi, keskustele siitä purkaen ratkaisuvaatimuksia.
• Keskustele mitä tunteita ongelma herättää työtovereissasi.
• Pyydä heitä esittämään ehdotuksia ongelma käsittelemiseksi.
• Tältä pohjalta esitä alustava ehdotus toimintasuunnitelmaksi.
• Sovella ja kehitä yhdessä toimintasuunnitelmaa.
ONGELMANA KIELTEINEN TYÖILMAPIIRI

60. IHMINEN ON SOSIO-PSYKO-SOMAATTINEN KOKONAISUUS
• Ympäristö, yhteiskunta, perhe vaikuttavat
ihmisen psyykeen – persoonallisuus.
• Tunne kommunikoi ja ohjaa kehon
fysiologisia toimintoja. Pelko ja viha
kertovat neurologiselle järjestelmälle
vaarasta tai uhasta.
• Neurologinen järjestelmä aktivoi kehon
fysiologisen toiminnan stressitilaan. Alkaa
stressihormonien tuotanto.
• Kun vaara on ohi, pelko ja viha purkautuvat,
mikä ohjaa neurologista järjestelmää
purkamaan kehon stressitoiminnot.
• Psykosomatiikkaa (soma=keho) voitaisiin
kutsua sosio-psyko-somatiikaksi.

61. T E R V E J A S A I R A S S T R E S S I
TERVE STRESSI on tilanteen tarpeen ja resurssien mukaista optimaalista
ponnistusta:
• Lepotilassa sinun ei tarvitse tahtoa mitään, tahtominen johtaisi
ponnistukseen.
• Vaaratilanteessa on tärkeää, että pelkäät ja tahdot puolustaa elämää
ja oikeudenmukaisuutta, siten aktivoit stressireaktion myös kehossasi.
• Tahtoa johtaa ponnistukseen. Tahto on stressin ”kaasutin”.
SAIRAS STRESSI on se osuus stressitasosta joka aiheutuu kun kokee
tarvetta ja resursseja epätasapainoisella tavalla.

62. KILPAILUYHTEISKUNTA:
• Enemmän töitä, vähemmän resursseja
• Jatkuvasti kasvavien vaatimusten kierre
• Yhä tarkemmat mittausmenetelmät
kasvattavat kontrollia rajattomasti
MIKÄ ON SINUN SUHTAUTUMISTAPASI?
• Hyväksyy tietoisuuden
vaikeuksistaan ja
mahdollisuuksistaan
• Priorisoi, laskee laatua
• Pyytää apua, raportoi johtoa
• Vaikuttaa päätöstentekoon
STRESSAA TERVEESTI
• Vaatii ratkaisua, ei sopeudu
• Valittaa, kadottaa ilon
• Väsyy, ei kunnioita oireita
• Työstä tulee vaade selviytyä
• Kokee kaiken vaatimuksena
• Masentuu, uhriutuu
STRESSAA TUHOAVASTI

63. INHIMILLISET RIKKAUDET =
TASAPAINO/TERVEYS
Havaintokyky, aistimus, yhteys
Muisti, menneen hyödyntäminen
Intuitio, “kuudes aisti”
Rakkaus, ilo, vastuullisuus,
vaatimattomuus, keskittyminen
Rohkeus, aloitteellisuus
Luovuus
Arviointikyky, terve järki
Rehellisyys, oikeudentaju
Kauneudentaju
Itsehillintä, impulssien hillintä
Kyky oppia, erityislahjakkuudet
Fyysiset lahjat
ESTOT AIHEUTTAVAT EPÄTASAPAINON/
SAIRAAN STRESSIN
Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten
ahdistus, pelko, viha, alemmuus, hylätty,
häpeä, suru sekä vaatimus ettei näin saisi
tuntea
Tietoisuuden torjunta, vaatimus ettei
todellisuus saisi olla totta
Vaativuus: perfektionismi, rajattomuus,
suuruusmania, ankaruus, kontrollintarve
Kielteisyys, kateus, inversio; hyvä on
pahaa, paha on hyvää – vaatimus että
hyvää ei saisi olla
Itsekkyys, itsekeskeisyys, narsismi,
uhriutuminen

64. TYÖKALU: HARJOITTELE ASKELEET STRESSIN PURKAMISEEN 1(2)
1 Sopeudu siihen, mitä et voi muuttaa. Puhu ongelmastasi, raportoi avoimesti ja
selkeästi tilanteestasi vastuuhenkilöille. Pyydä neuvoa ja apua.
2 Ratkaisuvaatimukset tekevät inhimillisistä ongelmista kroonisia. Pura
vaatimuksia. Älä keskity pahan vastaiseen taisteluun. Muunna ongelma
visioksi siitä, mikä olisi ihanteellinen opiskelu/työtilanteesi (utopia). Pidä
suunta siihen, tulevaisuuteen. Pohdi mitä voit oppia vaikeudestasi.
3 Suunnittele helpottavia käytännön toimenpiteitä, priorisoi asioita…
4 Varaa aikaa. Pysähdy yksin, ystävän tai ryhmän kanssa tuntemaan ja
tiedostamaan stressisi fyysisiä oireita. Kunnioita kehoasi, työkaluasi. Oire on
aina hyödyllinen hälytys, salli oireita niitä kuunnellen:
jännittyneisyys, kehon kivut, väsymys, unettomuus, nopea hengitys,
sydämentykytys, korkea verenpaine, vilustumiset‚ ihovaivat, infektiot,
vatsakipu, immuunijärjestelmän sairaudet…
5 Mitä tunnet tunteissasi. Sovella työkalua Kunnioita vapautta tuntea:
ahdistus, epävarmuus, pelko, jännittyneisyys; rauhattomuus, vaikeus
keskittyä, hylätyksi tuleminen, epäoikeudenmukaisuus; ärsyyntyneisyys, viha,
katkeruus, kostonhalu, huono itsetunto, alemmuus, sulkeutuneisuus,

65. TYÖKALU: HARJOITTELE ASKELEET STRESSIN PURKAMISEEN 2(2)
pelko menettää kontrolli, toivottomuus, tahdottomuus, eristäytymisen tarve,
kyynisyys, depressio, uupumus, aggressiivisuus
6 Tunnista ja tiedosta stressin sisäisiä tekijöitä, estojasi:
kielteiset tunnetoiminnan tavat ja tunteiden torjunta, vaativuus,
virheettömyys, kaikkeen riittävyys, itsekeskeisyys, uhriutuminen havaintokyky,
muisti, intuitio, rakkaus, vastuullisuus, keskittyminen, rohkeus, luovuus,
arviointikyky, oikeuden- ja kauneudentaju, itsehillintä, kyky oppia,
lahjakkuudet
7 Kehitä tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toisissa, näin saat
yhteyttä niihin itsessäsi, yhteyden omaan itseesi:
havaintokyky, muisti, intuitio, rakkaus, vastuullisuus, keskittyminen, rohkeus,
luovuus, arviointikyky, oikeuden- ja kauneudentaju, itsehillintä, kyky oppia,
lahjakkuudet, fyysiset kyvyt
8 Toimi elämänsuuntaisesti vaikka vastoin tahtoasi – se on rakkautta. Stressin
sietokyky on nöyryyttä reagoida ennaltaehkäisevästi sen hälytysmerkkeihin
tunteissa ja kehossa..

66. • Uusin kirja: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, Pertti Simula, Into,
Helsinki, 2020 – voit tilata myös: info@conscientia.se
• YouTubessa: MUUTOS KOULUSSA – opettaja, oppilas ja Sokrates
• YLE/Areena: https://areena.yle.fi/1-50538941
• https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/30/miten-suomalaisesta-
bisnesmiehesta-tuli-brasilian-koyhien-auttaja
Koulutusta, työnohjausta, terapiaa sekä kirjallisuutta:
conscientia.se, info@conscientia.se