Marjo Merirannan puheenvuoro Lasten suojelun kesäpäivillä 14.6. Joensuussa.

1. Isyyden tukeminen eron jälkeen
Marjo Meriranta
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Itä-Suomen aluetoimisto

2. Ero laittoi miehen polvilleen,
Näytti hänelle menettämisen ja luopumisen kasvot
Ja kuiskasi:
Olen ankara opettajasi.
Voit kirota minut, jolloin tulet elämään katkerana.
Jos taas hyväksyt minut ja otat opiksesi,
Voit kääntää menetyksen voitoksesi.
Sampo Puoskari
(Teoksesta Kahdesti Särkynyt, 2007)

3. Ero kriisinä, sosiaalisena- ja
miesten/isien ongelmana
 Toimimattomasta ja rakkaudettomasta parisuhdemallista joutuu lapsi
maksamaan ennemmin tai myöhemmin, usein omissa aikuisiän
parisuhteissaan.
 Lapsen emotionaalinen koti on vanhempien parisuhde, sen toimivuus ja
hyvinvointi. Jos suhde voi huonosti, voi lapsikin huonosti. Tutkimuksissa on
huomattu, että sekä positiiviset että negatiiviset vanhemmuuden ja
parisuhteen mallit periytyvät ylisukupolvisesti.
 Eronneiden miesten yleinen kokemus on, että juridinen järjestelmä suosii
naisia eroissa ja huoltajuuskiistoissa.
 Tasa -arvopoliittiset kysymykset nostaneet päätänsä viime vuosien aikana;
miesten näkökulman korostaminen, isyyden korostaminen
 Isän itsetunnon vahvistaminen

4. Miten eroon voi valmistautua?
 ”Kyllähän se vaimo varoitteli, mutta…” -> erolla uhkailu parisuhteessa on aina
hälytyssignaali, joka on syytä ottaa tosissaan.
 Akuutti erotilanne vaatii usein nopeita käytännönratkaisuja; erilleen muutto,
lasten asioiden sopiminen ja omaisuuden jako.
 2/3 eroista haetaan yhdessä, 1/3 aloitteentekijä on vain toinen osapuoli
 Jos eropäätös tulee yllätyksenä toiselle osapuolelle, voi hän jäädä
”altavastaajaksi” tilanteessa; toinen, lopullisen päätöksen tehnyt osapuoli on
ehtinyt jo valmistautua tilanteeseen ja ottaa selvää mm. elatus- ja
tapaamissopimusten sisällöllisistä asioista.
 Jos on odotettavissa, että erosta tulee riitaisa, on viisasta ennakoida tilanne.

5. Lapset ja vanhemmuus erossa
 Mieti oma suhteesi lapsiin nyt ja tulevaisuudessa; mitä haluat? Millaisena
vanhempana haluat toimia lapsille nyt ja tulevaisuudessa? Kirjoitat lastesi
lapsuutta – toimi sen mukaisesti!
 Puolisot eroavat – vanhemmuus jatkuu!
 Ei ole viisasta jäädä odottamaan, että puoliso ilmoittaa, miten aikoo lasten
asiat järjestää ja on mahdollisesti ollut jo lastenvalvojaan yhteydessä.
 Niin kauan, kunnes eron jälkeinen huoltajuus- ja tapaamissopimus on tehty,
on vanhemmilla yhtäläiset oikeudet asua yhteisessä asunnossa ja tavata
lapsia.

6. Isyyden haasteet erossa
 Isällä itsellään huono itsetunto ja epärealistinen kuva isyydestä ja sen
vaatimuksista; ”en ole niin hyvä vanhempi kuin ---”
 Ulkopuolisuuden tunne perheessä
 Vetäytyminen vastuusta
 Tunneasioiden käsittelyn vaikeus
 Riitainen suhde/ero käsittelemättömänä (uhriutuminen) kapeuttaa
etävanhemman vanhemmuutta entisestään.
 Tasa -arvoyhteiskunnan ihanteet ja arkipäivän todellisuus eivät ainakaan
toistaiseksi kohtaa Suomessa huoltajuuskysymyksissä toisiaan. Ero on miehelle
psyykkinen ja sosiaalinen haaste.

7. Isyyden muuttuvat rooliodotukset
 Miehet ja isät ottavat yhä kasvavassa määrin perhe-elämästä vastuuta;
kotityöt jaetaan ja isät osallistuvat lasten kasvatukseen
 Roolijaot murtuvat, mutta pinnan alla asenteet ja uskomukset pitävät
pintansa. Ero on usein se kohta, jossa vielä tänäkin päivänä törmää vanhojen
asenteiden, käytäntöjen ja uskomusten seinään
 Tasavertaisuus erotilanteessa – on tärkeää, että mies tiedostaa oman arvonsa
isänä ja miehen mallina – olen arvokas vanhempi, arvokas kasvattaja!
 Arvolatautuneet käsitteet: Lähi-/etävanhempi, elatusvelvollinen,
vastuuvanhempi…

8. Eron työstämisvaiheen työkaluja
 Selkeä päivärytmi mahdollisesta eroon liittyvästä sairauslomasta huolimatta, paluu
”normaaliin arkeen” helpottaa muutosta. Anna aikaa surulle.
 Liikunta, remontointi… Fyysinen tekeminen, jossa näkee (eroon liittymättömienkin)
asioiden edistyvän, elämän jatkuvan
 Ajatusten prosessointi (esimerkiksi kirjoittamalla, jolloin prosessia voi seurata myös
itse)
 Luotettava ihminen, ystävä/kaveri/työkaveri, jolle voi puhua
 Vertaistukiryhmät/vertaistukipuhelimet
 Eroryhmät
 Terapia
Eroryhmässä kuulee toisten erotarinoita ja huomaa, että kokemukset ovat yhteisiä,
tunteet ja vaikeudet ovat samanlaisia. Jakaminen helpottaa prosessointia.

9. Työstämisvaiheen jarruja
 Alkoholi ja sen runsas käyttäminen eivät edistä toipumista
 ”Laastarisuhteet” -> Läpikäymätön ero kuormittaa myös uutta kumppania tai
suru ja katkeruus painuvat pinnan alle odottamaan uutta esiintuloa.
 Armollisuus itseä kohtaan! Arvostus omaa vanhemmuuttaan kohtaan!
 Masennuksen tie; menetyksen tunne ja masennus kuuluvat hetkellisesti
eroprosessiin; syvä masennus vaatii ammattiapua. Ole herkillä itsesi kanssa!

10. Erosta eteenpäin; olen hyvä isä!
 Eron kohdatessa ihminen menettää sellaisen ihmisen arvostuksen ja
hyväksynnän, jolle on lahjoittanut ehkä suurimman vallan määritellä itseään
 Kelpaamattomuuden tunteet, epävarmuus, kolhut itsetunnossa
 Huolehdi itsestäsi; päivärytmi, ravinto, tee asioita, joista pidät, hemmottele
itseäsi tavoilla, joista ei ole vahinkoa, puhu ystäville, osallistu eroryhmiin,
käy terapiassa, lue eroon liittyvää kirjallisuutta.
 Vertaistuki!
 Oma arvo ihmisenä, miehenä tai isänä ei viime kädessä ole toisen
määriteltävissä. Tämä sisäinen työ on eron jälkeen jokaisen tehtävä!

11. Kiitos!
 Lähteet:
Jari Koskela: Avioero suomalaisen miehen kokemana, Ero ja erosta toipuminen
prosessina (2012, University of Eastern Finland)
Jouni Linnankoski & Markku Valtonen: Erosta ELOSSA, ero-opas miehille (2008,
Miessakit ry:n julkaisuja 2008:2).
Pasi Malmi: Miehiin kohdistuva syrjintä (2006, Lapin Yliopisto)
Sampo Puoskari: Kahdesti Särkynyt (2007)
Kehittämiskeskus Tyynelä, Erityisesti Isä –hanke (2013-2016)
Väestöliitto
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry