4. Trauman ylisukupolvisia vaikutuspolkuja
• Vanhemman traumatisoituminen ja mielenterveysoireet
vaikeuttavat kasvatussuhdetta
• Vähemmän sensitiivinen ja johdonmukainen vanhemmuus
• Välitetty uhka-, stressi- ja ahdistusherkkyys
• Heikompi tuki uudessa traumassa
• Traumatisoituneet aikuinen ja lapsi välttämisen kehässä
• Sikiöaikainen stressi, kehitys ja epigenetiikka
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
5. Psyykkiset reaktiot traumaan ja
traumaperäiset oireet
• Reaktiot heti tapahtuman jälkeen ennustavat heikosti
pitkäkestoisia oireita
• Kuukauden jälkeen jatkuvissa oireissa voidaan puhua
traumaperäisestä stressihäiriöstä
• Ylivalppaus, välttäminen, uudelleen kokeminen
• Toistuvan trauman seurauksia kuvattu kompleksina
traumaperäisenä stressihäiriönä
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
6. Psyykkiset reaktiot traumaan ja
traumaperäiset oireet
• Kohonnut riski muille mielenterveyden häiriöille – etenkin
masennus, syömishäiriöt, dissosiaatio-oireet
• Varhaislapsuus – kiintymyssuhde vaarassa
• Perusturvallisuus, toivo, ennustettavuus, johdonmukaisuus
mielenterveyden ytiminä
• Trauma yhdistyy etenkin organisoitumattomaan kiintymykseen
• Vaille hoivaa jäämisen äärimmäisenä seurauksena reaktiivinen
kiintymyshäiriö
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
7. Trauman muokkaamat ajatukset ja tunteet
• Traumaattinen tapahtuma haastaa ja muokkaa käsityksiä itsestä ja maailmasta
• Maailma ei olekaan ennustettava, mitä vain voi tapahtua
• Omat reaktiot traumaan todistavat: ”En kestä”, ”tulen hulluksi”, ”olen muuttunut pysyvästi”
• Lyhentynyt tulevaisuus, tietoisuus kuolevaisuudesta
Tunne jatkuvasta, vakavasta uhasta
Epätarkoituksenmukaiset selviytymiskeinot
• Silti: arviot maailmasta ja muista ihmisistä ehkä lapsen kasvuympäristössä realistisia ja
hyödyllisiä
• Lapsen häpeä ja syyllisyys monimutkaisina ilmiöinä
• Vähentyneet myönteisten odotusten tunteet, ilon ja nautinnon kokemukset
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
8. Traumatisoituneen lapsen tai nuoren
kohtaaminen
• Akuutissa tilanteessa psyykkisen ensiavun periaatteiden mukaisesti
• Anna tilaa, aikaa ja tukea – ole läsnä, kuuntele, huolehdi
• Kysymyksiä, vastauksia ja aktiivista käsittelyä ei vielä tarvita
• Myöhemmin lähtökohtana: Kohtaa kuin kuka tahansa lapsi tai nuori
• Lapsi ja nuori on muutakin kuin traumansa ja vaikeutensa!
• Aina ei tarvitse puhua traumasta
• Keskity myös saavutuksiin, tulevaan, tavoitteisiin
• Päätelmiä siitä, onko lapsi tai nuori ”traumatisoitunut” ei voi tehdä helposti
nopean keskustelun pohjalta
Jos traumaperäisiä oireita epäillään, ohjaa psykiatriseen arvioon
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
9. Traumatisoituneen lapsen tai nuoren
kohtaaminen
Vuorovaikutukseen voi vaikuttaa
• Herkkyys tulkita tilanteita ja viestejä uhkaaviksi
• Taipumus kiinnittää enemmän huomiota negatiivisiin tunneilmaisuihin ja vaikeus
irrottautua niistä
• Vaikeus luottaa uuteen ihmiseen, maailman ennustettavuuteen
• Kielellisen muistin, muistihaun ja keskittymisen vaikeudet
• Ulkopuoliselle yllättävät traumamuistuttajat, reaktiot
Selkeä ja rauhallinen, positiivinen vuorovaikutus
Mahdollisimman paljon pysyvyyttä, jatkuvuutta, turvaa ja ennustettavuutta
Riittävästi aikaa ja tapaamisia yhteyden löytämiseen
Ymmärryksen osoitus ja reaktioiden normalisointi, ei kauhistelua
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
10. Sotaa kokeneen lapsen tai nuoren
kohtaaminen
• Lähtökohta: Kohtaa kuin kuka tahansa lapsi tai nuori
• Lapsi ei ole vain traumansa ja vaikeutensa, eikä vain kulttuurinsa edustaja
Vuorovaikutukseen voi vaikuttaa
• Moninkertaisen traumatisoitumisen vaikeasti ymmärrettävät reaktiot
• Erityinen epäluulo viranomaista kohtaan
• Traumaattisista kokemuksista aiemmin ehkä kyselty hyvin erilaisessa kontekstissa
turvapaikanhakuprosessissa
• Kulttuurierot käsityksissä a) siitä, mistä voi ja kannattaa puhua, b) mielenterveydestä, c)
aikuisen ja lapsen/nuoren vuorovaikutuksesta
• Kykenemättömyys täysin ymmärtää nuoren kokemaa ja kasvuympäristöä
• Erityinen haastavuus mahdolliselle tulkille
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
11. Traumatisoituneen lapsen tai nuoren
kohtaaminen – traumatapahtumat
• Vie keskustelu traumaattiseen kokemukseen, jos sinulla on siitä
puhumiseen 1) syy, 2) aikaa ja 3) sietokykyä
• Jos kerrot lapselle järkyttävästä tapahtumasta, puhu totta ja käytä
suoria, selkeitä, lapselle ymmärrettäviä ilmauksia
• Lapsen halu puhua voi vaihdella äärimmäisestä välttelystä
pakonomaiseen avautumiseen
• Välttäminen, kieltäminenkin, voi olla traumaperäisen stressihäiriön oire
• Nuorikin lapsi voi pyrkiä suojelemaan aikuista
• Nuori voi testata aikuisen sietokykyä - kokemus siitä, että joku voi ottaa
vastaan ja kestää kuulla kaiken on tärkeä
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi
12. Yhteenvetoa
• Traumaattiset kokemukset ja jatkuvampi stressi vaikuttavat
lapseen monia reittejä, joita voi olla vaikea tunnistaa
• Toistuvan trauman vaikutukset etenkin havainnointiin,
ajatuksiin, tunteisiin ja muistiin voivat näkyä
kanssakäymisessä traumatisoituneen lapsen kanssa
• Puhu traumasta, jos siihen on syy, aikaa ja sietokykyä
• Lapsi on muutakin kuin kokemansa trauma
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017 Samuli Kangaslampi