Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Suomessa toimii kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen vankilan perheosasto. Tutkintavankeusvangit ovat Hämeenlinnan vankilassa ja vankeusvangit ovat Vanajan vankilassa. Perheosastolle voi sijoittua vanhempi alle 2-vuotiaan lapsensa kanssa ja olla siellä siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Yhteistyön tavoitteena on lapsen parhaaksi toimiminen. Perheosaston elämässä normaalit arjen rutiinit ovat suurin kuntouttava elementti ja mahdollisuus uuteen alkuun. Alaseminaarissa käsitellään kuntouttavan arjen lisäksi vankeutta ja vanhemmuutta tutkimuksen näkökulmasta. Vankilan ja perheosaston yhteistyötä ja perheosastolla käytössä olevia toimintamalleja esitellään muun muassa vauvasirkuskokemusten ja äitien vertaisryhmätoiminnan avulla.
Päivi Känkänen, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sini Stolt, toiminnanjohtaja, Kanta-Hämeen perhetyö ry
Rosi Enroos, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Esityksen tavoitteena on kuvata vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvissa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeista ja avopalveluyksiköissä. Esityksessä kerrotaan miten toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus.
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Suomessa toimii kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen vankilan perheosasto. Tutkintavankeusvangit ovat Hämeenlinnan vankilassa ja vankeusvangit ovat Vanajan vankilassa. Perheosastolle voi sijoittua vanhempi alle 2-vuotiaan lapsensa kanssa ja olla siellä siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Yhteistyön tavoitteena on lapsen parhaaksi toimiminen. Perheosaston elämässä normaalit arjen rutiinit ovat suurin kuntouttava elementti ja mahdollisuus uuteen alkuun. Alaseminaarissa käsitellään kuntouttavan arjen lisäksi vankeutta ja vanhemmuutta tutkimuksen näkökulmasta. Vankilan ja perheosaston yhteistyötä ja perheosastolla käytössä olevia toimintamalleja esitellään muun muassa vauvasirkuskokemusten ja äitien vertaisryhmätoiminnan avulla.
Päivi Känkänen, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sini Stolt, toiminnanjohtaja, Kanta-Hämeen perhetyö ry
Rosi Enroos, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Esityksen tavoitteena on kuvata vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvissa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeista ja avopalveluyksiköissä. Esityksessä kerrotaan miten toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus.
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...EHYT
Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea.
Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja
millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat.
Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille.
Kuritusväkivalta, sosiaalineuvos Marjo Malja/STM esitys seminaarissa 130418THL
Kasvatustarkoituksessa lapseen kohdistuva henkinen tai ruumiillinen kuritusväkivalta osana Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa, sosiaalineuvos Marjo Maljan/STM esitys seminaarissa pe 13.4.2018 klo 8.30-11 STM
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Teija Karttunen
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Panu Pihkalan esitelmä Järvenpään Seurakuntaopistolla 19.1.2013 Helsingin ja Espoon hiippakuntien lapsi- ja perhetyön neuvottelupäivässä. Ks. myös Ympäristökasvatus lapsi- ja perhetyössä -kanavan esitys.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
2. Ulkomailta adoptoidut ja sijaishuolto
Kansainvälinen adoptio:
- kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia
- adoptoitujen lasten taustoista ja riskeistä
Adoptoidun murrosikä
- Nuoruusiän tavallinen kehitys ja kehitykseen liittyvistä
psyykkisen suojautumisen keinoista
Sijaishuolto Suomessa – lastensuojelun toinen k(i)erros
adoptoidulle
- Huostaanotto, vanhemmuus ja adoptio
3. Ulkomailta adoptoidut ja sijaishuolto
Sijaishuolto ja adoptio (Fisher P, 2015):
- adoptio - dickensiläinen ‘timantti tuhkassa’ vs
geneettisesti/biologisesti determinoitu elämä
- sijaishuolto: altruistinen pyhyys vs ‘rahanahneet’
- sekä sijaishuoltoa että adoptiota voi ajatella mahdollistajina:
adoptio/sijaishuolto voi joko auttaa tai pahentaa
lapsen/nuoren tilannetta
Kansainvälinen adoptio interventiona (Ijzendoorn meta-
analyysi 2006 - 230 000 adoptoitua): kehityshyppäykset,
lasten ja nuorten resilienssi
Hanna Raaska 2015: FinAdo –tutkimus, esim. kiintymyssuhde
suomalaisilla kansainvälisesti adoptoiduilla
4. Ulkomailta adoptoidut ja sijaishuolto
Adoptoitujen lasten taustat ja riskitekijät
- varhainen vaillejääminen
- aliravitsemus, köyhyys, sairaudet, kadulla eläminen
- hylätyksi tuleminen lastenkoti/laitos – erilaisia laatuja
- väkivalta, seksuaalinen riisto
- sekä fyysisten että psyykkisten sairauksien riskitekijöitä
- Sonuga-Barke 2017: Young adults in English and Romanian Adoptees
study – kogntiivisen kapasiteetin paraneminen ja
ahdistus/masennusoireiden lisääntyminen
- Internalisoivia oireita (ahdistus, masennus), ekternalisoivia oireita
(ADHD, uhmakkuus- ja käytöshäiriöt, PTSD) - Ford 2007, Lawrence
2006
5. Adoptoidun murrosikä ja nuoruusikä
nuoruusiän kehityksen aikana aiemmat kokemukset tulevat
uudelleen työstettäviksi
mitä isompi lapsi on adoption tapahtuessa, sitä enemmän
kokemuksia on
Nuoruuiän normatiiviseen kehitykseen kuuluvia psyykkisen
suojautumisen muotoja:
- musta-valkoinen ajattelu
- narsismi
- dramatisointi
6. Huostaanotto, vanhemmuus ja adoptio
http://www.julkari.fi/handle/10024/135232
THL:n kouluterveyskysely: sijoitettujen lasten ja nuorten
hyvinvointi – kouluterveyskyselyn tuloksia (9/2017)
- sijoitettujen nuorten elämäntilanne eroaa: yksilölliset tekijät,
perhesuhteet, SES
- psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat, koulunkäynnin ongelmat
Huostaanottoprosessi herättää voimakkaista voimakkaimpia
tunteita, sillä se puuttuu yhteiskuntamme pyhimpiin suhteisiin,
lasten ja vanhempien välisiin suhteisiin
7. Huostaanotto, vanhemmuus ja adoptio
suuttumuksen, vihan, moraalisen suuttumuksen, puolustuksen ja
pelastuksen tunteita usein leijuu huostaan otettujen lasten ja nuorten
ja vanhempien horisontissa ja ympärillä
huostaanottoon liittyvä stigma ja häpeä
huolimatta huostaanoton ympärillä vallitsevista voimakkaista
tunteista on lapsen vastaanottavan sijaisvanhemman tai lastenkodin
aina muistettava kunnioittaa lapsen kokemusta – mistä
kokemuksista lapsi tulee?
murrosikäisen/nuoruusikäisen kokemisen tapa, siihenastiset
kokemukset ja normatiiviset kehitystehtävät erityinen haaste
kaikille aikuisille!
kehitystehtävä: suhde vanhempiin
8. Huostaanotto, vanhemmuus ja adoptio
kaikki huostaan otetun vanhempien kanssa tehtävä työ,
hankaluuksineen ja iloineen kaikkineen, tulisi nähdä sen
linssin läpi, että työ tehdään lapsen tai nuoren parhaaksi
yksi siemen huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden
katkaisemisen pyrkimykseen: työskentely vanhempien kanssa
miksi prosessit edelleen usein johtavat huostaan otetun lapsen
tai nuoren vanhemman kohdalla häpeään, krooniseen
vihamielisyyteen ja katkeruuteen, pitkittyneisiin
oikeudenkäynteihin tai toisaalla alistumiseen ja vetäytymiseen,
jopa elämän romahtamiseen?
Voikukkia –toiminta
9. Sijaishuolto Suomessa – lastensuojelun
toinen kierros adoptoidulle
huostaan otettujen lasten auttaminen
lasten ja nuorten sekä vanhempien asiantuntijuuden ja
täysivaltaisuuden tunnustaminen
mitä paremmin voi vanhempi, sitä paremmin voi lapsi ja nuori
esim. Silta –työskentely, kokemusasiantuntijuus
adoption kautta Suomeen tulleen lapsen aiemmat kokemukset, tieto ja
kehitysvaiheet Suomessa – myös hiljainen tieto on
adoptiovanhemmilla
mikäli murrosiässä ja nuoruusiässä käsittelyyn tulevat asiat estävät
asumisen perheessä => miten nuoren tarpeisiin vastataan parhaalla
mahdollisella tavalla?
suhde adoptiovanhempiin kiintymyssuhteen valossa (Hanna Raaskan
väitös 2015)
NUORUUSIKÄISELLE ON TÄRKEÄÄ ETTÄ AIKUISET TUKEVAT
TOINEN TOISIAAN – kypsyys tukee epäkypsää