Vinkkikortit on tarkoitettu vanhemmille
ja ammattilaisille, jotka haluavat
kuunnella erityistä tukea tarvitsevien
lasten mielipiteitä, kokemuksia ja tarpeita.
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä. Tehokkaassa vaikuttamisessa tarvitaan tietoja kansalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Näissä vinkkikorteissa annetaan ideoita ja tietoa kansalaistoimintaan. Mukana on myös ryhmälle sopivia innostavia harjoituksia.
Vertaistoimintaryhmissä on voimaa. Ryhmissä näkee ja kuulee asioita monesta eri näkökulmasta. Näin syntyy arvokasta kokemustietoa. Ryhmän luovuus synnyttää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Perustelujen pohjaksi kannattaa kerätä erilaista tietoa kuten viranomaisten päätökset, keskeiset lait ja ihmisoikeussopimukset.
MAHTI-sopeutumisvalmennus tukee hyvää mielenterveyttä vertaistuen ja toiminnallisuuden kautta. Toiminta oli tarkoitettu vähän tukea tarvitseville aikuisille ja heidän läheisille. Valtakunnallista sopeutumisvalmennusta järjestettiin vuosina 2012-2015. Sopeutumisvalmennusmallin loi ja sitä järjesti Kehitysvammaisten Tukiliiton MAHTI-projekti. Toiminnan rahoitti Raha-automaattiyhdistys. MAHTI on lyhenne sanoista Mahdollisuuksien tie.
Videohaastattelun kuvaaminen voi tapahtua työpajana seminaarissa tai ohjelmapisteenä perhetapahtumassa. Jokainen löytää oman tapansa hyödyntää videohaastattelua.
Videohaastattelun kuvaaminen on helppoa, vaikka omalla kännykkäkameralla. Sen voi tehdä kahdestaan tai ryhmänä. Valmis videohaastattelu on parhaimmillaan lyhyt ja ytimekäs.
Ilmaisella editointiohjelmalla saat haastattelusta parhaat palat muiden katsottavaksi ja voit yhdistää useamman henkilön puheen samaan videoon.
Este documento habla sobre analgésicos opiodes y no opiodes. Explica que los analgésicos opiodes alivian el dolor interactuando con las endorfinas, mientras que los no opiodes actúan inhibiendo la producción de prostaglandinas. Luego describe varios analgésicos no opiodes comúnmente usados como el paracetamol, metamizol, ibuprofeno, y sus dosis. También cubre analgésicos opiodes como la morfina, codeína, heroína, petidina y sus propiedades.
Fármacos antiinflamatorios no esteroideos (AINES)Rodrigo Campos
Los AINE inhiben la síntesis de prostaglandinas mediante la inhibición de las isoformas de la ciclooxigenasa (COX). Actúan como analgésicos, antipiréticos y antiinflamatorios. Los principales grupos son los derivados de los salicilatos, las pirazolidonas, el ácido propiónico, el ácido acético y los oxicams. Se usan para tratar procesos reumatológicos, enfermedades inflamatorias intestinales, cierre del conducto arterioso y procesos oftalmol
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpedia
Esityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä. Tehokkaassa vaikuttamisessa tarvitaan tietoja kansalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Näissä vinkkikorteissa annetaan ideoita ja tietoa kansalaistoimintaan. Mukana on myös ryhmälle sopivia innostavia harjoituksia.
Vertaistoimintaryhmissä on voimaa. Ryhmissä näkee ja kuulee asioita monesta eri näkökulmasta. Näin syntyy arvokasta kokemustietoa. Ryhmän luovuus synnyttää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Perustelujen pohjaksi kannattaa kerätä erilaista tietoa kuten viranomaisten päätökset, keskeiset lait ja ihmisoikeussopimukset.
MAHTI-sopeutumisvalmennus tukee hyvää mielenterveyttä vertaistuen ja toiminnallisuuden kautta. Toiminta oli tarkoitettu vähän tukea tarvitseville aikuisille ja heidän läheisille. Valtakunnallista sopeutumisvalmennusta järjestettiin vuosina 2012-2015. Sopeutumisvalmennusmallin loi ja sitä järjesti Kehitysvammaisten Tukiliiton MAHTI-projekti. Toiminnan rahoitti Raha-automaattiyhdistys. MAHTI on lyhenne sanoista Mahdollisuuksien tie.
Videohaastattelun kuvaaminen voi tapahtua työpajana seminaarissa tai ohjelmapisteenä perhetapahtumassa. Jokainen löytää oman tapansa hyödyntää videohaastattelua.
Videohaastattelun kuvaaminen on helppoa, vaikka omalla kännykkäkameralla. Sen voi tehdä kahdestaan tai ryhmänä. Valmis videohaastattelu on parhaimmillaan lyhyt ja ytimekäs.
Ilmaisella editointiohjelmalla saat haastattelusta parhaat palat muiden katsottavaksi ja voit yhdistää useamman henkilön puheen samaan videoon.
Este documento habla sobre analgésicos opiodes y no opiodes. Explica que los analgésicos opiodes alivian el dolor interactuando con las endorfinas, mientras que los no opiodes actúan inhibiendo la producción de prostaglandinas. Luego describe varios analgésicos no opiodes comúnmente usados como el paracetamol, metamizol, ibuprofeno, y sus dosis. También cubre analgésicos opiodes como la morfina, codeína, heroína, petidina y sus propiedades.
Fármacos antiinflamatorios no esteroideos (AINES)Rodrigo Campos
Los AINE inhiben la síntesis de prostaglandinas mediante la inhibición de las isoformas de la ciclooxigenasa (COX). Actúan como analgésicos, antipiréticos y antiinflamatorios. Los principales grupos son los derivados de los salicilatos, las pirazolidonas, el ácido propiónico, el ácido acético y los oxicams. Se usan para tratar procesos reumatológicos, enfermedades inflamatorias intestinales, cierre del conducto arterioso y procesos oftalmol
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpedia
Esityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Toivoa-verkkokurssi Osio 5 Omaisten huomiointi osana sairastuneen hoitoa ja t...finfami
Toivoa-verkkokoulu on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille.
Se tarjoaa tietoa
• psyykkisen sairauden vaikutuksista omaisten elämään
• erilaisista omaistilanteista, niiden tyypillisistä haasteista ja tuen tarpeista
• ymmärrystä omaisen toipumisen vaiheista
• keinoista, joilla voi tukea omaisen ja koko perheen toipumista osana omaa työtään.
Toivoa-verkkokoulu auttaa
• näkemään toipujat ja omaiset yhdessä asiakkaana
• ymmärtämään omaisen toipumisen tukemisen tärkeyden osana sairastuneen toipumisen tukemista.
Toivoa-verkkokoulu antaa keinoja tukea toivon näkökulmaa myös omaisen elämässä, ja edistää näin perheen yhteistä toipumista.
Kurssissa on yhteensä kuusi osiota, jotka voi käydä omaan tahtiin.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Similar to Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortit (20)
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortit
1. MINULLA ON ASIAA
- kysy JA KUUNTELE
1
Tue lasta saamaan oma äänensä kuuluviin
2. 2
Johdanto
Tämä kirjanen on tarkoitettu vanhemmille
ja ammattilaisille, jotka haluavat
kuunnella erityistä tukea tarvitsevien
lasten mielipiteitä, kokemuksia ja tarpeita.
Minulla on asiaa 2
3. 3
Minulla on asiaa
Osallisuus
on tässä ja nyt, läsnäoloa parhaimmillaan sekä
lapselle että aikuiselle. Osallisuus toteutuu
kaikessa yhteisessä tekemisessä koko ajan.
3
4. OSALLISUUDEN OIVALLUKSET
4
Osallisuuden tukijana
kohtaan aidosti ja oikeasti lapsen.
Kuuntelen lapsen tarinaa. Annan lapselle
mahdollisuuden olla rakentamassa ainutkertaista
todellisuuttaan hänelle tärkeän yhteisön jäsenenä.
Autan lasta tekemään maailmaansa näkyväksi,
saamaan ääntään kuuluville.
Johanna Sommers-Piiroinen , Lapsen ääni – tarina minulta.
Minulla on asiaa 4
5. 5
Osallisena
lapsi tuntee kuuluvansa perheeseen,
päiväkoti- tai harrastusryhmään, tai
kouluyhteisöön. Hän tuntee voivansa olla
osa ryhmää omana itsenään. Hän tuntee,
että aikuiset kuuntelevat ja ottavat hänen
mielipiteensä huomioon päätöksiä
tehtäessä. Aikuiset auttavat lasta ker-tomaan
hänelle tärkeistä asioista muille ja
tekemään lapselle tärkeitä asioita yhdessä
muiden kanssa.
Minulla on asiaa
5
6. Minulla on asiaa 6
6
Tässä kirjasessa kerrotaan:
MIKSI aikuisten on tärkeää ottaa huomioon
lasten mielipiteet?
missä tilanteissa?
MITEN mielipiteitä voi saada esille?
7. 7
Minulla on asiaa
MIKSI aikuisten on tärkeää ottaa huomioon
lasten mielipiteet?
t Ymmärrämme lasten kiinnostuksen kohteita, huolia ja heille
tärkeitä asioita.
t Tuemme lapsen terveen itsetunnon kehitystä.
t Edistämme lapsen terveyttä ja kehitystä.
t Edistämme lasten vuorovaikutustaitoja. Taidot kasvavat kun
lapset saavat suunnitella ja päättää omaan arkeensa liittyvistä
asioista. He oppivat kommunikoimaan,neuvottelemaan ja
asettamaan tarpeitaan tärkeysjärjestykseen.
7
8. Minulla on asiaa 8
Lapsilla ja aikuisilla on usein erilaisia
käsityksiä siitä, mikä lapsille on tärkeää. Lapset ja aikuiset
myös arvioivat ongelmia eri tavoin. Heillä voi olla erilaisia
käsityksiä siitä, mitä asioille pitäisi tehdä.
8
9. 9
Erityistä tukea tarvitsevien lasten MIELIPITEIDEN selvittäminen
ja huomioon ottaminen on erityisen tärkeää, sillä:
t Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat
suuren osan ajasta aikuisten toimintojen
kohteita. Silti heidän mahdollisuutensa
tehdä valintoja ja päätöksiä ovat usein
hyvin suppeat.
t Erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat
useammin kuin muut joutua mm.
kiusaamisen kohteeksi.
Minulla on asiaa
9
10. 10
t Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat muita lapsia useam-min
erilaisten tutkimusten ja arviointien kohteina ilman
todellisia vaikutusmahdollisuuksia.
t He joutuvat usein syrjään neuvotteluprosesseista, koska
ne perustuvat kirjoitetun ja puhutun kielen käyttöön.
t He ovat muita lapsia enemmän kontaktissa moniin ai-kuisiin,
jotka eivät osaa käyttää heidän kommunikaati-omenetelmäänsä.
t He ovat useammin kuin muut lapset lääketieteellisten
hoitotoimenpiteitten kohteina.
Minulla on asiaa 10
11. 11
Minulla on asiaa
Lapsen omanarvontunto kasvaa, kun
hän tuntee, että hänen mielipidettään
kunnioitetaan ja sillä on merkitystä.
11
12. Minulla on asiaa 12
Lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopi-muksen
12
ja YK:n vammaisten henkilöiden
oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan
oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asiois-sa
oman kehitystasonsa mukaan.
Suomessa lasten oikeuksia edistää Lapsiasia-valtuutettu.
13. 13
missä tilanteissa on tärkeää
huomioida lapsen mielipide?
t Kotona ja päiväkodissa – sukella lapsen maailmaan;
tue ja etsi keinoja lisätä lapsen tunnetta osallisuudesta
t Koulussa – tue lapsen osallisuutta ja mieti, miten sitä voisi lisätä.
Pyydä lasta kertomaan oppimisestaan ja pohtimaan oppimisen
iloja ja haasteita
t Kuntoutuksessa ja terapioissa – pyydä lasta kertomaan mielipi-teensä
kuntoutuksesta ja siitä, mikä siinä on mukavaa ja toimivaa
t Palvelusuunnittelussa – ota lapsi mukaan hyvän elämän määrit-telyyn
ja kertomaan mitä tukea hän tarvitsee
Minulla on asiaa
13
14. Minulla on asiaa 14
14
t Tutkimus- ja arviointitilanteissa – pyydä lasta kuvaamaan
osaamistaan ja kertomaan asioista, jotka hän kokee helppoina
tai hankalina
t Sairaalassa/terveyskeskuksessa/lääkärikäynneillä – osoita
sanasi lapselle ja kysy häneltä itseltään hänen voinnistaan
t Harrastuksissa - kysy lapselta hänen kokemuksiaan
harrastamisesta
t Päiväohjelman suunnittelussa - Millaisia asioita lapsi haluaa päi-väänsä
kuuluvan?
t Avustajan valinta – anna lapsen ottaa osaa avustajan valintaan.
Lapset, jotka ovat kiinnostuneita arjestaan, kokevat hallitsevansa omaa elämäänsä.
Päätöksentekoon osallistuminen kehittää lapsen ymmärrystä omista tarpeista ja toi-veista.
15. 15
Minulla on asiaa
Vanhemmat voivat auttaa ammattilaisia
tukemaan lapsen osallisuutta kertomalla hänestä
ja hänen kommunikaatiotavoistaan.
Ammattilaisten tehtävä on luoda rauhallinen tila
ja riittävästi aikaa sekä lasten että vanhempien
mielipiteiden selvittämiselle.
15
16. Minulla on asiaa 16
16
Milla keinoilla
lasten mielipiteitä voi saada esille?
17. 17
SADUTUS
Minulla on asiaa
Sadutus on keino, joka sopii erityisen hyvin lapsen maailmaan
sukeltamiseen ja lapsen jokapäiväiseen kuuntelemiseen. Tiesitkö,
että säännöllisesti satuja kertonut lapsi rohkaistuu kertomaan
ajatuksistaan erilaisissa tilanteissa?
Sadutus on helppoa! Pyydä lasta kertomaan satu tai tarina. Kirjaa
lapsen satu sanasta sanaan ja lue valmis satu hänelle. Kerro
lapselle, että hän voi tarinansa kuultuaan muuttaa sitä, jos
haluaa. Saduttamisella vahvistat lasten itsetuntoa ja luottamusta
omiin kykyihin ja näkemyksiin. Käytä sadun kertomiseen
tarpeen mukaan tukiviittomia ja kuvia.
17
18. 18
Lapset, jotka ovat KIINNOSTUNEITA arjestaan,
kokevat hallitsevansa omaa elämäänsä.
Päätöksentekoon osallistuminen kehittää lapsen
ymmärrystä omista tarpeista ja toiveista.
Minulla on asiaa 18
19. 19
Valokuvatyöskentely
Minulla on asiaa
t Sukella lapsen ajatusmaailmaan pyytämällä häntä valokuvaamaan omia
kiinnostuksen kohteitaan heti kun kamera tai kännykkä pysyy kädessä.
Lapsi kuvaa sen, minkä kokee oleelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Lapsilla
on myös tapana ottaa kuvia mitä kiinnostavimmilla tavoilla monenlai-sista
kuvakulmista. Ellei omatoiminen kuvaaminen onnistu, auta lasta
hänelle sopivalla tavalla.
t Pyydä lasta lavastamaan tilanne, joka häntä huolettaa tai ilahduttaa,
ja ottamaan siitä kuva. Lapsi voi kertoa ottamastaan kuvasta ja sen
merkityksestä vaikka tarinan avulla.
t Lue myös ”Minä kuvaan, kuvia minusta - Ikkuna lapsen maailmaan. Valo-kuva
lapsen osallisuuden edistäjänä.” www.vaikuttavavertaistoiminta.!
19
20. 20
Keskustelumatto
t Kun haluat kysyä lapselta hänen mielipidettään, keskustelumatto on
siihen oiva keino. Keskustelumatto on kuviin perustuva menetelmä, joka
sopii hyvin kaikkien lasten kanssa työskentelemiseen. Erityisen hyvin se
sopii kuvien avulla kommunikoivien lasten mielipiteitten selvittämiseen.
t Kun tiedät aiheen, josta haluat lapsen kanssa keskustella, kerää aihee-seen
liittyviä kuvia, tai ota ja tulosta valokuvia. Tarvitset lisäksi ”mielipide-kuvat”,
vaikka peukut tai naamat, jotka kuvaavat tykkäämistä, välinpitä-mättömyyttä
ja vastenmielisyyttä. Pyydä lasta asettamaan kuvat hänen
kokemustaan kuvaavan mielipiteen alle.
t Hae lisätietoa keskustelumatosta verkosta hakupalvelimien avulla
tai materiaalissamme olevien linkkien kautta. Käytä hakusanoja:
keskustelumatto, papunetti, talking mat.
ŝƐćƟĞƚŽĂŬĞƐŬƵƐƚĞůƵŵĂƚŽŶŬćLJƚƂƐƚćdŝŬŽƚĞĞŬŝƐƚĂ͗ŚƩƉ͗ͬͬǁǁǁ͘
ƉĂƉƵŶĞƚ͘ŶĞƚͬƟĞƚŽĂͬŬĞƐŬƵƐƚĞůƵŵĂƩŽ
Minulla on asiaa 20
21. 21
Minulla on asiaa
Lapsilla on paljon enemmän TAITOJA kuin aikuiset luulevat.
21
22. Minulla on asiaa 22
22
SISARUUS
t Kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, voi muiden lasten ääni
jäädä kuulematta. Kun sisarukset kouluiän lähestyessä alkavat huomata,
että veli tai sisko on toisenlainen kuin muut, asian käsittelyyn kannattaa
varata aikaa. Puhu vammaisuudesta sisaruksen kanssa hänen ymmär-tämillään
sanoilla ja käsitteillä lapsen ikätasoon sopivalla tavalla: vaikka
piirtämällä, tarinoimalla, tanssimalla, näyttelemällä tai valokuvaamalla.
t Lue myös ”Sisaruus on ihanan älytöntä touhua-viisi vinkkiä vanhemmille
erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruksen huomioimiseen”
www.vaikuttavavertaistoiminta.!
23. 23
Minulla on asiaa
Herkkyys, luovuus ja INTUITIO ovat
tärkeitä taitoja lasten kuuntelemisessa.
Kun lapsella on erityisen tuen tarve, käytä
mielipiteitten kuuntelemiseen kekseliäi-syyttä
ja lapsen tarpeisiin sopivia
kommunikaatiokeinoja.
23
24. 24
Tärkeää!
Lapsen osallisuuden kannalta on ensiarvoisen
tärkeää, että hän näkee pohdinnoillaan olevan
käytännön merkitystä.
Kun olet kysynyt lapsen mielipidettä, kiitä häntä ja
kerro miten hänen mielipiteensä vaikuttaa
päätöksentekoon ja arkeen. Jos et voi toteuttaa
lapsen ehdotuksia, kerro hänelle miksi se
ei ole mahdollista.
Minulla on asiaa 24
25. 25
Minulla on asiaa
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n
VAIKUTTAVA VERTAISTOIMINTA
-projekti tahtoo edistää kulttuuria,
joka tukee lapsen osallisuutta.
Tuomme perheiden kanssa esiin erityistä
tukea tarvitsevien lasten ja nuorten
mielipiteitä ja tarpeita.
25
26. Lähteitä
OSALLISUUS
National Children’s Bureau: Young Children’s Voices Network
– Listening to young disabled children
www.ncb.org.uk/media/74024/listening_to_young_disabled_
children.pdf
Handikappförbunden Egen växtkraft-projekti
www.fou.sormland.se/media/5796/v%C3%A4xtkraft.pdf
Osallisuuden asteita
www.sosiaaliportti.!/!-FI/lastensuojelunkasikirja/hallinto/
lapsenosallisuus
Pelastakaa lapset ry: Lapsen ääni-tarina minulta.
www.pelastakaalapset.!/toiminta/mediakasvatus/
lasten-osallisuus-ja-media/lapsen-aani-tarina-minulta
Pelastakaa lapset ry: Osallisuuden ohjeistus
pelastakaalapset-!-bin.directo.!/@Bin/
b73beecc8cab57f09edd283ec9102b7b/1368524504/
application/pdf/770756/osallisuudenohjeistus.pdf
26
KESKUSTELUMATTO
Papunet
www.papunet.net/tietoa/keskustelumatto
SADUTUS
Karlsson Liisa (2000) Sadutus. Avain osallistavaan toi-mintakulttuuriin.
PS-Kustannus.
Lapset toimivat ja kertovat ry, lapsilähtöisen tutkimuksen
kehittäjä- ja tutkimusverkosto
www.edu.helsinki.!/lapsetkertovat/Sadutus/sadutus_paa.htm
SISARUUS
Verraton sisaruus. Kehitysvammaisten Tukiliiton
julkaisusarja 1/2012
VALOKUVAUS
Setälä Päivi (2012) Lapsi kuvan takana. Erityisiä piirteitä
lasten valokuvailmaisussa. Musta taide.
Minä kuvaan, kuvia minusta - Ikkuna lapsen maailmaan.
Valokuva lapsen osallisuuden edistäjänä. www.vaikuttava-vertaistoiminta.
fi
26
27. 27
Vaikuttava vertaistoiminta-projekti
www.vaikuttavavertaistoiminta.!
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
www.lapsiasia.!/etusivu
Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki
papunet.net/tikoteekki
Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus
-vinkkejä kommunikatioon ja itseilmaisuun
jaatiswiki.wikispaces.com/kommunikaatio+ja+itseilmaisu
Leijonaemot – Erityistä tukea tarvitsevien lasten
vanhempien vertaistukiyhdistys
www.leijonaemot.!
ELO - Erityislasten Omaiset ry
erityislastenomaiset.!
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Perhesivut
www.kvtl.!/!/perhesivut
Malike - apuvälineet
www.malike.!/!/valineet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
Kasvun kumppanit –sivut
www.thl.!/!_FI/web/kasvunkumppanit-!
Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan
osaamiskeskus. Julkaisuja lasten osallisuudesta
www.socca.!/julkaisut/tyopaperit
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
www.mll.!
Opetusministeriö/hallitus
www.minedu.!/OPM
Vammaispalvelujen käsikirja
www.sosiaaliportti.!/!-FI/vammaispalvelujen-kasikirja
Tutkimusta
www.sosiaaliportti.!/!-FI/tutkimus/vammaisuus
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva
yleissopimus
www.ykliitto.!/!les/vammaistenoikeudet_kirjanen_net.pdf
Yleissopimus selkokielellä
pre20090115.stm.!/ka1180612770176/passthru.pdf
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus
www.unicef.!/lapsen_oikeuksien_sopimus
Linkkejä
27
28. 28
Minulla on asiaa
5PJNJUVT,75-t,VWBU.JLLP)VPUBSJt5BJUUP.BSJBUPTVP