Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin. Lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Jukka Mäkelä, THL

1. Vanhemmuuden tuki – hyvinvointityön
keskeinen ydin
31.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1

4. Kosketuksen merkitys Vantaa 431.5.2017

7. Vanhemmuus on seuraavan sukupolven
kasvattamista osaksi yhteisöä
• Vanhemmuus on väkevä biologinen, psykologinen ja
sosiaalinen vaikutin
• Hyvä ja huono vanhemmuus ovat yhteisöllisiä
• Vanhemmuudessa ei kuulu pärjätä omillaan
(siinäkään)
• Lapselle pahaa tekevät vanhemmuuden muodot ovat
yhteisön eikä yksittäisen vanhemman ongelmia
– vanhempien jääminen ilman tukea
• Vanhemmuutta voidaan tukea tavoilla jotka lisäävät
lasten hyvinvointia
– nämä lisäävät myös vanhempien hyvinvointia
– siten yleensä parantavat parisuhdetta
7

8. Paradoksi
• Monet vanhemmat pahoinpitelevät tai hylkäävät
lapsiaan kaikissa tunnetuissa kulttuureissa
– äidit usein vastuussa pienten lasten kaltoinkohtelusta
– mikä voi selittää tätä ristiriitaista käyttäytymistä?
• Muut ihmisapinat eivät kaltoinkohtele pentujaan
– jokaista pentua suojellaan ilman ehtoja
• Ihmislapsi tarvitsee ylivoimaisen satsauksen
– pisin riippuvuuden ja kehityksen aika
– yksikään vanhempi ei voi selvitä omillaan
– muiden tuki on osa ihmisen vanhemmuuden oletusta
– lapsi on vaarassa jos vanhemmat eivät saa heidän
tarvitsemaansa tukea
8

9. Ihmisen erityinen vanhemmuus
• Yhteisöllinen vanhemmuus on ihmiselle lajityypillinen
ominaisuus
– äidit ovat alusta asti valmiita antamaan vauvansa toisten
syliin
– kaikissa kulttuureissa muut naiset ja isommat lapset
hoitavat lapsia merkittävän osan aikaa
• Miesten kyky hoivata ja huolehtia on poikkeuksellista
– suuria kulttuurisia vaihteluita
– kosketus vauvoihin on avuksi isäksi kasvamiselle
– yhteiskunnalliset ratkaisut ovat siksi tärkeitä
• Vanhemmuuden tuki ulottuu isiin ja isien merkitykseen
– isät ovat edelleen vajaasti käytetty voimavara
• Varhaiskasvatuksen ja koulun aikuiset ovat osa
yhteisöllistä vanhemmuutta: tuki on varmistettava
9

10. 10

11. Vanhemmuus tuo aina myös stressiä
• Stressi voi tukea tai lamata toimintaa
• Pelko vahingoittumisesta tai menetyksestä
– lapsen menetyksen pelko on syvin kauhu
– puolison menetyksen pelko: tarvitsen tukea
– oma hallinnan menetys
• Jokaisella vanhemmalla on oma, yksilöllinen
säätelykyky
– säätelykyky on kehittynyt temperamentin ja
vuorovaikutuskokemusten dialogissa
– kyky käyttää toisia säätelyn tukena vaihtelee
• Lievä stressi parantaa toimintaa
– rohkeus ja innovaatio
– lähesty ja hoivaa (tend and befriend) käytös
11

12. Ylivoimainen stressi
• Aivojen integroivat toiminnot lakkaavat
– taistele, pakene tai jähmety –reaktiot ohjaavat
– kyky olla hyväntahtoisessa yhteydessä toisiin
vähenee
– myös oma kyky käyttää toisia tukena koetteella
• Oma toiminta jäykistyy
– toiminnan vaihtoehdot rajautuvat
• Sosiaalinen tuki auttaa kestämään rankkaa
stressiä
– tuen kokemus vähentää stressiä
– kiintymysjärjestelmä aktivoituu ja tukee toimintaa
12

13. Yhteisöllinen vanhemmuus on voimavara
• Kiintymyssuhteet on usein ymmärretty rajallisesti
– lapsi hyötyy monesta häneen sitoutuneesta aikuisesta
• Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen
käytettävissä oleviin voimavaroihinsa
– kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea
– vaikeudet ovat elimellinen osa vanhemmuutta
– tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia
– ilman tukea jääminen lisää epätoivoa
 Jollei saa, vanhempi kääntyy helpommin lasta tai
tuetta jättänyttä aikuista vastaan
 yksin selviämisen eetos on uhka lapsen hyvinvoinnille
 samalla se on uhka parisuhteelle: kokemus, että toinen
ei auta tai kanna osaansa
13

14. Vanhemmuuden tukeminen: mistä on
tutkimusten mukaan hyötyä
• Selkeä teoriapohja
– systeeminen perhenäkemys, lapsen
vuorovaikutuksellinen kehitys, resilienssi ja muutos
• Toiminnallinen
– vanhemmat saavat tehdä asioita, eivät vain puhua
• Voimavaroille rakentava ja ratkaisukeskeinen
– vanhemmuuden strategiat ovat käytännöllisiä
– asenne on myönteinen ja tuomitsematon
– korostaa vanhempien vahvuuksia
• Päämäärät asetetaan yhdessä
– vanhempien omia päämääriä kunnioittava kuuleminen
14

15. Vanhemmuuden tukeminen: yhteisöllinen
näkökulma
• Lasten huonon kohtelun yleisyys voi olla monta kertaa
oletettu suurempaa
– haastattelututkimuksissa tuovat esiin moninkertaisen
määrä vanhempia jotka kaltoinkohtelevat lapsiaan
– yllättävän monet vanhemmat kokevat epävarmuutta
– kyselytutkimusten mukaan jopa kolmannes
• Vanhemmuuden tuki on normalisoitava
• ei enää leimaavaa vaan osa normatiivista viestintää
– julkiset tiedotuskampanjat
• kun tuki on normatiivista, siihen voivat liittyä eri
toimijat: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, järjestöt,
uskonnolliset yhteisöt, poliisi ja oikeuslaitos…
15

16. Tuen kokeminen vanhempana
• Kohdatuksi tuleminen
– kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemus
 laajat terveystarkastukset tarjoavat
leimaamattoman tilan kuulla vanhempia
 tuetut vertaisryhmät, jossa järjestöjen
osaaminen on keskeistä
• Käytännön apu
lapsiperheiden kotiapu ja perhetyö – kun se on
riittävän konkreettista
• perhesosiaalityön ja neuvolan varhainen tuki
 kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa ja
koulussa
• apu lapsen käytännön tilanteiden hallinnassa
16

17. Tuen puuttumisen kokemus
• Yksin jätetyksi tuleminen
– ne, joilta odottaa tukea, eivät sitä anna
– avun pyytäminen ja siinä torjutuksi
tuleminen
– yksin selviämisen kulttuurinen perusoletus
• Oletetaan pystyvän sellaiseen, johon ei pysty
– ”ovathan sitä muutkin pystyneet”
– stressi kohoaa toistuvasti traumaattiseksi
– toimintamahdollisuudet supistuvat
17

18. Erityinen vanhemmuuden tuki
• Kun vanhemmuuteen kohdistuu erityinen
kuormitus
• Parisuhdevaikeudet
 perhekeskusten keskeinen toimintaperusta
 vanhempainryhmät ehkäisynä
 väkivalta: Marak, Lyömätön linja
• Yksin jääminen
 perhekeskusten eropalvelut
 lapsilähtöinen sovittelu ja oikeusprosessi
• Sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat,
taloudelliset vaikeudet ja työttömyys
 Toimiva lapsi & perhe -työmuodot
18

19. Erityinen vanhemmuuden tuki
• Lapsen käytöshäiriöt
 Voimaperheet
 Ihmeelliset vuodet
• Lastensuojeluasiakkuus
 läheisneuvonpito
 intensiivinen perhetyö
• Kiusaaminen
 KiVa-koulu, Yhteispeli
– päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa ei
vakiintuneita muotoja
– epäkunnioittava käytös käsitteenä selkeämpi
19

20. Erityinen vanhemmuuden tuki
väkivaltatilanteissa
• Lapsen kaltoinkohtelun tutkinta ja hoito
 Lastenasiaintalo toimintamallina
 Lasta-malli
– kokonaistilanteen kantaminen yli monen prosessin
– yhteisöllinen tiedostamisen lisääminen koulutuksen
kautta
• Vaativimmissa tilanteissa
– Lasten ja nuorten Oikeuspsykiatriset yksiköt
– traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia
– perheen hoitaminen kokonaisuutena (KIBB)
• Combined Parent-Child Cognitive-Behavioral Therapy
20

21. 21
Kiitos