Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Child Sexual Abuse: Understanding the IssuesJane Gilgun
Many people are sexually abused, girls and boys. This slideshow provides accurate information that is not widely available. Important information for survivors and those who love them.
The mismatch between a child’s sensory memory of their maltreatment in infancy and the story they are subsequently told about their early life creates long term confusion and feelings of shame which frequently derails them.
We know ”the body keeps the score” (Bessel Van Der Kolk) yet adults often tell children a sanitised and saccharine version of their past, in the mistaken belief that this will protect the child. It doesn’t. The child has experienced life from inside their own bodies while looking though their own eyes. This is the data they will use to make meaning of themselves and the world. What they need from adults is confirmation of the harsh truth, fresh perspectives and ongoing support to comprehend and integrate the knowledge.
Helen Oakwater, Coach, Trainer and Writer
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Suomessa asuu ihmisiä, perheitä ja lapsia, jotka eivät ole väestötietojärjestelmässä eivätkä kuulu sosiaaliturvan piiriin. Näillä lapsilla on riski jäädä myös lastensuojelun palveluiden ulkopuolelle. Suomea velvoittavan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, heidän oleskelustatuksestaan riippumatta. Esityksessä tuodaan esille Paperittomat-hankkeen havaintoja siitä, miten toteutuu paperittoman lapsen etu Suomessa.
Heli Aali, Paperittomat-hankkeen lakimies, Pakolaisneuvonta ry
Child Sexual Abuse: Understanding the IssuesJane Gilgun
Many people are sexually abused, girls and boys. This slideshow provides accurate information that is not widely available. Important information for survivors and those who love them.
The mismatch between a child’s sensory memory of their maltreatment in infancy and the story they are subsequently told about their early life creates long term confusion and feelings of shame which frequently derails them.
We know ”the body keeps the score” (Bessel Van Der Kolk) yet adults often tell children a sanitised and saccharine version of their past, in the mistaken belief that this will protect the child. It doesn’t. The child has experienced life from inside their own bodies while looking though their own eyes. This is the data they will use to make meaning of themselves and the world. What they need from adults is confirmation of the harsh truth, fresh perspectives and ongoing support to comprehend and integrate the knowledge.
Helen Oakwater, Coach, Trainer and Writer
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Suomessa asuu ihmisiä, perheitä ja lapsia, jotka eivät ole väestötietojärjestelmässä eivätkä kuulu sosiaaliturvan piiriin. Näillä lapsilla on riski jäädä myös lastensuojelun palveluiden ulkopuolelle. Suomea velvoittavan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, heidän oleskelustatuksestaan riippumatta. Esityksessä tuodaan esille Paperittomat-hankkeen havaintoja siitä, miten toteutuu paperittoman lapsen etu Suomessa.
Heli Aali, Paperittomat-hankkeen lakimies, Pakolaisneuvonta ry
Murkkufoorumi on nuorten vanhemmille suunnattu, ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä, jossa on mahdollisuus keskustella ammattilaisten ja muiden vanhempien kanssa arjen haasteista ja saada tukea ja vinkkejä murkkuperheen arkeen. Toimintamalli on kehitetty osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota varhaista tukea 12–18 -vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Murkkufoorumin toteuttamisen tueksi on koottu ammattilaisille suunnattu ohjaajan kansio.
Johanna Syrjänen, hallinto- ja kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Marianne Ylinen, Linkki-toiminnan koordinaattori, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Esityksessä avataan ammatillisen lisensiaattitutkimuksen tuloksia sosiaalityön asiantuntijuudesta läheisneuvonpidossa. Aiempien tutkimusten mukaan osallistujien kokemukset ovat olleet läheisneuvonpidoista hyviä, mutta menetelmä ei ole integroitunut osaksi sosiaalityön valtavirtaa. Esityksessä käydään läpi tekijöitä, joita sosiaalityöntekijät tavoittelivat läheisneuvonpidolla, sitä millaiseksi sosiaalityön asiantuntijuus määrittyi suhteessa läheisneuvonpitoon ja millaisia asenteita ja arvoja sosiaalityöntekijöillä oli suhteessa perhelähtöiseen työskentelytapaan.
Annukka Paasivirta, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki
Jokaisella lapsella on oikeus harrastaa. Puheenvuorossa tarkastellaan tekijöitä, jotka mahdollistavat erityislasten osallistumisen harrastuksiin. Puheenvuorossa esitellään teesilista, joka toteutuessaan mahdollistaisi kaikkien lasten osallistumisen.
Janet Grundström, toiminnanjohtaja, Leijonaemot ry
Marja-Liisa Kuukasjärvi, vastaava perhetoiminnan kehittäjä, HYPE-hanke, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Lapset, joilla on kieli- ja kommunikaatiohäiriöitä johtuen kielellisistä erityisvaikeuksista tai kuuloviasta ovat haasteellisessa asemassa lastensuojelussa. Kommunikaation ongelmat tuovat haasteita niin asiakkaalle kuin muille asianosaisille ja kokonaiskuvan luominen asiakkaan tilanteesta voi olla vaikeaa. Miten huomioimme lapsen ja nuoren kommunikaatiotarpeita lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja lastensuojelullisissa toimenpiteissä?
Irja Seilola, erityisluokanopettaja, puheenjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Perheiden hyvinvoinnin edistäminen vaikuttavalla ja oikea-aikaisella tuella on otettu Varkauden kaupungissa kehittämisen kohteeksi. Tavoitteena on ollut luoda sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka huomioi sekä kevyen, laajan että erikoistuneenkin tuen tarpeen. Kehitystyöllä haetaan jopa 20 % kustannussäästöjä lapsiperheiden palveluissa samalla, kun koetun hyvinvoinnin halutaan kasvavan lapsiperheissä. Tervetuloa kuulemaan lisää tästä OECD:ssäkin esille nostetusta kehitystyöstä ja osallistumaan yhteiseen työskentelyyn!
Eija Ruotsalainen, palvelualuepäällikkö, Varkauden kaupunki
Kati Palsanen, kehittämispäällikkö, SOS-Lapsikylä
Läheltä tueksi -hankkeen kohderyhmänä ovat Pelastakaa Lapset ry:n Keski-Suomen aluetoimistossa tukiperhettä odottavat lapset ja heidän perheensä. Perheet ovat lastensuojelulain, ehkäisevän työn ja sosiaalihuoltolain piirissä olevia lapsiperheitä, joita yhdistää kodin ulkopuolisen avun tarve. Yhteisöllinen vanhemmuus on ihmiselle lajityypillistä, mutta miten järjestää mahdollisuuksia yhteisölliselle vanhemmuudelle? Läheltä tueksi -hankkeessa on toteutunut monipuolisesti yhteisöllisyys ja vertaisuus niin lasten kuin vanhempienkin osalta. Puheenvuorossa pohditaan vertaistuen ja vertaisuuden voimaa ja mahdollisuuksia.
Katja Mettinen, projektipäällikkö, Läheltä tueksi -hanke, Pelastakaa Lapset ry
Jaana Aarnio, projektityöntekijä, Läheltä tueksi -hanke, Pelastakaa Lapset ry
RennoX™ on toisen asteen opiskelijoille – erityisesti lukiolaisille – kehitetty hyvinvointiryhmä, jossa käsitellään stressinhallintaan, itsetuntemukseen ja jännittämiseen liittyviä teemoja. RennoX-ryhmän kulmakiviä ovat vertaisuus ja toiminnallisuus. Ryhmien toteuttamisen tueksi on koottu ammattilaisille suunnattu ohjaajan kansio.
Elina Heikkilä, toiminnanjohtaja, KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Kirsi Rosten, Linkki-toiminnan koordinaattori, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa tehdään tilannekatsaus Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE-hanke) sekä ajankohtaisiin lakihankkeisiin.
Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Helsingin kaupungin Nuorten kriisityössä ja vastaanotossa aloitettiin syksyllä 2014 yhteinen suunnittelu ja työskentely asiakaskunnan ja vastuusosiaalityön tarpeisiin vastaamiseksi. Samalla pohdittiin mitä lakimuutokset edellyttävät kriisityön toiminnalta.
Tämän työskentelyn yhtenä tuloksena syntyi yhdessä vastuusosiaalityön kanssa Kiireellinen tehostettu perhetyö kriisitilanteessa. Työmuodon ideana on tarjota vastuusosiaalityön tukena perheelle välitöntä apua akuuttiin kriisitilanteeseen. Työskentely on lyhytkestoista kriisin haltuunottoa, tilanteen selvittelyä ja toivon luomista. Perheellä on työskentelyn aikana mahdollisuus ympärivuorokautiseen puhelintukeen.
Työpajassa työpari esittelee työmallia ja siitä saatuja tuloksia yhdessä palvelua tilanneen vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Tarkoituksena on käydä läpi kokemuksia ja virittää keskustelua siitä mitä kaikkea avohuollon kiireellinen tukitoimi voisi olla.
Sanna Niemelä, ohjaaja, Kotiin vietävä kriisityö, Helsingin kaupunki
Maria Siljander, ohjaaja, Kotiin vietävä kriisityö, Helsingin kaupunki
Sanna Teiro, johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
Kansa-koulu-hanke on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin. Tarkoituksena on myös yhtenäistää toimintakäytäntöjä tasalaatuisten ja asiakaslähtöisten sosiaalipalveluiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupunki on yksi hankkeen pilottiorganisaatioista, jossa pilotoidaan sosiaalihuollon valtakunnallisen palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoa ja kansallisia määrityksiä lastensuojelun palvelutehtävän sisällä. Puheenvuorossaan Riikka Rantanen kertoo Jyväskylän kaupungin pilottitoiminnan kokemuksia ja tuo esille lastensuojelun dokumentoinnin keskeisiä käytännön kysymyksiä asiakastyön näkökulmasta.
Riikka Rantanen, Kansa-koulu hankkeen Keski-Suomen alueellinen asiantuntija ja Jyväskylän kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä
Myötätunto on olemassaolon perusta ja yhteenliittymisen vahvin silta. Myötätuntoon sisältyy toisen tunnetilan tiedostaminen sekä virittyminen ja toimiminen toisen hyväksi omia näkemyksiä tuputtamatta. Myötätunto on opittava ja opetettava taito, joka kehittyy käytettäessä. Vilpitön halu olla toisen käytettävissä luo pohjan positiiviselle vuorovaikutukselle, joka on kaiken ihmistyön perusta ja yhä useammin myös kaupallisten toimijoiden kilpailullinen etu. Myötätunto sisältää sekä toisen kärsimyksen että riemun jakamisen ja kyvyn suhtautua lempeydellä myös omaan itseen.
Lotta Uusitalo-Malmivaara, Erityispedagogiikan dosentti, Helsingin yliopisto
Esityksen tavoitteena on kuvata vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvissa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeista ja avopalveluyksiköissä. Esityksessä kerrotaan miten toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus.
Kahden kulttuurin arkea elää Suomessa yli 80 000 perhettä. Mitä erityisyyttä liittyy kahden kulttuuriin parisuhteeseen ja vanhemmuuteen? Mihin kahden kulttuurin liitoissa elävät kaipaavat vertaisuutta? Puheenvuorossa tarkastellaan kahden kulttuurin parien ja perheiden erityispiirteitä sekä esitellään Duo-hankkeessa kehitettyjen vertaistoimintamallien hyviä käytäntöjä.
”Halusin jäädä siihen hetkeen, siihen seuraan jossa tunsin oloni äitinä ymmärretyksi. Siitä hetkestä en enää ollut yksin ja väsynyt vaan yksi monesta äidistä, yhdessä me jaksoimme innoissamme taas seuraavan viikon olla ja kohdata arkeamme.”
Hanna Kinnunen, projektipäällikkö, parisuhdeneuvoja, Duo-hanke, Familia ry
Puheenvuorossa tarkastellaan tietokäytäntöjen vaikutusta sosiaalityössä tuotettavaan tietoon ja sosiaalityön toteuttamiseen. Sosiaalityön tarkasteleminen tietokäytäntöinä mahdollistaa toimintatapojen toimivuuden arvioinnin, jatkojalostamisen ja jatkohyödyntämisen. Tietokäytännöt vaikuttavat myös asiakkaan osallisuuden toteutumiseen. Tietokäytäntöjen merkitys on olennainen työskennellessä eri palvelujen välisillä rajapinnoilla. Sosiaalityön tietokäytäntöjä koskevassa tutkimuksessa huomattiin, että tietokäytännöillä on keskeinen vaikutus siihen, miten lastensuojelun nuoret asiakkaat kokivat oman asemansa sosiaalityössä. Kokemukset näennäisestä osallisuudesta koettiin vaikuttavan jopa omaan identiteettiin sosiaalityön asiakkaana.
Pasi Pohjola, Kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Päihdepäivät 2019 seminaari 18 Anniina Piironen ja Tommi PesonenEHYT
Seksuaalinen kaltoinkohtelu koskettaa monia päihteiden aktiivikäyttäjiä. Seminaarissa tutustutaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun, sen vaikutuksiin ja erityispiirteisiin päihdetyössä. Lisäksi seminaarissa kuullaan Usva-hankkeen (2017-2019) kokemuksia päihteidenkäyttäjien parissa tehtävästä seksuaaliväkivaltatyöstä. Seminaarissa käsitellään seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksiottoa ja asiakkaan vakauttavaa tukea toiminnallisten harjoitusten avulla, joita seminaariin osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan.
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Kuritusväkivalta, sosiaalineuvos Marjo Malja/STM esitys seminaarissa 130418THL
Kasvatustarkoituksessa lapseen kohdistuva henkinen tai ruumiillinen kuritusväkivalta osana Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa, sosiaalineuvos Marjo Maljan/STM esitys seminaarissa pe 13.4.2018 klo 8.30-11 STM
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Similar to Aino Juusola: Näyttöön perustuva traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen terapia: Sovelluksia ja kokemuksia (20)
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Vesa Ilola: Lähiöinnostajat, Kaikille eväät elämään -avausseminaari 23.1.2018
Aino Juusola: Näyttöön perustuva traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen terapia: Sovelluksia ja kokemuksia
1. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön
kohtaaminen hoitotyössä
- Näyttöön perustuva traumafokusoitu kognitiivis-
behavioraalinen terapia
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät
28.9.2016
Aino Juusola, psykologi
HUS Lasten ja nuorten
oikeuspsykologian yksikkö
2. Luennon aiheita
Mitä on lasten seksuaalinen hyväksikäyttö?
Muutama sana esiintyvyydestä ja haittavaikutuksista
Hyväksikäytön kohtaaminen hoitotyössä
Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa
Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen terapia
Tutkimustuloksia ja hoitosovelluksia
Kysymyksiä ja keskustelua läpi esityksen!
Aino Juusola 280916
3. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön esiintyvyys
Uusin uhritutkimus (Ellonen, Sariola jne., 2013):
2.4% osallistujista toivat esille LSH-kokemuksia
Tytöillä oli näitä kokemuksia enemmän (3.6%) kuin pojilla (1.0%)
Vanhemmilla lapsilla enemmän kokemuksia kuin nuorilla:
12-vuotiailla tytöillä: 0.8%; 15-vuotiailla tytöillä: 7.0%
12-vuotiailla pojilla: 0.4%; 15-vuotiailla pojilla: 1.9%
13.3% hyväksikäyttöä kokeneista nuorista kertoivat kokemuksistaan viranomaisille
Tämä osuus ei vaihdellut merkittävästi ikä- tai sukupuoliryhmien välillä
Hyväksikäytön vakavuus on lieventynyt
Perheen sisäinen hyväksikäyttö sekä seksiin liittyvä pakottaminen ja väkivalta ovat
vähentyneet.
Aino Juusola 280916
4. Hyväksikäyttökokemusten esiintyvyys - 9lk
Alkanut nuoren ollessa ikä 14-15 v.
Seksuaalikokemuksia vähemmän kuin aikaisemmin ja teon luonne lieventynyt
Useampi kuin joka neljännes tytöistä raportoi kokemuksen tapahtuneen
ystävän kanssa (vrt. -88 puolet-08, reilu viidennes)
Tuntemattomien osuus puolestaan kasvoi (-88 viidennes, -08 yli kolmannes
ja -13 lähes 40%)
Pojilla ystävien kanssa kokemuksia vähän alle kolmannes (sama -08)
Tuntemattomien osuus pienempi (-88 kolmannes, -08 reilu viidennes ja -13
21%)
Aino Juusola 280916
5. Hyväksikäyttökokemusten esiintyvyys - 6lk
Vain harva 6lk ilmoitti seksuaalikokemuksesta aikuisen kanssa
Valtaosa oli seksuaalista koskettamista, joka ei ollut johtanut yhdyntään
Alkanut lapsen ollessa 11-12 v.
Aino Juusola 280916
6. Hyväksikäyttökokemusten esiintyvyys
Valtaosa sekä tytöistä että pojista koki edelleen, että seksuaalikokemukset aikuisen kanssa
ei ollut hyväksikäyttöä
tytöt hiukan poikia enemmän (6lk reilu viidennes, 9lk 16%)
Niiden määrä kasvoi, jotka olivat samaa mieltä lainsäädännön kanssa
Aino Juusola 280916
7. Pedofilia ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ≠ Pedofilia
Seto 2008: vain osa niistä, jotka käyttävät lapsia hyväksi, on pedofiilejä.
Lapsen hyväksikäyttö on rikollista toimintaa: (merkittävä?) osa niistä joilla on
pedofiilisiä taipumuksia eivät toteuta näitä.
taipumuksen tunnistaminen voi lisätä merkittävästi henkilön omaa pahoinvointia
Lasten hyväksikäyttöön voi olla muitakin motiiveja kuin ensisijainen seksuaalinen
kiinnostus lapsia kohtaan.
Aino Juusola 280916
8. Seksuaalisen hyväksikäytön haittavaikutuksista
Tutkimukset osoittavat, että seksuaalinen hyväksikäyttö on haitallista lapselle ja omiaan, lyhyellä tai pidemmällä
aikavälillä, aiheuttamaan oireilua ja häiriöitä psyykkisessä, fyysisessä, sosiaalisessa sekä seksuaalisessa
kehityksessä (esim. Maniglio, 2009).
Ei kuitenkaan ole olemassa yksittäistä hyväksikäyttökokemuksen aiheuttamaa oiretta tai oireyhtymää joka olisi
tyypillinen valtaosalle hyväksikäytön kokeneista (esim. Kendall-Tackett ym., 1993), vaan reagointi on yksilöllistä.
Vaikkei yhtä tiettyä ”hyväksikäyttöoiretta” ole, hyväksikäyttökokemuksiin selkeimmin liitetty seuraus on ns. yliseksualisoitunut
käyttäytyminen ja traumaperäinen stressihäiriö (mm. Kendall-Tackett ym., 1993).
On myös todettu, että seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa kokeneet ovat aikuisina tavallista alttiimpia päätymään uudelleen
seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteiksi (Maniglio, 2009).
Nuoren kehonkuva ja suhtautuminen seksuaalisuuteen voivat myös muuttua, jolloin nuori voi kokea esimerkiksi
vastenmielisyyttä omaa kehoaan ja seksuaalisuutta kohtaan (Cacciatore, 2006).
Aino Juusola 280916
9. Seksuaalisen hyväksikäytön haittavaikutuksista
On kuitenkin todettava, että traumaattisistakin kokemuksista on hyvin mahdollista toipua ja kaikki
eivät oireile!
Läheisten tuen kautta ja tarvittaessa asianmukaisen ammattiavun (esim. erilaiset psykoterapiat) avulla
voidaan välttää vaikeiden kokemusten haittavaikutuksia pitkällä aikavälillä. Lasten kohdalla perheen ja
vanhempien tukeminen on usein avainasemassa, kuten myös mahdollisuus avun saamiseen.
Hyväksikäytön haittavaikutukset eivät rajoitu vain uhriin, vaan yltävät myös hänen lähipiiriinsä, joilla havaittu
samankaltaista psyykkistä oireilua.
Epäily hyväksikäytöstä vaikuttaa usein myös ratkaisevasti ihmissuhteisiin.
Aino Juusola 280916
11. Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa
Aino Juusola 280916
Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden lasten hoidossa ja hoitoonohjauksessa kehitettävää
Suomessa ei ole maan kattavaa järjestelmää kyseisten lasten hoitamisessa, vaan käytössä on
varsin laaja kirjo erilaisia hoitomenetelmiä, eikä kaikkien vaikuttavuudesta ole
tutkimusnäyttöä
vrt. muiden pohjoismaiden lastentalot (hyväksikäytettyjen lasten hoito) ja muu traumahoito (mm. 9/11, Utöyan ampuminen)
Suomessa yksityisiä palveluntarjoajia ja järjestöjä, mutta ei riittävästi
Suomessa eri paikkakuntien välillä on eroja hoidon saatavuuden ja hoitoon ohjaamisen
suhteen
Kyseiset lapset ja nuoret saattavat kulkea pitkän hoitopolun, jossa sopivaa hoitotahoa voi olla
vaikea löytää ja hoitotaho voi myös vaihtua toistuvasti
Kentältä kuultu viesti on toisinaan ollut, etteivät hoitohenkilöt aina koe omaavansa valmiuksia
hoitaa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita lapsia ja nuoria koulutuksen ja konsultoinnin
lisäämistarve
Perheet kokevat, ettei hyväksikäyttöä uskalleta ottaa puheeksi
12. Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa
Pohditaan paljon trauman puheeksiottamisen oikea-aikaisuutta
Onko sellaista?
Uhrilla voi hyvin olla lämpimiä tunteita tekijää kohtaan
Kuinka kohdata, hyväksyä ja tukea?
Entä tekijöiden tukeminen?
(Hoito osana uhrin hoitoa?)
TÄRKEINTÄ ON MUISTAA OMA POSITIIVINEN ASENNE
- HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ VOI TOIPUA!!
Aino Juusola 280916
13. Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa:
Johdateltavuus
JOHDATTELU = toimintaa, jonka avulla vaikutetaan toisen ihmisen mieleen
(mielipiteisiin, asenteisiin, käsityksiin)
Mitä pienempi lapsi, sen johdattelualttiimpi hän on (erityisesti alle kouluikäiset)
Myös kehitysviiveiset lapset, traumatisoituneet henkiöt erityisen
johdattelualttiita
Toistuvasti esitetyt, hienovaraisesti johdattelevat kysymykset tuottavat helposti
vääriä kertomuksia
Myös vähäiset muistikuvat tapahtumasta, tapahtuman jälkeen saadut väärät
tiedot tai pyrkimys miellyttää aikuista/auktoriteettiä voivat lisätä
johdateltavuutta
Jos lapsi on kovin pieni, ei puhu ja jos häneen on vaikea saada kontaktia,
johdattelevia kysymyksiä käytetään tutkimusten mukaan enemmän
Haastattelu-/keskustelutapa ja kysymystyypit vaikuttaa johdateltavuuteen
enemmän kuin lapsen ominaisuudet
Valemuistot! Aino Juusola 280916
14. Aino Juusola 280916
Helpottavat ilmaisut: suotavia ”Aha”, ”hmm”
Avoimet ilmaisut: suotavia ”Kerro siitä”, ”Mitä sitten tapahtui?”
Ohjaavat ilmaisut: OK, edellä mainittujen jälkeen ”Mitä te puhuitte?” ”Minkä näköinen
hän oli?”
Vaihtoehtoilmaisut: mahdollisimman vähän ja harkitusti ”Olitko sisällä koko ajan?” ”Oliko
hän vanha vai nuori?”
Johdattelevat ilmaisut: vältettäviä! ”Olihan se niin, että...”
”Se varmaan sattui kovasti”
KYSYMYSTYYPIT
SUOSI!
VÄLTÄ!
17. Yhteenvetoa Tf-Cbt:n sisällöstä
Manuaali: Cohen, J. A., Mannarino, A. P. & Deblinger, E. (2006). Treating Trauma and Traumatic
Grief in Children and Adolescents. The Guilford Press. New York.
Aluksi menetelmä kehitettiin vastaamaan juuri seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten ja
nuorten hoitoon, mutta sittemmin sitä on laajennettu kattamaan myös muunlaisia traumoja
kokeneiden lasten ja nuorten tarpeita
Tf-Cbt soveltuu tänä päivänä traumaattisen tapahtuman tai useampia tapahtumia kokeneille,
3-18 –vuotiaille lapsille ja nuorille erityisesti silloin, kun heillä havaitaan oireita, jotka ovat
yhteydessä traumaattiseen tapahtumaan
Kesto 12-16-40 viikkoa ja se toteutetaan viikoittaisina 45-90 minuutin hoitokertoina
Sama terapeutti tapaa sekä lasta että vanhempaa erikseen ja myöhemmin yhteiskäynneillä
ei lähtökohtaisesti vaadi psykoterapiakoulutusta, mutta edellyttää perehtymistä ja jatkuvaa
työnohjausta
Aino Juusola 280916
18. 1/3 1/3 1/3
Tapaamiset 1 - 4
Psykoedukaatio/
Vanhemmuus-
taidot
Rentoutuminen
Tunteiden
tunnistaminen ja
hallinta
Kogntiiviset
selviytymistaidot
Tapaamiset 5 - 8
Trauma-
narratiivin
rakentaminen
ja prosessointi
In vivo
vähitellen
altistaminen
Tapaamiset 9-12
Yhteiset
vanhempi-lapsi –
tapaamiset
Turvataitojen
harjoitteleminen
ja Tulevaisuuteen
suuntautuminen
TF-CBT Tapaamisten kulku
Koko prosessi on vähittäistä altistamista traumalle
Alkuarvio &
Neutraali
alkunarratiivi
Aino Juusola 280916
19. Tf-Cbt -hoitomallin rakenne
Aino Juusola 280916
1. Psykoedukaatio
tavoitteena on normalisoida lapsen ja vanhemman reaktioita liittyen traumaattiseen
tapahtumaan
tiedon antaminen yleisesti traumoista ja lapsen traumasta ja mahdollisista reaktioista niihin
Vanhemmuuden taidot
esim. positiivinen palaute lapselle, negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen, palkkio-
ja rajaamiskäytännöt
2. Rentoutumisharjoitukset
esim.
hengitysharjoitukset
http://www.doasone.com/BreathingRooms.aspx?RoomID=1
mindfulness-harjoitukset, kehoharjoitukset, progressiivinen lihasrentoutus
20. 3. Tunteiden ilmaisun ja hallitsemisen harjoitteleminen
•tunteiden tunnistaminen
•tunteiden ilmaisu
•opitaan, että ihminen pystyy kontrolloimaan ajatuksiaan/tunteitaan ja niiden ajankohtaa
•ongelmanratkaisu- ja sosiaalisten taitojen harjoittelu
•https://vimeo.com/carc1/review/138875903/e9ffe4a3c8
4. Kognitiiviset selviytymiskeinot
•opitaan mm. että ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat erillisiä, mutta yhteydessä
toisiinsa (kognitiivinen triangeli https://vimeo.com/carc1/review/138875268/3f58ccfb08
•esim. positiivinen sisäinen puhe, ajatuksen keskeyttäminen ja positiiviset mielikuvat
•Ihmisillä on usein ajatuksia, jotka eivät vastaa todellisuutta ja eivätkä ole heille hyödyllisiä
•opetellaan korvaamaan virheellisiä/haitallisia ajatuksia hyödyllisemmillä
Aino Juusola 280916
21. Aino Juusola 280916
5. Traumakertomus
käydään pienin askelin läpi, mitä trauman aikana tapahtui
kun lapsi käy traumaattisen tapahtuman kulkua kielellisesti läpi riittävän monta kertaa, hän altistaa itsensä tapahtumasta muistuttaville
tekijöille, jolloin ns. ”traumamuistuttajien” aiheuttamien psyykkisten ja fyysisten reaktioiden on havaittu vähenevän
Musiikki, runo, kuva, sarjakuva…
tavoitteena, että lapsi pystyisi paremmin integroimaan traumaattisen tapahtuman yhdeksi osaksi elämänkokemuksiaan ja minäkuvaansa
ja ymmärtämään, ettei traumaattinen tapahtuma ole se, joka yksin määrittää häntä
tässä vaiheessa lapsi voi käyttää hoidon aikana oppimiaan tunteiden ja ajatusten hallintataitoja, kuten rentoutumista
tärkeää on antaa lapsen rakentaa itse oma narratiivi ilman terapeutin johdattelevia kysymyksiä! minimoidaan riski valemuistoille
22. Aino Juusola 280916
5. Traumakertomus:
Kognitiivisten vääristymien korjaaminen traumanarratiivissa
Traumaattisen kokemuksen prosessointi
prosessoidaan kognitiivisesti lapsen kanssa, mitä traumaattisen
tapahtuman aikana tapahtui
lapsi voi esim. kokea syyllisyyttä tapahtuneesta (”olen paha”) tai
menettää luottamuksen kaikkiin aikuisiin (”en voi luottaa enää
keneenkään”)
esiin tulevia virheellisiä/haitallisia ajatuksia pyritään korvaamaan
hyödyllisemmillä
pyritään muuttamaan tunteita ja käyttäytymistä ajattelemalla eri tavoin
https://vimeo.com/carc1/review/138873821/51b2285d16
23. Aino Juusola 280916
6. Asteittainen altistaminen
vaarattomille traumasta muistuttaville tekijöille, joita lapsi saattaa
vältellä, esim. kellari, WC, makuuhuone, aikuisen kova ääni
lapsen pelkäämän asian tai tilanteen asteittainen lähestyminen ja
lapsen palkitseminen
7. Lapsen ja vanhemman yhteiset tapaamiset
Tavoitteena, että lapsi kykenee lukemaan traumakertomuksen
vanhemmalle ääneen yhteisistunnon aikana ja vanhempi kykenee
kuuntelemaan lasta joutumatta voimakkaan tunnekuohun valtaan
ja antamaan lapselle positiivista palautetta tämän rohkeudesta
8. Tulevan turvallisuuden lisääminen
turvataidot: voi sanoa ”ei”, ”pitää” kertoa aikuiselle
ero hyvän ja pahan kosketuksen välillä
25. Tutkimustuloksia
Aino Juusola 280916
Ylipäätään se, että seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut lapsi tai nuori saa hoitoa on parempi kuin ilman
hoitoa jääminen (esim. Hetzel-Riggin ym., 2007)
Tf-Cbt:stä on saatu lupaavia tuloksia lapsuuden ja nuoruuden traumaattisten tapahtumien hoidossa
mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö (esim. Cohen ym., 2004, 2005; Deblinger ym., 1999; King ym.,
2000)
Etenkin lapsilla, joilla havaitaan oireilua (esim. PTSD, masennus-, ahdistus-, häpeä- ja erilaiset
käytösoireet) suhteessa traumaattiseen tapahtumaan (esim. Cohen & Mannarino, 2008)
Vähentää lapsen ja nuoren PTSD oireilua, pelkotiloja, välttämiskäyttäytymisetä ja ylivirittyneisyyttä
silloinkin, kun trauma on jatkuvaa (Cohen et al. 2011)
28. Lähde: Lewis, Michael. Handbook of Child Sexual Abuse : Identification, Assessment, and
Treatment. Hoboken, NJ, USA: John Wiley & Sons, 2011. ProQuest ebrary. Web. 13 January
2016.
Aino Juusola 280916
29. Tutkimustuloksia (Deblinger, E., Mannarino A.P., Cohen, J.A., Runyon, M.K. & Steer, R.A. (2011)
Tarkasteltiin, onko traumanarratiivi (TN) tarpeellinen ja mikä merkitys on hoidon pituudella (8 vs. 16
tapaamista)?
Ei TN:
vanhemmat raportoivat merkittävästi enemmän kohennusta vanhemmuustaidoissa
vanhemmat raportoivat vähemmän externaalisia oireita lapsilla
TN:
vanhemmat raportoivat vähemmän traumaan liittyvää pelkoa tai ahdistusta
lapsilla vähemmän ahdistusoireita post-terapia mittauksessa
8 vs. 16 tapaamista
tapaamisten määrän lisääminen vähensi lasten oireilua vain yhdellä PTSD oireella
Yhteenvetona voidaan todeta, että
lyhytkin terapia voi olla tehokas
TN poisjättäminen mahdollisti enemmän aikaa vanhemmuustaidoille
Tf-cbt sisältää jo ilman narratiivia runsaasti altistusta
Miten hyödyntää näitä tuloksia nykyisessä rikosprosessissa?Aino Juusola 280916
30. Vanhemmat Tf-cbt -terapiassa
Aino Juusola 280916
– Myös vanhemmilla on havaittu muutoksia masennusoireissa, hyväksikäyttöön liittyvässä ahdistuksessa, positiivisen
vanhemmuuden taidoissa ja lapsen tukemisessa
• Tf-cbt vanhemmilla tehokkaampaa kuin, mikäli he kärsivät masennuksesta ja hyväksikäyttöön liittyvästä
ahdistuneisuudesta (Cohen et al. 2004)
– Vanhempien mukanaolo hoidossa tärkeää, koska etenkin pienet lapset ovat riippuvaisia vanhempiensa reaktioista
traumaattiseen tapahtumaan (Laor ym., 2001). Vanhemmilla voi esiintyä kliinisesti merkittäviä stressioireita ja
vääristyneitä kognitioita suhteessa tapahtuneeseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
31. Nuorten kokemuksia Tf-cbt:stä (Dittmann, I. & Jensen, T.K., 2013)
alussa nuorilla ilmeni pelkoa traumaattisista kokemuksista puhumisesta ja epätietoutta terapian tavoitteista
nämä vähenivät, kun nuori koki terapeutin empaattiseksi ja luottamus terapeutin kyvyistä kasvoi
terapeutin kanssa työskentely koettiin positiiviseksi silloin, kun terapeutti koettiin neutraaliksi, empaattiseksi ja
luotettavaksi
traumasta puhuminen oli vaikeinta, mutta sen koettiin myös auttavan parhaiten
stressinhallintakeinojen opettelu koettiin hyödylliseksi
tärkeäksi koettiin yleisen toimintakyvyn paraneminen ja uuden perspektiivin saaminen sekä eteenpäin
suuntautuminen
Aino Juusola 280916
32. Tutkimustuloksia pienten lasten hoidosta
Tutkittu hyvin vähän
Pohdintana on
pienten lasten kielelliset taidot
kyky itsereflektioon
kyky perspektiivin ottamiseen
muistitoimintojen taso
Ristiriitaisia tuloksia PTSD oireiden lievenemisessä
osasyynä tähän se, missä määrin pienimpien kanssa (3-6 v) ollaan voitu käsitellä traumakokemuksia tai onko PTSD oireita
mitattu
puuttuu varmuus siitä, missä määrin lapset ovat ymmärtäneet TF-CBT:n eri osat
Tutkittu enimmäkseen lapsilla, jotka kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä
Aino Juusola 280916
33. Tutkimustuloksia pienten lasten hoidosta (Scheeringa, M.S. et all, 2011)
Hoidossa keskityttiin seuraaviin osiin:
psykoedukaatio
tunteiden tunnistamisen harjoittelu ja hallinta
kognitiiviset selviytymistaidot
vähitellen altistaminen traumamuistuttajille (piirustusten ja mielikuvituksen avulla, in vivo)
turvallisuustaidot
vanhemmat mukana ensimmäisillä ja viimeisillä tapaamisilla, seurasivat kameran välityksellä osittain muita tapaamisia
tavoitteena myös heidän oppiminen ja ymmärryksen lisääminen
vanhemmilla omia tapaamisia
Aino Juusola 280916
34. Tutkimustuloksia pienten lasten hoidosta (Scheeringa, M.S. et all,2011)
PTSD oireiden väheneminen verrattuna ei-hoitoa saaneisiin, ei riippuvainen
traumatyypistä
Nähtävissä 6kk seurannassa
ei eroa masennusoireissa, eroahdistuksessa tai hyperaktiivisuudessa vrt. ei-hoitoa
saaneisiin
eroja ikäryhmissä 3-4-vuotiaat ja 5-6-vuotiaat
kyky ilmaista ja sanoittaa tunteita
kyky ymmärtää psykoedukaatiota
kyky ymmärtää kokemus traumasta negatiivisena
Aino Juusola 280916
35. Tf-cbt:n sovellettavuus
Tf-cbt:n tarjoaminen ryhmille esimerkiksi kouluissa ilman narratiivia
Lapset ja nuoret, joilla on monimutkainen/krooninen trauma (Cohen, J.A,
Mannarino, A.P., Kliethermes, M. & Murray, L.A, 2012)
Monimutkaisen trauman piirteisiin liittyy vaikeuksia turvallisessa kiintymyksessä, tunteiden säätelyssä,
dissosiaatiossa, käyttäytymisen säätelyssä, kognitioissa ja itsetunnossa
Nämä nuoret saattavat aliraportoida traumaattisia kokemuksiaan tai oireitaan, eivät halua kuormittaa
kuulijaa tai mittareita
Tf-cbt:stä on saatu hyviä tuloksia myös näiden nuoren hoidoissa
Aino Juusola 280916
36. – Mallin soveltaminen: lähes puolet ajasta käytetään
selviytymiskeinojen harjoitteluun, hoito voi olla pidempi
kestoista 8-16 kertaa25-30 kertaa. ( vrt., 1/3 of sessions for
coping skills; 1/3 for trauma narrative and processing; 1/3
for treatment consolidation and closure).
– Terapeuttisen suhteen ylläpito ja rakentaminen keskeistä
voi olla yksi traumamuistuttaja tavoite on tarjota
kokemus ennustettavasta ja luotettavasta ihmissuhteesta
– Turvallisuustaitojen harjoittelu ja turvallisuuden
kokemuksen lisääminen varhaisessa vaiheessa, tässä myös
vanhempien tapaamisilla tärkeä rooli
Monimutkainen/krooninen trauma ja
Tf-Cbt
Aino Juusola 280916
37. – Psykoedukaatio -osuudessa voi keskittyä yksittäisen trauman sijasta
johonkin teeman, joka yhdistää nuoren traumakokemuksia
– Traumamuistuttajien löytäminen voi olla haastavaa: ne voivat olla
henkilökohtaisia (esim. väri tai tunne) tai hyvin yleisiä (esim. aikuisten
kovat äänet)
– Rentoutusmenetelmien esittelyssä on tärkeää validoida nuoren
aikaisempia menetelmiä, vaikka ne olisivatkin epäsuotuisia. Fyysiset
menetelmät voivat aluksi toimia kognitiivisia paremmin
– Itsetuntemuksen lisääminen eri menetelmin
– Traumanarratiivin rakentaminen elämänjana-muodossa, myös
positiiviset kokemukset
Aino Juusola 280916
39. Lähteet
Aino Juusola 280916
Cohen, J. A., et al. Trauma-focused CBT for youth with complex trauma. Child Abuse & Neglect (2012), http://dx.doi.org/10.1016/j.chiabu.2012.03.007
Cohen, J. A., Deblinger, E., Mannarino, A. P. & Steer, R. A. (2004). A Multisite, Randomized Controlled Trial for Children With Sexual Abuse–Related
PTSD Symptoms. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 43, 393–402.
Cohen, J. A., Mannarino, A. P., & Knudsen, K. (2005). Treating sexually abused children: 1 year follow-up of a randomized controlled trial. Child Abuse
and Neglect, 29, 135−145.
Cohen, J. A., Mannarino, A. P. & Deblinger, E. (2006). Treating Trauma and Traumatic Grief in Children and Adolescents. The Guilford Press. New York.
Cohen, J. A., Mannarino, A. P. (2008). Trauma-Focused Cognitive Behavioural Therapy for Children and Parents. Child and Adolescent Mental Health, 13,
158–162.
Deblinger, E., Steer, R., & Lippmann, J. (1999). Two-year follow up study of cognitive behavioral therapy for sexually abused children suffering
posttraumatic stress symptoms. Child Abuse and Neglect, 23, 1371−1378.
Harvey, T.S., & Taylor, J. E. (2010). A meta-analysis of the effects of psychotherapy with sexually abused children and adolescents. Clinical Psychology
Review, 30, 517-535.
Hetzel-Riggin, M. D., Brausch, A. M. & Montgomery, B. S. (2007). A meta-analytic investigation of therapy modality outcomes for sexually abused children
and adolescents: An exploratory study. Child Abuse & Neglect, 31, 125–141.
King, N. J., Tonge, B. J., Mullen, P., Myerson, N, Heyne, D., Rollings, S., Martin, R. & Ollendick, T. H. (2000). Treating sexually abused children with
posttraumatic stress symptoms: A randomized clinical trial. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 39, 1347−1355.
Laor, N., Wolmer, L., & Cohen, D. J. (2001). Mothers functioning and children´s symptoms five years after a SCUD missile attack. American Journal of
Psychiatry, 158, 1020−1026.