Luento sosiaalisen median tutkimuskäytön eettisistä periaatteista Digitalian järjestämässä Digitaalisen tiedon kesäkoulussa 16.8.2017.

1. Eettiset periaatteet sosiaalisen
median tutkimuskäytössä
@MiiaKosonen
KTT, tki-asiantuntija, someaktiivi, #DigitaliaFI
miia.kosonen@xamk.fi
http://www.digitalia.fi
http://tohtorilletoita.com

2. Etiikka
Tieteenala, joka tutkii moraalia, käsitystä oikeasta ja väärästä ja hyvän
elämän edellytyksiä.
Normatiivisen etiikan lajeja
• Seuraamusetiikka – teon moraalista arvoa punnitaan siitä koituvien
(ennakoitavissa olevien tai tosiasiallisten) seurausten mukaan.
• Velvollisuusetiikka – toimimme oikein silloin kun seuraamme
tiettyjä periaatteita.
• Hyve-etiikka – moraalin kannalta tärkeintä ovat ihmisen
ominaisuudet, hyveet ja paheet.
Fieser, J.: Ethics

3. Sosiaalinen media
• sisältöjen luomista ja jakamista
• viestintää ja vuorovaikutussuhteita
• prosesseja, joissa rakennetaan yhteisiä merkityksiä
ja uutta tietoa
• sekä joukko sovelluksia, jotka mahdollistavat kaikki
edellämainitut.

4. Somen edut tutkijan näkökulmasta
• Laaja tavoittavuus
– Sosiaalisen median käyttö kasvaa tasaisesti
– Facebookissa 2,6 miljoonaa suomalaista, Twitterissä 0,7 miljoonaa,
joista 150 000 aktiivisia kuukausittain
• Kohdejoukon kokoon nähden hyvin alhaiset kustannukset
• Nopea tiedonkulku säästää aikaa ja hermoja
• Osallistuminen vapaaehtoista – vastausten autenttisuus
Lähteet: Terkamo-Moisio, A. ym. 2016 ja Pönkä, H. 2017.
https://harto.wordpress.com/2017/03/29/suomalaiset-sosiaalisessa-
mediassa-q12017/

5. Verkkoaineistojen aarrearkku
• Citizen Mindscapes –
Kansakunnan mielenliikkeet.
Suomi24 –foorumien
keskustelukulttuuri ja
tunneaaltojen tunnistaminen
(2016-2018)
• Millaisia suosituimmat
YouTube –videot ovat
sisällöltään ja kerronnaltaan?
(Karhu, 2014)
• Ammattilehden nettifoorumin
lukijat kokevat vahvempaa
yhteisöllisyyttä kuin foorumille
kirjoittavat (Tonteri, Kosonen,
Ellonen ja Tarkiainen 2011)
• ”Twitterissä viestii eliittien
eliitti”. Tviittien politiikkaa –
demokratia, edustus ja tasa-
arvo politiikan uusissa
verkkojulkisuuksissa (Vainikka
ja Huhtamäki, 2017)
https://mediaviestinta.fi/blogi/tvi
ittien-politiikkaa/

6. Esityksen rajaus
Erityisesti sosiaalisessa mediassa
• syntyneiden tai sen kautta jaettujen aineistojen
• käyttö ja hyödyntäminen
• tieteelliseen tutkimukseen
Painotus tutkimusprosessin alkuvaiheessa
• esim. tutkimustuloksista viestiminen ja sen etiikka rajattu ulkopuolelle
Vain ei-kaupallinen tutkimuskäyttö

7. Sosiaalisen median tutkimusetiikka

8. Peruskivi: laki
• Sopimusoikeus – Terms of service ja näihin liittyvät
käyttöpolitiikat, edellytykset aineistojen hyödyntämiseen
• Tekijänoikeus
– teoskynnys matala eli laki suojaa sisältöä myös tutkimuskäytössä
– oikeudenhaltijan lupa, käytännössä Creative Commons –lisenssi
• Tietosuoja – yksityisyys, ei arkaluontoista tietoa, henkilötiedot
anonymisoitava tai jos ei mahdollista, pseudonymisointi
Salokannel, 2016

9. Esimerkkejä käyttöehdoista
• Facebook: ei-kaupallisiin tarkoituksiin
• Twitter: rajapintojen (API) kautta erillisin käyttöehdoin, web
crawling sallittu, scraping ei
– Web crawling = sovellukset hakevat dataa verkkosivuilta
– Scraping = sovellukset hakevat dataa monista erilaisista lähteistä
(esim. verkkosivut, tietokannat) ja kokoavat sitä
• Instagram: sisältöä ja käyttäjäprofiileja ei saa ohjelmallisesti
luodata
Salokannel, 2016

10. #Eettinensome
• Eettiset perusperiaatteet ovat tutkijalle yhteneviä, toimittiinpa
verkossa tai sen ulkopuolella.
• Somessa tarvitaan lisäksi ymmärrystä sen omasta kulttuurista:
mikä eri kanavissa ja yhteisöissä on hyväksyttävää ja mikä ei? Miten
erotat ”aidon” ja ”epäaidon”?
• On myös aina kysyttävä, kenen ääni jää piiloon, jos käytetään
yksinomaan some-aineistoja.
• Yhtenäistä ja valmista moraalikoodia, jota seuraamalla tutkimuksen
eettisyys varmistuu, ei ole olemassakaan!
• Tutkimuksen eettisiä ongelmia ovat piittaamattomuus hyvästä
tieteellisestä käytännöstä sekä tiedevilppi, so. sepitys, vääristely,
anastus ja plagiointi (Gylling, 2006)

11. #Eettinensome – käytännön haasteita
• Häilyvä raja yksityisen ja julkisen välillä
– Vahva henkilökohtainen kädenjälki ja tunnekokemus
– Käyttäjät tiedostavat toimivansa julkisella alustalla, mutta sisältö
koetaan silti yksityiseksi
• Tietoon perustuva suostumus
– Huomioitava, miten suostumus pyydetään ja missä vaiheessa
– Käyttäjien turtuminen käyttöehtoihin ja ”automaattihyväksynnät”
• Yksityisyyden suojaaminen tutkimuksen jokaisessa vaiheessa
– Mitä henkilötietoja sisältää, onko käsittelylle asianmukainen
peruste, mikä on käyttötarkoitus ja miten tietoja käsitellään
Terkamo-Moisio ym. 2016

12. #Eettinensome – horror story
Toimija Pahe tai laiminlyönti
Tutkija Henkilökohtaiset ominaisuudet: kärsimättömyys, lyhytjänteisyys, motivaation
ja kiinnostuksen puuttuminen
Vastuuton toiminta: epärehellisyys aineiston käsittelyssä, esim.
ohjelmallisesti generoidut aineistot
Tahattomat virhetulkinnat: esim. vääristyneen someaineiston käsittely aitona
Autonomiaperiaatteen rikkominen: ei tutkittavien suostumusta tai
palautemahdollisuus puuttuu
Tietosuojan laiminlyöminen: ”unohdin muistitikkuni junaan” tai tietoja
käytetään muuhun tarkoitukseen
Tiedeyhteisö Avoimuuden hyväksikäyttö: tutkijan tuottaman somesisällön plagiointi tai
ideoiden esittäminen omina
Ohjeistuksen, tuen ja osaamisen puuttuminen: ”ennenkään tällä tavalla
aineistoa kerätty”
Suuri yleisö Tutkijaa vastaan hyökkääminen, esim. masinoidut vihakampanjat
Tutkijan ajatusten vääristely tai kaupallinen käyttö ilman viittauksia
alkuperäiseen kirjoittajaan – tutkimusprosessia avataan esim. blogien kautta

13. Armi ja anoreksia
Armi on psykologian opiskelija, joka tekee pro gradua nuorten tyttöjen
syömishäiriöistä ja kehonkuvasta.
• Aineistoa saadakseen hän rekisteröityy anoreksiaa ihannoivien ”pro-
ana” –nuorten keskustelupalstalle nimimerkillä Thinspis-98.
• Armi on itse sairastanut syömishäiriötä.
• Hän ei ole aiemmin osallistunut verkkokeskusteluihin aiheesta.
Mitä eettisiä ongelmia asetelmaan liittyy?
Turtiainen ja Östman, 2013

14. ARKALUONTOINEN TIETO
EI-ARKALUONTOINEN TIETO
YKSITYINEN JULKINEN
Yksityinen
tutkimushaastattelu
seksuaalisen
hyväksikäytön
kokemuksesta
Blogikirjoitus
seksuaalisen
hyväksikäytön
kokemuksesta
Mediassa julkaistu
haastattelu
seksuaalisen
hyväksikäytön
kokemuksesta
Verkko-CV:n
koulutustiedot
Sitaatti
verkkolehden
artikkelista,
blogista tms.
Tutkittavan
suostumus on
eettisesti
välttämätön
Suostumus ei
eettisesti
välttämätön
Turtiainen ja Östman, 2013

15. Nettitutkijan huoneentaulu 1
• Arvioi edut ja haitat. Ovatko tutkimuksesi tavoitteet jollain tavoin
ristiriidassa ko. someryhmän/yhteisön tavoitteiden kanssa? Onko
tutkimuksesta hyötyä ryhmän jäsenille?
• Kerro oma identiteettisi. Kuka olet, mitä teet, missä ja miksi? Mistä
syystä haluat tutkia tätä? Miten aiot käyttää saamaasi tietoa?
• Pyydä erillinen suostumus. Jos siteeraat, pyydä erillinen lupa.
• Anna mahdollisuus palautteen antamiseen. Tutkimukseen
osallistuvien on voitava halutessaan kysyä ja kommentoida.
Sharf, 1999

16. Nettitutkijan huoneentaulu 2
• Onko verkko tutkimuksesi 1) väline 2) lähde vai 3) kohde? Voi olla
myös näitä kaikkia yhtä aikaa!
• Lähdekritiikki
• Verkon kulttuuriset käytännöt, digikulttuurit
• Aineiston syntykonteksti
• Kokevatko käyttäjät sisällön julkiseksi vai intiimiksi
• Ihmisten ja sisältöjen kunnioitus
• Tapauskohtainen harkinta
Turtiainen & Östman, 2013

17. Lähteitä ja kirjallisuutta
• Gylling, H. 2006. Tutkijan ammattietiikka. Teoksessa Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S.
& Sorvali, I. Etiikkaa ihmistieteille, ss. 349-359. Helsinki: SKS.
• Henderson, M., Johnson, N.F. & Auld, G. 2013. Silences of ethical practice: dilemmas for
researchers using social media. Educational Research and Evaluation 19(6), 546-560.
• Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka: aineiston hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere:
Vastapaino.
• Salokannel, M. 2016. SOME-tietojen tutkimuskäyttö oikeudellisesta näkökulmasta.
Avoin tiede ja tutkimus –hanke 14.9.2016 https://www.youtube.com/watch?v=zXTawzRMx8M
• Sharf, B. F. 1999. Beyond netiquette: The ethics of doing naturalistic discourse
research on the Internet. In S.Jones (Ed.), Doing Internet Research, pp. 243-256.
Thousand Oaks: Sage Publications.
• Terkamo-Moisio, A., Halkoaho, A. & Pietilä, A. 2016. Sosiaalinen media tieteellisessä
tutkimuksessa – Tutkimuseettisiä näkökulmia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti
2016: 53, 141-143.
• Turtiainen, R. & Östman, S. 2013. Verkkotutkimuksen eettiset haasteet: Armi ja
anoreksia. Teoksessa S. Laaksonen, J. Matikainen ja M. Tikka (toim.): Otteita verkosta.
Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino.