Doctoral dissertation 1.article preliminary results.

1. Vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuus ja tehokkuus, kysynnän riskitekijät ja palvelujen
laatu.
Henkilöt & yksikkö

2. Tutkimuksen tausta
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja
terveyspolitiikat toimialan (STAO/TA1) terveys- ja
sosiaalitaloustieteen yksikössä (CHESS) on käynnistetty
”peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja
kustannukset” –hanke.
• Peruspalvelut hankkeessa tutkitaan sekä
sosiaalipalveluiden että terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuutta, tehokkuutta, tuottavuutta sekä
taloustieteellisillä panos-tuotos -menetelmillä että
terveystaloustieteellisillä kustannustehokkuuden ja
kustannus-vaikuttavuuden arvioinnin menetelmillä.
• Tämän hankkeen osaprojektina on tarkoituksena ja
tavoitteena toteuttaa erikoistutkija Eero Siljanderin
väitöskirjahanke nimeltään: ”Vanhuspalveluiden
kustannusvaikuttavuus ja -tehokkuus, kysynnän
riskitekijät ja palvelujen laatu”.
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
2

3. Motivaatio tutkimukselle
•
•
•
•
Suomessa käynnissä oleva voimakas väestön ikääntymiskehitys
lisää kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää
saada tietoa siitä, miten vanhusten hoiva järjestetään
mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti.
Vanhusten pitkäaikaishoivan ja terveydenhuollon menojen
odotetaan kasvavan voimakkaasti. Suomessa nämä menot
kasvavat ennusteiden perusteella 21,5 % vuoteen 2020 ja 59,2 %
vuoteen 2039 mennessä nykytasolta (Häkkinen ym. 2008)
Kustannusvaikuttavat, laadukkaat ja tehokkaat vanhuspalvelut sekä
yleisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Sosiaali- ja
terveysministeriön kirjattujen tavoitteiden joukossa (Pekurinen &
Sintonen, Terveystaloustiede, 2006; STM -julkaisuja 2005:10).
Suomessa hallitus toteutti yhdessä johtavien ikääntymisen ja
kansantalouden asiantuntijoiden kanssa raportin julkisen talouden
kestävyydestä ja ikääntymisen aiheuttamista menopaineista.
(Ikääntymisraportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 1/2009 )
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
3

4. Teoreettinen tausta ja tavoitteet
• Väitöskirjan tavoitteena tutkia vanhustenhuoltoa
käyttäen terveys- ja sosiaalitaloustieteellisiä
menetelmiä.
• Hyödyntää aiempaa tutkimusta, erityisesti Perfect, Sakota-, Rai –hankkeessa kehitettyjä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittareita.
• Osallistua peruspalveluiden kustannusvaikuttavuuden tutkimushankkeeseen.
• Julkaista tuloksista artikkeleja kansainvälisissä ja
kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä.
• Kehittää uusia vanhustenhuoltoa koskevia
kustannus-vaikuttavuuden mittareita ja
indikaattoreita.
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
4

5. Hyvinvoinnin tuotantoteoreema, sovellus
vanhuspalveluihin (Knapp, 1984).
Tarjontatekijät;
Panokset:
- Henkilöstöpanokset
- Laite- ja tilapanokset
- Inhimillinen pääoma
- Tekninen kehitys
Kysyntätekijät;
Asiakasrakenne:
•Sosiodemografiset tekjät;
ikä, sukupuoli, perhekoko, asumine
n.
•Sosioekonomiset tekijät;
koulutus, tulot, työmarkkinastatus
•Fyysinen toimintakyky:
terveydentila; krooniset
taudit, lääkkeet, toimintakyky, kogn
itio.
•Psyykkinen toimintakyky:
Dementia, alzheimer, parkinson ja
muut muistin ja kognition
sairaudet.
•Sosiaalinen ympäristö
•Asuminen
14.1.2014
Tuotantoprosessi; Sosiaalija
terveyspalvelut, Järjestöt, O
maishoito
Tuottajat:
•Perusterveydenhuolto
•Erikoissairaanhoito
•Vanhuspalvelut;
laitoshoito, palveluasuminen.
•Kotihoito, kotisairaanhoito, kotona
asumisen tuki.
•3.sektori: sosiaali- ja terveysjärjestöt, potilasjärjestöt.
•Omaishoito, vapaaehtoistyö.
•>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Käsitteet:
•VÄLITUOTTEET;
hoitopäivät, käyntikerrat, hoitoepis
odit, hoitojaksot
•TUOTTAVUUS; työn
tuottavuus, pääoman
tuottavuus, kokonaistuottavuus, skaalatuotot
•KUSTANNUKSET; kokonais-, työ, pääomakustannukset, muut
kustannukset.
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
Vaikutukset; Kustannusvaikuttavuus;
- Terveyden muutokset
- Hyvinvoinnin muutokset
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Käsitteet:
•VAIKUTTAVUUS; terveydentilan
muutokset, elämänlaadun ja
hyvinvoinnin muutokset.
•KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS;
kustannukset suhteessa
vaikuttavuuteen, (ml.
Inkrementaalinen).
•ASIAKAS/POTILASTYYTYVÄISYYS; koettu hyvinvointi ja
hoidon vaikuttavuus.
5

6. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän
kuvauksista (esim. Noro 1998, SVT/Terveys 2004)
TERVEYDENHUOLTO
Akuutti
vuodeosastohoito
Akuutti/pitkäaik
ainen
vuodeosastohoito
Välimuotoiset
palvelut
Avohoito
14.1.2014
SOSIAALIPALVELUT
Erikoissairaanhoidon
vuodeosastohoito
* somaattinen
* psykiatrinen
- Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito
Vanhainkodit
- Kotisairaanhoito
- Perusterveydenhuollon avohoito
- Erikoissairaanhoidon
avohoito
* somaattinen
* psykiatrinen
IKÄÄNTYNEIDEN HOITO
JA PALVELUT
Päiväsairaalat/
päiväkeskukset
Päivä- ja yöhoito
Palveluasuminen
(tavallinen/tehostettu)
Kotipalvelu
1. kodinhoitoapu
2. tukipalvelut
Omaishoidontuki
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
Pääasiassa
pitkäaikaishoitoa
Välimuotoiset palvelut
Sosiaalityö
6

7. Hyvinvoinnin tuotanto -malli
Asiakkaan resurssit / kysyntä
Palvelut / tarjonta / välituotteet
Vaikutukset/kustannus-vaikuttavuus
SOSIO-EKONOMISET TEKIJÄT
- sukupuoli
- ikä
- siviilisääty
- koulutus
- taloudellinen asema
TOIMINTAKYKY
- Fyysinen (koettu
terveys, IADL, ADL, elämäntavat)
- Psyykkinen
(kognitio, elämänhallinta, affektio, masennus,
itsearvostus, yksinäisyys)
- Sosiaalinen (perhe, sosiaaliset
verkostot, elämän muutokset, läheisapu)
- Modaliteetit, motivaatio
KOMPENSAATIO
palvelujen avulla
(kustannukset)
Elämänlaatu
Hyvinvointi
Onnellisuus
Palvelujen hinta,
määrä ja laatu
Elämään tyytyväisyys
Elämänhalu
YMPÄRISTÖ
- yksin asuminen
- asumistaso
- asuinympäristö
- esteettömyys
- lähipalvelumatkat
- kulttuuri
Koettu hyvinvointi
Johtamisen laatu
Potilas-/
Asiakastyytyväisyys
PREFERENSSIT
Vaarama et al. 2004
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
7

8. Vanhuspalvelu
-prosessi
Panokset,
rakenteet
Palveluprosessit
Vaikutukset
Asiakkaan
laatu
Asiakkaan
voimavarat, motivaatio,
tarpeet ja
odotukset
Neuvotteleva vuoropuhelu ja
vuorovaikutus
asiakkaan
kanssa, osallistaminen,
voimaannuttaminen,
kohtelu, responsiivinen palvelu
Elämään tyytyväisyys,
yksinäisyyden lieventyminen,
ongelmien lieventyminen, koettu
elämänlaatu (fyysinen, psyykkinen,
sosiaalinen, ympäristö)
Ammatillinen
laatu
Ammattitaito,
laatukriteerit,
standardit,
välineet,
motivaatio
Kattava tarpeen arviointi,
laadukkaat palvelusuunnitelmat,
tietoon
perustuvat
käytännöt, tiimityö,
tavoitteellisuus,
joustavuus,
ystävällisyys,
jatkuvuus
Ammatillisten
kriteerien
täyttyminen,
asiakkaan ongelmien ratkaisu tai
lieventyminen, asiakaslaatu ja
kliiniset tulokset
Johtamisen
laatu
Missio, tavoitteellisuus,
resurssit, määritellyt
työprosessit,
verkottuminen,
johtamistapa,
säännöllinen seuranta
ja arviointi, välineet
(tarpeen arviointi,
dokumentointi),
laillisuus,
yhteistyö
Resurssien
käyttö, tavoitteelliset ja
määritellyt toiminta- ja
yhteistyöprosessit,
arviointi,
konfliktien ratkaisu,
kehittäminen ja kehittyminen
Vaikuttavat ja oikein kohdentuvat
palvelut, oikeudenmukainen jako,
järkevä
työnjako
8

9. Väitöskirjan tutkimuskysymykset
•
Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisen vanhusväestön omaishoito, koti- ja laitospalveluiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannus-vaikuttavuutta
sekä pitkäaikaishoidon kysyntään ja tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.
•
•
Tutkimuksen tavoitteena on erityisesti:
(1.) Mitata pitkäaikaisen hoivan kysyntää/tarvetta suomalaisen
vanhusväestön keskuudessa ja tutkia , mitkä tekijät vaikuttavat pitkäaikaisen laitoshoidon kysyntään ja tarpeeseen. Kehittää ennakoivia
indikaattoreita ja mittareita osaksi THL:n julkaisutoimintaa ja sosiaali- ja
terveysalan ammattilaisten sekä päättäjien informaatiotueksi.
(2.) Tutkia vanhuspalveluiden vaikuttavuutta, laatua ja
kustannusvaikuttavuutta, erityisesti tunnistaa ja identifioida kustannusvaikuttavia palvelumuotoja, hoitomuotoja ja hoitopolkuja. Raportoida
tuloksista kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa. Informoida valtio- ja
kuntapäätöksentekijöitä kustannusvaikuttavimmiksi havaituista palveluista
ja etuuksista.
(3.) Kehittää menetelmiä ja mittareita vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuuden tutkimiseen rekisteriaineistoista. Liittää nämä mittarit ja
indikaattorit osaksi THL:n säännöllistä tilastotuotantoa ja julkaisutoimintaa.
•
•
•
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
9

10. Laitoshoidon kysynnän riskitekijät (1.)
• - Kohta 1. tutkimuskysymyksinä ovat laitospalveluiden
kysyntä ja laitostumisen riskitekijät:
• Miten sosioekonominen asema vaikuttavat laitostumisen
riskitekijöihin, hoitoepisodien pituuteen, terveydentilaan
ja sen muutoksiin?
• Miten sosiaaliset verkostot, perhekoko, avo- / avioliitto
vaikuttavat laitostumisen riskitekijöihin, hoitoepisodien
pituuteen, terveydentilaan ja sen muutoksiin?
• Terveyttä edistävien tekijöiden vaikutus: onko asumisen
sijainti, asumismuoto tai kaupungistuneisuus henkilön
terveyteen ja hyvinvointiin ja laitostumisen riskiin
vaikuttava tekijä ?
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
10

11. Vanhuspalveluiden tuottavuus- ja
laatutekijät (2.)
• - Kohta 2. tutkimuskysymyksiä liittyen vanhuspalveluiden tuottavuuteen ja laatuun Data
envelopment analysis- (DEA) ja Production function
frontier (PF) –malleja käyttäen ovat:
• Millainen tuottavuustaso vallitsee vanhustenhuollon
yksiköissä? Kuinka suuria ovat tuottavuuserot?
• Onko tuottavuuden ja laadun välillä yhteys ja minkä
tyyppinen? Onko tuottavuuden ja tehokkuuden
välillä yhteys ja minkä tyyppinen?
• Onko palveluiden tuotannossa havaittavissa
skaalaetuja? Optimaalinen henkilöstö- ja
laitoskoko?
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
11

12. Vanhuspalveluiden
kustannusvaikuttavuus (3.)
•
•
•
•
•
•
- Kohta 3. Kehittää menetelmiä ja mittareita vanhuspalveluiden
kustannus-vaikuttavuuden tutkimiseen rekisteriaineistoista.
Tutkimuskysymyksiä tähän liittyen ovat:
Millainen on eri vanhuspalveluiden kustannus-vaikuttavuus?
Miten sitä voidaan mitata rekisteriaineistoista?
Onko mahdollista tutkia ennen - jälkeen politiikkatoimenpiteiden
vaikutusta? Kvasikokeellinen asetelma? Matching -menetelmät?
Millainen elämänlaatu havaitaan suomalaisen vanhusväestön
keskuudessa? Miten eri palveluiden piirissä olevat kokevat
elämänlaatunsa?
Yhteenvetona hankkeessa tarkastellaan vanhustenhuollon
välituotteita, vaikuttavuutta, kustannuksia, tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Tavoitteena on tuottaa tietoa kustannusvaikuttavuudesta, hoitoyksiköiden tuottavuudesta ja hoitoepisodien
vaikuttavuudesta.
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
12

13. Tulosten hyödynnettävyys
• A) Tutkimus tuottaa terveydenhuollon
päätöksentekijöille, tuottajille ja kuntien asukkaille
monipuolisesti peruspalveluja koskevaa tietoa.
Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan käyttää myöhemmin
myös tuotteistusta koskevassa työssä.
• B) Toimintayksiköiden ja alueiden välisiä vertailuja
raportoidaan osana tutkimusta.
• C) Tavoitteena kehittää indikaattoreita ja mittareita
osaksi THL:n julkaisutoimintaa ja sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisten sekä päättäjien informaatiotueksi.Liittää
nämä mittarit ja indikaattorit osaksi THL:n säännöllistä
tilastotuotantoa ja julkaisutoimintaa.
• D) Tutkimus tuottaa useita suomenkielisiä raportteja ja
kansainvälisiä julkaisuja vanhuspalveluista.
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
13

14. Aikataulu ja toteutus
•
Väitöskirjatutkimuksen, jota varten tässä hakemuksessa haetaan tutkintooikeuden palautusta ja suorituslupaa toteuttaa erikoistutkija Eero Siljander
THL:n CHESS -yksikön toimitiloissa. Mahdollisuuksien mukaan väitöskirjahankkeeseen palkataan aputyövoimaa tarpeen mukaan.
•
Peruspalveluiden pilottihanke sekä sitä mahdollisesti seuraava laajempi
tutkimushanke toteutetaan THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikössä.
Väitöskirja liittyy kiinteästi osahankkeena tähän hankkeeseen. CHESS yksikön työntekijöistä peruspalvelut -hankkeeseen osallistuvat LL, MSc
Jutta Järvelin, Tutkimusprofessori Unto Häkkinen, Dosentti Miika
Linna, erikoistutkija Eero Siljander, tutkija Satu Meriläinen, ATKsuunnittelijat Merja Juntunen ja Mikko Peltola.
•
Väitöskirjan toteutus vuosina 2011-2015. Peruspalvelujen pilottihankkeen
aineiston keruun ja hoitoketjujen muodostaminen arvioidaan valmistuvan
kesällä 2011, minkä jälkeen käynnistetään vaikuttavuuden ja kustannusten
mittareiden kehittäminen ja aineiston tilastollinen analysointi.
Pilottihankkeen tulokset valmistuvat kesällä 2012. Silloin arvioidaan myös
pilottihankkeen onnistumista ja mahdollisuutta ulottaa tutkimus muihin
kuntiin ja/tai koko maahan seuraavina vuosina 2012-2015.
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
14

15. Lähteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Alila A., Siljander E. 2009, Skenaarioita sosiaalimenoista: terveyden edistämisen
vaikutukset ja analyysimallin esittely, selvityksiä 7:2009, Sosiaali- ja
terveysministeriö, Helsinki
Euroopan unioni, AWG komitea, 2010, http://europa.eu/epc/working_groups/ageing_en.htm
Grabowski, D.C. & Stewart K.A., & Broderick S.Z. & Coots L.A. 2008, “Predictors of
Nursing Home Hospitalization : A Review of the Literature”, Med Care Res Rev 2008
65: 3.
Häkkinen U, Juslin B, Koivuranta-Vaara P, Liski A, Lyytikäinen M, Mäkelä M et al.
Sairaalasta kotiin asti - Erikoissairaanhoidosta alkaneet hoitojaksoketjut
pääkaupunkiseudun kunnissa. 2007;3.
Häkkinen U., Martikainen P., Noro A., Nihtilä E., Peltola M., Aging, health
expenditure, proximity to death, and income in Finland, Health Economics, Policy and
Law (2008), 3: 165-195 Cambridge University Press.
Ikääntymisraportti, Valtioneuvoston kanslia, VNK, 2009,
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/j01-ikaantymisraportti-j04-ageingreport/pdf/fi.pdf
Norton, E.C. 2000, “Long-term care”, Handbook of health economics, vol. 1, no.
2, pp. 955-994.
PERFECT -hanke, THL/STAO -osasto/ CHESS-yksikkö,
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect
Terveystaloustiede, Harri Sintonen, Markku Pekurinen, 1.-2. p., Helsinki - Porvoo :
WSOY, 2006. – 295 s. ISBN 951-0-31744-6. Kirja.
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
15

16. KIITOS MIELENKIINNOSTA !
• Lisätiedot:
• Eero Siljander, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Sosiaali- ja terveystaloustieteen yksikkö (CHESS).
• Eero.Siljander@thl.fi
• Puh. 020 610 7729
14.1.2014
Eero Siljander, THL/STAO/CHESS
16