Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä. www.thl.fi/vanhuspalvelujentila

1. Vanhuspalvelujen tila
2016
Vanhuspalvelujen tila maakunnissa
ja koko maassa kuntakyselyn
valossa

2. Sisältö
Esityksessä kuvataan
 vanhuspalvelujen tilaa koko
maassa sekä alueellisia
eroja vuonna 2016
 muutoksen suuntia
vuodesta 2014
Lähtökohta
Vanhuspalveluja uudistetaan –
on tärkeää tietää, missä
mennään nyt
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 2
Tekijät: Hanna Alastalo, Suvi
Vainio ja Sofia Sarivaara
Teemat
 Yhteenveto
 Kotiin annettavat palvelut
 Kotona asuvan palvelutarpeiden
selvittäminen
 Hyvinvointia ja terveyttä edistävät
toimintamallit
 Palvelujen kohdentaminen
erityistä tukea tarvitseville ryhmille
 Taloudellisten voimavarojen
riittävyys
 Asiantuntijuuden riittävyys
 Palvelurakenteen muutos
 Suunnitelma iäkkään väestön
tukemiseksi

3. Vanhuspalvelujen seurantatutkimus
 Käynnistyi vuonna 2013 tarpeesta seurata vanhuspalvelulain
voimaantulon vaikutusta vanhuspalveluihin.
 Tukee hallituksen kärkihanketta ”Kehitetään ikäihmisten
kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)”.
 Sähköiseen kyselyyn vastasivat kunnat, kuntayhtymät ja
yhteistoiminta-alueet sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisen
hoidon toimintayksiköt ympäri Suomen.
 Kyselyt on toteutettu vuosina 2013, 2014 ja 2016.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 3
Lue lisää tutkimuksesta:
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila

4. Tutkimus kattaa lähes kaikki
Manner-Suomen kunnat
Yhteensä 200 vastausta
 158 kuntaa
 18 kuntayhtymää
 23 yhteistoiminta-aluetta
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 4
Vastausten lukumäärä riippuu siitä,
kuinka monta tahoa maakunnassa
vastaa sote-palvelujen järjestämisestä.
2
7
4
4 1
6
11
11
24
22
14
10
11
16
17
2
18
20
20Vastausten
määrät

5. Kyselyyn vastasivat kuntia edustavat viranhaltijat,
työryhmät ja johtoryhmät
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 5

6. Iäkkäiden määrä ja osuus vaihtelee alueittain
75 vuotta täyttäneiden osuus kaikista alueen asukkaista
vaihtelee maakuntien ja kuntien välillä:
 Suurimmassa maakunnassa 75 vuotta täyttäneitä on
104 500 henkilöä.
 Pienimmässä maakunnassa 75 vuotta täyttäneitä on
6 900 henkilöä.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 6

7. Yhteenveto
28.2.2017 7Vanhuspalvelujen tila 2016

8. 28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 8
Suunta on oikea!
 Palvelurakennetta kehitetään kohti kodinomaisia
asumisratkaisuja.
 Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja on vahvistettu -
kohdentamisessa kehitettävää.
 Kotona asuvan palvelutarpeisiin vastataan aiempaa
monipuolisemmin – paikoitellen palvelua joutuu edelleen
odottamaan.
 Edellytykset vanhuspalvelujen hyvälle toteutukselle ovat
parantuneet.

9. Palvelurakennetta kehitetään kohti kodinomaisia
asumisratkaisuja
 Kotihoidon riittävyys on parantunut, kotisairaalahoidon
tarjonnassa on parannettavaa.
 Yhä useammassa kunnassa kotiin saa apua kolmesti ja
neljästi päivässä sekä öisin ja viikonloppuisin.
 Ympärivuorokautisia asumispalveluja on tarjolla riittävästi tai
liikaa. Kevyemmille asumista ja palvelua yhdistäville
ratkaisuille on tilausta.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 9

10. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja on
vahvistettu - kohdentamisessa kehitettävää
 Palvelujen koordinointivastuuta sekä asiakas- ja
palveluohjausta on keskitetty suurimmassa osassa kuntia.
 Ikääntyneille suunnatut neuvontapalvelut, terveystarkastukset
ja kotikäynnit ovat yleistyneet.
 Palveluja tulisi kohdentaa nykyistä paremmin yksin asuville
muistisairaille, päivystyspoliklinikoiden suurkäyttäjille,
korkeassa kaatumisriskissä oleville sekä iäkkäille
päihteidenkäyttäjille ja mielenterveysasiakkaille.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 10

11. Kotona asuvan palvelutarpeisiin vastataan
aiempaa monipuolisemmin – paikoitellen palvelua
joutuu edelleen odottamaan
 Kunnissa omaishoito ja perhehoito nähdään jo vaihtoehtoina,
kun mietitään tapoja vastata kotona asuvan ikäihmisen
palvelutarpeisiin.
 Kotihoitoa saa heti, mutta kotiin tehtäviä muutostöitä, muuttoa
palveluasuntoon ja pääsyä perhehoitoa voi edelleen joutua
odottamaan yli kolme kuukautta.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 11

12. Edellytykset vanhuspalvelujen hyvälle
toteutukselle ovat parantuneet
 Jo yhdeksällä kymmenestä kunnasta on suunnitelma, miten
alueen iäkästä väestöä tuetaan.
 Taloudelliset voimavarat riittävät paremmin iäkkäiden
palveluihin kuin vuonna 2014. Lisää määrärahoja tarvitaan
iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä
sosiaalipalveluihin.
 Lisää asiantuntemusta tarvitaan etenkin gerontologiseen
sosiaalityöhön, ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön
sekä apu- ja turvavälineteknologiaan.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 12

13. Kotiin annettavat palvelut
28.2.2017 13Vanhuspalvelujen tila 2016

14. 28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 14
Palvelut tulisi tarjota ensisijaisesti iäkkään henkilön
yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa
asuinpaikassa (vanhuspalvelulaki 14 §).
§
Iäkkään ihmisen tilanne voi edellyttää apua ja
toisen ihmisen läsnäoloa ympäri vuorokauden.

15. Yhä useammassa kunnassa saa apua kotiin kolmesti
ja neljästi päivässä sekä öisin ja viikonloppuisin
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 15
0
20
40
60
80
100
3 krt/pv 4 krt/pv Viikonloppuisin Yöllä
%
Miten iäkäs ihminen saa apua kotiinsa?
(% alueista, joissa palvelun saa aina)
2014
2016
Lähde: THL Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimus, kunta-aineisto 2016

16. Palveluja saa kotiin joustavammin –
poikkeustilanteessa moni jää silti ilman palvelua
 Kuntavastaajista kolme viidestä arvioi, että iäkäs ihminen saa
aina apua omaishoitajan loman ja sairasloman aikana.
 Fysioterapeutin tai toimintaterapeutin saa aiempaa paremmin
kotiin. Kuitenkin tällaisen palvelun saa poikkeuksetta tilanteen
niin vaatiessa vain joka toisessa kunnassa.
 Vain kahdessa viidestä kunnasta myös viikonloppua vasten
sairaalasta palaava saa aina kotihoitoa heti kotiin
palatessaan. Se on kuitenkin hieman paremmin kuin
aiemmin.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 16
Avun saaminen omaishoitajan loman aikana
ja omaishoitajan sairastuessa on lakiin
kirjattu oikeus.
§

17. Kotona asuvan palvelutarpeiden
selvittäminen
28.2.2017 17Vanhuspalvelujen tila 2016

18. Kuinka kattavasti kotona asuvan iäkkään
palvelutarpeet selvitetään?
 Arkisuoriutumista, ympäristön esteettömyyttä, asumisen
turvallisuutta, lähipalvelujen saatavuutta ja läheisauttajien
sosiaalista verkostoa arvioidaan yleensä osana
palvelutarpeen selvittämistä.
 Mahdollisuus omaishoidon tukeen selvitetään
järjestelmällisesti yli puolessa kuntia.
 Mahdollisuus perhehoitoon selvitetään melko usein.
Viidesosassa kuntia se on järjestelmällistä ja lähes puolessa
se tehdään tarvittaessa.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 18
Omaishoito ja perhehoito nähdään jo vaihtoehtoina.

19. Omais- ja perhehoidon mahdollisuuksien
selvittelyissä alueellisia eroja
 Omaishoidon tuen mahdollisuus selvitetään aina
palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä Etelä-Karjalassa ja
Keski-Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa käytäntö vaihtelee.
 Perhehoito on Suomessa vielä suhteellisen harvinaista.
Esimerkiksi suuressa osassa Uudenmaan, Pohjanmaan,
Etelä-Pohjan maan kuntia mahdollisuutta perhehoitoon
ei selvitetä.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 19

20. Kotihoitoa saa heti, muita palveluja voi joutua
edelleen odottamaan
Kotiin tehtäviä muutostöitä sekä pysyvää muuttoa tavalliseen ja
tehostettuun palveluasuntoon joutuu edelleen odottamaan yli
kolme kuukautta.
 Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa
asunnon muutostyöt sujuvat joutuisimmin.
 Esimerkiksi Etelä- Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla paikan
tavallisesta tai ympärivuorokautisesta palveluasunnosta saa
aina alle kolmessa kuukaudessa.
Perhehoitoon pääsyä voi joutua odottamaan yli kolme kuukautta
lähes puolesta kunnista.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 20
Odotusajat voivat vaihdella samallakin
alueella tilanteesta riippuen.

21. Palvelujen toteutumisen seuranta
Tukevatko tietojärjestelmät ja kirjaamiskäytännöt palvelujen
toteutumisen seurantaa?
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 21
kuntoutumissuunnitelma ja
kuntoutumisen tavoitteet
puolet kunnista voi seurata
jatkuvaluonteisesti
omaishoito
kaksi viidestä kunnasta voi
seurata jatkuvaluonteisesti
perhehoito
puolet kunnista kykenee
seuraamaan erillisseurannalla
tai jatkuvaluonteisesti

22. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät
toimintamallit
28.2.2017 22Vanhuspalvelujen tila 2016

23. Miksi keskittää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä
edistäviä palveluja?
Neuvonta, ohjaus ja tukeminen edistävät ikääntyneen väestön
terveyttä ja hyvinvointia.
 Kuntien keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi
neuvontapalvelut, terveystarkastukset ja kotikäynnit.
 Palvelujen ja niiden koordinointivastuun keskittäminen auttaa
muodostamaan palveluista hallittavan kokonaisuuden.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 23
Iäkkäiden palvelujärjestelmä on vielä monin
paikoin monimutkainen ja pirstaleinen.

24. Miten kunnat ovat ottaneet uusia toimintamalleja
käyttöön?
Kuntavastaajista reilu puolet kertoo alueellaan olevan
ikääntyneille suunnattua keskitettyä asiakas- ja
palveluohjausta. Paras tilanne on kuntayhtymissä ja
yhteistoiminta-alueilla.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 24
Neljässä viidestä kunnasta on nimetty henkilö, jonka
tehtävä on koordinoida ja johtaa ikääntyneen väestön
hyvinvointia edistävien palvelujen kokonaisuutta.
Ikäasumisen uusista ratkaisuista on tehnyt päätöksiä
joka viides kunta. Uusia ratkaisuja ovat esimerkiksi
erilaiset yhteisöllisen asumisen.

25. Neuvontapalvelut, terveystarkastukset ja
kotikäynnit ovat yleistyneet
Ikääntyneille suunnattuja neuvontapalveluja, terveystarkastuksia
ja kotikäyntejä tarjotaan suurimmassa osassa kuntia.
 Neuvontapalveluja tarjotaan jo lähes kaikissa kunnissa.
 Sähköiset ja liikkuvat neuvontapalvelut ovat vanhuspalvelujen
tulevaisuutta. Silti niiden tarjonnassa ei ole juuri muutosta
vuodesta 2014.
 Terveystarkastuksia ja kotikäyntejä tehdään lähes
yhdeksässä kymmenestä kunnasta.
 Etenkin terveystarkastusten tekeminen on lisääntynyt
vuodesta 2014.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 25

26. Suurimmassa osassa kuntia on matalan
kynnyksen neuvontapiste
 Neljä viidestä kuntavastaajasta kertoo, että heidän alueellaan
on matalan kynnyksen neuvontapiste.
 Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä,
Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa sekä Keski-Pohjanmaalla
sellainen on kaikkien kuntavastaajien alueella.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 26

27. Sähköiset ja liikkuvat neuvontapalvelut
Neuvontapalveluja tarjotaan verkkopalveluina hieman aiempaa
useammalla alueella.
 Parhaiten palveluja on tarjolla yhteistoiminta-alueilla.
 Maakunnista paras tilanne on Kymenlaaksossa, Pohjois-
Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla, heikoin Keski-Suomessa ja
Pirkanmaalla.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 27
On paljon maakuntia, joissa ikäihmisille ei ole
lainkaan liikkuvia palveluja.
Etenkin harvaan asutuilla alueilla on tärkeää, että
palvelut, esimerkiksi kiertävä linja-auto, tulevat
tarvittaessa iäkkään ihmisen luokse.

28. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on
järjestelmällisempää
Iäkkäiden neuvontapalveluihin, terveystarkastuksiin ja
kotikäynteihin sisältyy aiempaa järjestelmällisemmin ohjausta
liittyen
 omaishoidon tukeen ja sosiaaliturvaan
 itsenäistä suoriutumista ja omaa hyvinvointia edistäviin
palveluihin
 monialaiseen kuntoutukseen
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 28
Monialaisen kuntoutuksen ohjaus on
systemaattista vasta joka toisessa kunnassa.

29. Perhehoito ja teknologia ovat jo osa palveluja
Ikääntyneille suunnattuihin neuvontapalveluihin,
terveystarkastuksiin ja kotikäynteihin sisältyy
 perhehoitajien ohjausta ja tukea joka toisessa kunnassa –
järjestelmällisimmin tukea tarjotaan Etelä-Karjalassa
 asumis- ja korjausneuvontaa sekä kodin teknologisiin
ratkaisuihin ja sähköisiin palveluihin liittyvää neuvontaa lähes
joka puolella Suomea – neuvonta on kuitenkin usein
satunnaista
 sähköisiin palveluihin liittyvää neuvontaa heikoiten Kanta-
Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 29

30. Palvelujen kohdentaminen erityistä
tukea tarvitseville ryhmille
28.2.2017 30Vanhuspalvelujen tila 2016

31. Ikääntyvän väestön joukossa on ihmisiä, jotka
tarvitsevat enemmän tukea
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 31
Muistisairas, etenkin
kotona asuva
Omaishoitaja
Perhehoitaja
Päivystyspoliklinikan
suurkäyttäjä
Päihteitä käyttävä
Mielenterveysasiakas
Korkeassa
kaatumisriskissä oleva
Selvitimme, kohdennetaanko erityistä
tukea tarvitseville ryhmille hyvinvointia
ja terveyttä tukevia palveluja.
ikoni
ikoni ikoni

32. Muistisairaille kohdennetaan palveluja
aiempaa paremmin
• Yhdeksän kymmenestä kuntavastaajasta
kertoo, että muistisairaille kohdennetaan
hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja.
• Kuitenkin vain neljässä viidessä kunnasta
näitä palveluja suunnataan yksin asuville
muistisairaille.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 32
Yksin asuville muistisairaille tulisi suunnata
nykyistä enemmän palveluja.

33. Omaishoitajat huomioidaan jo hyvin, perhehoitajiin
kiinnitettävä enemmän huomiota
Iäkkäiden ihmisten omaishoitajille
kohdennetaan terveyttä ja hyvinvointia
tukevia palveluja jo yhdeksässä kymmenestä
alueesta.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 33
Kolmasosa kuntavastaajista kertoo, että
perhehoitajille kohdennetaan palveluja.
Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla heille ei
suunnata palveluja.

34. Kotona asuvien iäkkäiden erityisryhmät voitaisiin
huomioida nykyistä paremmin
Päivystyspoliklinikoiden suurkäyttäjät on iäkkäiden ryhmä,
jolle suunnataan edelleen heikosti hyvinvointia ja terveyttä
tukevia palveluja. Yli puolessa kuntia he jäävät vaille kyseisiä
palveluja. Haasteellisin tilanne on Keski-Pohjanmaalla.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 34
Kolme viidestä kunnasta kohdentaa hyvinvointia ja terveyttä
edistäviä palveluja ikääntyneille päihteiden-käyttäjille ja
mielenterveysasiakkaille. Se on enemmän kuin vuonna 2014.
Paras tilanne on Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa sekä
Etelä-Pohjanmaalla, heikoin Kainuussa.
Korkeassa kaatumisriskissä oleville tarjotaan vain vähän yli
puolessa kuntia erityisesti heille suunnattuja, hyvinvointia ja
terveyttä edistäviä palveluja.

35. Taloudellisten voimavarojen riittävyys
28.2.2017 35Vanhuspalvelujen tila 2016

36. Arviot taloudellisten voimavarojen riittävyydestä
myönteisempiä
 Ikääntyneille suunnattujen palvelujen järjestämiseen
suunnatut taloudelliset voimavarat riittävät kuntavastaajien
mukaan paremmin kuin vuonna 2014.
 Lisää resursseja tarvitaan iäkkäiden terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisen palveluihin sekä sosiaalipalveluihin.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 36
Esityksessä voimavaroja tarkastellaan suhteessa viiteen teemaan.
Terveyden ja
hyvinvoinnin
edistäminen
Toiminta-
kyky ja
itsenäinen
suoriutuminen
Sosiaali- ja
terveys-
palvelut
PerhehoitoOmaishoito

37. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Riittävätkö määrärahat?
(% kaikista vastauksista)
Kuntavastaajat arvioivat määrärahat
 riittäviksi Päijät-Hämeessä,
Kymenlaaksossa, Etelä-
Karjalassa, Etelä-Savossa sekä
Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla
 riittämättömiksi Pohjanmaalla,
Lapissa ja Pohjois-Savossa
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 37
Kyllä (86 %) Ei (14 %)

38. Toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen
tukeminen
Riittävätkö määrärahat?
(% vastauksista)
Kuntavastaajat arvioivat määrärahat
 riittäviksi Kanta-Hämeessä,
Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksos-
sa, Etelä-Karjalassa, Etelä-
Savossa, Etelä-, Keski- ja
Pohjois-Pohjanmaalla sekä
Kainuussa
 riittämättömiksi Satakunnassa ja
Pohjanmaalla
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 38
Kyllä (92 %) Ei (8 %)

39. Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut
Riittävätkö määrärahat
sosiaalipalveluihin?
(% vastauksista)
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 39
Riittävätkö määrärahat
terveyspalveluihin?
(% vastauksista)
Lapissa, Pohjois-Savossa ja
Uudellamaalla useampi kuin joka
viides kuntavastaaja arvioi
määrärahat riittämättömiksi.
Kymenlaaksossa ja Kainuussa
puolet kuntavastaajista ilmoitti
määrärahat riittämättömiksi.
Kyllä (86 %)
Ei (14 %)
Kyllä (91 %)
Ei (9 %)

40. Omaishoito
Riittävätkö määrärahat
omaishoidontuen palkkioihin?
(% vastauksista)
Riittävät: Päijät-Häme,
Kymenlaakso, Etelä- ja Pohjois-
Karjala, Etelä- ja Keski-
Pohjanmaa sekä Kainuu
Riittävätkö määrärahat
omaishoitajien tukemiseen?
(% vastauksista)
Riittävät: Päijät-Häme,
Kymenlaakso, Etelä-Karjala,
Etelä-Savo, Pohjois-Karjala,
Etelä-, Keski- ja Pohjois-
Pohjanmaalla sekä Kainuu
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 40
Kyllä (90 %)
Ei (10 %)
Kyllä (88 %)
Ei (12 %)

41. Iäkkäiden perhehoito
Riittävätkö määrärahat?
(% vastauksista)
Kuntavastaajat arvioivat
määrärahat
 riittäviksi Päijät-Hämeessä,
Kymenlaaksossa, Etelä- ja
Pohjois-Karjalassa, Keski-
Pohjanmaalla ja Kainuussa
 riittämättömiksi Pohjan-
maalla, Etelä-Pohjanmaalla,
Etelä-Savossa, Uudella-
maalla ja Lapissa
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 41
Ikääntyneiden perhehoito on Suomessa
vielä vähäistä. Vuonna 2015 noin 350
iäkästä oli pitkäaikaisessa perhehoidossa.
Kyllä (66 %) Ei (34 %)

42. Asiantuntijuuden riittävyys
28.2.2017 42Vanhuspalvelujen tila 2016

43. Suurin tarve on gerontologisen sosiaalityön sekä
ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön osaamiselle
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 43
Geriatreja tarvitaan lisää erityisesti Pohjanmaalla
ja Keski-Suomessa.
38%
20%
18%
16%
15%
12%
12%
11%
62%
80%
82%
84%
85%
88%
88%
89%
Gerontologinen sosiaalityö
Ehkäisevä päihde-
ja mielenterveystyö
Apu- ja turvavälineet
sekä teknologia
Ravitsemus
Geriatria
Gerontologinen hoitotyö
Omahoidon ohjaus
Tapaturmien ehkäisy
Mitä ikääntyneiden palveluihin liittyvää erityisosaamista
kunnista puuttuu? (% alueista)
Ei osaamista
On osaamista
Lähde: THL Vanhuspalvelujen seuranta, kunta-aineisto 2016

44. Palvelurakenteen muutos
28.2.2017 44Vanhuspalvelujen tila 2016

45. Tehostettu palveluasuminen Ei muutosta vuodesta 2014
Terveyskeskuksen vuodeosasto
Aiempaa useampi arvioi, ettei
vuodeosasto-hoidolle ole enää
tarvetta.
Vanhainkoti
Kaksi kolmesta arvioi, että
vanhainkotihoidolle ei ole tarvetta tai
sitä on liikaa.
Tavallinen palveluasuminen
Vain puolet arvioi tarjonnan
riittäväksi, viidesosa
riittämättömäksi.
Siirtymä laitoshoidosta kodinomaisempiin
asumisratkaisuihin näkyy tuloksissa
Ympärivuorokautisia asumispalveluja on riittävästi tai liikaa.
Tarvitaan lisää kevyitä asumista ja palvelua yhdistäviä ratkaisuja.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 45
Vain Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Kanta-
Hämeessä tavallinen palveluasuminen on riittävää.

46. Kotihoidon riittävyys on parantunut,
kotisairaalahoidon tarjonnassa parannettavaa
 Kotihoidon tarjonnan riittäväksi arvioivien osuus on kasvanut
vuoden 2014 84 prosentista 91 prosenttiin.
 Kotisairaalan palvelujen tarjonta on parantunut, mutta
edelleen noin kolmannes kuntavastaajista arvioi tarjonnan
riittämättömäksi.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 46

47. Suunnitelma iäkkään väestön
tukemiseksi
28.2.2017 47Vanhuspalvelujen tila 2016

48. Kunnalla tulisi olla suunnitelma, miten iäkästä
väestöä tuetaan
Suunnitelmassa
 kerrotaan, miten iäkkäiden hyvinvointia, terveyttä,
toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista, palveluja ja
omaishoitoa tuetaan
 painotetaan kotona asumista ja kuntoutumista.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 48
Vuonna 2014 suunnitelma oli 80 %:lla alueista.
Vuonna 2016 vastaava luku oli 90 %.
Jokaisessa kunnassa, kuntayhtymässä ja
yhteistoiminta-alueella tulisi olla suunnitelma
(Vanhuspalvelulaki 5§).
§

49. Suunnitelmien sisältö on aiempaa kattavampi
 Vuonna 2014 tavoitteet, toimenpiteet, voimavarat, eri
toimijoiden vastuut ja yhteistyö määriteltiin suunnitelmissa jo
kohtalaisen hyvin.
 Nyt vuonna 2016 suunnitelmissa on pureuduttu myös
toteutumisen seurantaan.
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 49
Kuntoutumisen edistämiseen ja muistisairaiden erityis-
palveluihin kiinnitetään aiempaa paremmin huomiota.

50. Lisää tietoa
Tutustu tarkemmin
kuntakyselyn tuloksiin
Lue lisää Vanhuspalvelujen
seuranta -tutkimuksesta
Tietoa iäkkäiden kotihoidon ja
kaikenikäisten omaishoidon
(I&O) kärkihankkeesta
Kysy meiltä lisää!
Hanna Alastalo
erikoistutkija
 vanhuspalvelulaki[at]thl.fi
 p. 029 524 7950
28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 50