Le strategie di coping sono le modalità che definiscono il processo di adattamento alla situazione stressante

1. trategie di Coping
dott. Anna Carderi
www.annacarderi.it

2. Coping: come affrontare lo
stress
Il concetto di coping (dall’inglese to cope =
far fronte) indica quel processo adattivo
messo iinn aattttoo ddaallll’’iinnddiivviidduuoo
per fronteggiare e gestire gli
stressor.

3. Tipologie pprriinncciippaallii::
ttaasskk ccooppiinngg ((cceennttrraattoo ssuull ccoommppiittoo)): tteennddeennzzaa aadd aaffffrroonnttaarree iill pprroobblleemmaa iinn
mmaanniieerraa ddiirreettttaa,, cceerrccaannddoo ssoolluuzziioonnii ppeerr ffrroonntteeggggiiaarree llaa ccrriissii
eemmoottiioonn ccooppiinngg ((cceennttrraattoo ssuullllee eemmoozziioonnii)): rreeggoollaazziioonnee aaffffeettttiivvaa cchhee
ccccoooonnnnsssseeeennnntttteeee ddddiiii mmmmaaaannnntttteeeennnneeeerrrreeee uuuunnnnaaaa pppprrrroooossssppppeeeettttttttiiiivvvvaaaa ddddiiii ssssppppeeeerrrraaaannnnzzzzaaaa ee ccccoooonnnnttttrrrroooolllllllloooo ddddeeeelllllllleeee
pprroopprriiee eemmoozziioonnii iinn uunnaa ccoonnddiizziioonnee ddii ddiissaaggiioo,, ooppppuurree aabbbbaannddoonnoo aallllee
eemmoozziioonnii ccoommee llaa tteennddeennzzaa a ssffooggaarrssii oo,, aannccoorraa,, rraasssseeggnnaazziioonnee
aavvooiiddaannccee ccooppiinngg ((cceennttrraattoo ssuullll’eevviittaammeennttoo): tteennttaattiivvoo ddii iiggnnoorraarree llaa
mmiinnaacccciiaa ddeellll’eevveennttoo ssttrreessssaannttee aattttrraavveerrssoo llaa rriicceerrccaa ddeell ssuuppppoorrttoo ssoocciiaallee o
aattttrraavveerrssoo aattttiivviittàà cchhee ddiissttoollggoonnoo l’aatttteennzziioonnee ddaall pprroobblleemmaa

4. strategie di coping
LLee ssttrraatteeggiiee ddii ccooppiinngg ssoonnoo llee mmooddaalliittàà cchhee ddeeffiinniissccoonnoo
iill pprroocceessssoo ddii aaddaattttaammeennttoo aallllaa ssiittuuaazziioonnee ssttrreessssaannttee
OOVVVVEERROO
llll’’’’iiiinnnnssssiiiieeeemmmmeeee ddddeeeegggglllliiii ssssffffoooorrrrzzzziiii ccccooooggggnnnniiiittttiiiivvvviiii eeee ccccoooommmmppppoooorrrrttttaaaammmmeeeennnnttttaaaalllliiii aaaattttttttuuuuaaaattttiiii
ppeerr ccoonnttrroollllaarree ssppeecciiffiicchhee rriicchhiieessttee iinntteerrnnee ee//oo eesstteerrnnee
cchhee vveennggoonnoo vvaalluuttaattee ccoommee eecccceeddeennttii llee rriissoorrssee ddeellllaa ppeerrssoonnaa..
NNoonn ggaarraannttiissccoonnoo ppeerròò iill ssuucccceessssoo..
SSee llaa ssttrraatteeggiiaa èè ddiissffuunnzziioonnaallee
ppuuòò aaddddiirriittttuurraa aammpplliiffiiccaarree llaa ssiittuuaazziioonnee ssttrreessssaannttee..

5. SSttrraatteeggiiee ddii ccooppiinngg
11.. CCoonnffrroonnttoo ddiirreettttoo ccoonn iill pprroobblleemmaa
22.. PPiiaanniiffiiccaazziioonnee ddeellllaa ssoolluuzziioonnee
33.. DDiissttaannzziiaammeennttoo ddaall pprroobblleemmaa
44.. AAuuttooccoonnttrroolllloo
5555.... RRRRiiiicccceeeerrrrccccaaaa ddddeeeellll ssssoooosssstttteeeeggggnnnnoooo ssssoooocccciiiiaaaalllleeee
66.. AAcccceettttaazziioonnee ddeellllee rreessppoonnssaabbiilliittàà ddeerriivvaannttii ddaallllaa ssiittuuaazziioonnee
77.. SSvviiaammeennttoo ddeell pprroobblleemmaa
88.. RRiivvaalluuttaazziioonnee ppoossiittiivvaa ddeellll’’eevveennttoo ssttrreessssaannttee

6. TTeeccnniicchhee ddii ccooppiinngg ssttrruummeennttaallii
ffooccaalliizzzzaattee ssuull pprroobblleemmaa
AAttttiivvaazziioonnee ddii ffoonnttii ddii aaiiuuttoo ee ssffoorrzzii vvoollttii aa mmuuttaarree ll’’aammbbiieennttee;;
RRaaccccoollttaa ddii iinnffoorrmmaazziioonnii;;
PPrroobblleemm ssoollvviinngg:: iissoollaarree iill pprroobblleemmaa,, bbrraaiinn ssttoorrmmiinngg,, vvaannttaaggggii ee
ssvvaannttaaggggii,, sscceegglliieerree,, aaggiirree;;
TTrraaiinniinngg ddii aabbiilliittàà ddii ccoommuunniiccaazziioonnee eedd aabbiilliittàà iinntteerrppeerrssoonnaallii:: aasssseerrttiivviittàà,,
eeeesssspppprrrriiiimmmmeeeennnnddddoooossssiiii iiiinnnn mmmmaaaannnniiiieeeerrrraaaa ssssiiiinnnncccceeeerrrraaaa eeee aaaaddddeeeegggguuuuaaaattttaaaa,,,, eeeesssseeeerrrrcccciiiittttaaaarrrreeee iiii pppprrrroooopppprrrriiii ddddiiiirrrriiiittttttttiiii
sseennzzaa ccaallppeessttaarree qquueellllii ddeeggllii aallttrrii,, ssaappeerr cchhiieeddeerree oo rriiffiiuuttaarree;;
TTeeccnniicchhee ddii ggeessttiioonnee ddeell tteemmppoo:: ssttaabbiilliirree pprriioorriittàà,, pprrooggrraammmmaazziioonnee
rreeaalliissttiiccaa,, pprreennddeerree ddeecciissiioonnii,, ddeelleeggaarree;;
SSvviilluuppppoo ddeeggllii oobbiieettttiivvii:: sseemmpplliiffiiccaarree,, ssuuddddiivviiddeerree iinn ffaassii ppiiùù ppiiccccoollee,,
sscceegglliieerree uunn ppuunnttoo ddii ppaarrtteennzzaa,, rriiddeeffiinniirree ll’’oobbiieettttiivvoo,, aaggiirree sseeccoonnddoo iill
ppiiaannoo;;
MMuuttaammeennttoo ssttiillee ddii vviittaa,, rriivvaalluuttaazziioonnee ddeellllee pprriioorriittàà:: ssvviilluuppppaarree uunnaa
ssttrraatteeggiiaa,, iinnddiivviidduuaarree ccoossaa èè ppiiùù iimmppoorrttaannttee,, aalltteerrnnaattiivvee,, rraaggggiiuunnggeerree lloo
ssccooppoo..
(LLaazzaarruuss ee LLaauunniieerr,, 11997788))

7. Tecniche di coping che
regolano la sfera emozionale.
L’intervento è volto a permettere alla vittima di:
accettare l’evento critico inatteso come esperienza di
vita spiacevole, riprovevole ma possibile;
accettare di avere responsabilità personale nell’aver
partecipato e vissuto l’evento critico (spesso genera
sensi di colpa);
accettare di avere responsabilità non finalizzata però
alla volontà di vivere l’evento critico (spesso tale
differenza solleva la persona da ruminazioni cognitive
di colpa).

8. Le principali tteeccnniicchhee
RRiissttrruuttttuurraazziioonnee ccooggnniittiivvaa
DDiiaallooggoo iinntteerrnnoo
RRiiaattttrriibbuuzziioonnee
EEssppoossiizziioonnee aall ttrraauummaa
TTeeccnniicchhee ddii rriillaassssaammeennttoo

9. La Ristrutturazione ccooggnniittiivvaa
LLaa RRiissttrruuttttuurraazziioonnee ccooggnniittiivvaa ddeeii ssiiggnniiffiiccaattii
aattttrriibbuuiittii aallll’’eevveennttoo hhaa ll’’oobbiieettttiivvoo ddii mmooddiiffiiccaarree
qquueeii ppeennssiieerrii cchhee ssii pprreessuummee ssiiaannoo llaa ccaauussaa ddeell
ddddiiiissssttttuuuurrrrbbbboooo eeeemmmmoooozzzziiiioooonnnnaaaalllleeee eeee////oooo ccccoooommmmppppoooorrrrttttaaaammmmeeeennnnttttaaaalllleeee....
ÈÈ nneecceessssaarriioo cchhee llaa ppeerrssoonnaa ssiiaa aaiiuuttaattaa aall
rriiccoonnoosscciimmeennttoo ddeeii ppeennssiieerrii ccoommee eelleemmeennttii cchhee
oossttaaccoollaannoo iill nnoorrmmaallee pprroocceessssoo ddii aaddaattttaammeennttoo..
MMooddiiffiiccaa ddeellllee ddiissttoorrssiioonnii ccooggnniittiivvee
((rraaggiioonnaammeennttoo eemmoottiivvoo,, pprreevviissiioonnee ddeell ffuuttuurroo,,
ppeennssiieerroo ttuuttttoo oo nniieennttee))..

10. DDiiaallooggoo iinntteerrnnoo ee RRiiaattttrriibbuuzziioonnee
IIll DDiiaallooggoo iinntteerriioorree rreeaalliissttiiccoo ssii ppuuòò aavvvvaalleerree aanncchhee ddeellllaa RRiiaattttrriibbuuzziioonnee
ddeeii ssiiggnniiffiiccaattii,, eeccccoonnee aallccuunnii eesseemmppii::
aall ppeennssiieerroo:: ““NNoonn ccee llaa ffaarròò mmaaii”” ppuuòò ssuubbeennttrraarree uunn ppeennssiieerroo mmeennoo
rrrriiiiggggiiiiddddoooo ddddeeeellll ttttiiiippppoooo:::: ““““AAAAnnnncccchhhheeee qqqquuuueeeessssttttaaaa ppppaaaasssssssseeeerrrràààà eeee llllaaaa mmmmiiiiaaaa vvvviiiittttaaaa mmmmiiiigggglllliiiioooorrrreeeerrrràààà””””;;;;
aall ppeennssiieerroo:: ““SSoonnoo uunn ddeebboollee””,, èè uuttiillee ffaarr lleevvaa ssuullllee ssiittuuaazziioonnii ppaassssaattee
cchhee llaa ppeerrssoonnaa èè rriiuusscciittaa aa ssuuppeerraarree ee ddii sseegguuiittoo ppuuòò ttrraassffoorrmmaarrssii iinn ““IIoo
vvaallggoo ee ssoonnoo uunnaa bbrraavvaa ppeerrssoonnaa””;;
aallllaa sseennssaazziioonnee ddii iinnccaappaacciittàà ee ddii iimmppootteennzzaa ssppeerriimmeennttaattaa ppuuòò eesssseerree
rriiaattttrriibbuuiittoo uunn ssiiggnniiffiiccaattoo ppiiùù rreeaalliissttiiccoo,, ee mmooddiiffiiccaarrssii iinn ““SSttoo ffaacceennddoo
ddeell mmiioo mmeegglliioo”” oo ““SSoonnoo iinntteennzziioonnaattoo aa ffaarree ddeell mmiioo mmeegglliioo””..
aallllaa ppeerrcceezziioonnee ddii ccaattaassttrrooffee vveerrssoo ll’’eevveennttoo ppuuòò eesssseerree pprrooppoossttaa uunnaa
vviissiioonnee iinn ccuuii:: ““QQuueessttaa ssiittuuaazziioonnee ddiiffffiicciillee ee ddoolloorroossaa ppaasssseerràà””..

11. Tecniche di esposizione.
Il fronteggiamento e l'esposizione sono le
componenti chiave del superamento del
trauma.
Le abilità di fronteggiamento vvaarriiaannoo aa sseeccoonnddaa
della popolazione specifica e degli obiettivi.
Infatti se la chiave del mantenimento del
problema è l’evitamento (pensiero intrusivo di
memoria non elaborata), il centro della
soluzione è l’esposizione allo stimolo temuto
che può essere un ricordo cognitivo o una
situazione reale.

12. Tecniche di rilassamento
possono essere utilizzate per ridurre
e prevenire gli episodi dd’’aannssiiaa.. LLee
principali che possono essere
utilizzate sono: l’immaginazione
guidata; la gestione della
respirazione; il rilassamento
muscolare progressivo.

13. tecnica di rilassamento
del respiro …
… respira che ti passa!!!

14. I passo; concentrati sull’emozione nneeggaattiivvaa.. ““DDoovvee llaa sseennttii?? RRiieessccii aa
ddaarrggllii uunnaa ffoorrmmaa??””.. AAttttrriibbuuiissccii uunn ppuunntteeggggiioo ddaa 00 aa 1100 ((IIII ppaassssoo))..
IIII ppaassssoo;; rreessppiirraazziioonnee ddeell ffuuooccoo iinnssppiirraa eedd eessppiirraa iinn mmooddoo ffoorrzzaattoo ppeerr
aallmmeennoo 1100 vvoollttee ee sseemmpprree ppiiùù vveelloocceemmeennttee.. CCoonncceennttrraattii
nnuuoovvaammeennttee ssuullll’’eemmoozziioonnee ““CCoossaa èè ccaammbbiiaattoo??””
IIIIII ppaassssoo rreessppiirraazziioonnee ddeellll’’aarriiaa.. rreessppiirraa ee iinnssppiirraa ppeerr aallmmeennoo 1100 vvoollttee
lleennttaammeennttee.... ccoonncceennttrraattii nnuuoovvaammeennttee ssuullll’’eemmoozziioonnee ““ccoossaa èè
ccaammbbiiaattoo??””..
IIVV ppaassssoo rreessppiirraazziioonnee ddeellll’’aaccqquuaa iinnssppiirraa lleennttaammeennttee ttrraatttteenneennddoo iill
ffffiiiiaaaattttoooo ppppeeeerrrr cccciiiinnnnqqqquuuueeee sssseeeeccccoooonnnnddddiiii eeeessssppppiiiirrrraaaa aaaallllttttrrrreeeettttttttaaaannnnttttoooo lllleeeennnnttttaaaammmmeeeennnntttteeee ((((11110000 vvvvoooolllltttteeee))))....
CCoonncceennttrraattii nnuuoovvaammeennttee ssuullll’’eemmoozziioonnee ““CCoossaa èè ccaammbbiiaattoo??””..
VVII ppaassssoo,, rreessppiirraazziioonnee ddeellllaa tteerrrraa,, mmeettttii llee mmaannii ssuull vveennttrree ee nnoonn ffaarree
nnuullllaa,, llaasscciiaa cchhee iill ttuuoo ccoorrppoo rreessppiirrii nnaattuurraallmmeennttee.. CCoonncceennttrraattii
ssuullllaa rreessppiirraazziioonnee,, eelliimmiinnaannddoo ooggnnii aallttrroo ppeennssiieerroo .... ccoonncceennttrraattiiii
nnuuoovvaammeennttee ssuullll’’eemmoozziioonnee ee ssuuii ccaammbbiiaammeennttii aavvvveennuuttii..
QQuueessttoo eesseerrcciizziioo ccoonnsseennttee uunnaa rriieellaabboorraazziioonnee ee rriissttrruuttttuurraazziioonnee
ddeellllee eemmoozziioonnii nneeggaattiivvee aassssoocciiaattee aall ttrraauummaa
((RRooyy MMaarrttiinnaa))

15. QQuuiinnddii……ccoossaa ffaarree??
• VVaalluuttaarree ccoorrrreettttaammeennttee ll’’eevveennttoo::
ddaa qquueessttaa vvaalluuttaazziioonnee pprriimmaarriiaa ddiippeennddeerràà llaa ssuucccceessssiivvaa sscceellttaa
ssuu qquuaallee ttiippoollooggiiaa e qquuaallee ssttrraatteeggiiaa ddii ccooppiinngg uuttiilliizzzzaarree,, iinn
ffffuuuunnnnzzzziiiioooonnnneeee aaaannnncccchhhheeee ddddeeeelllllllleeee rrrriiiissssoooorrrrsssseeee cccchhhheeee aaaabbbbbbbbiiiiaaaammmmoooo aa ddddiiiissssppppoooossssiiiizzzziiiioooonnnneeee
((vvaalluuttaazziioonnee sseeccoonnddaarriiaa)).
..

16. Ma perché due persone poste di
fronte allo stesso evento
traumatico ssuucccceessssiivvaammeennttee
reagiscono con modalità differenti?

17. La componente ssooggggeettttiivvaa
ddeellll’eevveennttoo ssttrreessssaannttee
GGllii eevveennttii ssoonnoo ssttrreessssaannttii
nneellllaa mmiissuurraa iinn ccuuii ssoonnoo ppeerrcceeppiittii ccoommee ssttrreessssaannttii::
uunn eevveennttoo ppuuòò eesssseerree ffoonnttee ddii ssttrreessss ppeerr uunnaa
ppppeeeerrrrssssoooonnnnaaaa
ee ssttiimmoollaannttee ooccccaassiioonnee ddii ssffiiddaa ppeerr uunn’aallttrraa..
VVaalluuttaazziioonnee ccooggnniittiivvaa::
uunnoo ssttiimmoolloo pprroodduurrrràà oo mmeennoo uunnaa rreeaazziioonnee ddii ssttrreessss
aa sseeccoonnddaa ddii ccoommee vviieennee iinntteerrpprreettaattoo ee vvaalluuttaattoo..

18. Non è il mondo che vediamo che ci fa soffrire,
ma il modo in cui vediamo il mondo
LLaa mmaappppaa rraapppprreesseennttaa ll’’iinnssiieemmee ddeeii nnoossttrrii ccrriitteerrii ddii vvaalluuttaazziioonnee
((bbaassaattaa aanncchhee ssuu pprreeggiiuuddiizzii e aapppprreennddiimmeennttii eemmoottiivvii aaccqquuiissiittii
nneellll’’iinnffaannzziiaa e nnoonn ppiiùù vveerriiffiiccaattii)),, cciiòò cchhee ccii ccoonnsseennttee ddii oorriieennttaarrccii
nneellllaa vviittaa e ddii vvaalluuttaarree aaccccaaddiimmeennttii e cciirrccoossttaannzzee.
LLLLeeee nnnnoooossssttttrrrreeee ccccoooonnnnvvvviiiinnnnzzzziiiioooonnnniiii pppprrrriiiinnnncccciiiippppaaaalllliiii ssssoooonnnnoooo:: ssssuuuulllllllleeee ccccaaaappppaaaacccciiiittttàààà,,,, ssssuuuullllllll’’’’iiiiddddeeeennnnttttiiiittttàààà,,,, ssssuuuullll
mmoonnddoo//aallttrrii. LLee ccoonnvviinnzziioonnii ppoossssoonnoo aaggiirree ddaa mmuurroo nneeii ccoonnffrroonnttii ddii
ttuuttttoo cciiòò cchhee è nnuuoovvoo.
I vvaalloorrii iinnddiivviidduuaallii ssoonnoo uunnaa ccaatteeggoorriiaa ssppeecciiaallee ddii ccoonnvviinnzziioonnii ppootteennttii
e iinnddiivviidduuaallii rreellaattiivvee aall ppeerrcchhéé qquuaallccoossaa ssiiaa rriitteennuuttoo iimmppoorrttaannttee e
ddeeggnnoo. OOggnnuunnoo oorrggaanniizzzzaa i pprroopprrii vvaalloorrii sseeccoonnddoo uunnaa ggeerraarrcchhiiaa ddii
iimmppoorrttaannzzaa.

19. MMiittoo ddeellllaa ccaavveerrnnaa
SSii iimmmmaaggiinniinnoo ddeeii pprriiggiioonniieerrii cchhee ssiiaannoo ssttaattii iinnccaatteennaattii,, ffiinn
ddaallll''iinnffaannzziiaa,, nneellllee pprrooffoonnddiittàà ddii uunnaa ccaavveerrnnaa.. NNoonn ssoolloo llee
mmeemmbbrraa,, mmaa aanncchhee tteessttaa ee ccoolllloo ssoonnoo bbllooccccaattii,, iinn mmaanniieerraa cchhee
ggllii oocccchhii ddeeii mmaallccaappiittaattii ppoossssaannoo ssoolloo ffiissssaarree iill mmuurroo ddiinnaannzzii
aa lloorroo..
SSii ppeennssii,, iinnoollttrree,, cchhee aallllee ssppaallllee ddeeii pprriiggiioonniieerrii ssiiaa ssttaattoo
aacccceessoo uunn eennoorrmmee ffuuooccoo ee cchhee,, ttrraa iill ffuuooccoo eedd ii pprriiggiioonniieerrii,,
ccoorrrraa uunnaa ssttrraaddaa rriiaallzzaattaa.. LLuunnggoo qquueessttaa ssttrraaddaa ssiiaa ssttaattoo
eeeerrrreeeettttttttoooo uuuunnnn mmmmuuuurrrreeeettttttttoooo lllluuuunnnnggggoooo iiiillll qqqquuuuaaaalllleeee aaaallllccccuuuunnnniiii uuuuoooommmmiiiinnnniiii ppppoooorrrrttttaaaannnnoooo ffffoooorrrrmmmmeeee
ddii vvaarrii ooggggeettttii,, aanniimmaallii,, ppiiaannttee ee ppeerrssoonnee.. LLee ffoorrmmee
pprrooiieetttteerreebbbbeerroo llaa pprroopprriiaa oommbbrraa ssuull mmuurroo ee qquueessttoo aattttrraarrrreebbbbee
ll''aatttteennzziioonnee ddeeii pprriiggiioonniieerrii.. SSee qquuaallccuunnoo ddeeggllii uuoommiinnii cchhee
ttrraassppoorrttaannoo qquueessttee ffoorrmmee ppaarrllaassssee,, ssii ffoorrmmeerreebbbbee nneellllaa ccaavveerrnnaa
uunn''eeccoo cchhee ssppiinnggeerreebbbbee ii pprriiggiioonniieerrii aa ppeennssaarree cchhee qquueessttaa vvooccee
pprroovveennggaa ddaallllee oommbbrree cchhee vveeddoonnoo ppaassssaarree ssuull mmuurroo..
MMeennttrree uunn ppeerrssoonnaaggggiioo eesstteerrnnoo aavvrreebbbbee uunn''iiddeeaa ccoommpplleettaa ddeellllaa
ssiittuuaazziioonnee,, ii pprriiggiioonniieerrii,, nnoonn ccoonnoosscceennddoo ccoossaa aaccccaaddaa
rreeaallmmeennttee aallllee pprroopprriiee ssppaallllee ee nnoonn aavveennddoo eessppeerriieennzzaa ddeell
mmoonnddoo eesstteerrnnoo ((rriiccoorrddaannddoo cchhee ssoonnoo iinnccaatteennaattii ffiinn
ddaallll''iinnffaannzziiaa)),, ssaarreebbbbeerroo ppoorrttaattii aadd iinntteerrpprreettaarree llee oommbbrree
ppaarrllaannttii ccoommee ooggggeettttii,, aanniimmaallii,, ppiiaannttee ee ppeerrssoonnee rreeaallii..

20. La mappa non è il territorio
In altre parole, quando osserviamo uunn ooggggeettttoo,,
nnooii nnee ppeerrcceeppiiaammoo ssoolloo uunnaa ccooppiiaa,, uunnaa
sseemmpplliiccee rraapppprreesseennttaazziioonnee mmeennttaallee ddeell
vvvveeeerrrroooo ooooggggggggeeeettttttttoooo ddddeeeellllllllaaaa rrrreeeeaaaallllttttàààà eeeesssstttteeeerrrrnnnnaaaa....

21. Che ccoossaa ppeerrmmeettttee ddii
rreeaaggiirree ddii ffrroonnttee aallllee
ssiittuuaazziioonnii ddii
ssooffffeerreennzzaa,, ddaa qquueellllee
ppiiùù ggrraavvii,, ccoommee uunnaa
gguueerrrraa,, uunnaa aalllluuvviioonnee,,
uunn tteerrrreemmoottoo,, uunn aattttaaccccoo
tteerrrroorriissttiiccoo aa qquueellllee
ppiiùù ffrreeqquueenntteemmeennttee
rriissccoonnttrraabbiillii
qquuoottiiddiiaannaammeennttee,, ccoommee iill
vveenniirree ooffffeessii,, ddeerriissii,,
ssttiiggmmaattiizzzzaattii ee cchhee
ccoommuunnqquuee ssoonnoo aavvvveerrttiittee
ddaa cchhii llee ssuubbiissccee ccoommee
vviioolleennzzaa ppssiiccoollooggiiccaa??

22. Essenzialmente sono dduuee ggllii eelleemmeennttii
ffoonnddaammeennttaallii cchhee ccoonnsseennttoonnoo ddii ssuuppeerraarree
eeffffiiccaacceemmeennttee ggllii eevveennttii ssttrreessssaannttii::
llaa ‘‘rreessiilliieennzzaa’’ ee ll’’eellaabboorraazziioonnee ddeeii ccoonnfflliittttii.
EEnnttrraammbbee ccoonnsseennttoonnoo,, nnoonnoossttaannttee ttuuttttoo,, ddii
ccoonnttiinnuuaarree iill pprroopprriioo ppeerrccoorrssoo ddii vviittaa ((CCaarrddeerrii,, 22000099)).

23. LLaa rreessiilliieennzzaa
ddeessiiggnnaa llaa ccaappaacciittàà ddii uunn
mmaatteerriiaallee ddii rreessiisstteerree aadd uurrttii
iimmpprroovvvviissii sseennzzaa ssppeezzzzaarrssii““
èè llaa ccaappaacciittàà ddii rreeccuuppeerroo ddooppoo
uunnoo ssttrreessss,, ll''aabbiilliittàà ddii uunn
iinnddiivviidduuoo aadd aaffffrroonnttaarree
cciirrccoossttaannzzee ddrraammmmaattiicchhee,, ddii
cchhiiuuddeerree ll''eessppeerriieennzzaa ee ddii
ttoorrnnaarree ccoommee pprriimmaa ((eeffffeettttoo
ttaappppeettoo))..

24. Rielaborazione ddeell ccoonnfflliittttoo
AAttttrraavveerrssoo ccuuii èè ppoossssiibbiillee,, rriivvaalluuttaarree llaa pprroopprriiaa
ssooffffeerreennzzaa,, mmooddiiffiiccaarree ll’’iiddeeaa cchhee ssii hhaa ddii
eessssaa,, iinntteeggrraarrllaa nneellllaa pprroopprriiaa ssttoorriiaa
iiiinnnnddddiiiivvvviiiidddduuuuaaaalllleeee,,,, oooollllttttrrrreeee cccchhhheeee vvvviiiivvvveeeerrrrllllaaaa ccccoooommmmeeee uuuunnnn vvvvaaaalllloooorrrreeee
aaggggiiuunnttoo ppeerr llaa pprroopprriiaa ppeerrssoonnaa,, cchhee rreennddee
sseennssiibbiillii,, aa ssuuaa vvoollttaa,, aallllee ssooffffeerreennzzee aallttrruuii,,
aallllee qquuaallii ssii ssaarràà ppoorrttaarrttii aa ppoorrrree rriimmeeddiioo..

25. La memoria aiuta a riconoscere llaa pprroopprriiaa
ssooffffeerreennzzaa ee lloo ssttaattoo ddii ddiissaaggiioo cchhee ssii ssttaa
vviivveennddoo ee ccoossttiittuuiissccee iill pprriimmoo ppaassssoo vveerrssoo uunnaa
eellaabboorraazziioonnee ccoonnssaappeevvoollee ddeell vviissssuuttoo eemmoottiivvoo..
LLaa ccoonnddiivviissiioonnee,, aaiiuuttaa aadd aaffffrroonnttaarree ii rriiccoorrddii
rrrreeeellllaaaattttiiiivvvviiii aaaallllllll''''eeeevvvveeeennnnttttoooo ttttrrrraaaauuuummmmaaaattttiiiiccccoooo ttttrrrraaaammmmiiiitttteeee llllaaaa ccccoooommmmuuuunnnneeee
ppaarrtteecciippaazziioonnee aallll''eessppeerriieennzzaa ee ll''aassccoollttoo aatttteennttoo
ddaa ppaarrttee ddeellllee ppeerrssoonnee ssiiggnniiffiiccaattiivvee oo,, ssee
nneecceessssaarriioo,, ddii ffiigguurree pprrooffeessssiioonnaallii ccoommee ggllii
ppssiiccoollooggii..

26. Si tratta, sostanzialmente,
di compiere un percorso di
ricerca del significato
(Carderi, 2009).

27. Riassumendo ...

28. Le caratteristiche dell'evento (la natura, la
gravità e imprevedibilità), la personalità e le
risorse psicologiche della persona che lo
subisce e il supporto ssoocciiaallee ddii ccuuii ppuuòò
usufruire sono sicuramente tre componenti
che incidono sull'entità della risposta.

29. Pur essendo impossibile prevedere chi soffrirà di gravi disturbi in
seguito a evento critico, i fattori che modulano la reattività sono:
la natura dell'evento: riguarda se un evento è naturale (terremoto, alluvione) o indotto deal'uomo (terrorismo);
il grado di assurdità: relativo alla prevedibilità dell'evento. Un terremoto che distrugge le abitazioni in una zona sismica
è meno assurdo di un attentato terroristico che colpisce una scuola elementare di un piccolo paese;
il livello di preavviso: tempo che le persone hanno per mettersi in salvo. Un'alluvione a seguito di piogge torrenziali si
realizza in un lasso temporale che consente di mettersi in salvo, mentre lo scoppio di una bomba non lascia il tempo;
il livello di minaccia e perdita: dell'evento rispetto a persone o cose. Il crollo di un palazzo disabitato e pericolante
produce un livello di minaccia rispetto allo scoppio di una stufa a gas che danneggia un edificio e provoca morti ;
il livello di coinvolgimento e di vicinanza: è più esposto chi ha subito direttamente il fatto catastrofico o chi ha perduto
persone care in seguito all'incidente critico rispetto a chi ne ha sentito parlare indirettamente;
il contesto di vita di una persona al momento dell'evento traumatico: durante l’emergenza chi sta vivendo un momento
di particolare stress e affaticamento,è più fragile e vulnerabile rispetto a chi si trova in condizioni di vita più serene;
le caratteristiche biologiche individuali: certe persone hanno capacità di recupero di altri in caso di eventi stressanti;
le capacità apprese: i bambini e le persone prive dell'esperienza o delle abilità di gestire la critsi sono più vulnerabili;
il senso individuale delle proprie capacità di affrontare il pericolo: la capacità istintiva di affrontare il pericolo
usufruendo delle risorse ambientali (potenziale di salvezza) o interne (attitudini psicologiche ed esperienze) nella
realizzazione di piani di azione;
la natura e il tipo di supporto sociale subito dopo l'evento: riguarda l'entità e l'efficacia della rete sociale su cui la vittima
può contare per superare il fatto traumatico;
il sostegno dei familiari e la possibilità di parlare con gli altri dell'evento: la mancanza di sostegno da parte della famiglia
e degli amici subito dopo l'evento può avere un impatto altamente drammatico.