Professori Juho Saaren esitys: Miten huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle?

1. Miten huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta
toiselle?
Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan
professori (UTA), hyvinvointitutkimuksen
professori (UEF), puheenjohtaja (VNK)
Kaikille eväät elämään –avausseminaari
Helsingissä 23.1.2018 klo 10-16

2. Suomalaisen yhteiskunnan
kaksoismurros
Suomalaisten keskimääräinen
elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat
ovat parantuneet lähes jatkuvasti
sadan vuoden ajan;
Harvinaisena hetkenä syntynyt
Sattumamaa Suomi on noussut
ryysyrannasta hyvinvointivaltioksi ja
yhdeksi maailman parhaista ja
vauraimmista maista (lähes millä
tahansa mittarilla arvioituna);
Merkittävältä (mutta ei ratkaisevalta)
osalta tämä selittyy yhteiskunnan
organisointitavalla, myös
hyvinvointivaltion kehityksellä.
Kaikki väestöryhmät eivät kuitenkaan
ole päässeet samassa määrin mukaan
yhteiskunnassa tavanomaiseen
myönteiseen kehitykseen;
Rakenteelliset jaot ja kulttuuriset erot
kasvavat, koska ”vaurastumiselle” ei ole
ylärajaa, mutta osa suomalaisista ei
vaurastu samaan tahtia kuin muut;
Suuren hyvinvoivan enemmistön
varjossa on (ainakin jonkin verran)
ylisukupolvista, elintasoon,
elämänlaatuun ja –tapaan kytkeytyvää
huono-osaisuutta, joka kulkee
perheiden ja sukujen sisällä.
Yhtäältä Toisaalta

3. Ylisukupolvittumisesta systemaattista
näyttöä
Paneeliaineistot kertovat
vanhempien ja lasten aseman
välillä olevan tilastollisen
yhteyden;
Sukupolvien välinen yhteys
löytyy ennen kaikkea
hyväosaisissa ryhmissä
(perusselitys on sosiaalisen
putoamisen pelko);
Myös huono-osaisimpien
joukosta (esim. totu-asiakkuuden
siirtyminen sukupolvelta toiselle:
perusselitys on kulttuurinen)

4. Julkinen valta on kiinnittänyt huomiota huono-osaisuuden
ylisukupolvittumiseen muun muassa sosiaalihuoltolain
uudistuksen yhteydessä:
“Valtakunnallisesti kasvaneet väestön hyvinvointi- ja terveyserot näkyvät
selkeästi sosiaalihuollon piirissä. Köyhyyden lisääntyminen,
pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen kasvuun ja
epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ovat lisänneet monien
ihmisten elämän epävarmuutta ja syrjäytymisen uhkaa.
Huolestuttavaa on myös se, että hyvinvointia ja terveyttä heikentävät
elämäntavat ja ongelmat siirtyvät perheissä seuraavalle sukupolvelle.
Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen elinolosuhteilla on tutkimusten
mukaan ratkaisevan tärkeä vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin.
Keskeisin ongelma on, että lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy ja
pahoinvointi kasautuu, mikä voi lisätä sukupolvelta toiselle siirtyviä
ongelmia ja johtaa väestönosan pitkäaikaiseen syrjäytymiskehitykseen.
(Sosiaalihuoltolaki HE 164/2014)

5. Mistä tässä on kysymys (I)? Kasautuvat
mekanismit
Kumulatiivisen kasautumisen mekanismit (eli
niin sanottu Matteus-efekti) määrittävät
toisiinsa kytkeytyneiden sukupolvien
tulevaisuutta;
Samalla tavalla vaikuttaa pienten valintojen
tyrannia, jossa eräät ovat aktiivisia valitsijoita
ja toiset sopeutuvat (adaptoituvat) samaan
asemaan, tilaan ja paikkaan.; Myönteiset
siirtymät vahvistavat toisiaan ja vahvat
sidokset asuntoon, koulutukseen,
parisuhteeseen, pankkiin ja työhön
kannattelevat elämän myrskyissä;
Suurin osa huono-osaisuudesta on edellä
mainittujen mekanismien sivutuotetta: huono-
osaisuus ei välttämättä kasaudu.
.

6. Mistä tässä on kysymys (II)? Schumpeter
reborn
Schumpeterin luokka-
kriteerillä on vahva
vaikutus eri asioiden
periytyvyyteen;
Perinteisesti se on
liittynyt yläluokan
uusintamiseen;
Sittemmin huomio
kiinnittynyt ”alaluokan”
rakentumiseen.

7. Mistä tässä on kysymys (III) ?
Sosiaaliturvariippuvuus
Perinteinen tulkinta
hyvinvointivaltion ja
kansalaisen suhteessa
korosti hyvinvoinnin ja
terveyden edistämistä;
Sittemmin on kiinnitetty
systemaattista huomiota
hyvinvointivaltion (erityisesti
viimesijaisen) käyttäytymistä
muokkaavaan vaikutukseen.

8. Mistä tässä on kysymys (IV)?
Ankkurimekanismit
Ankkurimekanismit ovat syiden takana olevia syitä
(juurisyitä), jotka sitovat perheet ja sukupolvet
aikaisempiin rakenteellisiin ja kulttuurisiin asemiin
ja estävät myönteisten siirtymien toteutumisen;
Ankkurimekanismeissa on lukuisia yhdistelmiä,
mutta useimmissa tapauksissa ne ovat sosiaalista
kimmoisuutta vähentäviä toistuvia tapahtumia;
Esimerkiksi taloudellinen niukkuus (ja
ylivelkaantuminen) kuormittaa ja vähentää
pitkäjänteisyyttä ja investointeja;
Live fast, die young – mekanismin vaikutuksesta
on enenevässä määrin näyttöä, mutta se on asian
luonteen vuoksi näyttö laadullista;
Jokin merkitys voi olla myös asuinalueella (ja sen
kulttuurilla tai vastaavilla tekijöillä), mutta näyttö
on osin epäselvä.
.

9. Sivuhuomautus: Syrjäytyneitä ei ole
Tieteelliseen keskusteluun
syrjäytymisen käsite tuli 1980-luvun
alussa Ruotsista (utslagning, Jorma
Sipilä) ja omaperäisemmin
yhteiskunnan toimintaperiaatteita
koskevista keskusteluista (Heikki
Lehtonen ym.);
Poliittisessa käytössä syrjäytymisen
käsite on peräisin kahdesta lähteestä:
yhtäältä Amsterdamin
yhteisösopimuksesta (1999) ja
toisaalta Paavo Lipposen I hallituksen
ohjelmasta (1999). Sittemmin se on
vakiintunut noin kymmeneen lakiin.
Syrjäytyminen ei ole perusluonteeltaan
ryhmä (syrjäytyneet, kun x,y,z
samanaikaisesti täyttyvät), sosiaalinen tila
(syrjäytynyt) tai identiteetti (minuutta
määrittävä tekijä).
Samaten se ei ole sosiaalipoliittinen
kategoria samalla tavalla kuin vaikkapa
työtön, asunnoton, toimeentulotuen saaja.
Se on haavoittuvaan asemaan johtava
tapahtumaketju, jonka vastinpari on
osallistava tapahtumaketju.

10. Mahdollisuuksien rakenteet ja
toimintakyvyt
Olemme tutkineet 36 ylisukupolvisen huono-
osaisuuden ketjua haastattelujen ja
arkistomateriaalien avulla, ja aineistosta
nousee kaksi perushavaintoa:
Yhdessäkään tapauksessa kaikki perheen
lapset eivät ole sukupolvesta toiseen huono-
osaisia – jokaisessa huono-osaisessa
perheessä on joku, joka elää ”normaalia”
elämää – ei rakenteellista determinismia,
eikä eriytynyttä alaluokkaa;
Palvelujen puute (tai vähäinen saatavuus) ei
ole ollut syy huono-osaisuuden
kasautumiseen sukupolvelta toiselle –
pikemminkin voidaan pohtia, missä määrin
palvelujen tarjonta (mahdollisuuksien
rakenne) on ollut varsin runsasta ja missä
määrin moniammatillisuus on ratkaisu.
Keskeistä myönteisille siirtymille
näyttäisi olevan kaksi
asiakokonaisuutta:
”Vanha tuttu” – kiinnittyminen yhteen
palveluntuottajaan ja ihmiseen –
pitkäjänteinen ihmis- tai asiakassuhde –
toimisto- ja vastaanottotyön vaikuttavuus
vaikuttaa vähäiseltä (VAMOS &
IceHearts);
Kyky käyttää palveluja hyväkseen, mikä
puolestaan vaatii itsemääräytymisen
kunnioittamista ja vastavuoroista
lahjasuhdetta.

11. Huomion siirtäminen juurisyihin
Palvelujärjestelmämme
toimintatavat soveltuvat paremmin
pinta- kuin juurisyiden käsittelyssä;
Tavattoman usein pintasyiden alla
on juurisyinä yksinäisyyttä,
hylkäämistä ja kaikenlaista muuta
vuorovaikutukseen liittyvät;
Vaikuttavat palvelut edellyttävät
myös näiden tekijöiden
ymmärtämistä;
Ymmärrys ei välttämättä muuta
heimoihin ja hierarkioihin
jakautuneen palvelujärjestelmän
toimintaperiaatteita.

12. Elämän edellytykset myös yhteiskunnan
pohjalle
Joskus on myös syytä hyväksyä, että
ylisukupolvisen huono-osaisuuden
vastaisen politiikan tavoitteena tulee
olla arjen rakenteissa selviytymisen
mahdollistaminen;
Ylisukupolvisten prosessien
katkaiseminen on tavattoman
haastavaa työtä, jossa Asunto ensin –
periaate on hyvä toisen sektorin
esikuva;
Paljon tehtävää, varsinkin kun se on
tehtävä pääosin nykyisiä sosiaalisia
käytäntöjä uudistamalla;
Merkittävää lisärahoitusta ei ole
näköpiirissä – poislukien STEA:n
tulossa oleva ” Arvokas -
eriarvoisuuden vähentämisen
avustusohjelma.”

13. Eriarvoisuuden vähentämishanke

14. Kiitos