Barnahus-hankkeen väkivalta- ja traumawebinaari 18.1.2021 Sini Vehkaoja, Psykologi, Barnahus-hankkeen hoitokoordinaattori, HYKS-erva-alue

1. CPC-CBT(Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy)
KIBB, LKK
Väkivalta- ja traumawebinaari, 18.1.2021
Sini Vehkaoja
Psykologi, hoitokoordinaattori
Barnahus-hanke, Hyks erva-alue

2. CPC-CBT (Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy)
KIBB, LKK
 Positiivisen vanhemmuuden taitojen ja myönteisen vuorovaikutuksen
vahvistamisen työmenetelmä, tilanteessa:
 jossa vanhempi on kohdistanut lapseen fyysistä väkivaltaa tai muita
kaltoinkohtelevia kasvatuskeinoja
TAI
 jossa vanhemman lapseen kohdistaman väkivallan / kaltoinkohtelevien
kasvatuskeinojen käytön riski on kohonnut
 Strukturoitu, manualisoitu, näyttöön pohjaava, väkivaltatyön työskentelymalli
 Suunnattu 3-17 –vuotiaille lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen
 Työskentelyssä mukana myös kaltoinkohteleva vanhempi

3. CPC-CBT(Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy)
KIBB, LKK
 Voidaan toteuttaa joko yksittäisen perheen hoitona tai ryhmämuotoisena
samanaikaisesti useammalle perheelle
 Viikoittaisia 90min. tapaamisia n. 16-20, ryhmämuotoisena 2h/vko
 2 terapeuttia, lapsella ja vanhemmilla omansa
 Samanaikainen työskentely lapsen ja vanhempien kanssa eri huoneissa,
käyntien lopuksi kokoontuminen yhteen
 Yhteiskäynnit lisääntyvät hoidon edetessä
 Arviointia tehdään läpi hoitoprosessin
 Turvallisuus huomioidaan läpi työskentelyn
 Monialainen yhteistyö tärkeää
 Taustateoriat:
 Kognitiivis-behavioraalinen teoria
 Systeeminen teoria
 Kehityspsykologia
 Traumateoria (Trauma Informed Care)
 Motivoiva haastattelu / (motivational theory)

4. CPC-CBT (Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy)
KIBB, LKK
 Hoidon sisältönä ja tavoitteena mm.
 vähentää kaltoinkohtelevia kasvatuskeinoja perheissä
 kohdata ja työstää kaltoinkohtelua vanhemman strategiana sekä sen vaikutuksia lapseen
 opettaa väkivallattomia, lasta huomioivia kasvatuskeinoja
 harjoitella tunteidensäätelyä ja –ilmaisua, sosiaalisia taitoja, vihanhallintaa, aktiivista
kuuntelua jne.
 korjata sekä vahvistaa vanhempi-lapsi suhdetta ja vuorovaikutusta
 lisätä vanhemman empatiaa lasta kohtaan
 auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen kehitystä ja trauman vaikutuksia
 työstää lapsen (trauma)kokemuksia ja auttaa lasta selviytymään haitallisista
kokemuksistaan
 lisätä hyvinvointia ja kaikkien perheenjäsenten turvallisuutta

5. CPC-CBT -hoidon kulku
 Infotapaaminen
 Arviointitapaaminen työskentelyn sopivuudesta perheelle
 vanhemmat kirjoittavat sopimuksen, jossa sitoutuvat väkivallattomuuteen
1. Sitoututtaminen, motivointi ja psykoedukaatio n. 1-3 tapaamiset
2. Tehokkaat selviytymistaidot sekä vanhemmuustaidot n. 4-7 tapaamiset
3. Turvallisuus ja taitojen harjoittelu n. 8-11 tapaamiset
4. Kaltoinkohtelun selkiyttäminen (Abuse clarification) n. 12-16 tapaamiset

6. Kaltoinkohtelun selkiyttäminen
(Abuse clarification)
 Kaltoinkohtelun selkiyttäminen (Abuse clarification) n. 12-16 tapaamiset
 Tavoitteena tässä vaiheessa on tukea lapsen ja vanhemman suhdetta ja vuorovaikutusta esim.
lisäämällä vanhemman empatiakykyä ja lisäämällä avointa kommunikaatiota
 Lapsen kokemus tuodaan esille ja vanhempi ottaa vastuun käyttäytymisestään
 Lapsi voi kirjoittaa kirjeen vanhemmalle kokemuksistaan ja kiittää siitä, että vanhempi on
osallistunut CPC-CBT terapiaan, vanhempi voi vastata siihen
 Vanhempi kirjoittaa selvityskirjeen, jossa hän ottaa vastuun teoistaan, poistaa lapsen vastuuta
ja syyllisyyttä
 Tapaamiset sisältävät vähittäistä altistamista, tarvittaessa lapsen traumanarratiivin laatiminen
 Sovitaan seurantatapaaminen ja mahdollinen jatkotyöskentelyn tarve

7. B. Söderström 2020,
Promise

8. Tutkimusnäyttö
 Niukka, mutta lupaava tutkimusnäyttö (Runyon ym., 2009; Runyon ym., 2010; Runyon ym., 2016;
Kjellgren ym., 2013, Thulin ym., 2019).
 Menetelmän on todettu vähentävän tehokkaasti vanhemman lapseen kohdistamaa fyysistä väkivaltaa
(esim. Runyon ym., 2010; Thulin ym., 2019)
 Kun verrattaan CPC-CBT –hoitomallia (jossa lapsi on mukana hoitoprosessissa), ainoastaan
vanhemman käynteinä toteutettavaan vanhemmuuden taitoja vahvistavaan kognitiiviseen
käyttäytymisterapiaan
 CPC-CBT-hoitomallin etuna on lapsen mahdollisten PTSD-oireiden väheneminen, suurempi positiivisten
vanhemmuuden taitojen lisääntyminen ja lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan väheneminen (Runyon ym.
2010).
 Ruotsalaisessa aineistossa lasten trauma- ja masennusoireiden, vihan ja aggression todettiin
lievittyneen hoitojakson tuloksena. Myönteinen tilanne pysyi kuuden kuukauden seurannassa (Thulin
ym., 2019).
 Lasten lisäksi myös vanhempien masennusoireiden on havaittu vähentyneen hoitojakson myötä
(Kjellgren ym. 2013).
 Lapset raportoivat kuritusväkivallan vähentymisen sekä myönteisten kasvatuskeinojen vahvistumisen

9. Lähteet
 Runyon MK, Deblinger E, Schroeder CM (2009) Pilot evaluation of outcomes of Combined
Parent-Child Cognitive-Behavioral Group Therapy for families at risk for child physical
abuse. Cognitive and Behavioral Practice 16:101–118.
 Runyon MK, Deblinger E, Steer RA (2010). Group cognitive behavioral treatment for
parents and children at-risk for physical abuse: An initial study. Child & Family Behavior
Therapy 32:196-218.
 Kjellgren C, Svedin CG, Nilsson D (2013). Child physical abuse – Experiences of
combined treatment for children and their parents: A pilot study. Child Care in Practice
19(3): 275–290.
 Thulin J, Nilsson D, Svedin CG, Kjellgren C (2019). Outcomes of CPC-CBT in Sweden
concerning psychosocial well-being and parenting practice: Children’s perspectives.
Research on Social Work Practice 30(1):65-73