Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla
•
0 likes•725 views
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla
Similar to Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla (20)
More from TimoAro
More from TimoAro (20)
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla
- 1. SATAKUNNAN ASEMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA 2000-‐LUVULLA
- 2. ”Ei riitä, e*ä osaa nousta hevosen selkään, on osa*ava myös pudota” -‐ Argen7inalainen sananlasku -‐
- 3. SISÄLTÖ I. MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? II. ALUE-‐ JA KUNTATALOUSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA III. TYÖPAIKKA – JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA IV. OSAAMIS-‐ JA T&K-‐DYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA
- 4. Mistä puhutaan, kun puhutaan alueiden elinvoimasta?
- 5. Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta 3. Mainekuva 2. Sisäinen elinvoima 1. Ulkoinen elinvoima
- 6. Ulkoinen elinvoima: Ø Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuEavat makrotekijät, jotka liiEyvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamiskehitykseen tai saavuteEavuuteen ja etäisyyksiin. Ø Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepisteEä vaikea todentaa Ø Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima: Ø Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuEavat mikrotekijät, jotka liiEyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö-‐ ja luoEamuskulEuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne. Ø Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuQaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
- 7. Yritys-‐ dynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima SaavuteEavuus ja yhteysdyna-‐ miikka Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐ dynamiikka Osaamis-‐ ja TKI-‐ dynamiikka Alue-‐ ja kuntalous-‐ dynamiikka Väestö-‐ dynamiikka Mentaalinen dynamiikka Muu dynamiikka
- 8. 5-15 8 Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
- 9. Lukuohje seuraavien graafien osalta • Graafeissa verrataan Satakunnan muutosta ja posiWota suhteessa muiden maakunWen (18) kehitykseen vuosina 2000-‐2012 • Graafeissa on sekä absoluuSsta eEä suhteellista Wetoa vuosien 2000-‐luvun kehityksestä • Absoluu'nen +eto pitää sisällään vertailuWetoa, jossa vuoden 2000 WlanneEa verrataan viimeiseen käyteEävissä olevaan Wlastovuoteen (2011-‐2013) • Suhteellinen +eto pitää sisällään muutoksen suhteessa asukaslukuun vuosina 2000-‐2012: muutosprosenWn avulla pyritään osoiEamaan alueiden aseman muutosta 2000-‐luvun aikana • Lisäksi joissakin graafeissa on punainen viiva ja keltainen viiva: punainen viiva kuvaa Porin seutukunnan ja keltainen viiva Rauman seutukunnan arvoa ko. muuEujan kohdalla
- 10. Alue-‐ ja kuntatalouden dynamiikka
- 11. Yritys-‐ dynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima SaavuteEavuus ja yhteysdyna-‐ miikka Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐ dynamiikka Osaamis-‐ ja TKI-‐ dynamiikka Alue-‐ ja kuntalous-‐ dynamiikka Väestö-‐ dynamiikka Mentaalinen dynamiikka Muu dynamiikka
- 12. BruQokansantuote € asukasta kohden vuosina 2000-‐2011 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2011 Satakunnan BKT 6:nneksi korkein asukasta kohden vuonna 2011 (7. vuonna 2000) Uusimaa maakuntana omassa sarjassaan: ero 20 000 euroa esim. Kainuuseen per asukas Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito
- 13. BruQokansantuoQeen muutos % vuosina 2000-‐2011 72,8 58,4 53,8 53,7 52,5 49,5 47,5 42,1 38,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9 31,9 30,2 27 13,8 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Satakunnan BKT:n muutos 8:nneksi korkein vuosina 2000-‐2011 Keski-‐ ja Etelä-‐Pohjanmaa versus Kymenlaakso ja Varsinais-‐ Suomi Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito
- 14. Viennin arvo maakunniQain vuonna 2012 (miljoonaa euroa) Satakunnan viennin osuus 6,1 % koko maan viennistä 20690 147 570 806 1035 1261 1465 1639 1940 1943 3391 4425 4564 4717 5622 3726 2166 879 0 5000 10000 15000 20000 25000 Kainuu Etelä-‐Savo Etelä-‐Pohjanmaa Keski-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Kanta-‐Häme Päijät-‐Häme Pohjois-‐Savo Etelä-‐Karjala Kymenlaakso Keski-‐Suomi Lappi Satakunta Pohjois-‐Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-‐Suomi Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito Uudenmaan, Varsinais-‐ Suomen ja Pirkanmaan osuus 51,7 %
- 15. Viennin arvo maakunniQain vuonna 2012 (euroa per asukas) Viennin alueelliset erot suuria: vrt. Pohjanmaa-‐Kainuu 25402 16874 18547 10709 11045 12809 13205 14659 11989 6243 6602 7186 7871 9499 7233 3714 4151 1817 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Kainuu Etelä-‐Savo Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Pohjois-‐Savo Kanta-‐Häme Päijät-‐Häme Keski-‐Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-‐Pohjanmaa Varsinais-‐Suomi Keski-‐Pohjanmaa Uusimaa Etelä-‐Karjala Satakunta Lappi Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito Satakunnan viennin arvo 3:nneksi korkein asukasta kohden
- 16. Kunnallisverojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Satakunnassa kunnallisverojen määrä 9:nneksi korkein vuonna 2012 2000 2012 Uusimaa, Kymenlaakso ja Pirkanmaa kärjessä vuonna 2000 ja 2012 Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset
- 17. Kunnallisverojen määrän muutos % vuosina 2000-‐2012 69,8 70,3 71 67,3 67,7 68,8 67,4 63,3 64,6 65,2 65,4 65,8 64 63 59,9 60,7 54,2 51,8 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 Uusimaa Varsinais-‐Suomi Keski-‐Suomi Pohjois-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Kymenlaakso Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-‐Häme Etelä-‐Karjala Lappi Kainuu Keski-‐Pohjanmaa Etelä-‐Pohjanmaa Päijät-‐Häme Pohjois-‐Savo Satakunta Etelä-‐Savo Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset Satakunnassa makseQujen kunnallisverojen määrä nousi 2:ksi eniten 2000-‐2012
- 18. Kuntalainojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2012 Satakunnassa kuntalainojen määrä selväs7 alhaisin, Keski-‐ Pohjanmaalla korkein Kuntalainojen määrä nousi keskimäärin 3X vuosina 2000 -‐2012 Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset
- 19. 228,1 Kuntalainojen määrän muutos% vuosina 2000-‐2012 169,5 175,6 180,7 185,9 195,5 198,6 202,5 205,7 189 178,5 162,9 151,5 124 130,2 111,9 71,4 78,9 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Satakunta Lappi Pohjois-‐Karjala Keski-‐Suomi Varsinais-‐Suomi Etelä-‐Savo Etelä-‐Pohjanmaa Keski-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Pohjanmaa Kainuu Päijät-‐Häme Pohjois-‐Savo Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa Kanta-‐Häme Etelä-‐Karjala Kymenlaakso Kuntalainojen määrä nousi vähiten Satakunnassa ja Lapissa Kuntalainojen määrä nousi eniten Kaakkois-‐ Suomessa ja Kanta-‐Hämeessä Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset
- 21. Yritys-‐ dynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima SaavuteEavuus ja yhteysdyna-‐ miikka Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐ dynamiikka Osaamis-‐ ja TKI-‐ dynamiikka Alue-‐ ja kuntalous-‐ dynamiikka Väestö-‐ dynamiikka Mentaalinen dynamiikka Muu dynamiikka
- 22. 17765 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-‐2012 2342 64083 11759 5304 3758 4529 4450 2947 1831 1019 2000 155 -‐727 -‐1344 -‐2079 -‐1975 -‐4818 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 -‐10000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7 Satakunnassa työpaik-‐ kojen määrä kasvoi hieman (155) ja viidessä maakunnassa väheni Koko maassa 110000 uuQa työpaikkaa, joista 57,7 % Uudellemaalle Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja Ulvilassa
- 23. Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000-‐2012 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellises7 eniten Pirkan-‐ maalla ja Keski-‐ Pohjanmaalla 9,3 8,8 8,9 8,1 Satakunnassa yhteensä 91 541 työpaikkaa vuoden 2012 7 lopussa: muutos 0,2 % vuosina 2000-‐2012 5,8 4,8 4,3 3,9 2,7 1,7 1 0,2 -‐2,6 Kymenlaakso -‐2,5 Etelä-‐Savo Päijät-‐Häme Etelä-‐Karjala -‐2,4 -‐3,3 -‐6,6 Kainuu Satakunta Varsinais-‐Suomi Pohjois-‐Karjala Lappi Etelä-‐Pohjanmaa Keski-‐Suomi Pohjois-‐Savo Kanta-‐Häme Pohjanmaa Pohjois-‐Pohjanmaa Uusimaa Keski-‐Pohjanmaa Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7 -‐8 -‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12
- 24. Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2008-‐2012 154 317 Varsinais-‐_Suomi -‐1661 Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Päijät-‐Häme Etelä-‐Savo Keski-‐Suomi Kanta-‐Häme Etelä-‐Karjala -‐1379 -‐1087 Lappi Pohjois-‐Pohjanmaa Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Savo Pohjois-‐Karjala Kainuu -‐280 -‐673 -‐665 Pohjanmaa -‐276 -‐866 -‐840 -‐2359 -‐2255 -‐3726 -‐3569 -‐4116 -‐4778 -‐8777 Keski-‐Pohjanmaa Uusimaa Satakunnassa työpaikkamenetys yhteensä noin 3700 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7 Työpaikkojen määrä väheni 37 000 vuosina 2008-‐2012 koko maassa -‐10000 -‐8000 -‐6000 -‐4000 -‐2000 0 2000
- 25. Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2008-‐2012 0,5 0 Kymenlaakso Varsinais-‐_Suomi Päijät-‐Häme Satakunta Etelä-‐Savo Etelä-‐Karjala Kanta-‐Häme Keski-‐Suomi Pirkanmaa Lappi Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Kainuu Pohjois-‐Savo Pohjois-‐Pohjanmaa Pohjanmaa -‐0,3 -‐1,1 -‐1,1 -‐0,5 -‐0,7 -‐0,9 -‐1,5 -‐1,9 -‐2,1 -‐2,4 -‐2,6 -‐3,9 -‐3,9 -‐4,3 -‐4,3 -‐6,5 Uusimaa Keski-‐Pohjanmaa Satakunnassa työpaikkamenetykset suhteessa 4:nneksi suurimmat vuosina 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7 Työpaikkojen määrä kasvoi vain Keski-‐Pohjanmaalla vuosina 2008-‐2012 -‐7 -‐6 -‐5 -‐4 -‐3 -‐2 -‐1 0 1
- 26. 78 76 74 72 70 68 66 64 62 60 58 56 54 52 50 Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011 2000 2011 Lähde: KuntaliiQo, kuntakuvaaja Satakunnan työllisyysaste 8:nneksi korkein vuonna 2011 Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna 2000
- 27. Työllisyysasteen muutos (%-‐yksikköä) vuosina 2000-‐2012 6,3 5,9 5,9 5,6 5,1 5,2 4,5 4,1 4 3,6 3,1 3,2 2,6 2,4 2,1 1,4 1,2 0,3 0 1 2 3 4 5 6 7 Uusimaa Varsinais-‐Suomi Kymenlaakso Päijät-‐Häme Pirkanmaa Pohjois-‐Pohjanmaa Etelä-‐Karjala Keski-‐Suomi Kanta-‐Häme Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-‐Savo Pohjois-‐Savo Lappi Keski-‐Pohjanmaa Kainuu Lähde: KuntaliiQo, kuntakuvaaja Satakunnan työllisyysaste nousi 6:nneksi eniten vuosina 2000-‐2012
- 28. Osaamis-‐ ja T&K -‐dynamiikka
- 29. Yritys-‐ dynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima SaavuteEavuus ja yhteysdyna-‐ miikka Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐ dynamiikka Osaamis-‐ ja TKI-‐ dynamiikka Alue-‐ ja kuntalous-‐ dynamiikka Väestö-‐ dynamiikka Mentaalinen dynamiikka Muu dynamiikka
- 30. Tutkinnon suoriQaneiden osuus (%) yli 15-‐vuo7aasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012 74 72 70 68 66 64 62 60 58 56 54 52 50 Tutkinnon suoriEaneiden osuus 2000 Tutkinnon suoriEaneiden osuus 2012 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne Satakunnassa tutkinnon suoriQaneiden osuus 3:nneksi alhaisin vuonna 2012 Tutkinnon suoriQaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois-‐Pohjanmaalla vuonna 2012
- 31. Tutkinnon suoriQaneiden osuuden muutos (prosenSyksikköä) vuosina 2000-‐2012 11,2 11,3 9,8 9,9 9,9 10 10,1 10,3 10,4 10,6 11 10,4 10 9,3 9,4 8,4 6,4 0,6 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Keski-‐Suomi Uusimaa Kymenlaakso Varsinais-‐Suomi Päijät-‐Häme Kanta-‐Häme Satakunta Pohjois-‐Pohjanmaa Etelä-‐Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Pohjois-‐Savo Etelä-‐Savo Kainuu Keski-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne Satakunnassa tutkinnon suoriQaneiden osuus nousi 9,9 %-‐yksikköä vuosina 2000-‐2012 Eniten nousi Etelä-‐Pohjan-‐ maalla ja Pohjois-‐ Karjalassa
- 32. 37 35 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus (%) yli 15-‐vuo7aasta väestöstä 2000 ja 2012 Korkea-‐asteen tutkinnon suoriEaneiden osuus % 2000 Korkea-‐asteen tutkinnon suoriEaneiden osuus % 2012 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne Satakunnassa 23,7 % suoriQanut korkea-‐asteen tutkinnon vuoden 2012 lopussa Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus korkein Uudellamaalla
- 33. Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuuden muutos (%-‐yksikköä) vuosina 2000-‐2012 6,2 5,2 5,2 5,3 5,4 5,4 5,4 5,2 4,9 5 4,7 4,7 4,8 4,5 4,6 4,2 4,3 3,9 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 Kymenlaakso Lappi Satakunta Kanta-‐Häme Kainuu Etelä-‐Savo Päijät-‐Häme Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Savo Uusimaa Keski-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Varsinais-‐Suomi Etelä-‐Karjala Pohjanmaa Pohjois-‐Pohjanmaa Keski-‐Suomi Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus nousi 3:nneksi vähiten Satakunnassa Osuus nousi suhteellises7 eniten Pirkanmaalla vuosina 2000-‐2012
- 34. Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012 2500 2000 1500 1000 500 0 T&K menot kaikki 2000 T&K-‐menot kaikki 2012 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys Satakunnassa T&K-‐menojen määrä noin 482 €/as. vuonna 2012 (11.) Pohjois-‐Pohjanmaalla T&K-‐ menojen määrä noin 2300 €/as. vuonna 2012
- 35. Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrän muutos% vuosina 2000-‐2012 174,9 133,7 142,7 97,6 98,7 103,6 84,6 86,7 64,4 67,7 67,7 73,4 32,4 40,1 48,4 33,4 20,5 -‐29,7 Kymenlaakso Keski-‐Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-‐Häme Varsinais-‐Suomi Pohjois-‐Karjala Kanta-‐Häme Pohjois-‐Pohjanmaa Lappi Satakunta Pohjois-‐Savo Etelä-‐Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Etelä-‐Karjala Keski-‐Pohjanmaa Etelä-‐Savo -‐50 0 50 100 150 200 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys Satakunnassa T&K-‐menojen muutos 8:nneksi ripeintä 2000-‐2012 T&K-‐menojen nousu suhteessa nopeinta alhaisen lähtötason alu-‐ eilla: Kymenlaakso nega7ivinen
- 36. Yritysten tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrän kehitys 2000 ja 2012 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Yritysten T&K-‐menot 2000 Yritysten T&K-‐menot 2012 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys Satakunnassa yritysten T&K-‐menot asukasta kohden 7:nneksi korkeimmat vuonna 2012 Pohjois-‐Pohjanmaalla yritysten T&K-‐menot 1 859 versus Kymenlaakso 88 €/as
- 37. Summa summarum
- 38. 38 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-‐2012 SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-‐Suomi 67,5 5 Pohjois-‐Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-‐Karjala 56 8 Pohjois-‐Savo 54 9 Kanta-‐Häme 53 10 Keski-‐Suomi 48,5 11 Etelä-‐Pohjanmaa 48 11 Päijät-‐Häme 47,5 13 Keski-‐Pohjanmaa 46 14 Pohjois-‐Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-‐Savo 32 18 Kainuu 28,5 Lähde: Timo Aro 2013
- 39. Lähde: Timo Aro 2013 39 Seutukun7en sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllises7 suurinta seutukuntaa) 1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 Tampereen 4 seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan stk 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 L-‐rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 Pietarsaaren 14 seutukunta 55 15 Kotka-‐Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 Rovaniemen 18 seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 Kemi-‐Tornion 21 seutukunta 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 17,5 2000 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-‐Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-‐Tornion seutukunta 26 25 Ylä-‐Savon seutukunta 14,75 2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 Hämeenlinnan 7 seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-‐Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka-‐Haminan stk. 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 22,75 2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-‐Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-‐Savon seutukunta 27 25 Kotka-‐Haminan stk. 24,75
- 40. Seutukun7en kilpailukykymiQaristo 2009-‐2012 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen 5. Porvoon Vaasan Salon Oulun 6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan 9. Raahen Kaakkois-‐ Pirkanmaan Etelä-‐ Pirkanmaan Turunmaan 10. Jyväskylän Turun Turun Etelä-‐ Pirkanmaa 11. Turun Kemi-‐Tornion Pietarsaaren Kokkolan 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon 13. Rauman Raahen Kokkolan Porin 14. Varkauden Rauman Porin Rauman 15. Kemi-‐Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen 16-‐67 27. Porin 22. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, www.satamiEari.fi
- 41. ”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -