Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017

1
17.7.2017 │ KONSERNIHALLINTO │ Timo Aro, Iida Mäkelä ja Niina Nevala
MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ
Toimintaympäristökatsaus 2017/I

2
SISÄLLYS
1. TYÖLLISYYS- JA ELINVOIMAOHJELMA 3 – 4
2. TYÖLLISYYSKEHITYS 5 – 21
3. VÄESTÖKEHITYS 22 – 33
4. YLEINEN PORIN SEUDUN KEHITYS 34 – 49
5. AJANKOHTAISTA 50

3
TYÖLLISYYSOHJELMAN TAVOITTEIDEN JA PÄÄMITTARIEN TOTEUTUMINEN
TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA
1. TYÖPAIKKOJEN NETTOLISÄYS 1700 TYÖPAIKKAA
VUOTEEN 2025 MENNESSÄ
2. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN: 72 %:IIN
VUOTEEN 2025 MENNESSÄ
3. TYÖTTÖMYYSASTEEN ALENEMINEN 27 SUURIMMAN KUNNAN
KESKIARVON TASOLLE VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ
Ei ole toistaiseksi toteutumassa: työllisyysaste 64,1 % vuoden 2015
lopussa
Ei ole toistaiseksi toteutumassa: Porin työttömyysasteen
vuosikeskiarvo +2,7 %-yksikköä tavoitetta korkeampi
5. KELA:N ”SAKKOMAKSUJEN” PUOLITTAMINEN VUODEN
2015 TASOSTA
4. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS 10 SUURIMMAN
KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLA
6. AKTIVOINTIASTE 15 SUURIMMAN KAUPUNGIN
KESKIARVON TASOLLA
7. NUORISOTYÖTTÖMYYDEN ALENEMINEN 11 %:IIN KAIKISTA
TYÖTTÖMISTÄ VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ
8. TOTEUTETAAN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEEN LIITYVIÄ
INNOVATIIVISIA KOKEILUJA YHTEISTYÖSSÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA
On toteutunut: Porin aktivointiaste oli neljänneksi korkein 20
suurimman kaupungin joukossa helmikuussa 2017
Ei ole toistaiseksi toteutumassa: työpaikkojen nettolisäys on ollut
negatiivinen vuosina 2010-2014
On toteutumassa: Porin pitkäaikaistyöttömyysaste oli 32,6 % tammi-
toukokuussa ja 10 suurimman kaupungin keskiarvoa alempi
Osittain toteutumassa: sakkomaksut ovat vähentyneet vuosina 2016-
2017 vuoden 2015 tasosta
Ei ole toistaiseksi toteutumassa: nuorisotyöttömyys oli 14,6 % tammi-
toukokuussa 2017 eli 3,6 %-yks. tavoitetta korkeampi
On toteutumassa: alueellinen kokeilu käynnistyy 1.8.2017 ja ohjaamo-
hanke yhdessä Rauman kanssa alkaa 1.7.2017

4
ELINVOIMAOHJELMAN TAVOITTEIDEN JA PÄÄMITTARIEN TOTEUTUMINEN
TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA
1. PORIN TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN JA TYÖLLISYYSASTE
20 SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLE
2. PORIN KAUPUNGIN VEROTULOKERTYMÄN MUUTOS POSI-
TIIVINEN JA SUHTEEESSA KOKO MAAN KEHITYKSEEN
3. PALKKASUMMAN JA LIIKEVAIHDON KEHITYS POSITIIVINEN
SATAKUNNAN YRITYKSISSÄ
4. ELINVOIMAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN
5. ELINVOIMAOHJELMAN KETJUJEN ELINVOIMALUPAUSTEN
TOTEUTTAMINEN JA PÄIVITTÄMINEN
6. ERI TOIMIJOIDEN OSALLISTAMINEN MUKAAN
OHJELMATYÖHÖN
Ei ole toistaiseksi toteutumassa: 20 suurimman kaupungin työllisyys-
aste 65,6 % vuoden 2015 lopussa ja Pori jäljessä -1,5 %-yksikköä
Osittain toteutumassa: Porin verotulokertymä on kasvanut
alkuvuonna 2017, mutta on jäljessä koko maan kehitystä
Osittain toteutunut: yritysten liikevaihto kasvoi 1,8 % ja palkkasumma
0,4 % heinä-syyskuussa 2016, mutta vähemmän kuin koko maassa
Toteutunut ja täsmentynyt
Toteutunut ja toimenpiteet käynnissä
Toteutunut

5
TYÖLLISYYSKEHITYS

6
PORIN TYÖLLISYYSKEHITYS VUODEN 2017 TAMMI-HUHTIKUUSSA
Porin työllisyysaste oli
64,1 % vuonna 2015.
Hallitusohjelman tavoite
on 72 %.
Porissa oli keskimäärin 831
avointa työpaikkaa
kuukaudessa tammi-
toukokuussa 2017.
Avoimien työpaikkojen
määrä on nousussa.
Porissa oli 5 499 työtöntä
työnhakijaa toukokuussa
2017. Työttömien määrä
on laskenut noin
tuhannella henkilöllä
vuoden 2017 alusta.
Porin työttömyysasteen
vuosikeskiarvo oli 15,4 %
tammi-huhtikuussa 2017.
Työttömyysaste on laskenut
1,6 %-yksikköä vuoden 2016
vuosikeskiarvoon verrattuna.
Porin pitkäaikaistyöttömien,
alle 25-vuotiaiden työttömien
ja yli 50-vuotiaiden työttömien
määrät ovat laskeneet vuoden
2017 alusta lähtien.
Porin aktivointiaste oli
4:nneksi korkein 20
suurimman kaupungin
joukossa helmikuussa
2017.

7
64,1 %
Porin työllisyysaste vuonna
2015
Kuvio 1. Porin työllisyysaste (%) vuosina
2010–2015 (Lähde: Tilastokeskus, Kuntien
avainluvut)
65,3
66,9 66,8
66,2
65,6
64,1
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Graafissa kuvataan työllisyysasteen (%) kehitystä vuosina 2010–2015. Työllisyysasteella tarkoitetaan kaikkien 15–64-vuotiaiden
työllisten prosenttiosuutta suhteessa saman ikäiseen väestöön. Nykyisen hallitusohjelman tavoite on saada työllisyysaste nostettua
72 prosenttiin. Työllisyysaste on heikentynyt Porissa vuodesta 2011 alkaen. Porin työllisyysaste on -1,5 %-yksikköä jäljessä 20
suurimman kaupungin keskiarvoa (65,6 %) vuoden 2015 lopussa

8
5 359
Teollisuus työllisti edelleen
eniten porilaisia vuonna
2014
Kuvio 2. Porin henkilöstön lukumäärät
toimialoittain vuosina 2012–2014 (Lähde:
TEM, toimialaonline.fi)
Graafi kuvaa työllisten lukumääriä eri toimialoittain vuosien 2012 ja 2014 välillä. Ylivoimaisesti eniten työllisiä kaikkina vuosina oli
teollisuuden toimialalla. Seuraavaksi suurimmat porilaisia työllistävät toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa ja rakentaminen.
Työllisten määrä on laskenut määrällisesti eniten teollisuuden toimialalla vuosien 2012–2014 aikana.
5 359
3 684
2 453
1 920 1 776
1 211
960 807 588 370 419 356 332 292 178 182 142 53
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
2012 2013 2014

9
-1,0 %
Porin seudun kaikkien
toimialojen palkkasumman
vuosimuutos% vuonna 2015
-1,6 %
toimialojen liikevaihdon
vuosimuutos% vuonna 2015
Kuvio 3. Porin seudun kaikkien toimialojen
palkkasumman ja liikevaihdon
vuosimuutos%:t vuosina 2010–2015
(Lähde: TEM, toimialaonline.fi)
-1,0
-1,6
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Palkkasumma Liikevaihto
Graafissa on kuvattu Porin seutukunnan kaikkien toimialojen palkkasumman ja liikevaihdon vuosittaiset muutosprosentit vuosien
2010 ja 2015 välillä. Palkkasumma on työntekijöille maksettavien bruttopalkkojen summa. Liikevaihto puolestaan on myyntituottojen
summa, josta arvonlisävero on vähennetty. Palkkasummassa ei ole ollut havaittavissa suuria muutoksia vuosien aikana.
Palkkasumman vuosimuutosprosentti on vaihdellut 3,9 %:n ja -1,0 %:n välillä. Liikevaihdon kasvu on hidastunut vuoteen 2012 asti,
jonka jälkeen liikevaihdon vuosimuutosprosentti on mennyt negatiiviseksi eli liikevaihto on alkanut pienentyä.

10
2,3 %
toimialojen pienyritysten
palkkasumman muutos%
vuoden 2016 kolmannella
neljänneksellä
0,2 %
toimialojen pienyritysten
liikevaihdon muutos%
vuoden 2016 kolmannella
neljänneksellä
Kuvio 4. Porin seudun kaikkien toimialojen
pienyritysten palkkasummien ja
liikevaihtojen muutos% vuosina 2014–
2016/III (Lähde: TEM, toimialaonline.fi)
2
0,8
2,3
0,7
1,9
0,2
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
2014/I 2014/II 2014/III 2014/IV 2015/I 2015/II 2015/III 2015/IV 2016/I 2016/II 2016/III
Palkkasumma Liikevaihto
Graafi kuvaa Porin seudun kaikkien toimialojen pienyritysten palkkasummien ja liikevaihdon muutosprosentteja kvartaaleittain
vuosien 2014 ja 2016/III välillä. Pienyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jossa on enintään 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai
taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Pienten yritysten palkkasumman muutosprosentti on pysytellyt koko
tarkasteluajanjakson ajan positiivisena. Liikevaihdon muutosprosentti on puolestaan käynyt vuoden 2014 toisen kvartaalin ja 2015
ensimmäisen kvartaalin välisenä aikana negatiivisen puolella. Palkat eivät jousta lyhyellä aikavälillä liikevaihdon muuttuessa.

11
831
Avointen työpaikkojen
määrä keskimäärin Porissa
tammi-toukokuussa 2017
Kuvio 5. Porin avoimien työpaikkojen
määrä kuukausittain vuosina 2014–2017/5
(Lähde: Satakunnan ELY-keskus,
työllisyyskatsaukset)
Graafissa on kuvattu TE-toimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä kuukausittain Porissa vuosina 2014–2017/5. Avoimien
työpaikkojen määrissä on suurta vaihtelua niin vuosien kuin kuukausienkin välillä. Kuvatulla aikavälillä eniten avoimia työpaikkoja
on ollut vuoden 2015 tammikuussa (1071). Alhaisimmillaan avoimien työpaikkojen määrä oli vuoden 2014 joulukuussa (211).
Vuoden 2017 toukokuussa avoimia työpaikkoja oli huomattavasti enemmän verrattuna aiempien vuosien samaan ajankohtaan.
Avointen työpaikkojen määrä on nousussa.
916
976
891
639
733
0
200
400
600
800
1000
1200
2014 2015 2016 2017

12
5 499
Työtöntä työnhakijaa
Porissa 2017 toukokuussa
Kuvio 6. Työttömien työnhakijoiden määrä
Porissa kuukausittain vuosina 2014–2017/5
(Lähde: TEM, Työllisyystilasto TK14A)
5 862
5 499
4 500
5 000
5 500
6 000
6 500
7 000
7 500
8 000
2014 2015 2016 2017
Graafi kuvaa työttömien työnhakijoiden määriä kuukausittain Porissa vuosina 2014–2017/5. Työttömien työnhakijoiden määrä
vaihtelee kuukausittain: esimerkiksi touko-elokuussa työttömien määrä yleensä nousee oppilaitoksista valmistuneiden määrän
noustessa. Vuoden 2016 syys-lokakuun työttömien työnhakijoiden määrän äkillinen nousu johtui suurimmaksi osaksi Porin
kaupungissa tehdyistä lomautuksista. Työttömien työnhakijoiden määrä on alentunut kuukausi kuukaudelta vuoden 2017 aikana.

13
15,4 %
keskiarvo vuonna 2017
Kuvio 7. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo
vuosina 2010–2017/5 (Lähde: TEM,
Työllisyystilasto TK14A)
12,6 12,4 12,3
13,8
15,0
16,3
17,0
15,4
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
18,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Graafissa kuvataan Porin työttömyysasteen (%) kehitystä vuosien 2010–2017/5 välisenä aikana. Työttömyysaste on 15–74-
vuotiaiden työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. 2010-luvun trendi on ollut nouseva,
mutta vuoden 2017 ensimmäisen viiden kuukauden aikana työttömyysaste on kääntynyt laskuun. 2010-luvun aikana työttömyysaste
on ollut alhaisimmillaan vuonna 2012 (12,3 %) ja korkeimmillaan vuonna 2016 (17,0 %).

14
6.
Porin työttömyysaste oli
kuudenneksi korkein 20
suurimman kaupungin
joukossa toukokuussa
Kuvio 8. Porin työttömyysaste verrattuna
20 suurimman kaupungin
työttömyysasteeseen toukokuussa 2017
(Lähde: TEM, Työllisyystilasto TK14A)
17,2 16,8
15,6
14,7
14,0 13,9 13,8 13,6 13,3 13,3 13,0 12,9
11,5 11,5
11,0 10,9
10,2 10,2
9,1
8,6
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
18,0
20,0
Graafissa on verrattu Porin työttömyysastetta 20 suurimpaan kaupunkiin vuoden 2017 toukokuussa. 20 kaupungin
työttömyysasteiden keskiarvo oli 12,8 %. Porin työttömyysaste oli 1,1 %-yksikköä keskiarvoa korkeampi. Seinäjoen työttömyysaste
oli alhaisin ja Joensuun korkein 20 suurimman kaupungin joukossa.

15
8.
keskiarvo vuosina 2010–2017
oli kahdeksanneksi korkein
verrattuna 27 suurimpaan
kuntaan
Kuvio 9. Porin työttömyysasteen keskiarvo
vuosina 2010–2017 verrattuna 27 suurimman
kunnan keskiarvoon (Lähde: TEM,
Työllisyystilasto TK14A)
Graafissa verrataan Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvoa 27 suurimpaan kuntaan vuosien 2010 ja 2017 välillä. Porin
työttömyysaste (14,4 %) oli kahdeksanneksi korkein 27 suurimman kunnan joukossa vuosina 2010-2017. Alhaisin työttömyysasteen
keskiarvo oli Nurmijärvellä (6,0 %) ja korkein Kotkassa (17,3 %).
17,3
14,4
6,0
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
18,0
20,0

16
1 850
Porin pitkäaikaistyöttömien
määrä vuoden 2017
toukokuussa
Kuvio 10. Pitkäaikaistyöttömien määrä
(Lähde: Satakunnan ELY-keskus,
2 110 2 042 2 004 1 924 1 850
0
500
1000
1500
2000
2500
2014 2015 2016 2017
Graafi kuvaa Porin pitkäaikaistyöttömien määriä vuosien 2014–2017/5 välillä. Pitkäaikaistyöttömäksi määritellään henkilö, joka on
ollut 12 kuukauden ajan tai pidempään yhtäjaksoisesti työttömänä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut tasaisesti laskussa vuoden
2017 tammikuusta alkaen. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli alhaisimmillaan vuoden 2014 alussa (1823). Eniten pitkäaikaistyöttömiä
oli vuoden 2016 tammikuussa (2 338).

17
783
Alle 25-vuotiasta työtöntä
Porissa toukokuussa 2017
Kuvio 11. Nuorten alle 25-vuotiaiden
työttömien määrät Porissa kuukausittain
vuosina 2014–2017/5 (Lähde: Satakunnan
ELY-keskus, työllisyyskatsaukset)
970
942
892
875
783
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
2014 2015 2016 2017
Graafi kuvaa alle 25-vuotiaiden työttömien määriä Porissa kuukausittain vuosina 2014–2017/5. Eri vuosien välillä on ollut
havaittavissa yhteneväisyyttä alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kuukausittaisessa kehityksessä. Nuorten työttömyys kasvaa
koulujen päätyttyä toukokuussa ja alenee koulujen alkamisen jälkeen syyskuussa. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on
ollut laskussa vuoden 2017 alusta alkaen. Nuorten työttömien määrä oli tammi-toukokuussa 2017 alempi kuin vastaavana
ajankohtana vuosina 2015-2016.

18
2 208
Yli 50-vuotiasta työtöntä
Porissa toukokuussa 2017
Kuvio 12. Yli 50-vuotiaiden työttömien
määrä kuukausittain 2014–2017/5 (Lähde:
Satakunnan ELY-keskus,
2 497
2 456
2 371
2 281
2 208
1900
2100
2300
2500
2700
2900
3100
2014 2015 2016 2017
Graafi kuvaa yli 50-vuotiaiden työttömien määrää kuukausittain vuosien 2014 ja 2017/5 välillä. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä
on ollut laskussa vuoden 2017 alusta alkaen ja toukokuussa määrä oli koko tarkasteluajanjakson alhaisin; 2 208. Eri vuosien väliset
kuvaajat ovat pääsääntöisesti yhtäläisiä, lukuun ottamatta vuoden 2016 syyskuun rajua nousua Porin kaupungin lomautuksista
johtuen.

19
414 000 €
Porin maksuosuus
työmarkkinatuesta vuoden
2017 huhtikuussa
Kuvio 13. Porin maksuosuus
työmarkkinatuesta kuukausittain 2015–
2017/4 (Lähde: kela.fi,
Työmarkkinatukiseuranta)
414 481
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
450 000
500 000
550 000
600 000
2015 2016 2017
Graafi kuvaa Porin maksuosuutta työmarkkinatuesta eli niin sanottuja sakkomaksuja kuukausittain vuodesta 2015 vuoteen 2017/4.
Kunnat rahoittavat 50 % työmarkkinatuista sen jälkeen, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 300 päivän ajan ja 70 % 1000 päivän
ylittävästä työttömyydestä. Porin sakkomaksut vähenivät vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Sakkomaksut alenivat
edelleen kuukausitasolla tarkasteltuna tammi-helmikuussa 2017, mutta ylittivät maalis-huhtikuussa edellisen vuoden vastavan
ajankohdan tason. 1.8.2017 alkavan Porin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun avulla päästään kiinni yli 200 päivää
työmarkkinatukea saaneisiin ja pyritään katkaisemaan työttömyys ennen sen pitkittymistä.

20
37,5 %
Porin aktivointiasteen
vuosikeskiarvo vuonna
2017/2
Kuvio 14. Porin aktivointiasteen
vuosikeskiarvot vuosina 2010–2017/2
(Lähde: Kelasto, Työmarkkinatukiseuranta)
Graafissa kuvataan Porin aktivointiasteen (%) vuosikeskiarvoja vuosien 2010 ja 2017/2 välillä. Aktivointiaste tarkoittaa aktiivisten
työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta.
Aktivointiasteen vuosikeskiarvo on ollut nousussa vuodesta 2015 lähtien, joka on heijastunut KELA:n sakkomaksujen vähenemisenä.
Porin aktivointiaste oli 37,5 % oli tammi-helmikuussa 2017.
37,5
30
31
32
33
34
35
36
37
38
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017/2

21
4.
Porin aktivointiaste oli
neljänneksi korkein vuoden
2017 helmikuussa
Kuvio 15. Porin aktivointiaste verrattuna 20
suurimpaan kaupunkiin helmikuussa 2017
(Lähde: Kelasto, Työmarkkinatukiseuranta)
43,6
40,7
39,4
38,2 37,6
36,3 36,1 35,8
33,8 33,4 32,5 32,4 32,2 32,2 31,7
30,5
29,4 29,3 29,3 28,4
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Graafissa verrataan Porin aktivointiastetta (%) 20 suurimpaan kaupunkiin vuoden 2017 helmikuussa. Porin aktivointiaste oli
neljänneksi korkein (38,2 %) 20 suurimman kaupungin joukossa. Aktivointiaste oli Poria korkeampi vain Vaasassa, Hämeenlinnassa
ja Vantaalla. Aktivointiaste jäi alle 30 %:in tason neljässä kaupungissa: Kuopiossa, Tampereella, Lahdessa ja Oulussa.

22
VÄESTÖKEHITYS

23
PORIN VÄESTÖKEHITYS VUODEN 2017 TAMMI-HUHTIKUUSSA
Porin väestönlisäys oli
negatiivinen tammi-
huhtikuussa 2017:
yhteensä -143 henkilöä.
Pori saa muuttovoittoa
maahanmuutosta, mutta
luonnollinen väestönlisäys
on ollut negatiivinen
vuodesta 2010 alkaen.
Porin väestöntiheys oli 73,6
hlö/km² vuoden 2017 alussa.
Pori on 20 suurimman
kaupungin vertailussa 10.
tiheimmin asuttu kaupunki.
Porilaissyntyisiä oli 34 501
henkilöä Porin ulkopuolella
ja heitä oli yhteensä 225
kunnan alueella vuoden
2015 lopulla.
Pori on asukasluvultaan
Suomen 11. suurin kaupunki
toukokuun lopussa 2017:
erotus Poria edellä olevaan
Kouvolaan 82 henkilöä.

24
-143
Porin väestönlisäys vuoden
tammi-huhtikuussa 2017
Kuvio 1. Porin väestönlisäys kuukausittain
vuosina 2014–2017/4 (Lähde:
Tilastokeskus, väestömuutosten
kuukausitiedot)
-7
-54 -57
-25
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
2014 2015 2016 2017/4
Graafi kuvaa Porin väestönlisäystä kuukausittain vuosien 2014 ja 2017/4 välillä. Porin väestönlisäys oli korkeimmillaan elokuussa
2014 (+91). Alhaisimmillaan väestönlisäys oli puolestaan tammikuussa 2015 (-92). Vuonna 2017 väestönlisäys oli negatiivista tammi-
huhtikuussa: Porin väestö väheni vuoden 2017 neljän ensimmäisen kuukauden aikana 143 henkilöllä.

25
-2,49
Porin väestönlisäys 1000
asukasta kohden vuoden
2017 tammi-toukokuussa
Kuvio 2. Porin väestölisäys 1000 asukasta
kohden verrattuna 20 suurimpaan
kaupunkiin vuoden 2017 tammi-
toukokuussa, suhteutettuna vuoden 2017
toukokuun väkilukuun (Lähde:
kuukausitiedot)
7,09
-2,49
-9,87
-12,00
-10,00
-8,00
-6,00
-4,00
-2,00
0,00
2,00
4,00
6,00
8,00
Graafissa verrataan 20 suurimman kaupungin väestönlisäystä suhteessa keskiväkiluvun tuhanteen asukkaaseen (promillea) tammi-
toukokuussa 2017. Väestönlisäys pitää sisällän luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden.
Porin väestönlisäys oli -2,49 promillea tammi-toukokuussa 2017. Väestönlisäys oli vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana
positiivinen vain seitsemässä kaupungissa 20 suurimmasta kaupungista. Väestönlisäys oli suhteellisesti korkein pääkaupunkiseudun
keskuskaupungeissa ja Seinäjoella. Väestönlisäys oli suhteellisesti negatiivisin Vaasassa, Kouvolassa ja Rovaniemellä.

26
-88
Porin kuntien välisen
nettomuuton määrä vuonna
2017
Kuvio 3. Kuntien välinen nettomuutto
kuukausittain vuosina 2014–2017/4 (Lähde:
kuukausitiedot)
-8
-30
-40
-10
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
2014 2015 2016 2017/4
Graafi kuvaa kuntien välistä nettomuuttoa kuukausittain vuodesta 2014 vuoteen 2017/4. Kuntien välinen nettomuutto tarkoittaa
kuntien välisen tulomuuton ja lähtömuuton välistä erotusta. Alhaisimmillaan nettomuutto on ollut vuoden 2016 syyskuussa (-72).
Korkeimmillaan nettomuutto oli elokuussa vuonna 2014 (+93). Pori on kärsinyt -88 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä
muuttoliikkeestä tammi-huhtikuussa 2017.

27
57
Nettosiirtolaisuuden määrä
tammi-huhtikuussa 2017
Kuvio 4. Määrällinen nettosiirtolaisuus
(Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten
kuukausitiedot)
18
8
17
14
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2014 2015 2016 2017/4
Graafi kuvaa määrällistä nettosiirtolaisuutta kuukausittain Porissa vuosien 2014 ja 2017/4 välisenä aikana. Nettosiirtolaisuudella
tarkoitetaan maahanmuuton ja maastamuuton välistä erotusta. Pori on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta koko 2010-luvun ajan.
Maahanmuutosta on tullut Porin väestökehityksen dynaamisin osatekijä. Pori sai yhteensä 54 henkilöä muuttovoittoa
nettosiirtolaisuudesta tammi-huhtikuussa 2017.

28
-227
Porin luonnollinen
väestönlisäys vuoden 2017
tammi-huhtikuussa
Kuvio 5. Porin luonnollinen määrällinen
väestönlisäys vuosittain 2010–2017/4
(Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten
kuukausitiedot)
-227
-450
-400
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017/4
Graafi kuvaa Porin luonnollista väestönlisäystä vuodesta 2010 vuoteen 2017/4. Luonnollisella väestönlisäyksellä tarkoitetaan
elävänä syntyneiden ja kuolleiden välistä erotusta. Luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivinen joka vuosi 2010-luvun aikana ja
heikentynyt edelleen viime vuosina. Luonnollinen väestönlisäys oli lähes -400 henkilöä vuonna 2016. Vuoden 2017 ensimmäisen
neljän kuukauden aikana luonnollinen väestönlisäys on ollut edelleen vahvasti negatiivinen (-227 henkilöä). Porin tulevan väestö-
kehityksen haasteena on samanaikaisesti syntyvyyden aleneminen ja kuolleisuuden kasvu. Muuttoliike on sen sijaan tasapainossa.

29
57
Porin nettosiirtolaisuus
vuoden 2017 tammi-
huhtikuussa
-88
Porin kuntien välinen
nettomuutto tammi-
huhtikuussa vuonna 2017
-227
Porin luonnollinen
väestönlisäys tammi-
huhtikuussa 2017
Kuvio 6. Porin väestökehityksen osatekijät
vuosina 2010–2017/4 (Lähde:
kuukausitiedot)
-88
57
-227
-500
-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017/4
Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Porin luonnollinen väestönlisäys
Graafissa vertaillaan kuntien välistä nettomuuttoa, nettosiirtolaisuutta ja luonnollista väestönlisäystä. Pori sai yhteensä 1 548
henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2017/4, mutta luonnollinen väestönlisäys oli -1 649 henkilöä negatiivinen. Pori on saanut
maahanmuutosta muuttovoittoa koko ajanjakson ajan. Pori sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014,
mutta on kääntynyt sen jälkeen muuttotappiolliseksi. Luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivinen koko 2010-luvun ajan ja
heikentynyt edelleen merkittävästi vuonna 2016.

30
73,6
Porin väestötiheys vuoden
2017 alussa
Kuvio 7. Porin väestötiheys verrattuna 20
suurimman kaupungin väestötiheyksiin
1.1.2017 (Lähde: Tilastokeskus, StatFin-
tietokanta, Väestö)
2965,2
920,2
879,3
763,6
434,9
260,0
199,2
185,5
118,6
73,6
66,1
50,8
43,3
38,0
36,3
33,3
31,9
27,0
21,4
8,2
0,0 500,0 1000,0 1500,0 2000,0 2500,0 3000,0 3500,0
Helsinki
Vantaa
Espoo
Turku
Tampere
Lahti
Kotka
Vaasa
Jyväskylä
PORI
Oulu
Lappeenranta
Seinäjoki
Hämeenlinna
Kuopio
Kouvola
Joensuu
Salo
Mikkeli
Rovaniemi
Graafissa verrataan Porin väestöntiheyttä 20 suurimpaan kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Pori on kansallisessa kontekstissa
kaupunkimainen alue väestötiheydeltään Lavian liitoksen jälkeenkin. Porin väestötiheys oli 10:nneksi korkein 20 suurimman
kaupungin joukossa vuonna 2017. Porissa asui 73,6 asukasta neliökilometrillä. Porin väestötiheys oli nelinkertainen kaikkien kuntien
keskiarvoon verrattuna. Väestötiheys oli korkein pääkaupunkiseudun keskuskaupungeissa, Turussa, Tampereella ja Lahdessa.
Väestötiheys oli alhaisin Rovaniemellä, Mikkelissä ja Salossa.

31
-82
Porin ja Kouvolan väkiluvun
ero 2017 toukokuussa
Kuvio 8. Porin ja Kouvolan väkiluku
kuukausittain 2016–2017/5 (Lähde:
Tilastokeskus, StatFin-tietokanta, Väestö)
Graafissa vertaillaan Porin ja Kouvolan väkiluvun kehitystä kuukausittain vuosina 2016–2017/5. Porin ja Kouvolan väkiluvut ovat
lähentyneet toisiaan huomattavasti ajanjakson aikana. Porin ja Kouvolan väkiluvun erotus oli -82 henkilöä toukokuun lopussa 2017.
84 848
84 930
84 600
84 800
85 000
85 200
85 400
85 600
85 800
86 000
Pori Kouvola

32
34 501
Muissa Suomen kunnissa asuvien
porilaissyntyisten määrä vuoden
2015 lopussa
Kuvio 9. Porissa syntyneiden määrä 31.12.2015
kaupungeittain (Lähde: Tilastokeskus, erillisaineisto)
Kartta kuvaa Porissa syntyneiden määriä, jotka asuvat muissa kunnissa
vuoden 2015 lopussa. Kartan väriasteikon tummentuessa porilaissyntyisten
määrä suurentuu. Valkoisella värillä kuvatuissa kunnissa porilaissyntyisten
määrä oli ≤5. Porilaissyntyisten levinneisyysalue kattaa lähes koko Suomen:
porilaissyntyisiä on yli 5 henkilöä yhteensä 225 kunnassa. Porin ulkopuolella
asui Suomessa yhteensä 34 501 porilaissyntyistä henkilöä.

33
3 931
Porilaissyntyisten määrä Helsingissä
vuonna 2015
Kuviot 10 ja 11. Suomen 30 kuntaa, joissa eniten
porilaissyntyisiä 31.12.2015. (Lähde: Tilastokeskus,
erillisaineisto)
3931
237
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
Helsinki
Ulvila
Tampere
Turku
Espoo
Rauma
Vantaa
Luvia
Nakkila
Harjavalta
Kankaanpää
Jyväskylä
Sastamala
Eura
Nokia
Lahti
Kaarina
Pomarkku
Hämeenlinna
Oulu
Kokemäki
Merikarvia
Ylöjärvi
Salo
Raisio
Nurmijärvi
Kirkkonummi
Vaasa
Kangasala
Naantali
Kartta ja graafi kuvaavat Suomen 30 kuntaa,
joissa asui eniten Porissa syntyneitä henkilöitä
vuoden 2015 lopulla. Porilaissyntyisiä oli
määrällisesti eniten Helsingissä ja Ulvilassa.
TOP 30 -kunnissa porilaissyntyisiä oli yhteensä
25 809 henkilöä, eli lähes neljä viidestä
porilaissyntyneistä asuu TOP 30 -kunnissa ja
vain yksi viidestä niiden ulkopuolella.

34
YLEINEN PORIN SEUDUN KEHITYS

35
YLEINEN PORIN SEUDUN KEHITYS VUODEN 2017 TAMMI-HUHTIKUUSSA
Porissa tilitettyjen
kunnallisverojen määrä aleni
kalenterivuoden alusta -1,6 %
tammi-kesäkuussa 2017.
Porissa valmistui yhteensä
2 048 uutta asuntoa
vuosina 2010-2015.
Porin vanhojen asuntojen
neliöhinnat olivat 1456 €/m²
maaliskuussa 2017. Porin
asuntojen neliöhinnat olivat
6:nneksi alhaisimmat 20
suurimman kaupungin
joukossa.
Porissa tilitettyjen yhteisö-
verojen määrä nousi
kalenterivuoden alusta 20 %
tammi-kesäkuussa 2017.
Porissa oli 4,81 aloittanutta ja
2,85 lopettanutta yritystä
1000 asukasta kohden
vuonna 2016. Aloittaneiden
yritysten määrä on nousussa
ja lopettaneiden laskussa.
Porissa oli 61,6 toimivaa
yritystä 1000 asukasta
kohden vuonna 2015.
Vertailussa 20 suurimman
kaupungin joukossa Pori
sijoittui 8:nneksi.

36
22,9 milj. €
kunnallisverojen
muutos kalenterivuoden
alusta tammi-kesäkuussa
2017
Kuvio 1. Tilitettyjen
kunnallisverojen määrä (€)
kuukausittain Porissa 2015–2017/6 (Lähde:
vero.fi, Veronsaajien palvelut, Kausitilitys)
Graafissa kuvataan Porissa tilitettyjen kunnallisverojen määrää kuukausittain vuosina 2015-2017/6. Tilitettyjen kunnallisverojen
määrien vaihtelut ovat olleet varsin vähäisiä lukuun ottamatta marraskuuta. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä aleni -1,6 %
kalenterivuoden alusta tammi-kesäkuussa 2017. Koko maassa tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli myös negatiivinen, mutta
muutos -0,3 % oli alhaisempi kuin Porissa.
22 897 159
0
5 000 000
10 000 000
15 000 000
20 000 000
25 000 000
30 000 000
35 000 000
2015 2016 2017

37
-1,6 %
Porin kunnallisverojen
määrän muutos%
kalenterivuoden alusta
kesäkuussa 2017
Kuvio 2. Tilitettyjen kunnallisverojen
määrän muutos%:t kalenterivuoden alusta
Porissa ja koko maassa vuoden 2017
tammikuu-kesäkuussa (Lähde: vero.fi,
Veronsaajien palvelut, Kausitilitys)
Graafi kuvaa tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutosprosentteja kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa vuoden 2017
tammi-kesäkuussa. Porissa tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutosprosentti on ollut kaikkina kuukausina koko maan
muutosprosenttia suurempi.
-9,0
-1,5 -1,2
-0,3 -0,5 -0,3
-9,9
-2,5 -2,2
-1,6 -1,8 -1,6
-12,0
-10,0
-8,0
-6,0
-4,0
-2,0
0,0
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu
Koko maa Pori

38
+20,0 %
yhteisöverojen määrän
muutos kalenterivuoden
alusta tammi-kesäkuussa
2017
Kuvio 3. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä
(€) Porissa kuukausittain vuosina 2015–
2017/6 (Lähde: vero.fi, Veronsaajien
palvelut, Kausitilitys)
Graafi kuvaa tilitettyjen yhteisöverojen määrää Porissa kuukausittain vuosina 2015–2017/6. Toukokuun kasvupiikki yhteisöverojen
maksatuksessa perustuu verottajan jaksotuskäytäntöihin. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli tammi-kesäkuussa korkeammalla
tasolla kuin vuonna 2016 vastaavana ajankohtana. Porin tilitettyjen yhteisöverojen määrä kasvoi 20,0 % kalenterivuoden alusta
tammi-kesäkuussa 2017. Koko maassa yhteisöverot kasvoivat vielä Poriakin nopeammin (24,4 %) tammi-kesäkuussa 2017.
833 875
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 000
2015 2016 2017

39
1 456 €
neliöhinta vuonna 2017
Kuvio 4. Vanhojen asuntojen neliöhintojen
(€/m²) kehitys Porissa 2010–2017/3
(Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta,
Asuminen)
1456
1200
1250
1300
1350
1400
1450
1500
1550
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017/3
Graafi kuvaa vanhojen asuntojen neliöhintojen (€/m²) kehitystä Porissa vuosina 2010–2017/3. Vanhat asunnot pitävät sisällään kaikki
rivitalo-, paritalo- ja kerrostalo-osakkeet. Vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat olleet nousujohteisia. Ylimmillään neliöhinta oli vuonna
2016 (1499 €/m²). Porin vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet vuodesta 2010 vuoteen 2017 yhteensä 148 €/m².

40
0,2 %
neliöhintojen muutos%
(indeksi 2010=100) edellisen
vuoden vastaavaan
neljännekseen verrattuna
Kuvio 5. Porin vanhojen asuntojen
neliöhintojen muutos%:t vuosittain 2010–
2017, ensimmäiseltä kvartaalilta, edellisen
vuoden vastaavaan neljännekseen
verrattuna (Lähde: Tilastokeskus,
StatFin-tietokanta, Asuminen)
Graafi kuvaa Porin vanhojen asuntojen neliöhintojen muutosprosentteja ensimmäiseltä kvartaalilta vuosittain 2010–2017. Muutosta
verrataan edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Porin vanhojen asuntojen hintamuutos on ollut positiivinen lukuun ottamatta
vuotta 2015. Vuosien 2016-2017 ensimmäisellä neljänneksellä vanhojen asuntojen hintanousu oli maltillinen.
7,6
0,3
3,1
0,4
- 2,5
0,4 0,2
- 4,0
- 2,0
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017/3

41
2 735
Porin ja Helsingin vanhojen
asuntojen neliöhintojen
erotus
Kuvio 6. Vanhojen asuntojen neliöhintojen
(€/m²) kehitys Porissa verrattuna 20
suurimpaan kaupunkiin tammi-
maaliskuussa 2017 (Lähde: Tilastokeskus,
StatFin-tietokanta, Asuminen)
Graafi vertaa vanhojen asuntojen neliöhintojen (€/m²) kehitystä Porissa 20 suurimpaan kaupunkiin vuoden 2017 ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. Porin vanhojen asuntojen neliöhinta oli vertailussa kolmanneksi alhaisin. Korkein neliöhinta oli
Helsingissä (4 191 €/m²) ja alhaisin puolestaan Kouvolassa (1 140 €/m²). Porin ja Helsingin vanhojen asuntojen neliöhintojen välinen
erotus oli todella suuri, lähes kolminkertainen.
4191
1456
1140
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500

42
2 048
Porin valmistuneiden
asuntojen määrä vuosina
2010-2015
Kuvio 7. Porin valmistuneiden asuntojen
määrät vuosina 2010–2015 (Lähde:
Tilastokeskus, rakentaminen)
470
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Graafi kuvaa valmistuneiden asuntojen määrää vuosina 2010-2015. Valmistuneet asunnot pitävät sisällään kerros-, rivitalo- ja
paritalo-osakkeet eli kaikki osakeyhtiömuotoiset asunnot. Porissa valmistui yhteensä 2 048 asuntoa vuosina 2010-2015. Vuonna
2015 Porissa valmistui yhteensä 470 asuntoa, joka oli vuositasolla korkein määrä vuoden 2010 jälkeen.

43
4,00
Porin valmistuneiden
asuntojen määrä 1000
asukasta kohden vuosina
2010-2015
Kuvio 8. Porin valmistuneiden asuntojen
määrä 1000 asukasta kohden vuosina
2010-2015 verrattuna 27 suurimpaan
kaupunkiin (Lähde: Tilastokeskus,
rakentaminen)
10,65
4,00
2,13
0,00
2,00
4,00
6,00
8,00
10,00
12,00
Graafissa vertaillaan valmistuneiden asuntojen määrää promilleina suhteessa keskiväkilukuun 27 suurimmassa kunnassa vuosina
2010-2015. Valmistuneet asunnot pitävät sisällään kaikki kerros-, rivi- ja paritalo-osakkeet. Porissa valmistui yhteensä 4 asuntoa
1000 asukasta kohden. Porin valmistuneiden asuntojen määrä oli suhteessa asukaslukuun kuudenneksi alhaisin 27 suurimman
kunnan joukossa. Valmistuneiden asuntojen määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkein Seinäjoella, Oulussa ja Vantaalla sekä
alhaisin Kouvolassa, Salossa ja Kotkassa.

44
78
Aloittaneiden yritysten
määrä Porissa vuoden 2016
viimeisen neljänneksen
aikana
Kuvio 9. Aloittaneet yritykset Porissa
kvartaaleittain vuosina 2005–2016 (Lähde:
Tilastokeskus, StatFin-tietokanta, Yritykset)
78
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
I II III IV
Graafi kuvaa aloittaneiden yritysten määrää kvartaaleittain Porissa vuosina 2005–2016. Ensimmäisellä kvartaalilla aloittavien
yritysten määrä on ollut suurin jokaisena tarkasteluajanjakson vuotena, kun taas vähiten aloittaneita yrityksiä on pääsääntöisesti ollut
viimeisellä kvartaalilla jokaisena vuotena. Vuonna 2006 on ollut eniten aloittaneita yrityksiä (487) ja vähiten vuonna 2014 (335).
Vuoden 2016 aikana aloittaneiden yritysten määrä oli Porissa yhteensä 410.

45
74
Lopettaneiden yritysten
määrä Porissa vuonna 2016
kolmannen neljänneksen
aikana
Kuvio 10. Lopettaneet yritykset Porissa
kvartaaleittain vuosina 2005–2016/III
Yritykset)
74
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
I II III IV
Graafi kuvaa lopettaneiden yritysten määriä Porissa kvartaaleittain vuosina 2005–2016/III. Lopettaneiden yritysten tiedot tulevat
kvartaalin aloittaneiden yritysten tietoja jäljessä. Selvästi eniten lopettaneita yrityksiä on ollut jokaisen vuoden viimeisellä
kvartaalilla. Eniten lopettaneita yrityksiä oli vuonna 2008 (391) ja vähiten vuonna 2010 (299). Vuonna 2016 lopettaneita yrityksiä oli
kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana yhteensä 243.

46
4,81
Porissa aloittaneiden
yritysten määrä 1000
asukasta kohden vuonna
2016
2,85
Porissa lopettaneiden
yritysten määrä 1000
asukasta kohden 3.
vuosineljänneksen jälkeen
vuonna 2016
Kuvio 11. Porissa aloittaneiden ja
lopettaneiden yritysten määrät vuosittain
1000 asukasta kohden vuosina 2010─2016
Yritykset)
4,81
2,85
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset
Graafissa verrataan Porissa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määriä vuosittain 1000 asukasta kohden vuosina 2010–2016.
Vuosi 2014 oli tarkasteluajanjaksolla ainoa vuosi, jolloin lopettaneita yrityksiä oli enemmän kuin aloittaneita. Vuoden 2016 lukujen
perusteella aloittaneiden yritysten määrä on ollut kasvussa ja lopettaneiden laskussa 1000 asukasta kohden. Vuonna 2016
aloittaneita yrityksiä 1000 asukasta kohden oli 1,96 enemmän kuin lopettaneita.

47
8.
Porissa oli kahdeksanneksi
eniten aloittavia yrityksiä
1000 asukasta kohden 20:stä
suurimmasta kaupungista
vuonna 2016
Kuvio 12. Porin aloittaneiden yritysten
määrät 1000 asukasta kohden verrattuna
20 suurimpaan kaupunkiin vuonna 2016
Yritykset)
8,79
5,72 5,62
5,35 5,25
4,99 4,84 4,81
4,52 4,45 4,42 4,39 4,33 4,31 4,26 4,19
3,84
3,56 3,37 3,27
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Graafissa vertaillaan aloittaneiden yritysten määriä 1000 asukasta kohden 20 suurimmassa kaupungissa. Porissa aloittaneita
yrityksiä 1000 asukasta kohden oli 4,81. Porin aloittaneiden yritysten määrä oli 8:nneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa.
Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkein Helsingissä, Espoossa ja Turussa sekä alhaisin Kotkassa,
Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

48
59,37
Porin yrityskanta 1000
asukasta kohden vuoden
2016 kolmannella
neljänneksellä
Kuvio 13. Porin yrityskannan kehitys 1000
asukasta kohden kvartaaleittain vuosina
2013/I–2016/III (Lähde: Tilastokeskus,
StatFin-tietokanta, Yritykset)
59,37
55
55,5
56
56,5
57
57,5
58
58,5
59
59,5
60
2013/I
2013/II
2013/III
2013/IV
2014/I
2014/II
2014/III
2014/IV
2015/I
2015/II
2015/III
2015/IV
2016/I
2016/II
2016/III
Graafi kuvaa Porin yrityskannan kehitystä 1000 asukasta kohden kvartaaleittain vuosina 2013/I–2016/III. Porin yrityskanta on ollut
hieman nousujohteista, mutta vaihteluväli on ollut kuitenkin suhteellisen pieni. Porin yrityskanta on vaihdellut 58,09:n ja 59,37:n
välillä tarkasteluajanjakson aikana.

49
8.
Porissa oli kahdeksanneksi
eniten toimivia yrityksiä
suhteessa väestöpohjaan
Kuvio 14. Yrityskannan määrä 1000
asukasta kohden 20 suurimmassa
kaupungissa vuonna 2015 (Lähde:
Tilastokeskus, Yritykset)
94,4
76,0
66,1 64,6 63,4 62,0 61,7 61,6
59,2
56,7 56,3 56,1 54,1 53,5 53,1 53,1 51,8 51,3 50,8
48,4
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
Graafissa vertaillaan yrityskannan eli toimivien yritysten määrää 1000 asukasta kohden 20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2015.
Porissa oli 8:nneksi eniten toimivia yrityksiä suhteessa väestöpohjaan vuonna 2015. Yrityskanta oli suurin suhteessa asukaspohjaan
Helsingissä, Salossa ja Seinäjoella sekä alhaisin Oulussa, Kotkassa ja Vantaalla. Erot kaupunkien välillä olivat suuret: esimerkiksi
Oulussa oli lähes kaksi kertaa vähemmän toimivia yrityksiä suhteessa väestöpohjaan kuin Helsingissä.

50
AJAKOHTAST ─ PIST NY HEI ITELLES YLÖS!
 KIRVATSIN JYTÄ 2.8.2017
 PORISPERE 4.-6.8.2017
 SUNSET BEACH RUN 26.8.2017
 TEATTERIFESTIVAALI LAIN§UOJATTOMAT 2.-10.9.2017
 PORIN PÄIVÄT 21.9-24.9.2017
LISÄINFOO TAPAHTUMIST LÖYDÄT PORI NETTISIVUILT!

51
KIITOS

52
LISÄTIEDOT:
Timo Aro
Kehittämispäällikkö
p. +358 44 701 4474
timo.aro@pori.fi

Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017

Similar to Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017 (20)

Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017