Uudenmaan liiton Länsi-Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön osana on teetetty linea-konsulteilla perusasioista pp-esitys, jossa kuvin näkyvät mm. aluerakenne, väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne, palvelut ja palveluverkko, vapaa-ajan asuminen ja matkailu, työssäkäynti ja tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittuminen.

1. Länsi-Uudenmaan
liikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmä ja sen
toimintaympäristö - lähtökohtia
14.11.2012

2. Suunnittelualue
o Kahdeksan erilaista
kuntaa.
o Alue on liikenteellisesti
haastava, sillä kunnat
poikkeavat toisistaan
niin toiminnallisesti kuin
kytkennöiltäänkin.
o Pääkaupunkiseutu
vaikuttaa voimakkaasti
Länsi-Uudenmaan
aluerakenteeseen.
o Väestön, työpaikkojen
ja palvelujen kasvu
painottuu alueen
itäiseen osaan.

3. Toimintaympäristö
Aluerakenne
Väestö
Työpaikat ja elinkeinorakenne
Palvelut ja palveluverkko
Vapaa-ajan asuminen ja matkailu
Työssäkäynti
Tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittuminen

4. 2. vaihemaakuntakaavan aluerakenne
o Kaavan mitoituksessa on varauduttu 430 000
uuteen asukkaaseen ja 250 000 uuteen
työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä.
o Suunniteltu kasvu ohjataan nykyrakenteeseen
sitä tiivistäen ja täydentäen.
o Maakunnan keskusverkon ydin on vahva
pääkaupunkiseutu. Keskusverkkoa täydentävät
Länsi-Uudenmaan alueella Lohjan ja
Tammisaaren seutukeskukset sekä
kuntakeskukset. Haja-rakentamista
ohjataan maakunnallisesti
merkittäviin kyliin.
o Valtaosa työpaikoista
sijaitsee hyvien
joukkoliikenne-
yhteyksien
varrella taajama-
toimintojen
alueilla.
Lähde: Uudenmaan liitto

5. Väestö vuonna
2011
(1 x 1 km alueella)
o Väestö painottuu alueen
itäosaan.
o Alueen länsi- ja pohjoisosissa
alhainen väestöntiheys.
o Suurimman ikäluokan
muodostavat 40–49- ja
60–64-vuotiaat.
o Nuoria työikäisiä eli 20–29-
vuotiaita on suhteellisesti
vähemmän kuin koko
Uudellamaalla.
Väestö Taajama-
2011 väestö 2010
Hanko 9 415 95,8 %
Inkoo 5 559 40,8 %
Karkkila 9 180 85,0 %
Kirkkonummi 37 190 87,8 %
Lohja 47 377 84,9 %
Raasepori 28 948 76,7 %
Siuntio 6 145 47,1 %
Vihti 28 588 73,6 %
Yhteensä 172 402 81,7 %
Lähde: Tilastokeskus 2012 ja OIVA 2012

6. Väestömuutos
vuosina 1985–2011
(1 x 1 km alueella)
o Väestö on kasvanut 2000-luvulla
eniten Siuntiossa (27 %).
o Väestö on kasvanut yli
viidenneksen myös Kirkko-
nummella ja Vihdissä.
o Hangossa väestö on vastaava-
na aikana vähentynyt 6 %.
Väestön-
Väestö muutos
Kunta 1985 2000 2011 85-00 00-11
Hanko 12 071 10 044 9 415 -17 % -6 %
Inkoo 4 368 4 873 5 559 12 % 14 %
Karkkila 8 355 8 753 9 180 5% 5%
Kirkko-
nummi 23 255 29 694 37 190 28 % 25 %
Lohja 39 754 43 786 47 377 10 % 8%
Raasepori 28 140 28 436 28 948 1% 2%
Siuntio 3 982 4 853 6 145 22 % 27 %
Vihti 19 267 23 858 28 588 24 % 20 %
Yhteensä 139 192 154 297 172 402 11 % 12 %
Lähde: Tilastokeskus 2012

7. Väestön ennustettu
muutos vuosina
2009–2035
(1 x 1 km alueella)
o Uudenmaan liiton
ennusteessa väestö kasvaa
jokaisessa kunnassa.
o Suurinta kasvun ennuste-
taan olevan Siuntiossa
(69 %) ja pienintä puoles-
taan Hangossa (14 %).
Väestön-
Väestö muutos
Kunta 1985 2009 2035 85-09 09-35
Hanko 12 071 9 492 10 780 -21 % 14 %
Inkoo 4 368 5 526 7 785 27 % 41 %
Karkkila 8 355 8 999 10 714 8% 19 %
Kirkko-
nummi 23 255 36 126 52 616 55 % 46 %
Lohja 39 754 46 437 56 941 17 % 23 %
Raasepori 28 140 28 724 33 495 2% 17 %
Siuntio 3 982 5 952 10 074 49 % 69 %
Vihti 19 267 27 509 37 784 43 % 37 %
Yhteensä 139 192 168 765 220 189 21 % 30 %
Lähde: Uudenmaan liitto

8. Työpaikat vuonna
2009
(1 x 1 km alueella)
o Työpaikkarakenne
keskittyy ja
palveluvaltaistuu.
o Vahvoja aloja
metallituotteiden
valmistus ja jalostus,
sähkölaitteiden valmistus
sekä paperin ja
kartongin valmistus.
o Pääkaupunkiseudun
lähialueella alhainen
työpaikkaomavaraisuus.

9. Työpaikkojen
ennustettu muutos
vuosina 2007–2035
(1 x 1 km alueella)
o Uudenmaan liiton ennustees-
sa työpaikkojen määrä kasvaa
jokaisessa kunnassa.
o Suurinta kasvun ennustetaan
olevan Siuntiossa
(56 %) ja pienintä puolestaan
Hangossa (7 %).
Työpaikka-
Työpaikat muutos
Kunta 1985 2007 2035 85-07 07-35
Hanko 5 593 4 935 5 329 -13 % 7%
Inkoo 1 720 1 177 2 164 -46 % 46 %
Karkkila 2 876 3 591 4 050 20 % 11 %
Kirkko-
nummi 8 303 10 089 15 749 18 % 36 %
Lohja 16 768 16 326 24 714 -3 % 34 %
Raasepori 12 721 9 881 14 916 -29 % 34 %
Siuntio 1 188 1 148 2 591 -3 % 56 %
Vihti 6 396 7 372 10 634 13 % 31 %
Yhteensä 55 565 54 519 80 147 -2 % 32 %
Lähde: Uudenmaan liitto, OIVA 2012

10. Elinkeinorakenne 2009
Lähde: Tilastokeskus 2012 10 vuodessa teollisuuden osuus vähentynyt, palvelut kasvaneet

11. Taajamissa
työssäkäynti
vuonna 2009
Kuntien välinen työssäkäynti vuonna 2010
(yli 100 virrat)
Hangosta Inkoosta
Raaseporiin 249 Helsinkiin 414
Helsinkiin 101 Espooseen 345
Kirkkonummelle 252
Raaseporiin 225
Lohjalle 190
Karkkilasta Kirkkonummelta
Helsinkiin 398 Helsinkiin 4 954
Vihtiin 293 Espooseen 4 839
Espooseen 255 Vantaalle 997
Vantaalle 221 Lohjalle 157
Lohjalle 203 Vihtiin 135
Siuntioon 117
Lohjalta Raaseporista
Helsinkiin 2 442 Helsinkiin 785
Espooseen 2 186 Hankoon 710
Vihtiin 880 Lohjalle 441
Vantaalle 683 Espooseen 275
Kirkkonummelle 299 Kirkkonummelle 191
Raaseporiin 267 Inkooseen 160
Karkkilaan 191 Vantaalle 103
Siuntioon 160
Siuntiosta Vihdistä
Helsinkiin 571 Helsinkiin 2 743
Espooseen 565 Espooseen 2 346
Kirkkonummelle 386 Vantaalle 972
Lohjalle 262 Lohjalle 682
Vantaalle 145 Karkkilaan 270
Kirkkonummelle 241
Nurmijärvelle 193

12. Työmatkat pääkau-
punkiseudulle sekä
Saloon ja Turkuun
(1 x 1 km alueella)
o Pendelöinti
pääkaupunkiseudulle
erittäin voimakasta
lukuunottamatta
Raaseporia ja Hankoa.
o Saloon ja Turkuun
suuntautuminen
marginaalista.

13. Työmatkojen keski-
pituus vuonna 2009
(1 km² ruudusta lähtevät)
Työmatkojen
keskipituuden muutos
1980–2009
30
25
20
km
15
10
5
0
Hanko Inkoo
Karkkila Kirkkonummi
Lohja Raasepori
Siuntio Vihti

14. Työmatkojen keski-
pituus vuonna 2009
(1 km² ruutuun saapuvat)

15. Kaupallisten
palvelujen
sijoittuminen
o Kauppa reagoi jatkuvasti
toimintaympäristön
muutoksiin.
o Kaupan yksikkökoot
kasvavat.
Lähde: Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa (Uudenmaan liiton julkaisuja E 111 - 2010

16. Seudullisesti merkittävät
Voimassa olevien maakuntakaavojen suuryksiöt
vähittäiskaupan suuryksiköt Uudet suuryksiköt, ensisijaisesti tilaa vaativaa kauppaa
o Voimassa olevien
maakuntakaavojen suuryksiköt
Länsi-Uudenmaan alueella ovat
Lohjan Tynninharju sekä
Kirkkonummen Inkilänportti.
o Uudet suuryksiköt Länsi-
Uudenmaan alueella ovat Lohjan
Lempola, Vihdin Huhmari sekä
Raaseporin Horsbäck ja Karjaan
lounaisosa.
Lähde: Uudenmaan liitto

17. Lomarakennukset,
matkailukohteet ja
kesän
liikennemäärä
o Lomarakennukset
keskittyneet
etelärannikolle ja
Lohjanjärven
ympäristöön.
o Vapaa-ajan asumisen
merkitys lisääntynyt.

18. Tavaraliikennettä
tuottavien
toimintojen
sijoittuminen
o Esimerkkejä alueen
teollisuusyrityksistä:
o Sappi Myrskylänmäki
o Printal Veikkoinkorpi
Hiekka
Kalkkimäki
o Levator Nälköönlampi Lankila
o Sisu Tytyri Etelä-Nummela
Muijala
Pitkäniemi Muijalannummi
o Orthex Pappilankorpi
Kirkniemi (Sappi)
o Martela Maksjoki
o Parma
Karjaa
Horsbeck
Dragsvik
Hangonniemi
Lappohja-Koverhar
Hangon satama

19. Liikkumiskäyttäytyminen

20. Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2010–2011/Liikennevirasto

21. Kulkumuotojakauma matkoista
Lähde: Laaja liikennetutkimus (LITU 2008)

22. Kulkumuotojakauma suoritteesta
Lähde: Laaja liikennetutkimus (LITU 2008)

23. Matkojen suuntautuminen
Lähde: Laaja liikennetutkimus (LITU 2008)

24. Länsi-Uudenmaan
liikkumisvyöhykkeet
o Jalankulkuvyöhyke: ruudut, jotka
ovat enintään 1 km:n etäisyydellä
kuntakeskuksesta
o Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke:
joukkoliikenteen ja kaupan
palvelutasoon sekä asukas- ja
työpaikkamääriin perustuvassa
paikkatietoanalyysissä esiin
nousevat toimintojen keskittymät
o Jalankulun reunavyöhyke: ruudut,
jotka ovat 1-2,5 km:n etäisyydellä
kuntakeskuksesta
o Joukkoliikennevyöhyke: ruudut,
joissa joukkoliikenteen vuoroväli
enintään 30 min, kävelyetäisyys
enintään 250 m bussipysäkille ja
enintään 400 m raideliikenteen
pysäkille
o Seudullinen joukkoliikennevyöhyke:
taajamaruudut, joissa seudullisen
joukkoliikenteen vuoroväli enintään
60 min, kävelyetäisyys pysäkille 500
m/1000 m sekä aikaetäisyys Hel-
singin keskustaan enintään 75 min
o Autovyöhyke: taajama-alueet, jotka
eivät täytä muiden vyöhykkeiden
kriteerejä

25. Matkojen kulkutapajakauma yhdyskuntarakenteen
eri vyöhykkeillä asuvilla
Lähde: Uudenmaan liitto

26. Huom! Vuoden 2007 jälkeen ajoneuvorekisteristä poistaminen on vaatinut romutustodistuksen hankkimista (näkyy tilastoissa ns. ”haamuautoina”)
Lähde: OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 8/2012 (Hertta/Elinympäriston seuranta, tietolähteet: Trafi, Tilastokeskus, YKR/SYKE & Tilastokeskus)

27. Liikennejärjestelmä
Tieverkko
Rataverkko
Vesiliikenne
Joukkoliikenne
Jalankulku ja pyöräily
Liikenneturvallisuus

28. Keskimääräinen
vuorokausiliikenne
o Vilkasliikenteiset
valtakunnalliset
pääväylät:
• Valtatie 1
• Valtatie 2
• Valtatie 25
o Kuormitetut kantatiet:
• Kantatie 50
• Kantatie 51
• Kantatie 52
o Pääosa seututeistä ja
osa yhdysteistä myös
erittäin kuormitettuja.

29. Keskimääräisen
vuorokausi-
liikenteen muutos
vuosina 2007–2011
o Liikenne kasvanut
erityisesti valtatiellä 1 ja
valtatiellä 2 Huhmarista
Vihtiin.
o Liikenne kasvanut myös
maanteillä 115 ja 116
Siuntiossa, maanteillä
11227 ja 11269
Kirkkonummella sekä
maantiellä 111
Raaseporissa.
o Liikenne myös
vähentynyt monilla
tiejaksoilla.

30. Raskaan liikenteen
määrä
o Raskaan liikenteen
keskimääräiset osuudet:
• Valtatie 1, 10 %
• Valtatie 2, 9 %
• Valtatie 25, 13 %
• Kantatie 50, 10 %
• Kantatie 51, 6 %
• Kantatie 52, 11 %

31. Tieverkon palvelu-
taso vuonna 2012
o Liikenne ruuhkautuu
säännöllisesti
(palvelutasot D, E ja F):
• Valtatiellä 25 välillä
Tammisaari–Karjaa
ja välillä Lohja–
maantie 120
(Vihdintie).
• Kehä III:lla.
• Kantatiellä 51
Siuntiosta aina
Helsinkiin saakka.

32. Tieverkon palvelu-
taso vuonna 2035
Nykyverkko
o Ilman kehittämistoimen-
piteitä liikenteen
ruuhkautuminen kasvaa:
• Valtatiellä 1
Veikkolasta
Helsingin suuntaan.
• Valtatien 25 koko
osuudella
Tammisaaresta
pohjoiseen.
• Kantatiellä 51
Inkoosta itään.

33. Maantieverkon
talvihoitoluokat

34. Rautatiekuljetukset 2005 (1 000 t/v)
Rautatiekuljetukset
o Rautatiekuljetusten merkittävimpiä
käyttäjiä Länsi-Uudellamaalla ovat Sappi
(noin 800 000 t/v, paperin vienti Hangon
sataman kautta) ja Rautaruukki (noin
300 000 t/v teräksen kuljetus Hämeen-
linnasta ja Kemistä putkitehtaalle Rautatiekuljetukset 2011 (1 000 t/v)
Lappohjaan). FN Steelin kuljetukset
loppuneet tehtaan sulkemisen myötä.
o Hanko–Hyvinkää-radan tavarakulje-
tuksille ennustettu 30–40 prosentin
kasvua vuoteen 2020 mennessä.
o Hanko–Hyvinkää-radan sähköistäminen
(ml. yksityisraiteet Hangon satamassa,
Lappohjassa ja Kirkniemessä) –
Rautatiekuljetusten ennuste vuodelle 2020 (1 000 t/v)
suunnittelu käynnissä, toteutuksesta ei
päätöstä.
o Tavaraliikenteen rautatieliikennepaikat:
Hanko, Karjaa, Kirkniemi, Lappohja,
Lohjanjärvi, Nummela, Pohjakuru ja
Rajamäki.
Lähde: Liikennevirasto ja RealCase Oy

35. Henkilöliikenne rautateillä Henkilöliikenne 2011
Kaukoliikenne
o Kaukoliikenteen osalta matkustajamäärät ovat
olleet vuosina 2005–2011 lähes vakioita:
o Kirkkonummi 40 000
o Karjaa 300 000
o Tammisaari 100 000
o Hanko 100 000
Lähiliikenne
Lähiliikenteen matkustajamäärien kehitys 2005–2011
Lähde: Liikennevirasto

36. Merikuljetukset
Länsi-Uudenmaan satamien kuljetukset
o Länsi-Uudenmaan satamien vuonna 2001 (t/v)
yhteisvolyymi vuonna 2011 oli yhteensä
8,0 milj. tonnia.
o Hangon sataman transiton suuri pudotus
huippuvuodesta 2007 noin 800 000
tonnista vajaaseen 300 000 tonniin.
o Kaasuputken rakentaminen lisäsi
Hangon kotimaan kuljetuksia yli 700 000
tonnia/vuosi.
Länsi-Uudenmaan satamien kuljetukset
vuosina 2005–2011 (t/v)
Lähde: Liikennevirasto

37. Merikuljetukset tavararyhmittäin
o Transitoautot sisältyvät luokkaan Länsi-Uudenmaan satamien ulkomaankuljetukset
metallituotteet. Volyymi on laskenut tavaralajeittain vuonna 2001 (t/v)
Venäjän oman ajoneuvotuonnin myötä.
1,1 1,3
o Kappaletavarakuljetukset keskittyvät
Kivihiili, koksi
Hangon satamaan, josta on sekä kontti-
Metallit, metallituotteet
että roro-liikennettä. 0,8 Kappaletavara
o Raakamineraalikuljetukset ovat 1,1
Raakamineraalit, sementti
keskittyneet Inkoon satamaan, josta on Paperi, kartonki
Malmit, rikasteet
lyhyt etäisyys alueen raskaiden bulk- 0,9
Muut
kuljetusten asiakkaisiin.
1,0
o Paperi- ja kartonkikuljetukset ovat 0,9
Sappin ja M-Realin kuljetuksia.
o Malmien ja rikasteiden kuljetukset
liittyvät paikallisiin terästehtaisiin, joista
FN Steelin Koverharin tehdas on
keskeyttänyt toimintansa kesäkuussa
2012.
Lähde: Liikennevirasto

38. Nykyiset joukko-
liikenteen yhteydet
Bussiliikenne
o Säännöllinen, tiheä
vuorotarjonta Helsinkiin
Lohjalta, Kirkkonum-
melta sekä Vihdin
Nummelasta.
o Alueen sisäisen
liikenteen vuorotarjonta
paras Tammisaaren ja
Karjaan, Vihdin kk:n ja
Nummelan, Pohjan ja
Karjaan sekä Lohjan ja
Nummelan välillä.
o Lisäksi sisäistä
liikennettä Lohjalla ja
Kirkkonummella.
Lähde: Matkahuolto 10/2012

39. Nykyiset joukko-
liikenteen yhteydet
Junaliikenne
Vuorojen määrät
Pendolino- ja IC-junat
Taajama- ja lähijunat
Lähde: VR 10/2012

40. Nykyiset liityntä-
pysäköintipaikat
o Tarkastelussa koko lähiliikenne-
alueen henkilöliikenteen asemat
sekä työssäkäyntialueen
kannalta linja-autoliikenteen
merkittävimmät reitit.
o Nykytilan tarkastelussa
inventoitiin 65
liityntäpysäköintialuetta.
o Liityntäpysäköinnin kysyntää ja
potentiaalia tutkittiin
kysyntämallien avulla.
o Perusennusteessa kysyntä
kasvaa yli 50 % Kirkko-
nummella, Vihdissä ja Lohjalla.
o Liityntää tukevilla toimilla
kysyntä kasvaa yli 70 %
Kirkkonummella ja Vihdissä.
o Parhaillaan laaditaan HSL:n
toimesta liityntäpysäköinti-
selvitystä.
Lähde: Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma, HSL

41. Nykyinen joukkoliikenteen
palvelutaso (pl. Kirkkonummi)
o Yhteydet pääkaupunkiseudulle arkisin hyvät
(houkutteleva taso) Lohjan keskustasta, Virk-
kalan ja Muijalan suunnilta sekä Nummelasta.
o Vihdin kirkonkylästä Nummelaan ja Helsinkiin
on vakiovuoroilla arkisin houkuttelevan tason
yhteydet.
o Houkuttelevan tason junayhteys arkisin
pääkaupunkiseudulle Karjaalta sekä
keskitason yhteydet Hangosta
ja Tammisaaresta.
Lähde: Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 (26/2011)

42. Tavoitteellinen joukkoliikenteen
palvelutaso (pl. Kirkkonummi)
Lähde: Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 (26/2011)

43. Jalankulku ja
pyöräily
o Taajamissa kattava
kevyen liikenteen verkko
• Reuna-alueilla ja
seudullisissa
yhteyksissä
puutteita
o Jalankulku ja pyöräily
menettäneet rooliaan,
syinä
• Autoistuminen
• Yhdyskuntaraken-
teen hajautuminen
• Elämäntapamuu-
tokset

44. Liikenne-
turvallisuus
o Vuosina 2002–2011 tapahtui 132
kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja
2 461 heva-onnettomuutta.
o Onnettomuuksissa menehtyi 141
henkilöä (noin 14 vuodessa) ja
loukkaantui 3 220 henkilöä
(noin 320 vuodessa).
o Henkilövahinkojen määrissä vuotta 2010
lukuun ottamatta hienoinen
laskusuhdanne.
o Vuosina 2002–2005 tieliikenteessä kuoli
noin 18 hlö/vuosi, vuosina 2006–2011
vastaavasti 12 hlö/vuosi.
Lähde: Tilastokeskus

45. Liikenne-
turvallisuus
o Vaarallisimmat liittymät:
1. Vt 25 / Ratakatu
2. Kt 51 / mt 115
3. Mt 110 / mt 11157
4. Vt 25 / kt 52
3.
5. Vt 25 / mt 111
o TOP 20 vaarallisinta liittymää
ovat teillä:
o Vt 25 (8 kpl)
o Mt 110 (7 kpl)
o Kt 51 (3 kpl) 1.
o Mt 111 ja mt 115 (2 kpl) 2.
5.
o Kuvassa ei ole huomioitu:
o Eritasoliittymiä 4.
o Seututeitä joiden
KVL < 2 500 ajon/vrk
o Yhdysteitä
Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

46. Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

47. Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

48. Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

49. Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma

50. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän ja sen
toimintaympäristön nykytila-analyysin yhteenveto
Toimintaympäristön kehityksen avainasiat
Liikennejärjestelmän palvelutaso:
- ihmisten liikkuminen ja eri väestöryhmien tarpeet
- yritysten näkökulma
- yhteiskunnan tarpeet

51. Toimintaympäristön kehityksen avainasiat 1/2
• Hyvä sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä
– Pääkaupunkiseutu vaikuttaa voimakkaasti Länsi-Uudenmaan
aluerakenteeseen
– Kolme vahvaa liikenteen pääväylää/ kehityskäytävää:
• Valtatie 1/ valtatie 2
• Rantarata/ kantatie 51
• Valtatie 25/ Hanko–Hyvinkää -rata
• Väestö
– Kasvaa muuttovoiton ansiosta ja painottuu alueen itäosaan.
– Ikääntyy, nuoria työikäisiä eli 20–29-vuotiaita on suhteellisesti
vähemmän kuin koko Uudellamaalla.
– Alueen länsi- ja pohjoisosissa laajalti alhainen väestöntiheys.

52. Toimintaympäristön kehityksen avainasiat 2/2
• Elinkeinorakenne
– Pääkaupunkiseudun lähialueella alhainen
työpaikkaomavaraisuus
– Vahvoja aloja metallituotteiden valmistus ja jalostus,
sähkölaitteiden valmistus sekä paperin ja kartongin valmistus.
– Palvelutyöpaikat keskittyvät kuntakeskuksiin ja niiden osuus
kaikista työpaikoista lähes 70 prosenttia.
• Pendelöinti erittäin voimakasta pääkaupunkiseudulle
lukuunottamatta Raaseporia ja Hankoa: työmatkat
pidentyneet.
• Vapaa-ajan asumisen merkitys on kasvanut ja se
ympärivuotistuu.
• Autoistumiskehitys ollut erittäin nopeaa

53. Liikennejärjestelmän palvelutaso: Ihmisten
liikkuminen ja eri väestöryhmien tarpeet 1/2
• Taajamissa koulut, työpaikat ja palvelut saavutettavissa
hyvin jalan, polkupyörällä ja henkilöautolla,
joukkoliikenteellä vähäinen rooli
• Haja-asutusalue pääväylien ulkopuolella lähinnä
henkilöauton varassa
• Taajamien välillä:
– Henkilöautoliikenne yleensä sujuvaa ja matka-ajat hyvin
ennakoitavissa, mutta useilla päätiejaksoilla liikenne kuitenkin
ruuhkautuu päivittäin
– Joukkoliikenteellä yleensä peruspalvelutaso niin
vuorotarjonnassa kuin liikennepalveluissa (kalusto, informaatio)
• suurimmista kuntakeskuksista pääkaupunkiseudulle ”houkutteleva
taso”

54. Liikennejärjestelmän palvelutaso: Ihmisten
liikkuminen ja eri väestöryhmien tarpeet 2/2
• Säännöllinen, tiheä bussivuorotarjonta Helsinkiin
Lohjalta, Kirkkonummelta sekä Vihdin Nummelasta.
Hyvät junayhteydet pääkaupunkiseudulle
Kirkkonummelta ja Karjaalta.
• Pääväylien laatutaso on melko hyvä, alemmalla verkolla
kunto ja hoitotaso on puolestaan heikompi.
• Liikennejärjestelmän esteettömyydessä puutteita, vaikka
mm. joukkoliikennekalusto on parantunut.

55. Liikennejärjestelmän palvelutaso:
Yritysten näkökulma
• Alueen logistinen sijainti on elinkeinoelämän kilpailuetu
• Merikuljetuksilla vahva rooli
• Logistiikan hajanaisuus ja ohuet tavaravirrat kasvattavat
kuljetuskustannuksia
• Kuljetukset alueella yleensä täsmällisiä, kun
ruuhkautuvat tie- ja katujaksot vielä melko lyhyitä
• Pääväylien laatutaso melko hyvä, alemmalla verkolla
kunto ja hoitotaso heikompi
• Työmatkaliikenteessä henkilöautolla hyvät olosuhteet,
taajamissa työmatkat onnistuvat hyvin jalan ja
polkupyörällä, joukkoliikenteen käyttö mahdollista suurilla
työmatkavirroilla

56. Liikennejärjestelmän palvelutaso:
Yhteiskunnan tarpeet 1/2
• Turvallisuus
– Tieliikenneturvallisuudessa lievästi positiivinen kehityssuunta.
Tieliikenteessä on tapahtunut vuosina 2002–2011 keskimäärin
246 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa,
joissa on kuollut 14 ihmistä.
• Ympäristö
– Autoistuminen kasvattanut liikenteen negatiivisia
ympäristövaikutuksia kasvihuonekaasupäästöt eivät
vähentyneet, vaikka uusien henkilöautojen CO2-päästöissä
aleneva trendi. Myös meluhaitat ovat kasvaneet.

57. Liikennejärjestelmän palvelutaso:
Yhteiskunnan tarpeet 2/2
• Aluekehitys
– Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja palvelujen
keskittäminen ovat kasvattaneet päivittäisten matkojen
pituuksia, vaikka maakunnan väestöstä asuu taajamissa
noin 82 %.
• Taloudellisuus ja tasapuolisuus
– Julkisen rahoituksen tason aleneminen pakottanut
priorisointeihin ja väylänpidon kustannustehokkuuden
maksimointiin.