Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?

1,133 views

Published on

Yksi aluerakenteen isoista muutosvoimista liittyy demografiseen muutospaineeseen eli väestön ikärakenteen muutokseen. Työikäisen väestön määrä vähenee samanaikaisesti kuin koko väestön määrä kasvaa. Alueiden välillä on kasvavia eroja väestöllisessä ja taloudellisessa huoltosuhteessa, jotka vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti alueiden tulevaan kehitykseen.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?

  1. 1. MITÄ VÄLIÄ ON JOLLAIN HUOLTOSUHTEELLA? Kuntien toimintaympäristön pyörteisyys Val$o$eteen  tohtori  Timo  Aro   Rauman  kaupungin  henkilöstön  koulutuspäivä   9.10.2015,  Rauma  
  2. 2. ”En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?” - Charles Bukowski ’Lounaalla’ 1999 -
  3. 3. Aluerakenteen isoja muutosvoimia Kaupungistuminen       KeskiAyminen   Vyöhykkeisyys    Liikkuvuus   Demografia  Pirstoutuminen   1.   2.   3.   4.   5.   6.  
  4. 4. Suomi  on  vauraampi   kuin  koskaan  histori-­‐ ansa  aikana,  muAa   miksi  tuntuu  siltä,   eAeivät  rahat  riitä   mihinkään?   Demografinen muutospaine
  5. 5. Työikäisten määrä laskee!
  6. 6. Demografinen muutospaine §  Kun,en  välisestä  muu5oliikkeestä  sai  muu5ovoi5oa   joka  neljäs  kunta  (79)  vuosina  2010-­‐2014.  Nuorista   (15-­‐24-­‐vuo,aiden)    sai  muu5ovoi5oa  vain  joka   kymmenes  kunta  (18)       §  Väestön  ikärakenteen  muutos  johtaa  ikäsidonnaisten   sosiaali-­‐  ja  terveysmenojen  kasvuun:  yli  65-­‐vuo,aiden   määrä  kasvaa  32,6  %  ja  yli  75-­‐vuo,aiden  määrä  68,6  %     vuosina  2015-­‐2030       §  Väestöllinen  huoltosuhde  yli5ää  rajapyykin  100  joka   kolmannessa  kunnassa    vuoteen  2030  mennessä.   Taloudellinen  huoltosuhde    on  vielä  armo5omampi   useassa  kunnassa.     §  Työikäisen  väestön  määrä  vähenee  noin  58  000   henkilöllä  ja  samanaikaises$  koko  väestön  määrä   nousee  noin  250  000  henkilöllä  vuoteen  2025   mennessä.  Työikäisten  väestön  määrä  kasvaa  vain  74   kunnassa  (317)  vuoteen  2023  mennessä.  Työikäisten   määrä  laskee  kaikissa  satakuntalaisissa  kunnissa!    Väestön  ikärakenteen  muutos,  työikäisen   väestön  määrän  väheneminen,  huoltosuhteen   heikkeneminen     Lähde:  Tilastokeskus   Kar5a:  Timo  Widbom  2015   Analyysi:  Timo  Aro  2015  
  7. 7. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040 Lähde:  Tilastokeskus;  Suomen  ympäristökeskus  2015;  Aluerakenteen  ja  liikennejärjestelmän  kehityskuva  2050   Alle  20  vuo,aiden   määrä  vähenee  kaikilla     Satakunnan  seuduilla   Työikäisten  määrä   vähenee  kaikilla   Satakunnan  seuduilla   Yli  65-­‐vuo,aiden   määrä  kasvaa  kaikilla   Satakunnan  seuduilla  
  8. 8. Muutoksen kaksi armotonta mittaria… 1.  Väestöllinen  huoltosuhde   =  työikäisten  osuus  suhteessa   lapsiin  ja  eläkeläisiin  tai  15-­‐64   –vuo,aiden  määrä  suhteessa   alle  15-­‐vuo,aisiin  ja  yli  65-­‐ vuo,aisiin   2.  Taloudellinen  huoltosuhde   =  työllisten  osuus  suhteessa   ei-­‐työllisiin  (lapset,   eläkeläiset,  opiskelijat,   työ5ömät,  työvoiman   ulkopuolella  olevat  jne.)   Väestöllinen  ja  taloudellinen   huoltosuhde  (kantokyky)  
  9. 9. Väestöllisen huoltosuhteen muutos pitkällä aikavälillä Eläköityminen lisääntyy, työikäisten määrä vähenee Hoivatarve kasvaa 2010 203020202000 Talous kiristyy 199019801970 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 50 60 70 80 2040 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti vuosi indeksi 50 60 70 80 indeksi 40 40 00 Nousu on alkanut ja se kestää noin 20 vuotta! Lähde:  Arto  Koski  2013  
  10. 10. Väestöllinen huoltosuhde 2014 §   Väestöllinen  huoltosuhde  oli   alhaisin  Helsingin,  Kuopion,  Jyväs-­‐ kylän,  Rovaniemen,  Tampereen,   Oulun  ja  Turun  seuduilla  sekä   korkein  Joutsan,  Ylä-­‐Pirkanmaan,   Keuruun,  Torniolaakson  ja  Sisä-­‐ Savon  seuduilla  vuonna  2014   §  Rauman  väestöllinen  huolto-­‐ suhde  oli  0,64  vuonna  2014  eli   sataa  työikäistä  kohden  oli  64   lasta  tai  eläkeläistä   §  Pohjois-­‐Satakunnan  ja  Porin   seudun  suhdeluku  oli  0,65  vuoden   2014  lopussa     0,40   0,45   0,50   0,55   0,60   0,65   0,70   0,75   0,80   0,85   0,90   Helsingin  seutukunta   Kuopion  seutukunta   Jyväskylän  seutukunta   Rovaniemen  seutukunta   Tampereen  seutukunta   Oulun  seutukunta   Turun  seutukunta   Mariehamns  stads  ekonomiska  region   Joensuun  seutukunta   Vaasan  seutukunta   Tunturi-­‐Lapin  seutukunta   Porvoon  seutukunta   Pohjois-­‐Lapin  seutukunta   Riihimäen  seutukunta   Lappeenrannan  seutukunta   Ålands  landsbygd   Kajaanin  seutukunta   Hämeenlinnan  seutukunta   Seinäjoen  seutukunta   Lahden  seutukunta   Kemi-­‐Tornion  seutukunta   Koillismaan  seutukunta   Kouvolan  seutukunta   Kokkolan  seutukunta   Kotkan-­‐Haminan  seutukunta   Rauman  seutukunta   Pohjois-­‐Satakunnan  seutukunta   Mikkelin  seutukunta   Porin  seutukunta   Varkauden  seutukunta   Forssan  seutukunta   Salon  seutukunta   Raaseporin  seutukunta   Ylä-­‐Savon  seutukunta   Etelä-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Loviisan  seutukunta   Vakka-­‐Suomen  seutukunta   Raahen  seutukunta   Suupohjan  seutukunta   Ylivieskan  seutukunta   Jakobstadsregionen   Pieksämäen  seutukunta   Äänekosken  seutukunta   Kyrönmaan  seutukunta   Imatran  seutukunta   Loimaan  seutukunta   Savonlinnan  seutukunta   Lounais-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Haapaveden-­‐Siikalatvan  seutukunta   Åboland-­‐Turunmaan  seutukunta   Ålands  skärgård   Keski-­‐Karjalan  seutukunta   Kehys-­‐Kainuun  seutukunta   Jämsän  seutukunta   Luoteis-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Järviseudun  seutukunta   Kaus,sen  seutukunta   Kuusiokun,en  seutukunta   Sydösterbo5enin  seutukunta   Oulunkaaren  seutukunta   Nivala-­‐Haapajärven  seutukunta   Pielisen  Karjalan  seutukunta   Koillis-­‐Savon  seutukunta   Itä-­‐Lapin  seutukunta   Saarijärven-­‐Viitasaaren  seutukunta   Sisä-­‐Savon  seutukunta   Torniolaakson  seutukunta   Keuruun  seutukunta   Ylä-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Joutsan  seutukunta   Heikoin  viidennes   seuduista   Kaikkien  seutujen   mediaani   Paras  viidennes   seuduista   Satakunnan  seudut   Lähde:  Tilastokeskus,  kaupunki-­‐  ja  seutuindikaa5orit     Väestöllinen  huoltosuhde  kuvaa  työ-­‐ ikäisten  (15-­‐64  v.)  suhdeAa  lapsiin  (alle   15-­‐vuo$aat)  ja  eläkeläisiin  (yli  65-­‐ vuo$aat)  
  11. 11. Taloudellinen huoltosuhde 2013 §  Taloudellinen  huoltosuhde  poikkesi   merki5äväs,  seutujen  välillä:  esimer-­‐ kiksi  Helsingin  seudulla  suhdeluku  1,10   ja  Itä-­‐Lapin  seudulla  2,12   §  Taloudellinen  huoltosuhde  oli  alhaisin   Ahvenanmaan  seuduilla,  Helsingin,   Vaasan  ja  Porvoon  seuduilla  sekä   korkein  Itä-­‐Lapin,  Kehys-­‐Kainuun,   Pielisen-­‐Karjalan  ja  Torniolaakson   seuduilla   §  Rauman  seudun  taloudellinen  huolto-­‐ suhde  oli  1,40  eli  sataa  työllistä  koh-­‐ den  oli  140  ei-­‐työllistä   §  Porin  taloudellinen  huoltosuhde  oli   1,53  ja  Pohjois-­‐Satakunnan  1,56   0,90   1,10   1,30   1,50   1,70   1,90   2,10   2,30   Ålands  landsbygd   Mariehamns  stads  ekonomiska  region   Helsingin  seutukunta   Vaasan  seutukunta   Porvoon  seutukunta   Ålands  skärgård   Riihimäen  seutukunta   Turun  seutukunta   Jakobstadsregionen   Tampereen  seutukunta   Kuopion  seutukunta   Kyrönmaan  seutukunta   Sydösterbo5enin  seutukunta   Seinäjoen  seutukunta   Hämeenlinnan  seutukunta   Rauman  seutukunta   Tunturi-­‐Lapin  seutukunta   Loviisan  seutukunta   Kokkolan  seutukunta   Vakka-­‐Suomen  seutukunta   Åboland-­‐Turunmaan  seutukunta   Jyväskylän  seutukunta   Lappeenrannan  seutukunta   Raaseporin  seutukunta   Oulun  seutukunta   Loimaan  seutukunta   Rovaniemen  seutukunta   Kaus,sen  seutukunta   Pohjois-­‐Lapin  seutukunta   Porin  seutukunta   Forssan  seutukunta   Lahden  seutukunta   Etelä-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Pohjois-­‐Satakunnan  seutukunta   Lounais-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Mikkelin  seutukunta   Kouvolan  seutukunta   Suupohjan  seutukunta   Joensuun  seutukunta   Ylivieskan  seutukunta   Kuusiokun,en  seutukunta   Salon  seutukunta   Kajaanin  seutukunta   Kotkan-­‐Haminan  seutukunta   Pieksämäen  seutukunta   Luoteis-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Ylä-­‐Savon  seutukunta   Raahen  seutukunta   Haapaveden-­‐Siikalatvan  seutukunta   Järviseudun  seutukunta   Imatran  seutukunta   Savonlinnan  seutukunta   Koillismaan  seutukunta   Jämsän  seutukunta   Nivala-­‐Haapajärven  seutukunta   Kemi-­‐Tornion  seutukunta   Varkauden  seutukunta   Sisä-­‐Savon  seutukunta   Ylä-­‐Pirkanmaan  seutukunta   Keuruun  seutukunta   Äänekosken  seutukunta   Joutsan  seutukunta   Keski-­‐Karjalan  seutukunta   Saarijärven-­‐Viitasaaren  seutukunta   Oulunkaaren  seutukunta   Koillis-­‐Savon  seutukunta   Torniolaakson  seutukunta   Pielisen  Karjalan  seutukunta   Kehys-­‐Kainuun  seutukunta   Itä-­‐Lapin  seutukunta   Heikoin  viidennes   seuduista   Kaikkien  seutujen   mediaani   Paras  viidennes   seuduista   Satakunnan  seudut   punaisella   Lähde:  Tilastokeskus,  kaupunki-­‐  ja  seutuindikaa5orit     Taloudellinen  huoltosuhde  kuvaa   työllisten  suhdeAa  ei-­‐työllisiin:  mitä   alhaisempi  luku,  sitä  kilpailukykyisem-­‐ pi  alue  on  väestöllisestä  näkökulmasta  
  12. 12. Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
  13. 13. 55,8vuonna 2015
  14. 14. 64,4vuonna 2020
  15. 15. 71,1vuonna 2030
  16. 16. Samanaikaisesti esimerkiksi Ruotsissa ja keskeisissä kilpailijamaissa työikäisten määrä kasvaa 2015-2030…
  17. 17. >100
  18. 18. <100joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030
  19. 19. Nykyisen hyvinvointimallin ylläpitäminen edellyttää… 1.  Tuottavuuden lisäämistä §  Isojen rakenneuudistusten läpivientiä a’la sote §  Teknologian ja digitalisaation hyödyntä-mistä §  Tuottavuuden lisäämistä eli vähemmällä työpanoksella on saatava enemmän arvon-lisäystä 2.  Työllisyysasteen nostamista kaikissa ikäryhmissä §  Työurien pidentämistä §  Työssä jaksamisen edistämistä §  Opiskeluaikojen lyhentämistä §  Työn verotuksen alentamista §  Työvoiman tarjonnan lisäämistä §  Työperustaisen maahanmuuton lisäämistä 3.  Ja herraties mitä muuta…    
  20. 20. Miksi työllisyysaste on niin tärkeä? Suomen  työllisyysaste  on  kaikissa   ikäryhmissä  alhaisempi  kuin  muissa   Pohjoismaissa!   §  Kuilu  Ruotsiin  on  kasvanut  edelleen   2010-­‐luvun  tai5een  jälkeen:   §  Suomen  työllisyysaste  yltää  vain   Pohjanmaan  rannikkoseudulla  ja   Uudellamaalla  EU:n  ase5amaan  75   %:in  tavoi5eeseen   §  Itäisen,  keskisen  ja  pohjoisen  Suomen   työllisyysaste  on  eri5äin  alhainen   muihin  Pohjoismaihin  verra5una   §  …toisaalta  kyse  myös  tuo5avuudesta:   Suomessa  tehdään  keskimäärin  1600   työtun,a  vuodessa,  Saksassa  1400   työtun,a  ja  Kreikassa  2000  työtun,a      
  21. 21. Ylimääräisenä kiusana ns. Baumolin tauti
  22. 22. 1. Julkisen sektorin hyvinvointipalvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja työvoimavaltaisia 2. Tuottavuutta on vaikea lisätä nopeasti: suurin osa kuluista on henkilöstö-kuluja 3. Avoimella sektorilla tuottavuuden nousu mahdollistaa palkkojen noston 4. Mutta julkisella sektorilla tuottavuuskehitys hitaampaa ja kustannus-kehitys nopeampaa 5. Julkisella sektorilla käsi- ja jalkapareja ei voi korvata koneilla ja laitteilla samoin kuin tuotannollisessa prosessiteollisuudessa 6. Henkilöstöä on vaikea lomauttaa tai irtisanoa riippumatta suhdanne- vaihteluista 7. Julkisen sektorin palkkakehitys seuraa avoimen sektorin kehitystä hitaammasta tuottavuudesta huolimatta
  23. 23. 1.  Kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan (perus)hyvinvointipalveluiden tuottamiseen väestörakenteen muutoksen seurauksena… 2.  …mutta joutuu silti samalla supistamaan ja/tai lopettamaan palveluitaan, karsimaan toimipistei- tään ja uudelleenorganisoimaan toimintojaan… 3. …ja nostamaan asteittain tuloveroprosenttia sekä asiakas- ja palvelumaksuja Baumolin taudin ensimmäiset merkit
  24. 24. Ja vielä ylimää- räisenä kiusana Wagnerin laki…
  25. 25. Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää yksilöiden taipumus vaatia julkisilta palveluilta aina enemmän ja parempaa… Hyvinvointipalvelui- den kysyntä- ja laatuvaatimukset kasvavat elintason noustessa… PARADOKSI: Hyvinvointipalvelui- den kysyntä kasvaa eniten siellä missä on vaurautta ja vähiten siellä missä on eniten tarvetta
  26. 26. ”Sateen sattuessa voidaan kiistellä siitä, onko sadetakki parempi kuin sateenvarjo, mutta tyhmintä on jäädä sateeseen ja kastua" - Osmo Soininvaara -
  27. 27. https://www.youtube.com/ watch?v=bcYqm7AVdiU
  28. 28. LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×