2. Mikä erottaa ryhmän joukosta? (Lähde: Himberg, L. & Jauhiainen, R. Suhteita, minä, me ja muut. 1998, s.94 – 100), Vilkko-Riihelä, A. 1999. Psyyke, psykologian käsikirja. WSOY., 646 – 648. Mikä tahansa ihmisten yhteenliittymä ei ole vielä ryhmä, ryhmäksi joukon tms. tekee: a) yhteinen tavoite, b) ryhmäsuhteet (rooli-, normi-, valta-, kommunikaatio- ja tunne-suhteet) ja c) ryhmän dynamiikka (ryhmätilanteet, jäsenten (erilaiset) tulkinnat niistä sekä ryhmäsuhteet – nämä lisäksi muuttuvat jatkuvasti)

3. Miksi on ryhmiä ? Pohjana ihmisen tarpeelle muodostaa sosiaalisia suhteita on hänen psyykkinen tarvitsevuutensa : meillä on halu kuulua, johonkin/jollekin, tarve olla tarpeellinen ja pidetty … (vrt. minuus ja sen synty) Yksilölle erilaiset ryhmät ja liikkeet antavat mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöönsä , liittyä yhteiskuntaan (vrt. sosialisaatio) ja toisaalta muuttaa sitä Liittymisen puute ja heikot ryhmät syrjäyttävät ihmisiä yhteiskunnan osallisuudesta ja siten vähentävät yhteiskunnan kiinteyttä Ryhmää on kuvattu myös pienoisyhteiskunnaksi, jossa yhteiskunnallista toimintaa voidaan harjoitella

5. Miksi on ryhmiä? Osallistuessamme ryhmän toimintaan ja vastatessamme muiden odotuksiin, joudumme suhteuttamaan itseämme ympäristöömme ja tekemään rajaa itsemme ja muiden välille  lisää tietoa itsestä ja ympäröivästä maailmasta Ryhmä mahdollistaa itsetarkkailun välineen; tullaan tietoisiksi tavoistamme havaita, ajatella, tuntea, kommunikoida ja toimia.

6. Mihin yhteiskunta tarvitsee ryhmiä? Ryhmät toimivat yksilöiden ja yhteiskunnan välittäjinä, siltoina organisaatioiden ja instituutioiden ja toisaalta lähipiirin ihmissuhteiden välillä. Yhteiskunta tarvitsee ryhmiä, koska se säätelee, normittaa ja valvoo jäsentensä toimintaa ryhmien välityksellä. Ryhmien (perhe, koulu, vertaisryhmät…) avulla yhteiskunnan jäsenet sosiaalistetaan yhteiseen arvo- ja normimaailmaan. Ryhmät tuovat myös kiinteyttä yhteiskuntaan ja auttavat yksilöitä liittymään siihen. Yhteisten asioiden organisointi on tehokkaampaa ryhmissä tapahtuvana kuin yksilöllisenä toimintana.

7. Ryhmän tavoitteellisuus Kaikkien ryhmien on toimiakseen pyrittävä samanaikaisesti kahteen päämäärään: tuloksellisuuteen ja toisaalta kiinteyteen ja toimintakykyyn (= ryhmän kaksoistavoite ). Tehtäväsuorituksen onnistuminen riippuu ryhmän koossapysymisestä ja kiinteydestä l. tunnetavoitteen saavuttamisesta. Monien (opiskelu- ja työryhmien) heikot tulokset johtuvat siitä, ettei kaksoistavoitetta ymmärretä eikä ryhmän toimintakykyyn kiinnitetä riittävästi huomiota. Vastaavasti ryhmän toiminta voi huonontua, jos jäsenet keskittyvät pääasiassa omiin tunnekokemuksiinsa ja keskinäisiin suhteisiinsa ja unohtavat tehtäväsuorituksen. Ryhmä ei saavuta kaksoistavoitettaan automaattisesti, vaan asiasta on erikseen huolehdittava.

8. Ryhmän toiminnan arviointi KYSY ITSELTÄSI ESIM.: 1. Käsiteltiinkö oikeita asioita, jos ei niin miksi ei? 2. Mistä sitten keskusteltiin? Miksi? 3. Minkälainen oli ryhmän ilmapiiri? 4. Päätettiinkö jotain tai sovittiinko jostain? Mitä? 5. Saiko jokainen sanotuksi mitä halusi, jos ei niin miksi? 6. Tuliko jokainen kuulluksi, jos ei niin miksi? 7. Jäikö jokin tärkeä asia käsittelemättä, jos niin miksi?