Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden näkymä silti heikko
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 17.9.2020
#eurojatalous
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu v...Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum
Suomen Pankki
Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
Eurojatalous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
eurojatalous.fi
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden näkymä silti heikko
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 17.9.2020
#eurojatalous
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu v...Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum
Suomen Pankki
Suomen Pankin ennuste: Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
Eurojatalous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
eurojatalous.fi
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Suomen Pankin asiantuntijoiden arvio talouden tilannekuvasta elokuussa 2019. Esitelty/esitellään työmarkkinajärjestöille. Laatijat Hanna Freystätter, Meri Obstbaum ja Lauri Kajanoja.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut,...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
#eurojatalous
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut 1,2 prosenttiyksiköllä ennustettaan Suomen kokonaistuotannon tämänvuotisesta kasvusta. Se on nyt 3 prosenttia. Vuoden 2011 kasvuksi PT ennustaa 3,5 prosenttia. Kansainvälisen talouden näkymien kirkastuessa Suomen talouden elpyminen perustuu ennen kaikkea vientiin, joka kasvaa tänä vuonna 7,8 ja ensi vuonna jo 10,3 prosenttia. Myös asuntoinvestoinnit vilkastuvat selvästi. Työttömiä tulee vielä tänä vuonna 20 000 lisää ja työttömyysaste kohoaa 9,1 prosenttiin, mutta käänne parempaan tapahtuu työmarkkinoilla jo ensi vuonna. Samansuuntaista on kehitys myös valtiontalouden ja koko julkisen talouden velkaantumisen osalta, mutta inflaatio kiihtyy hieman – tänä vuonna 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin.Korkotason ennustetaan lähtevän nousuun vasta vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät: Näköpii...Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter
Suomen Pankki
Kansainvälisen talouden näkymät: Näköpiirissä vain hyvin vaimeaa kasvua
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, 3.10.2019
www.eurojatalous.fi
#eurojatalous
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Suomen Pankin asiantuntijoiden arvio talouden tilannekuvasta elokuussa 2019. Esitelty/esitellään työmarkkinajärjestöille. Laatijat Hanna Freystätter, Meri Obstbaum ja Lauri Kajanoja.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut,...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
#eurojatalous
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut 1,2 prosenttiyksiköllä ennustettaan Suomen kokonaistuotannon tämänvuotisesta kasvusta. Se on nyt 3 prosenttia. Vuoden 2011 kasvuksi PT ennustaa 3,5 prosenttia. Kansainvälisen talouden näkymien kirkastuessa Suomen talouden elpyminen perustuu ennen kaikkea vientiin, joka kasvaa tänä vuonna 7,8 ja ensi vuonna jo 10,3 prosenttia. Myös asuntoinvestoinnit vilkastuvat selvästi. Työttömiä tulee vielä tänä vuonna 20 000 lisää ja työttömyysaste kohoaa 9,1 prosenttiin, mutta käänne parempaan tapahtuu työmarkkinoilla jo ensi vuonna. Samansuuntaista on kehitys myös valtiontalouden ja koko julkisen talouden velkaantumisen osalta, mutta inflaatio kiihtyy hieman – tänä vuonna 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin.Korkotason ennustetaan lähtevän nousuun vasta vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät: Näköpii...Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter
Suomen Pankki
Kansainvälisen talouden näkymät: Näköpiirissä vain hyvin vaimeaa kasvua
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, 3.10.2019
www.eurojatalous.fi
#eurojatalous
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Euro ja talous Rahamuseo 2023-06-20.pdfSuomen Pankki
Suomen talousennuste
Rahamuseon tapahtuma | 20.6.2023 17.00 — 18.00
Mihin suuntaan Suomen talous on menossa? Onko näkyvissä jo merkkejä kotitalouksien ostovoiman virkoamisesta ja inflaation laantumisesta? Miten kotitaloudet pärjäävät kohonneiden arjen kulujen kanssa?
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo esittelivät rahamuseon tilaisuudessa Suomen Pankin talousennusteen vuosille 2023-25 rahamuseossa 20.6.2023.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua k...Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum
Suomen Pankki
Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus,
Helsinki, 11.6.2019
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Talous tutuksi -koulutus 2017: Erkki Liikanen: Talouden näkymät maailmalla ja...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Talous tutuksi -koulutus 2017
Talouden näkymät maailmalla ja meillä
Talous tutuksi 2017 -koulutukset opettajille http://www.euro.fi/fi/opettajat/talous-tutuksi-koulutukset-opettajille/
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2018 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin kaksi prosenttia viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto kasvaa 0,7 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2017 ja 2018 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi ja seuraavana vuonna vajaat neljä prosenttia ja siten selvästi nopeammin kuin muu kansantalous. Tehdasteollisuudessa kasvu jää vajaan prosenttiyksikön hitaammaksi.
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Similar to Pääjohtaja Olli Rehn: Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys (20)
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen
Rahamuseon tapahtuma 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi neuvonantaja Markus Haavio (Suomen Pankki): Tekstianalyysiä rahapolitiikasta – Mitä sanat paljastavat EKP:n tavoitteesta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
5. | Julkinen
Euroalueen talous kasvaa vain reilun prosentin tänä ja
ensi vuonna
90
95
100
105
110
115
120
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste
Indeksi, 2008Q1 = 100
Euroalueen muuttuva kokoonpano. Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja.
Lähteet: Eurostat ja EKP.
35781@eaBKTindMPEy
0,4
-4,4
2,1
1,6 -0,9 -0,3 1,4
2,1
1,9
2,4
1.4
1,9 1.1
1.2
517.9.2019
6. | Julkinen
Kestävää kasvua ja inflaatiotavoitetta tukevaa rahapolitiikkaa
tarvitaan euroalueella vielä pidemmän aikaa
• EKP:n ohjauskoroista talletuskorko päätettiin laskea -0,40 %:sta −0,50 %:iin,
ja korot pysyvät matalalla, kunnes inflaationäkymät palautuvat vankasti
riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy
johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa
• Omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdään uusia ostoja nettomääräisesti 20
miljardilla eurolla kk:ssa 1.11.2019 alkaen.
• Luotto-operaatioiden korkoa laskettiin 0,1 %-yksikköä ja operaatioiden
kestoksi tulee kahden vuoden sijasta kolme vuotta.
• Pankkien varannoille maksettava korko kaksiportaiseksi siten, että osa
varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista vapautetaan negatiivisesta
talletuskorosta.
617.9.2019
7. | Julkinen
Suomessakin talouden näkymät heikentyneet
•Kesäkuussa Suomen Pankki vielä ennusti noin puolentoista
prosentin kasvua kuluvalle ja kahdelle seuraavalle vuodelle
•Vuoden 2019 alkupuoliskolla talouskasvu oli yhä kohtalaista, mutta
loppuvuosi uhkaa jäädä vaimeaksi
•Lyhyen aikavälin mallit ennakoivat enää noin prosentin kasvua
vuodelle 2019
•Heikentynyt kasvunäkymä ja julkista taloutta koskevat linjaukset
syventävät julkisen talouden alijäämää selvästi suhteessa
kesäkuun ennusteeseen ja kääntävät velkasuhteen kasvuun –
ilman uusia toimenpiteitä
717.9.2019
8. | Julkinen
Työllisyyden kasvu on Suomessa seisahtunut
6
7
8
9
10
66
68
70
72
74
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021
Työllisyysaste* Työttömyysaste** (oikea ast.)
Trendi, % Trendi, %
*) 15-64 -vuotiaat. **) 15-74 -vuotiaat.
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 37193
817.9.2019
9. | Julkinen
Työmarkkinoiden kohtaanto heikkeni taantuman aikana
2000M1
2008M1
2010M1
2012M1
2016M2
2017M2
2019M7
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
150000 200000 250000 300000 350000 400000
Avoimet työpaikat
Työttömät työnhakijat
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
32220@BeveridgeTEM
• Työttömien määrä on tyypillisesti kääntäen
verrannollinen avoimien työpaikkojen
määrään
Kun avoimien työpaikkojen määrä
vähenee, työttömien määrä kasvaa,
eli liikutaan ns. Beveridge-käyrää pitkin
alas oikealle
• Vuoden 2012 jälkeen työttömyys kasvoi
pitkään huolimatta siitä, että avoimien
työpaikkojen määrä pysyi ennallaan.
• Muutos työttömyyden ja avoimien
työpaikkojen määrän välisessä relaatiossa
näyttää jääneen pysyväksi
• Beveridge-käyrän siirtyminen oikealle
kertoo työmarkkinoiden kohtaanto-
ongelmien lisääntymisestä taantuman
aikana.
2000-2011
2016-2019
917.9.2019
10. | Julkinen
Ikääntyvien työllisyys Suomessa heikompi kuin Ruotsissa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69
Lähde: Eurostat.
32220@Chart1 (2)
Ikäryhmien työllisyysasteet
%
Suomi
Ruotsi
1017.9.2019
11. | Julkinen
Työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan joukko samaan
suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä
• Ulkomainen kysyntä – kustannuskilpailukyky
• Tuottavuus ja työkustannukset avainasemassa
Työn kysyntä
• Kannustimet - kynnyspalkka
Työn tarjonta
• Työntekijöiden osaaminen/työn vaatimukset, sijainti
• Työn etsinnän tehokkuus
• Koulutus, työvoimapalvelut, formaalit osaamisvaatimukset, myös
kannustimet
Kohtaanto- eli yhteensopivuusongelmat
Tutkimustiedon
perusteella vaikuttavia
toimia esim.
• Ansiosidonnaisen
porrastaminen
• Työttömyysputki
• Perhevapaat
• Työperäinen
maahanmuutto
1117.9.2019