Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa. Esitys Kelan tutkimuksen aamukahvitietoiskussa 11.11.2015. Kela, Helsinki.

1. Perustulokokeilu Suomessa
Ilpo Airio,
Olli Kangas,
Karoliina Koskenvuo
Markku Laatu

2. Perustulokokeilun lähtökohdat
• Juha Sipilän hallitusohjelmassa perustulokokeilu
• Tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa paremmin
vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa
sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi,
vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista
etuusjärjestelmää
• erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja (ks. seur. slaidi)
• Kokeilun lainsäädännön ja sen toimeenpanon
valmisteluun selvitys toteuttamiskelpoisista malleista,
perusteista sekä oikeudellisista ja muista
reunaehdoista2

3. Viitamäki, H. (2015): Työnteon kannustimet - mitä
jää käteen? VATT Muistiot 50, s. 21.
3

4. Konsortio ”Ideasta kokeiluun”
voitti VNK:n kilpailutuksen
• Kela
• Tutkimus, etuusjuridiikka, EU-lainsäädäntö, ICT -
teknologia
• VATT
• Ajatushautomo Tänk
• TaY: yhteiskuntapolitiikka ja taloustiede
• TuY: sosiaalitieteet
• Sitra
• HY social och kommunalhögskolan
• Suomen Yrittäjät
• Kuntaliiton edustus
• Perustus- ja verolakijuridiikka4

5. Toimeksiannossa mainitut vaihtoehdot
1. puhdas perustulomalli, jossa kaikille
maksetaan yhtä suurta rahasummaa
henkilön tilanteesta tai tuloista riippumatta
2. perustulomalli, jonka rinnalla säilytettäisiin
sekä tiettyjä perusturvaetuuksia että
ansiosidonnaisia etuuksia
3. negatiivinen tuloveromalli
suoraan verotuksen kautta tai yhdistelemällä muita keinoja
4. muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa
5

6. Osasyynä varovaisuuteen useat mahdolliset
perustulovariaatiot:
• Perusmuodossa perustarpeet tyydyttävä vastikkeeton rahasuoritus.
Maksetaan säännöllisesti jokaiselle maassa asuvalle ilman tuen
tarpeen harkintaa. Korvaa muun perusturvan
• Osittainen perustulo kattaa vain osan kohtuulliseksi katsottavasta
perusturvasta (lisätukena syyperustainen sos.turva)
• Negatiivinen tulovero (M. Friedman) on verotettavan tulon alarajan
alle jääville pienituloisille maksettava tulotuki (lopputulos sama kuin
perustulossa)
• Osallistumistulo (A. Atkinson) enemmän tai vähemmän kohdennettu
sekä työntekoon/sen vastaanottovelvollisuuteen sidottu tuki
• Kansalaispalkka = osallistumistulo
• Joku muu?
6

7. Arviointiprosessissa tavoitteisiin päästään
seuraavien vaiheitten kautta:
1. kartoitetaan vaihtoehtoiset perustulomallit
suomalaiset ja ulkomaiset esimerkit
2. mallien taloudellisten vaikutusten arviointi:
staattiset & dynaamiset simulaatiot
3. arvioidaan olemassa olevan tutkimustiedon avulla
perustulomallien yhteiskunnalliset vaikutukset
yksilöiden ja yritysten työmarkkinakäyttäytyminen, terveys- ja
hyvinvointivaikutukset, sosiaaliturvaetuisuuksien käyttö, katutason
byrokratia
4. arvioidaan vaihtoehtoisten perustulomallien oikeudelliset
reunaehdot:
perustuslaki, verotus, EU-lainsäädännön asettamat ehdot
5. luokitellaan perustulomallit arvioitujen taloudellisten ja
yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella
6. kokeiltava malli / kokeiltavat mallit valitaan ministeriöiden ja
muiden viranomaisten edustajien kanssa7

8. Aikataulu
• Eri vaiheet ovat osin päällekkäisiä
• Esiselvitys valmis 30.3.2016
• Loppuraportin määräpäivä 15.11.2016
• Esiselvitys
• olemassa oleva tietoa ja tietotarpeet
• Alustavat vaikutusanalyysit
• Kokeiluasetelma
• Toinen vaihe
• Syvemmät analyysit valitun mallin / mallien osalta
• valitaan malli / mallit
• Lyödään lukkoon kokeiluasetelma
• Maksualusta
• Kokeilu 2017-2018, tulosten arviointi 20198

9. Kelan perustulokysely
9

10. Miksi kysely? (1)
• Tulkintakehyksien keskeiset muotoilijat (poliitikot,
työmarkkinajärjestöjen edustajat jne.) eivät voi
toimia täysin irrallaan kansasta ja sen ’tahdosta’ –
tai ainakaan enemmistön tahdosta
kysely tuottaa neuvoa-antavaa tietoa päätöksen-
tekijöitä varten
10

11. Perustuloa ja kestävyysvajetta koskevien sanahakujen
suosio Googlessa 2004 – 2015
Suhteellista ja epätarkkaa tietoa;
korkein kohta=100, alin=0 (hakuja ei ole riittävästi)
11
Lähde: Google Trends
perustulo
kestävyysvaje

12. Kelan kyselyn toteutustavasta
• Perustuu käyntihaastatteluihin (osana
Taloustutkimuksen Omnibus-monitilaajatutkimusta)
• Kohdejoukko Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat
Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.
• Haastattelut syyskuussa; yht. 1 006 henkilöä
• Virhemarginaali ±2,5 prosenttiyksikköä
• Vertailumahdollisuus v. 2002 Turun yliopiston
sosiaalipolitiikan laitoksen ja Åbo Akademin
kansantaloustieteen laitoksen tekemään
kyselytutkimukseen negatiivisen tuloveron ja
perustulon kannatuksesta Suomessa (Andersson &
Kangas 2002).
12

13. Kyselyn keskeiset kysymykset
• Perustulo: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa
kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille
taattaisiin automaattisesti tietty perustulo?
• Negatiivinen tulovero: Mitä mieltä olette
järjestelmästä, jossa tulot ja verot yhdistettäisiin
siten, että pienituloiset saisivat automaattisesti
tulonsiirtoja (ns. negatiivinen tulovero) ja ne, joilla on
suuret tulot, maksaisivat normaaliin tapaan veroa
tulosta, joka ylittää tietyn rajan?
• Vastausvaihtoehdot: erittäin hyvä ajatus, melko hyvä
ajatus, melko huono ajatus, erittäin huono ajatus, en
osaa sanoa13

14. Kannatus sosioekonomisen aseman mukaan
(%)
Sosioekonominen
asema
Negatiivinen tulovero Perustulo
2002 2015 2002 2015
Työntekijä 86
71
(luokat
yhdistetty)
65
69
(luokat
yhdistetty)Maanviljelijä 83 55
Alempi toimihenkilö 72 70 58 63
Ylempi toimihenkilö 64 62 54 66
Yrittäjä 72 71 50 60
Opiskelija 80 69 78 74
Eläkeläinen 75 68 64 71
Työmarkkinoitten
ulkopuolella
78 67 68 75
14
Kannatus heikentynyt
kaikissa ryhmissä
Kannatus kasvanut
(ei opiskelijoiden keskuudessa)

15. 15
Kannatus työmarkkina-aseman mukaan
Negat.
tulovero
Perustulo
Kokopäiväinen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 66
Kokopäiväinen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 77 66
Osa-aikainen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 64
Osa-aikainen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 83 67
Tarvittaessa töihin -sopimus 48 79
Maatalouden harjoittaja 90 59
Työnantajayrittäjä 57 74
Itsensä työllistäjä: yksinyrittäjä, toiminimi ilman palkattua työvoimaa,
freelancer tai apurahansaaja
75 60
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 69 73
Työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki 71 87
Opintotuki tai perhe-etuus 77 68
Eläke 68 70
Muu sosiaaliturvaetuus (sairauspäiväraha tms.) 72 59
Jokin muu (vanhempien ja/tai muiden sukulaisten antama tuki, perintö tms.) 58 72
N
271
48
34
22
13
7
13
30
34
64
95
305
17
48

16. Perustulon puoluepoliittinen kannatus
vuosina 2002 ja 2015
• Vakaa ja vahva kannatus Vasemmistoliittoa ja
Vihreitä äänestäneiden keskuudessa (yli 70 %
Vihreistä ja yli 80 % Vasemmistoliiton kannattajista
piti hyvänä ajatuksena sekä 2002 että 2015)
• Vakaa kannatus myös Keskustan kannattajien
keskuudessa (n. 60 % sekä 2002 että 2015)
• SDP:n (59 69 %), RKP:n (6483 %) ja
Kokoomuksen (4854 %) kannattajien
keskuudessa suosio kasvanut
• Kristillisdemokraattien keskuudessa kannatus
pudonnut (63 56 %)
16

17. Kuinka suuri perustulon tulisi olla?
• Mielipidevastukset edun suuruudesta
• Kumpanakin vuonna vastusten mediaani on 1.3
kertaa minimieläkkeen suuruus
17

18. Kysymysten muotoilu vaikuttaa siihen millaisia
vastauksia saadaan
• Nyt kysyttiin idean kannatusperustaa siten, että
tulos on vertailukelpoinen 2000-luvun alun kyselyyn
• Kehystetään myöhemmin (kokeilun yhteydessä)
tarkemmin. Vrt.
18

19. • Osa voittaa ja osa joutuu maksajaksi
• Riippuu konkreettisesta perustulomallista
• Vaikutusten kohdentumiseen liittyvät
epäselvyydet ja asiaan liittyvät intressit
mahdollistavat useita tulkintakehyksiä
19

20. Keskustelun keskeisiä tulkintakehyksiä
suomalaisessa päivälehdistössä 2006 – 2012
(ks. Perkiö 2013)
20
Työmarkkina-aktiivisuuden lisääjä
(työn tekeminen tulisi nykyistä kannattavammaksi)
Turvaverkko
(estää putoamisen pohjalle)
Tuloerojen tasaaja
Työyhteiskunnan uhka
(mahdollistaa työnvieroksunnan)
Eriarvoisuuden lisääjä Jättää turvaa tarvitsevat
yksin ongelmineen
Autonomian lisääjä
Romuttaa
hyvinvointijärjestelmän

21. Eri puolueitten äänestäjien
näkemyksiä
21

22. 22

23. Mitä mieltä Te olette seuraavista perustuloa koskevista
väittämistä? 0=ehdottomasti eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä
23
4,45
4,56
4,69
4,84
4,89
5,12
5,8
6,09
6,26
6,44
6,54
6,6
6,73
6,8
6,87
0 2 4 6 8 10
Päällekkäisten sosiaaliturvaetuuksien maksaminen yleistyy
ja sosiaaliturvajärjestelmästä tulee entistä monimutkaisempi
Eniten apua tarvitsevat jäävät oman onnensa nojaan
Huonopalkkainen ”orjatyö”lisääntyy
Sosiaaliturvajärjestelmän kyky vastata työelämän tarpeisiin
heikkenee
Kansalaisten joutenolo ja laiskottelu yleistyvät
Yksilön ja yhteiskunnan väliset vastuut ja velvollisuudet
hämärtyvät
Sosiaaliturvamenot pienenevät
Eettisesti ja ekologisesti kestävämpien töiden tekemisen ja
teettämisen edellytykset paranevat
Veronkierto ja sosiaaliturvan väärinkäyttö vähenee
Työttömien yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet
paranevat
Ihmisten vapaudet päättää itse omista asioistaan lisääntyvät
Sosiaaliturvabyrokratia kevenee
Sosiaaliturvalainsäädäntö selkiintyy
Lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminen
helpottuu
Pätkä- ja silpputyöntekijöiden sekä pienyrittäjien
toimeentuloturva paranee
k.a.

24. Ajatuksia malleista, tasoista ja
etenemistavoista

25. Kohdejoukko
• Työikäinen väestö
− lapsilisä on lasten perustulo ja eläkkeet eläkeläisten perustulo
− Työttömät, työmarkkinoitten ulkokehäläiset, uuden työn muodot,
yrittäjät, sisäkehäläiset(?)
• Opiskelijat? Opintotuki on eräänlainen negatiivinen tulovero.
• 18-20 –v not in employment not in education –porukka
− Voidaanko NEETs -porukkaa ottaa kahdeksi vuodeksi mukaan?
• Hyvä kokeilla niissä ryhmissä, joissa ajatellaan olevan
vaikutusta (= tulonjaon alapää)
• hyvätuloisista tosin ei aiheudu kustannuksia (elleivät
heittäydy elämään perustulolla
• Täydellinen perustulo?
25

26. Osittainen perustulo
• kokeillaan eri tasoisia perustuloja – työttömän perusturva
on tällä hetkellä 575€, mikä olisi silmämääränä
• toimeentulotuen perusosa on 485€
• 500€, 550€, 600€, 650€ ja 700€.
• asumistuki jää sellaiseksi kuin se on
• ’Asumisraha’:
• alueriippuvainen könttäsumma
• Pariskunnille samat edut kuin yhdelle hengelle?
• Ei skaalaeduista johtuvia vähennyksiä.
• Työmarkkinatuen lapsikorotusta vastaava summa?
• Yksihuoltajien tilanne
• miten huomioidaan erilaiset yh-korotukset elatusavut
− elatusapu PTn päälle26

27. Negatiivinen tulovero
• Tulorekisteri 2019 (tod näk 2020)
• Ajantasainen, kuukausitieto
• Ei sisällä maksuperiodeja?
• Mikäli näin on, tulorekisteri on
käyttökelvoton alusta niin PT:n
kokeilussa kuin Kelan eduissakin
27

28. Muut mallit
• Osallistava sosiaalipolitiikka
• Perustulo n. 550€
• Sen päälle saisi osallistumisrahaa
• Anthony Atkinson, Jan Otto
Andersson, ’Risikon malli’?
• Osallistumisrahaan sovellettaisiin
osallistavan sosiaalipolitiikan
ideoita?28

29. Tutkimusastelma ja laki
• Lakisidonnaisuus
• Hallinnollisen mielivallan estäminen
• Kansalaisten yhdenvertaisuus
• Valtakunnallinen vs. alueellinen kokeilu
• Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset
• EU-oikeus
• Transportoitavuus ja etujen piiriin tuleminen
• Perustuslaki ei välttämättä estä kokeiluasetelmia
• Päätöksenteon pohjaksi saatavan tiedon hankkiminen
• Muu lainsäädäntö
• Työleläkkeet, toimivaltakysymykset, tietosuoja29

30. Kirjallisuutta ja tuloksista enemmän
• Airio I., Kangas O., Koskenvuo K., & Laatu M. Kansa kannattaa
perustuloa (1-3). Kelan tutkimusblogi
• Andersson J. O, Kangas O. Perustulon kannatus Suomessa.
Helsinki: Stakes, Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002) : 4,
• Perkiö, J. Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa
keskustelussa 2006-2012. Julkaisussa Eskelinen T., Heikkilä S.
(toim.) Talous ja arvo. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SoPhi 119,
2013.
• Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J.
Introduction: The Idea of an Unconditional Income for Everyone.
In: Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere
J. (eds.) Basic Income. An Anthology of Contemporary Research.
Chichester: Wiley Blackwell 2013.
30