Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.

1. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin
verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri
maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja
kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso
vaikuttaa.
Työeläke Suomessa
– kallista vai halpaa?
Moderaattorina: Outi Lehmus
Osallistu keskusteluun Twitterissä aihetunnisteella #Työeläkepäivä4
Mika Vidlund
Yhteyspäällikkö Eläketurvakeskuksen
suunnitteluosastolla

2. Sisältö
• Keskeiset havainnot
• Tarve vertailulle
• Millä tasolla eläkemaksumme ovat ja kenen kukkaroa
maksut keventävät?
• Mitä maksulla mahdollisesti saa?
• Yhteenveto

3. Keskeiset havainnot
• Suomen eläkemaksu eurooppalaista keskitasoa
– Pelkkiä lakisääteisiä maksuja vertailtaessa Suomen maksutaso on
toiseksi korkein Itävallan jälkeen
• Työntekijän maksuosuus on Suomessa Tanskan jälkeen
vertailujoukon pienin
– Työnantajan osuus on suurempi vain Ruotsissa
• Työnantaja- ja työntekijämaksuja on vakautettu
– Eläkeuudistuksilla, kiinnittämällä maksuja, siirtymällä
etuusperusteisesta (DB) kohti maksuperusteista (DC) eläkkeen
määräytymistä

4. Tarve vertailulle

5. Mitä ja miten selvitettiin?
• Millä tasolla eläkemaksumme
ovat muihin maihin
verrattuna?
• Kuka maksaa?
– Työntekijä- ja
työnantajamaksujen sekä
verotulojen osuudet
kokonaismaksutulosta meillä
ja muualla
• Yhdeksän Euroopan maan
maksutulot ja eläkemenot
suhteessa BKT:hen ja
palkkoihin
• Lakisääteinen ja
työmarkkinoilla sovittu
ammatillinen eläketurva eli
ns. I ja II pilari
• Vanhuus-, työkyvyttömyys-
ja perhe-eläkkeet
• Perusvertailuvuosi 2014

6. Vertailukelpoisemman kustannustason määrittäminen
• Kansainväliset vertailut rajoittuvat tavallisesti vain
lakisääteiseen eläketurvaan
– Monissa maissa kokonaiseläketurvan kannalta merkittävässä asemas-
sa olevat työmarkkinaeläkkeet jäävät tällöin vertailun ulkopuolelle
• Eläkejärjestelmien rakenteelliset erot maiden välillä ja
lisäeläkejärjestelmien yleistyminen lisäävät tarvetta
kokonaisvaltaisemmalle vertailulle.
– Tilanne korostuu erityisesti verrattaessa muiden maiden
eläkejärjestelmiä Suomeen.

7. Työmarkkinaeläkkeiden merkitys eri maissa
(osuus kokonaismaksutulosta)
Tanska
Suomi
Lakisääteinen eläke
Työmarkkinaeläke
Itävalta Saksa
Ranska
HollantiSveitsi
Norja Ruotsi

8. Millä tasolla eläkemaksumme ovat ja
kenen kukkaroa maksut keventävät?

9. Eläkemaksutaso vertailumaissa
Eläkemaksutulo suhteessa BKT:hen, %
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
SE NO DE FI NL CH FR AT DK
%
Lakisääteinen eläke (I pilari) Työmarkkinaeläke (II pilari)

10. Kenen kukkaroa maksut keventävät?
Eläkemaksutulot suhteessa BKT:hen, %
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
SE NO DE FI NL CH FR AT DK
%
Työntekijä (I pilari) Työntekijä (II pilari) Työnantaja (I pilari) Työnantaja (II pilari) Verorahoitus

11. Kenen kukkaroa maksut keventävät?
Rahoittajien osuudet kokonaismaksutulosta
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
DK FI SE NO FR DE AT CH NL
Verorahoitus
Työnantaja
Työntekijä

12. Maksutason vakauttaminen
• Väestön ikääntymisen myötä eläketurvasta tullut
kalliimpaa, mutta eläkeuudistuksilla on hillitty
eläkemenojen kasvua ja maksujen nousua
• Työnantajilta ja työntekijöiltä perittäviä eläkemaksuja on
kiinnitetty lakisääteisissä järjestelmissä
– Verotuloja lisäämällä (esim. Sveitsi, Itävalta, Hollanti)
– Etuuksien menokehitystä jarruttamalla (esim. Ruotsi, Saksa)
• Työmarkkinaeläkkeiden maksutulojen kasvuvauhti näyttää
viimeisen viiden vuoden aikana tasaantuneen
– Ennustettu jopa alenevan Hollannissa ja Ruotsissa
– Taustalla eläkkeiden joustavuus (DBDC), eläkeiän muutokset

13. Mitä maksulla mahdollisesti saa?

14. Vanhuuseläkkeiden bruttokorvausasteet vertailumaissa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
Lakisääteinen eläke Työmarkkinaeläke
Ranska: lakisääteinen eläke sisältää myös pakollisen työmarkkinaeläkkeen (AGIRC/ARRCO:n)
Lähde: OECD, Pensions at a Glance 2015

15. Yhteenveto
• Suomen asema muuttuu kokonaisvaltaisemmassa
vertailussa - sijoittuu keskitasolle
• Erot eri maiden kokonaismaksutasossa tasoittuvat
– Maksutaso korkein Tanskassa ja Itävallassa – matalin Ruotsissa ja
Norjassa (sekä Saksassa)
• Työntekijän maksuosuus Suomessa on vertailujoukon
pienin Tanskan jälkeen – työnantajalla vertailujoukon suurin
Ruotsin jälkeen
• Verotulojen osuus on merkittävä Tanskassa – mutta myös
työnantaja- ja työntekijämaksulle katon asettaneessa
Saksassa

16. Kiitos!
• Lisätietoa :
What is the cost of total pension provision and who pays
the bill? – Cross-national comparison of pension
contributions (Finnish Centre for Pensions, Reports 9/2016)
Mika Vidlund, Marja Kiviniemi, Antti Mielonen ja Niko
Väänänen

17. Nyt on teidän vuoronne
• Mitkä keinot näkisit soveltuvina Suomeen, jotta
työeläkkeiden rahoitus säilyisi vakaana?