Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•1,999 views
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015
Similar to Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015 (20)
More from Eläketurvakeskus
More from Eläketurvakeskus (20)
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015
- 1. Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015 Marjukka Hietaniemi 5.10.2015
- 2. The Pension Adequacy Report (PAR), 2015 • Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Julkaistaan kolmatta kertaa - Eläkkeiden riittävyys huolestuttaa sillä viimeaikaiset kriisit ja uudistukset johtavat etujen leikkauksiin tulevaisuudessa • Raportissa uusia tarkastelun kohteita ovat olleet mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot • Aikaisemmin keväällä ilmestyi The Ageing Report 2015, (AWG) joka tarkastelee laajasti kaikkien ikääntymiseen liittyvien sosiaalimenojen kehitystä tulevaisuuteen • EU julkaisee kolmen vuoden välein raportit eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä, eli tarkastelee kolikon molempia puolia Eläketurvakeskus 2
- 3. Poimintoja raportista • Seuraavissa dioissa joitain raportin kohtia on nostettu esille • Yleisesti ottaen Suomi sijoittuu vertailuissa EU-maiden keskivaiheille – Vanhojen naisten suhteellinen pienituloisuus kuitenkin korkeaa suhteessa suurimpaan osaan maista > yksinasuminen • Huomattava, että vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutukset eivät vielä ole mukana tämän raportin tulevaisuuslaskelmissa Eläketurvakeskus 3
- 5. Mediaanitulosuhde (65v.+/0-64v.)yhteensä ja sukupuolen mukaan, 2013 Eläketurvakeskus 5
- 6. Yli 65-v. pienituloisten osuudet erilaisilla pienituloisuusrajoilla, 2013 Eläketurvakeskus 6
- 7. Pienituloisuuden eri mittareita, 2013 Eläketurvakeskus 7
- 8. Muiden kuin eläketulojen vaikutus eläkkeensaajan toimeentuloon Eläketurvakeskus 8
- 9. Asuntotulon huomioon ottaminen kasvattaa käytettävissä olevia tuloja Eläketurvakeskus 9
- 12. Työelämästä poistumisen reitit 55-64- vuotiailla, 2010 Eläketurvakeskus 12
- 15. Eläkkeiden sukupuolierot (Gender gap in Pensions), 2012 Eläketurvakeskus 15
- 17. Ostovoimakorjattu keskieläke, EU-27, 2012 Eläketurvakeskus 17 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 BG RO LV LT EE HR SK HU CZ PL MT SI EL PT ES BE DK CY EU-27 FI UK IE IT SE FR DE NL AT LU Euroa/kk Miehet Naiset
- 19. Teoreettiset korvausasteet (TRR) • Eläkkeen korvausaste = alkavan eläkkeen suhde viimeiseen palkkaan • Kertoo sen, kuinka hyvin alkava eläke korvaa poisjäävää palkkatuloa • Teoreettisia siksi, että perustuvat yhdessä EU-maiden kanssa sovittujen oletusten pohjalta tehtyihin esimerkkilaskelmiin, ei todellisiin tapauksiin • Näitä laskelmia tehty runsaan 10 vuoden ajan EU:ssa jäsenmaiden ja OECD:n toimesta • Kaikilla mailla ei ole mikrosimulaatiomalleja, joilla voisi tutkia yksilövaikutuksia tulevaisuudessa -> teoreettiset korvausastelaskelmat silloin ainoa mahdollisuus saada tietoa tulevaisuuden yksilövaikutuksista Eläketurvakeskus 19
- 20. Raportissa korvausastelaskelmat nyt ja tulevaisuudessa • Alkavat vanhuuseläkkeet pääosassa, brutto ja netto • Peruslaskelmat 40 vuoden työuralla – Otettu huomioon nyt monien maiden muuttuvat eläkeiät – Kolmella eri tuloprofiililla – Vuosille 2013 ja 2053 • Tässä raportissa myös muita kuin täyden työuran jälkeisiä vanhuuseläkkeitä • Tarkasteltu erilaisten sosiaalisten riskien vaikutusta (työttömyys, työkyvyttömyys) vanhuuseläketasoon • Perhe-eläkkeistä yksi esimerkkitapaus • Antaa tietoa myös indeksin vaikutuksesta eläkkeellesiirtymisen jälkeen Eläketurvakeskus 20
- 21. Keskipalkkaisen nettokorvausasteet, 2013, miehet Työura 25 v - eläkeikä Eläketurvakeskus 21 0 20 40 60 80 100 120 EE LT CZ BG SI HR DE CY SK LV DK SE FI RO PL BE MT FR HU IE UK IT AT PT LU ES NL % Maat
- 22. Keskipalkkaisen nettokorvausasteet, 2053, miehet Työura 25 v - eläkeikä Eläketurvakeskus 22 0.00 10.00 20.00 30.00 40.00 50.00 60.00 70.00 80.00 90.00 100.00 RO PL HR EL LV SE EE FI SI CZ FR SK LT IE MT DE BE CY UK DK HU BG LU PT AT ES IT NL % Maat
- 23. Keskipalkkaisen nettokorvausasteiden muutos vuodesta 2013 vuoteen 2053 Eläketurvakeskus 23
- 24. 10 vuoden eläkkeellä olon vaikutus korvaus- asteeseen – indeksiturvan merkitys, 2053 Eläketurvakeskus 24
- 26. Yhteenvetoa • Eläkkeensaajilla ei ole suurempaa pienituloisuuden riskiä kuin muulla väestöllä • Eläkkeensaajilla enemmän omaisuutta ja omistusasuntoja kuin muulla väestöllä • Vanhempien ikäluokkien työllisyys on parantunut • Sukupuolierot vaihtelevat huomattavasti eri maiden välillä • Korvausasteet suureksi osaksi laskevat 40 vuotta eteenpäin mentäessä • Julkiset pay-as-you-go järjestelmät tulevat pysymään pääasiallisina eläkejärjestelminä • Eläkeikiä nostetaan monissa EU-maissa ja talouskriisin jälkeisiä leikkauksia on tehty laajalti Eläketurvakeskus 26
- 27. Suomen eläketurva EU-vertailussa • Suomen eläketurvan taso Euroopan keskikastia • Vanhojen naisten köyhyys Ruotsin kanssa Euroopan korkeimmassa päässä • Tulonjako tasaisemmassa päässä • Työuran pituus ja eläkkeelle siirtymisikä korkeammassa päässä, vaikkakin muihin pohjoismaihin verrattuna alemmat • Työelämästä poistutaan harvemmin kuin muualla suoraan vanhuuseläkkeelle Eläketurvakeskus 27
- 28. Jatkossa… • SPC tulee tarkastelemaan tarkemmin seuraavassa raportissaan ryhmiä, joilla pienituloisuuden riski suurin – Vanhat naiset, maahanmuuttajat, nuoret, matalapalkkaiset • Pienituloisuuden estämisessä tärkeätä on mahdollisuus tehdä työtä, kiinnitetään huomiota työmarkkinoiden toimintaan ikääntyneillä • Maissa, joissa lisäeläketurvalla suuri merkitys, kustannustehokkuuden lisääminen tarpeen • Uudelleenjakoelementtien syvällisempi tarkastelu, erityisfokus on yksinasuvissa – maksun ja etuuden yhteys, vähimmäiseläkkeet, palkattomat ajat, perhe-eläkkeet, työkyvyttömyyden ja työttömyyden vaikutus ennen eläkeikää Eläketurvakeskus 28
Editor's Notes
- The relative median income ratio is the ratio of the median equivalised disposable income of persons aged 65 or more compared to the median equivalised disposable income of persons in the age group 0 to 64. Including all sources of income, and not just pensions, the indicator measures the overall income situation of older people relative to the income of the younger age group – those aged 64 or below.
- The at-risk-of-poverty rate for people aged 65 and over (AROP) measures the percentage of this population group with disposable incomes below the at-risk-of-poverty threshold, which is set at 60 percent of the median equivalised disposable income in a given country. The intensity of poverty can be assessed by using alternative poverty thresholds (40 percent, 50 percent, 70 percent). The analysis of the share of people below these different income thresholds allows for a more accurate picture of the dispersion of incomes around and below the standard poverty line.
- The at-risk-of-poverty rate for people aged 65 and over (AROP) measures the percentage of this population group with disposable incomes below the at-risk-of-poverty threshold, which is set at 60 percent of the median equivalised disposable income in a given country. Severe material deprivation is seen as an absolute measure of poverty which can complement the AROP measure in that it measures the ability, or lack of it, to afford items that are considered desirable or necessary by most people living in Europe. On this basis, those who cannot afford four out of the following nine items are considered to be severely materially deprived: pay the rent, mortgage or utility bills; keep the home adequately warm; face unexpected expenses; eat meat or protein regularly; go on holiday; afford to buy a television; afford to buy a washing machine; afford to buy a car; afford to buy a telephone. The rate of people at-risk-of-poverty or social exclusion (AROPE) combines the two measures in the Europe 2020 poverty reduction target, whereas the third component of the AROPE indicator, the share of people living in very-low work intensity households, is only taken into account for the population below age 65.
- Imputed rents are intended to reflect the economic benefits for both owner-occupiers and of people living in rent-controlled social housing.
- The Eurosystem Household Finance and Consumption Survey. Varallisuuden ja velkojen erotus. Suomalaisilla on varallisuutta, mutta myös paljon velkoja.
- Suomessa työelämästä ei poistuta niin paljon vanhuuseläkkeelle kuin suuressa osassa EU-maita. Johtuu osittain muiden maiden alhaisemmista eläkeiistä. Suomen korkea arvo kohdassa ”muut syyt” saattaa myös pitää sisällään pitkäaikaistyöttömät kuten työttömyysputkessa olevat, jotka ovat poistuneet työelämän ulkopuolelle jo ennen vuotta 2010. Raportissa mainittu lähde: OECD laskelmat, jotka perustuvat European Labour Force Survey’hin (LFS), 2010
- The pensioners’ pension gap – or ‘the’ pension gap, the difference in pensions excluding non-pensioners. This measures how the pension system treats ‘its own beneficiaries’ (excluding those with no active links to pensions).
- It is not possible from this analysis to determine to what extent such substantial increases in the AROPE for older pensioners can be explained by a cohort effect (comparably low pension entitlements accrued by those born before 1937) or an age effect, linked to lower pensions at higher ages due to indexation rules, widowhood and the level of derived pension rights, or an increased share of single households. Moreover, as persons living in collective households and institutions are not covered by the underlying survey, the AROPE indicator is not fully representative for the age group 75 and over.
- PPP- eli ostovoimapariteeteilla hintatasoltaan erilaisten maiden eurot muunnetaan vertailukelpoisiksi kuvaamaan todellista ostovoimaa. Eurostat kutsuu tätä keinotekoista valuuttayksikköä nimellä PPS eli Purchasing Power Standard. Esimerkiksi korkean hintatason Suomessa euromäärät alenevat noin viidenneksen ostovoimakorjauksen takia, matalan hintatason Bulgariassa euroiksi muunnetut summat enemmän kuin kaksinkertaistuvat ostovoimakorjauksen ansiosta. Muunto tehty ETK:ssa/Kati Ahonen raportin keskieläkkeiden pohjalta.
- Laskelmat tehty Suomen osalta ETK:ssa/Juha Knuuti
- SPA = standard pensionable age, Suomella 65 Laskevia korvausasteita enemmän
- Eläke 10 vuoden jälkeen verrattuna sellaisen henkilön palkkaan, joka jatkanut samat 10 vuotta työssä